Lue keskustelun säännöt.
Pääseehän lapsosesi varmasti sosioekonomisesti OIKEAAN kouluun - erot hurjia!
14.02.2019 |
HS: "PÄÄKAUPUNKISEUDUN peruskoulut ovat keskimäärin oppimistuloksiltaan koko maailman kärkeä, mutta alueella on myös kouluja, joiden osaamistaso on samaa kuin Chilessä tai Bulgariassa. Esimerkiksi luonnontieteissä heikoimpien ja parhaiden koulujen osaamisero vastaa kolmen vuoden koulunkäyntiä.
Tutkijoiden mukaan ero oppimistuloksissa selittyy ennen kaikkea koululaisten taustalla. Suurissa kaupungeissa on alueita, jotka eroavat sosioekonomisesti toisistaan huomattavasti, ja erot ovat kasvussa.
Koulushoppailu uhkaa kiihdyttää koulujen eriytymiskehitystä entisestään. Suomessakin on havaittu, että jotkut koulutetut vanhemmat ovat alkaneet välttää lastensa päätymistä huonomaineiseen kouluun. Keinot ovat monet: asuinpaikan valinta, harvinaisen A-kielen opiskeleminen tai painotetulle luokalle hakeutuminen."
Paitsi opetus lasten tulevaisuuteen vaikuttaa luonnollisesti hyvin paljon se KAVERIPIIRI, joka koulusta löytyy.
Heikommista kouluissa pääosa opettajien työstä menee siihen, että yritetään pitää heikot mukana ja paremmat jäävät vaille huomiota.
Kommentit (638)
Vierailija kirjoitti:
Me ei ymmärretty esikoisen kohdalla shoppailla, vaan lapsi meni lähikouluun, joka on perus lähiökoulu Helsingissä. Opetuksen taso on ollut siellä vaihtelevaa ja osittain aivan ala-arvoista. Onneksi sentään lapsella on harvinaisempi A2 kieli, joten pääsi yläkoulussa edes hieman valikoituneeseen luokkaan. Sielläkin on ollut isoja työrauhaongelmia. Koulussa ei myöskään lainkaan arvosteta hyvää koulumenestystä, vaan kaikki resurssit on keskitetty erilaisiin kiva-fiilis -projekteihin. Oppimisympäristönä koulu on masentava sellaiselle, joka oikeasti haluaisi oppia ja opiskella. Tästä viisastuneena on kuopukselle nyt haettu paikkaa painotusluokalta.
Minusta olisi ehdottoman tärkeää, että perheille kerrottaisiin avoimesti koulujen tasoeroista. Pitää varmaan pyytää kunnalta niitä pisa-tutkimusten koulukohtaisia tulosvertailuita, nehän on julkisia asiakirjoja.
Se on jo julkisista tutkimuksista nähtävissä, että painotetuille luokille hakeutuu keskimääräistä parempaa oppilasainesta. Matemaattisilla painotusluokilla oppimistulokset on parhaat, musiikki- ja taidepainotuksissakin keskimääräistä parempia. Vain urheilupainotuksessa akateeminen suoriutuminen on keskimääräistä heikompaa.
Olisi mielenkiintoista nähdä, mihin kouluihin Helsingin kaupunginvaltuuston ja opetusviraston virkamiesten omat lapset on laitettu. Tuskin kovin montaa löytyy näistä heikoimmista kouluista.
Opetusviraston johtajan lapsi oli minun lapseni luokalla yksityisessä kielikoulussa. 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opetuslautakunnan puheenjohtaja kikkaili itsensä ruotsinkieliseksi, joten arvatenkin hänen jälkikasvunsa on ruotsinkielisissä kouluissa Töölössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ei ymmärretty esikoisen kohdalla shoppailla, vaan lapsi meni lähikouluun, joka on perus lähiökoulu Helsingissä. Opetuksen taso on ollut siellä vaihtelevaa ja osittain aivan ala-arvoista. Onneksi sentään lapsella on harvinaisempi A2 kieli, joten pääsi yläkoulussa edes hieman valikoituneeseen luokkaan. Sielläkin on ollut isoja työrauhaongelmia. Koulussa ei myöskään lainkaan arvosteta hyvää koulumenestystä, vaan kaikki resurssit on keskitetty erilaisiin kiva-fiilis -projekteihin. Oppimisympäristönä koulu on masentava sellaiselle, joka oikeasti haluaisi oppia ja opiskella. Tästä viisastuneena on kuopukselle nyt haettu paikkaa painotusluokalta.
