Voisitko sinä noin 30 vuotias ihastua 50 vuotiaaseen mieheen?
Kokemuksia? Voisitko tuon ikäisenä ihastua noin 50 vuotiaaseen mieheen?
Kommentit (282)
En koe, että missään vaiheessa elämääni 20 vuotta itseäni nuorempi tai vanhempi ihminen olisi ollut mitenkään potentiaalinen kumppaniehdokas.
Vierailija kirjoitti:
En koe, että missään vaiheessa elämääni 20 vuotta itseäni nuorempi tai vanhempi ihminen olisi ollut mitenkään potentiaalinen kumppaniehdokas.
Mikset. Monella 50-vuotiaalla on rahaa, vakiintunut paikka työelämässä jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koe, että missään vaiheessa elämääni 20 vuotta itseäni nuorempi tai vanhempi ihminen olisi ollut mitenkään potentiaalinen kumppaniehdokas.
Mikset. Monella 50-vuotiaalla on rahaa, vakiintunut paikka työelämässä jne.
Koska 20 vuotta itseäni vanhempi tuppaa näyttämään tosi vanhalta. 20 vuotta itseäni nuorempi taas haluaa elämältään usein eri asioita kuin mitä itse haluan, joten kiinnostukset eivät kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koe, että missään vaiheessa elämääni 20 vuotta itseäni nuorempi tai vanhempi ihminen olisi ollut mitenkään potentiaalinen kumppaniehdokas.
Mikset. Monella 50-vuotiaalla on rahaa, vakiintunut paikka työelämässä jne.
Koska parisuhteen osalta olisi muutakin minulle merkitsevää kuin toisen rahat tai vakiintunut asema työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koe, että missään vaiheessa elämääni 20 vuotta itseäni nuorempi tai vanhempi ihminen olisi ollut mitenkään potentiaalinen kumppaniehdokas.
Mikset. Monella 50-vuotiaalla on rahaa, vakiintunut paikka työelämässä jne.
Koska parisuhteen osalta olisi muutakin minulle merkitsevää kuin toisen rahat tai vakiintunut asema työelämässä.
Eikö nuo ominaisuudet kuitenkin olis iso plussa perheen perustamisen kannalta? Ja en siis itse ole mikään 50v, mietin asiaa ihan yleisellä tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koe, että missään vaiheessa elämääni 20 vuotta itseäni nuorempi tai vanhempi ihminen olisi ollut mitenkään potentiaalinen kumppaniehdokas.
Mikset. Monella 50-vuotiaalla on rahaa, vakiintunut paikka työelämässä jne.
Koska parisuhteen osalta olisi muutakin minulle merkitsevää kuin toisen rahat tai vakiintunut asema työelämässä.
Eikö nuo ominaisuudet kuitenkin olis iso plussa perheen perustamisen kannalta? Ja en siis itse ole mikään 50v, mietin asiaa ihan yleisellä tasolla.
En perustaisi perhettä 20 vuotta itseäni vanhemman ihmisen kanssa. Lasten kasvaessa hän olisi kovin iäkäs ja toisaalta pitäisi kyetä tuntemaan vetovoimaa kumppania kohtaan. Liki vanhempani ikäinen ihminen ei ole minusta vetovoimainen.
Voisin ihastua ja rakastuakin mieheen joka on itseäni reippaasti vanhempi. Jotta ryhtyisin suhteeseen saisi mies olla max 20v itseäni vanhempi. Olen nyt 28 eli mies saisi olla max 48 nyt. Riippuu kuitenkin miehen olomuodosta, ajatusmaailmasta ja elämäntyylistä. Eli en ihastuisi lässähtäneeseen setämieheen, vaan siistiin, rauhalliseen ja "nuorekkaaseen" tyyppiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koe, että missään vaiheessa elämääni 20 vuotta itseäni nuorempi tai vanhempi ihminen olisi ollut mitenkään potentiaalinen kumppaniehdokas.
Mikset. Monella 50-vuotiaalla on rahaa, vakiintunut paikka työelämässä jne.
Koska parisuhteen osalta olisi muutakin minulle merkitsevää kuin toisen rahat tai vakiintunut asema työelämässä.
Eikö nuo ominaisuudet kuitenkin olis iso plussa perheen perustamisen kannalta? Ja en siis itse ole mikään 50v, mietin asiaa ihan yleisellä tasolla.
Nainen olisi 45, kun mies jää eläkkeelle. Siinä vaiheessa, kun nainen vihdoin pääsisi eläkkeelle, mies olisi 88-vuotias. Mitä sen ikäisen miehen kanssa voisi enää tehdä, jos hän ylipäänsä olisi hengissä?
