Tekeekö vastoinkäymiset ihmisestä vahvemman?

Ei, heikomman.

Ei tee.

Ei. Vaan aran ja epävarman.

Voi vahvistaa tai heikentää. Tai sekä että.

Ei välttämättä, se voi tehdä ihmisestä myös todella heikon. Se on ihan ihmisestä kiinni, osaako se käsitellä ne vastoinkäymiset oikein ja kehittyä niistä, kasvaako se ihmisenä koskaan. 

Monesti esim henkinen herääminen tapahtuu just traumojen kautta, mut se ei tarkota, että kaikki kenellä menee huonosti, herää henkisesti. Kaikki ihmiset ei kasva. 

Minusta tuli ainoastaan kyyninen ja vihainen.

Itselläni lapsuuden traumat ovat tehneet heikommaksi, aikuisuuden traumat ja vaikeudet taas vahvemmaksi.

Voi tulla mitä tahansa, usein vahvemman.

Jatkuva masennus sekä itsellensä valehtelu että kaikki on ok

Riippuu siitä, miten suhtautuu vastoikäymisiin ja osaa käsitellä niitä pään sisällä.

No ei, rikkoo ja tuhoaa.

Kyllä. 

Vierailija kirjoitti:

Ei, heikomman.

Sit se on kyllä oma syy tai uhriutuu ja valittaa turhasta. Kun on pakko selviytyä niin selviytyy kyllä kaikesta.

Ei, ne vain rasittavat. Itseään vahvoina pitävät eivät ole kokeneet mitään tarpeeksi hirveää.

Vierailija kirjoitti:

Ei. Vaan aran ja epävarman.

Kaikki kuuluu prosessiin. Arkuus ja epävarmuus voi olla ohimeneviä asioita. Kannattaa kiinnittää huomiota siihen mistä nämä johtuvat. Sen ei tarvitse olla loppuelämän mittaista. Kaikella on syynsä.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, miten suhtautuu vastoikäymisiin ja osaa käsitellä niitä pään sisällä.

Kyllä ja ei. Tiettyyn pisteeseen kun pääsee kaikki on mitätöntä, ja se on hyvä mutta myös huono.

Nyt pitäisi määritellä vastoinkäyminen. Minua ei valittu luokan näytelmään/ orkesteriin/ jalkopallojoukkueeseen on lapselle vastoinkäyminen ja pettymys. Jos opettelee pelaamaan paremmin ja myöhemmin pääsee joukkueesee, on vastoinkäyminen kehittänyt 

Mutta jos äiti huutaa vit tua aamusta iltaan natsa suussa ja miehet vaihtuu kuukauden välein, siihen ei voi lapsi mitenkään vaikuttaa. Ei vahvista. 

Kyllä, jos niistä selviää. Jos taas ei, niin yleensä ne heikentävät. Kaikkein heikoin, tai potentiaalisin murtuja on kuitenkin sellainen, joka ei ole kokenut mitään.

Riippuu vastoinkäymisistä. Minulla oli köyhä ja tylsä lapsuus, aineellisesti en saanut juuri mitään, teinistä lähtien alkoholismia yms. perheessä. Perhe oli kuitenkin rakastava, tunsin olevani tärkeä. Koen, että minusta tuli poikkeuksellisen vahva ja onnellinen aikuinen.

Perheelliset, rakastakaa lapsia, lukekaa iltasadut, viekää metsäretkelle. Keskustelkaa, hassutelkaa. Rahattomuus on ikävää varsinkin teininä, mutta lopulta lapsuudesta ei jää käteen sen helppous, tavarat tai matkat. 

Vierailija kirjoitti:

Itselläni lapsuuden traumat ovat tehneet heikommaksi, aikuisuuden traumat ja vaikeudet taas vahvemmaksi.

Muista olla rehellinen ja ymmärtää asioista oikein sekä suhtautua totuuksiin. Se auttaa vahvistumaan. Myönnä myös mahdolliset virheesi ja vahvistut sekä pääset eteenpäin asioissa itsesi vuoksi lähinnä.