Minusta olisi ehdottoman tärkeää, että perheille kerrottaisiin avoimesti koulujen tasoeroista. Pitää varmaan pyytää kunnalta niitä pisa-tutkimusten koulukohtaisia tulosvertailuita, nehän on julkisia asiakirjoja.
Se on jo julkisista tutkimuksista nähtävissä, että painotetuille luokille hakeutuu keskimääräistä parempaa oppilasainesta. Matemaattisilla painotusluokilla oppimistulokset on parhaat, musiikki- ja taidepainotuksissakin keskimääräistä parempia. Vain urheilupainotuksessa akateeminen suoriutuminen on keskimääräistä heikompaa.
Olisi mielenkiintoista nähdä, mihin kouluihin Helsingin kaupunginvaltuuston ja opetusviraston virkamiesten omat lapset on laitettu. Tuskin kovin montaa löytyy näistä heikoimmista kouluista.
Opetusviraston johtajan lapsi oli minun lapseni luokalla yksityisessä kielikoulussa. 😂
Tässähän se näkyy hyvin.
Tunnen itse paljon opettajia (itsellänikin on aineenopettajan pätevyys), mutta en tunne yhtään ainutta opettajaa, joka olisi pannut lapsensa tavalliselle luokalle lähikouluun. Se yksi ainoa lähikoulussaan oleva tuttu open lapsi on kielipainotusluokalla.
Opettajien lapset ovat olleet tosi hyvin edustettuina mm kielikouluissa, Sykissä, Ksykissä ja Ressussa.
Minä olen niin sanotusti ’gettokoulun’ kasvatti (Kantsun peruskoulu), koko ikäni asunut ns. getossa (Kantsussa) mutta omalla kovalla työllä, koulun ja vanhempieni rohkaisulla ja kannustuksella ( I know! miten getossa asuva, gettokoulussa opiskellut on voinut saada rohkaisevan ympäristön?!) pääsin ns. ’eliittilukioon’, joka sijaitsee Helsingin keskustassa ja sieltä suoraan lääketieteelliseen. Olen lisensiaati tällä hetkellä. Ihmisiltä tuntuu unohtuvan, että tärkeintä on kannustava ilmapiiri ja että lapsi tietää, että häntä arvostetaan ja että hän on kyvykäs. Sillä ei oo mittän väliä onko käynyt kaiken maailman international schooleja punavuoressa. Mainittakoon, että olin myös lamalapsi (syntynyt aikavälillä 1990-1995), mutta toisaalta olin myös onnekas, että poliittisilla päätöksillä ei ollut ajettu suomalaisten koulujen tasoa mm. epäonnistuneella digiloikalla, joka puolestaan vähentää resursseja muilta osa-alueilta, esim. koulutetusta henkilökunnasta.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen niin sanotusti ’gettokoulun’ kasvatti (Kantsun peruskoulu), koko ikäni asunut ns. getossa (Kantsussa) mutta omalla kovalla työllä, koulun ja vanhempieni rohkaisulla ja kannustuksella ( I know! miten getossa asuva, gettokoulussa opiskellut on voinut saada rohkaisevan ympäristön?!) pääsin ns. ’eliittilukioon’, joka sijaitsee Helsingin keskustassa ja sieltä suoraan lääketieteelliseen. Olen lisensiaati tällä hetkellä. Ihmisiltä tuntuu unohtuvan, että tärkeintä on kannustava ilmapiiri ja että lapsi tietää, että häntä arvostetaan ja että hän on kyvykäs. Sillä ei oo mittän väliä onko käynyt kaiken maailman international schooleja punavuoressa. Mainittakoon, että olin myös lamalapsi (syntynyt aikavälillä 1990-1995), mutta toisaalta olin myös onnekas, että poliittisilla päätöksillä ei ollut ajettu suomalaisten koulujen tasoa mm. epäonnistuneella digiloikalla, joka puolestaan vähentää resursseja muilta osa-alueilta, esim. koulutetusta henkilökunnasta.