Kolmikymppisenä en varmasti olisi voinut. Nyt olen 41 eikä vieläkään tunnu kovin todennäköiseltä.
Kaverillani oli 20 v. vanhempi mies. Ensin huolehti 20 v. miehen ikivanhan äidin asioista ja sitten jäi leskeksi muistaakseni noin 45-vuotiaana.
En nyt sano "en koskaan", mutta tähän mennessä 50+ miehet ovat tuntuneet turhan iäkkäitä ja heissä on usein sellaista setämäisyyttä.
En keksi nyt sanalle elaatisuus korviketta, mutta 50+ miehet on useimmiten kyllä ihan keski-ikäisen näköisiä ja pidänkin max. 40 vuotiaista miehistä. Mieluiten hieman itseäni nuoremmista.
Useimmat keski-ikäiset miehetkin alkavat olla jo kovin kyynisiä, mitä en nyt vaan jaksa kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
Aivan kauheaa miesvihaa taas. Kautta aikojen on ollut aivan luonnollista, että nuori nainen pariutuu kypsän miehen kanssa. Nyt jostain syystä trollit yrittävät tätä tosiasiaa kumota.
Tapaan työssäni jatkuvasti heteropariskuntia, joissa mies on 10-30 vuotta naista vanhempi. Toiseen suuntaan on arviolta yhtä tavallista, että nainen on ehkä 3-4 vuotta vanhempi.
Suomessa 0,5 prosentissa avioliittoja ikäero on yli 20 vuotta ja kymmenesosassa näistä yli 30 vuotta (2012). Keskimääräinen ikäero oli 3,4 vuotta. Rekisteröidyillä naispareilla 20 vuoden ikäero oli yleisempää (0,9 %) ja miespareilla vielä yleisempää (7,1 %).
Wikipedia
Ihan hyvin. Mutta riippuu tietysti, kuinka vanhalta se 50-v. näyttää, ynnä muuta. Joku 20-v. vanhan ukon kanssa olisi liikaa minullekin.
En vaikka olen itsekin 50. Oma mies on samanikäinen, mutta jos pitäisi vaihtaa, niin olisin ennemmin sinkku kuin ottaisin itseni ikäisen miehen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koe, että missään vaiheessa elämääni 20 vuotta itseäni nuorempi tai vanhempi ihminen olisi ollut mitenkään potentiaalinen kumppaniehdokas.
Mikset. Monella 50-vuotiaalla on rahaa, vakiintunut paikka työelämässä jne.
Koska parisuhteen osalta olisi muutakin minulle merkitsevää kuin toisen rahat tai vakiintunut asema työelämässä.
Eikö nuo ominaisuudet kuitenkin olis iso plussa perheen perustamisen kannalta? Ja en siis itse ole mikään 50v, mietin asiaa ihan yleisellä tasolla.
En ikinä perustaisi perhettä noilla kriteereillä, ja vanhojen isien lapsilla on paljon nepsydiagnooseja. Muistatteko miten mikkoskalle kävi?
Olen 28-vuotias, pian 29, enkä todellakaan voisi. Ihailla voisin ehkä hänen töitään tms, mutta en ihastua ihmiseen missään romanttisessa tai eroottisessa mielessä. Sellaista latausta ei vain voisi päässäni syntyä.
Olin 30-vuotiaana intohimoisessa seksisuhteessa 27-vuotiaan miehen kanssa. 32-vuotiaana tapasin 30-vuotiaan miehen, jonka kanssa seurustelin 1,5 vuotta. 37-vuotiaana tapailin 48-vuotiasta miestä muutaman kuukauden, mutta siinä kävi kuten Sinkkuelämää-jaksossa, jossa se vaalea nainen (en enää muista nimiä) yritti harrastaa seksiä vanhan miljonäärin kanssa; ei vain pystynyt kokemaan häntä haluttavana.
Nyt olen 50+, samoin puolisoni, ja se on eri asia. Olemme molemmat ikääntyneet. Mutta nuorempana en olisi voinut kuvitellakaan.
Mä luulin, että en voisi, mutta yllätin itseni vähän aikaa sitten ihastumalla reilu 50v. mieheen. Mutta se onkin vain ihastus, en ole silti kiinnostunut hänestä esim. perheenperustamismielessä, kenties en edes parisuhdemielessä. Ehkä se on vain seksuaalista kiinnostusta. Todennäköisesti en aio edetä hänen suhteensa mitenkään. Tulee väkisin vähän sellaiset ällöt isi-fiilikset, kun on niin paljon vanhempi. Olen itse 34v.
Kyllä mammoilla on:D sopiva mies kun näkyy, mamma ajattelee että ihastun tuon ja naps..se oli menoa
mies54v