Sinä unohdat nyt sen, että kokemuksesi on 20 vuoden takaa. Se mikä sinua koski, ei koske nykykoulua. Helsingissä jo pelkät säästöt pudottavat lapsia kyydistä. Vanhemmat ostaa ihan jo koulukirjat peruskouluun. Ja noissa pahimmissa kouluissa on suomen kielen taidottomia jopa 70 prosenttia luokasta eli se opetus ei etene yhtään minnekään.
Minunkin mieheni on noussut roskasakkisuvustaan huolimatta, mutta se vaati viitseliäät opettajat, hyvän kaveripiirin, roimastri älyä ja ahkeruutta ja 70-lukuisen yleisen ilmapiirin. Mitään näistä ei enää ole saatavilla noissa huonoissa kouluissa, paitsi tietty se oppilaan oma äly, mutta ei se yksin riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
keskinkertaisuudet tekevät näitä kouluvalintoja. Heidän lapsensa tarvitsee parhaani opetuksen ja sen tuoman statuksen. Ihan saman opin saa keskinkertaisessa koulussa. Se on paljon opettajasta kiinni.
Tuttavan tyttö (nyt ysillä) on täysin stressattu. Opo on pelotellut ainevalinnoista ja lukiovalinnoista. Tyttö pelkää, että yksikin erhe romuttaa täysin hänen tulevaisuutensa. On ottamassa kaikki mahdolliset kurssit.
Ei ihme, että ihmiset sekoaa 30-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ei ymmärretty esikoisen kohdalla shoppailla, vaan lapsi meni lähikouluun, joka on perus lähiökoulu Helsingissä. Opetuksen taso on ollut siellä vaihtelevaa ja osittain aivan ala-arvoista. Onneksi sentään lapsella on harvinaisempi A2 kieli, joten pääsi yläkoulussa edes hieman valikoituneeseen luokkaan. Sielläkin on ollut isoja työrauhaongelmia. Koulussa ei myöskään lainkaan arvosteta hyvää koulumenestystä, vaan kaikki resurssit on keskitetty erilaisiin kiva-fiilis -projekteihin. Oppimisympäristönä koulu on masentava sellaiselle, joka oikeasti haluaisi oppia ja opiskella. Tästä viisastuneena on kuopukselle nyt haettu paikkaa painotusluokalta.
Minusta olisi ehdottoman tärkeää, että perheille kerrottaisiin avoimesti koulujen tasoeroista. Pitää varmaan pyytää kunnalta niitä pisa-tutkimusten koulukohtaisia tulosvertailuita, nehän on julkisia asiakirjoja.
Se on jo julkisista tutkimuksista nähtävissä, että painotetuille luokille hakeutuu keskimääräistä parempaa oppilasainesta. Matemaattisilla painotusluokilla oppimistulokset on parhaat, musiikki- ja taidepainotuksissakin keskimääräistä parempia. Vain urheilupainotuksessa akateeminen suoriutuminen on keskimääräistä heikompaa.
Olisi mielenkiintoista nähdä, mihin kouluihin Helsingin kaupunginvaltuuston ja opetusviraston virkamiesten omat lapset on laitettu. Tuskin kovin montaa löytyy näistä heikoimmista kouluista.
Opetusviraston johtajan lapsi oli minun lapseni luokalla yksityisessä kielikoulussa. 😂
Tässähän se näkyy hyvin.
Tunnen itse paljon opettajia (itsellänikin on aineenopettajan pätevyys), mutta en tunne yhtään ainutta opettajaa, joka olisi pannut lapsensa tavalliselle luokalle lähikouluun. Se yksi ainoa lähikoulussaan oleva tuttu open lapsi on kielipainotusluokalla.
Opettajien lapset ovat olleet tosi hyvin edustettuina mm kielikouluissa, Sykissä, Ksykissä ja Ressussa.
Opettajahan on yleisesti tiukkapipoinen nainen. Pelkää statuksensa puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei toimittajat, jotka seuraatte tätä palstaa, nyt olisi tutkivan journalismin aihe tarjolla: mihin kouluihin Helsingin poliittinen ja virkamieseliitti ovat lapsensa laittaneet ja ketkä ovat pahimpia kaksoismoralisteja (paheksuvat keskiluokkaista koulushoppailua ja samalla tekevät sitä itse).
Oma kokemukseni tältä vuodelta: koulun vanhempainillassa alakoulun opettajat kehuvat lähikoulua ja kannustavat kaikkia laittamaan lapsensa sinne. Hakeutumista muualle esim. painotettuun opetukseen koitetaan estää puhumalla muista kouluista negatiiviseen sävyyn (pitkä matka uuvuttaa, yhtä hyvää opetusta saisi lähikoulussa jne.). Illan mittaan kuitenkin käy ilmi, että kaikkien opettajien omat lapset ovat olleet painotetussa opetuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ei ymmärretty esikoisen kohdalla shoppailla, vaan lapsi meni lähikouluun, joka on perus lähiökoulu Helsingissä. Opetuksen taso on ollut siellä vaihtelevaa ja osittain aivan ala-arvoista. Onneksi sentään lapsella on harvinaisempi A2 kieli, joten pääsi yläkoulussa edes hieman valikoituneeseen luokkaan. Sielläkin on ollut isoja työrauhaongelmia. Koulussa ei myöskään lainkaan arvosteta hyvää koulumenestystä, vaan kaikki resurssit on keskitetty erilaisiin kiva-fiilis -projekteihin. Oppimisympäristönä koulu on masentava sellaiselle, joka oikeasti haluaisi oppia ja opiskella. Tästä viisastuneena on kuopukselle nyt haettu paikkaa painotusluokalta.
Minusta olisi ehdottoman tärkeää, että perheille kerrottaisiin avoimesti koulujen tasoeroista. Pitää varmaan pyytää kunnalta niitä pisa-tutkimusten koulukohtaisia tulosvertailuita, nehän on julkisia asiakirjoja.
Se on jo julkisista tutkimuksista nähtävissä, että painotetuille luokille hakeutuu keskimääräistä parempaa oppilasainesta. Matemaattisilla painotusluokilla oppimistulokset on parhaat, musiikki- ja taidepainotuksissakin keskimääräistä parempia. Vain urheilupainotuksessa akateeminen suoriutuminen on keskimääräistä heikompaa.
Olisi mielenkiintoista nähdä, mihin kouluihin Helsingin kaupunginvaltuuston ja opetusviraston virkamiesten omat lapset on laitettu. Tuskin kovin montaa löytyy näistä heikoimmista kouluista.
Opetusviraston johtajan lapsi oli minun lapseni luokalla yksityisessä kielikoulussa. 😂
Tässähän se näkyy hyvin.
Tunnen itse paljon opettajia (itsellänikin on aineenopettajan pätevyys), mutta en tunne yhtään ainutta opettajaa, joka olisi pannut lapsensa tavalliselle luokalle lähikouluun. Se yksi ainoa lähikoulussaan oleva tuttu open lapsi on kielipainotusluokalla.
Opettajien lapset ovat olleet tosi hyvin edustettuina mm kielikouluissa, Sykissä, Ksykissä ja Ressussa.
Opettajahan on yleisesti tiukkapipoinen nainen. Pelkää statuksensa puolesta.
Opettaja tietää sen todellisen tilanteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen niin sanotusti ’gettokoulun’ kasvatti (Kantsun peruskoulu), koko ikäni asunut ns. getossa (Kantsussa) mutta omalla kovalla työllä, koulun ja vanhempieni rohkaisulla ja kannustuksella ( I know! miten getossa asuva, gettokoulussa opiskellut on voinut saada rohkaisevan ympäristön?!) pääsin ns. ’eliittilukioon’, joka sijaitsee Helsingin keskustassa ja sieltä suoraan lääketieteelliseen. Olen lisensiaati tällä hetkellä. Ihmisiltä tuntuu unohtuvan, että tärkeintä on kannustava ilmapiiri ja että lapsi tietää, että häntä arvostetaan ja että hän on kyvykäs. Sillä ei oo mittän väliä onko käynyt kaiken maailman international schooleja punavuoressa. Mainittakoon, että olin myös lamalapsi (syntynyt aikavälillä 1990-1995), mutta toisaalta olin myös onnekas, että poliittisilla päätöksillä ei ollut ajettu suomalaisten koulujen tasoa mm. epäonnistuneella digiloikalla, joka puolestaan vähentää resursseja muilta osa-alueilta, esim. koulutetusta henkilökunnasta.
Sinä unohdat nyt sen, että kokemuksesi on 20 vuoden takaa. Se mikä sinua koski, ei koske nykykoulua. Helsingissä jo pelkät säästöt pudottavat lapsia kyydistä. Vanhemmat ostaa ihan jo koulukirjat peruskouluun. Ja noissa pahimmissa kouluissa on suomen kielen taidottomia jopa 70 prosenttia luokasta eli se opetus ei etene yhtään minnekään.
Minunkin mieheni on noussut roskasakkisuvustaan huolimatta, mutta se vaati viitseliäät opettajat, hyvän kaveripiirin, roimastri älyä ja ahkeruutta ja 70-lukuisen yleisen ilmapiirin. Mitään näistä ei enää ole saatavilla noissa huonoissa kouluissa, paitsi tietty se oppilaan oma äly, mutta ei se yksin riitä.
Kokoomuksen säästöpolitiikka kurjistaa kouluja ja tasapäistää.
Äänestäkää vaan kokoomusta - se kurjistaa kansan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ei ymmärretty esikoisen kohdalla shoppailla, vaan lapsi meni lähikouluun, joka on perus lähiökoulu Helsingissä. Opetuksen taso on ollut siellä vaihtelevaa ja osittain aivan ala-arvoista. Onneksi sentään lapsella on harvinaisempi A2 kieli, joten pääsi yläkoulussa edes hieman valikoituneeseen luokkaan. Sielläkin on ollut isoja työrauhaongelmia. Koulussa ei myöskään lainkaan arvosteta hyvää koulumenestystä, vaan kaikki resurssit on keskitetty erilaisiin kiva-fiilis -projekteihin. Oppimisympäristönä koulu on masentava sellaiselle, joka oikeasti haluaisi oppia ja opiskella. Tästä viisastuneena on kuopukselle nyt haettu paikkaa painotusluokalta.
Minusta olisi ehdottoman tärkeää, että perheille kerrottaisiin avoimesti koulujen tasoeroista. Pitää varmaan pyytää kunnalta niitä pisa-tutkimusten koulukohtaisia tulosvertailuita, nehän on julkisia asiakirjoja.
Se on jo julkisista tutkimuksista nähtävissä, että painotetuille luokille hakeutuu keskimääräistä parempaa oppilasainesta. Matemaattisilla painotusluokilla oppimistulokset on parhaat, musiikki- ja taidepainotuksissakin keskimääräistä parempia. Vain urheilupainotuksessa akateeminen suoriutuminen on keskimääräistä heikompaa.
Olisi mielenkiintoista nähdä, mihin kouluihin Helsingin kaupunginvaltuuston ja opetusviraston virkamiesten omat lapset on laitettu. Tuskin kovin montaa löytyy näistä heikoimmista kouluista.
Opetusviraston johtajan lapsi oli minun lapseni luokalla yksityisessä kielikoulussa. 😂
Tässähän se näkyy hyvin.
Tunnen itse paljon opettajia (itsellänikin on aineenopettajan pätevyys), mutta en tunne yhtään ainutta opettajaa, joka olisi pannut lapsensa tavalliselle luokalle lähikouluun. Se yksi ainoa lähikoulussaan oleva tuttu open lapsi on kielipainotusluokalla.
Opettajien lapset ovat olleet tosi hyvin edustettuina mm kielikouluissa, Sykissä, Ksykissä ja Ressussa.
Opettajahan on yleisesti tiukkapipoinen nainen. Pelkää statuksensa puolesta.
Opettaja tietää sen todellisen tilanteen.
Äänestä kumminkin Sipulia tai sekoomusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähikoulu on ympäristöteko. On lähellä.
Miten noi opettajat voivatkin olla noin lampaita. Vaatisivat kunnon toimia, ettei koulutuksesta leikata.
Jos lapsesi haluaa lääkikseen on pääsykokeisiin alettava lukea jo lukion viimeisellä.
Ihan sama minkä lukion käyt, sillä valmistautuminen pääsykokeeseen on se tärkein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä menenkö aiheen vierestä, mutta tuli mieleen erään tuttavan lapsi. Hän on tällaisessa ns. hyvässä koulussa. Muut oppilaat ovat ilmeisesti varsin hyviä koulussa, keskiarvot on kovia. Niin tämä tuttavan lapsi pärjää tosi heikosti. Hän onkin joutunut kai vähän silmätikuksi, näin olen ymmärtänyt. Että onpa kiva shoppailla lapselle koulu, jossa hän on sitä heikkoa ainesta. Ei tule vanhemmat ajatelleeksi tätä.
Oma lapseni meni mukavaan keskinkertaiseen kouluun. On monenlaista oppijaa, mutta ei ole kuitenkaan levotonta. Hyvät kielivalinnat ja ennenkaikkea tutut kaverit.
Suomessa on kuitenkin lähestulkoon 400 lukiota niin ei voida olettaa, että vain viidessä niistä saa hyvää opetusta ja muualla opiskelevat olevat jotain huonoa ainesta, joilla ei ole mahdollisuutta kunnollisiin jatko-opintoihin.
Tämä koulushoppailu pitäisi kieltää kaikilta muilta paitsi joiltain poikkeuslahjakkuuksilta. Ei se tietenkään muuttaisi asiaa noissa Pakilan kaltaisissa paikoissa, mutta ehkä tasaisi niitä jakomäkityyppisiä kouluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen niin sanotusti ’gettokoulun’ kasvatti (Kantsun peruskoulu), koko ikäni asunut ns. getossa (Kantsussa) mutta omalla kovalla työllä, koulun ja vanhempieni rohkaisulla ja kannustuksella ( I know! miten getossa asuva, gettokoulussa opiskellut on voinut saada rohkaisevan ympäristön?!) pääsin ns. ’eliittilukioon’, joka sijaitsee Helsingin keskustassa ja sieltä suoraan lääketieteelliseen. Olen lisensiaati tällä hetkellä. Ihmisiltä tuntuu unohtuvan, että tärkeintä on kannustava ilmapiiri ja että lapsi tietää, että häntä arvostetaan ja että hän on kyvykäs. Sillä ei oo mittän väliä onko käynyt kaiken maailman international schooleja punavuoressa. Mainittakoon, että olin myös lamalapsi (syntynyt aikavälillä 1990-1995), mutta toisaalta olin myös onnekas, että poliittisilla päätöksillä ei ollut ajettu suomalaisten koulujen tasoa mm. epäonnistuneella digiloikalla, joka puolestaan vähentää resursseja muilta osa-alueilta, esim. koulutetusta henkilökunnasta.
Sinä unohdat nyt sen, että kokemuksesi on 20 vuoden takaa. Se mikä sinua koski, ei koske nykykoulua. Helsingissä jo pelkät säästöt pudottavat lapsia kyydistä. Vanhemmat ostaa ihan jo koulukirjat peruskouluun. Ja noissa pahimmissa kouluissa on suomen kielen taidottomia jopa 70 prosenttia luokasta eli se opetus ei etene yhtään minnekään.
Minunkin mieheni on noussut roskasakkisuvustaan huolimatta, mutta se vaati viitseliäät opettajat, hyvän kaveripiirin, roimastri älyä ja ahkeruutta ja 70-lukuisen yleisen ilmapiirin. Mitään näistä ei enää ole saatavilla noissa huonoissa kouluissa, paitsi tietty se oppilaan oma äly, mutta ei se yksin riitä.
Huh huh. Olispa kiva tietää mitä nämä roskasakkiäidit oikein tekevät itse ammatikseen - onko kaikki kotiäitejä tai omalla urallaan epäonnistuneita wannabeita jotka nyt siirtävät kunnianhimonsa miehen ja lasten kannettavaksi. Näistä kirjoituksista tulee mieleen tytön jumppakaveri, oikein mukava tyttö, mutta erittäin kankea ja rytmitajuton. Äiti oli päättänyt, että tytöstä tehdään rytmisen voimistelun seuraava tähti ja siinä sitten tyttö vaihtoi seurasta toiseen ku äidin mielestä valmentajat eivät olleet tarpeeksi hyviä hänen tytölleen. Eikö äitien kannattaisi keskittyä toteuttamaan omat kunnianhimot omalla urallaan ja lasten suhteen riittäisi hieman vähemmän hurjat vaateet. Jos äiti uskoo, että lapsi joutuu tekemään harjoitustehtävät alakoulussa vihkoon oman harjoituskirjan sijaan pilaa lapsen akateemisen uran kannattaisi joko äidin pohtia omia neuroosejaan ja pelkojaan tai ymmärtää ajoissa oman lapsensa kognitiiviset kyvyt. ja muistaa, että äitinä opettaa lapsilleen muutakin kuin koulun oppiaineita, mm. käyttäytymistapoja, empaattisuutta ja suhtautumista muihin ihmisiin (esimerkiksi niihin isän puolen roskasakkeihin).
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on kuitenkin lähestulkoon 400 lukiota niin ei voida olettaa, että vain viidessä niistä saa hyvää opetusta ja muualla opiskelevat olevat jotain huonoa ainesta, joilla ei ole mahdollisuutta kunnollisiin jatko-opintoihin.
Juurikin näin, ihmeellistä suhteellisuuden tajun puutetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle valkeni jossain vaiheessa, että keskivertovanhemmat eivät pistä tikkaa ristiin lapsen koulunkäytiin. Kunhan se ei heitä vaivaa, on motto.
Päätin, että en halua tällaiseen ympäristöön lapsiani. Nämä "lapseni hoitaa itsenäisesti koulunkäynnin ja kouluun menon" -perheet saavat olla minun puolestani omissa kouluissaan. Sen voi kuvitella kyllä, miten masentavaa on opettajana olla, kun on niin suuri kuilu lasten kotielämän kanssa. Sehän onkin enemmän sosiaalityötä kuin opetusta, yritetään parasta niillä rahkeilla, mitä on.
Ja nyt en tarkoita edes mitään "sossuperheitä", vaan ihan tavallisia toppahousuperheitä, jossa vanhemmat ovat mielestään taviksia.
Eiks sun lapset osaa itse edes mennä kouluun? :D
Ohis. Siellä taisi osua ja upota.
Kyllä osui! Lapseni osaavat kävellä ja käyttää jopa bussia :D
Älä!! Saavatko bussinkin oikein pysähtymään näin talvipimeillä?
Me ei ymmärretty esikoisen kohdalla shoppailla, vaan lapsi meni lähikouluun, joka on perus lähiökoulu Helsingissä. Opetuksen taso on ollut siellä vaihtelevaa ja osittain aivan ala-arvoista. Onneksi sentään lapsella on harvinaisempi A2 kieli, joten pääsi yläkoulussa edes hieman valikoituneeseen luokkaan. Sielläkin on ollut isoja työrauhaongelmia. Koulussa ei myöskään lainkaan arvosteta hyvää koulumenestystä, vaan kaikki resurssit on keskitetty erilaisiin kiva-fiilis -projekteihin. Oppimisympäristönä koulu on masentava sellaiselle, joka oikeasti haluaisi oppia ja opiskella. Tästä viisastuneena on kuopukselle nyt haettu paikkaa painotusluokalta.
Minusta olisi ehdottoman tärkeää, että perheille kerrottaisiin avoimesti koulujen tasoeroista. Pitää varmaan pyytää kunnalta niitä pisa-tutkimusten koulukohtaisia tulosvertailuita, nehän on julkisia asiakirjoja.
Se on jo julkisista tutkimuksista nähtävissä, että painotetuille luokille hakeutuu keskimääräistä parempaa oppilasainesta. Matemaattisilla painotusluokilla oppimistulokset on parhaat, musiikki- ja taidepainotuksissakin keskimääräistä parempia. Vain urheilupainotuksessa akateeminen suoriutuminen on keskimääräistä heikompaa.
Olisi mielenkiintoista nähdä, mihin kouluihin Helsingin kaupunginvaltuuston ja opetusviraston virkamiesten omat lapset on laitettu. Tuskin kovin montaa löytyy näistä heikoimmista kouluista.