Kevyempi vuosi 2019

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nälän tunne on se tunne, joka sen syömisen laukaisee. Syöminen liian usein ja liikaa hiilareita pitää siinä kierteessä, missä alkoholistitkin ovat. Kannattaa syödä korkeintaan kahdesti päivässä ja niin, että energiasta on noin 80% rasvaa, 15% proteiinia ja 5% hiilareita (korkeintaan).

Ihan turhaa sun neuvosi on näille herkkusuille. Ne haluaa laihtua syöden sokeria :)

Ihan ohiksena ja entisenä tupakoitsijana, fyysinen ja psyykkinen riippuvuus ovat kaksi eri asiaa. Fyysiset vieroitusoireet loppuvat aika pian, psyykkinen puoli voi olla hyvin vaikeaa. Itse lopetin noin 10v sitten ja edelleen välillä tulee aivan uskomaton halu polttaa, se kädenliike on tunnemuistissa ja olo tuntuu orvolta ilman tupakkaa. Fyysisiä oireita ei ole ollut ensimmäisten kuukausien jälkeen.

Ruuan kanssa lienee ihan sama: sitä tapaa kaipaa, ei välttämättä juuri sitä sokeria tai siksi että olisi nälkä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokemus kirjoitti:

Kannattaa tarkistaa kilpirauhasarvot. Vajaatoiminta pitää painon ylhäällä, vaikka mitä tekisi.

Millä mekanismilla? Lisääkö voimattomuus/huono olo (?) napostelua, jotta tulisi parempi olo?

Vajaatoiminta hidastaa aineenvaihduntaa. Vajaatoiminnan aiheuttamaan lihomiseen tai laihtumattomuuteen ei siis voi käytännössä lainkaan vaikuttaa syömisellä. 

No ei kai se energia tyhjästä synny. Ei aineenvaihdunta tuota energiaa.

Ihmisen yleensä pitää syödä, eikö vain?

Hidastuneellakin aineenvaihdunnalla tarvii saman energiamäärän tiettyyn liikkumiseen, sikäli kun jaksaa liikkua entiseen tapaansa. Jos kulutus laskee levossa, syömistä on vähennettävä kun paino alkaa liiaksi nousta. Ei se vajaatoiminta siis itsessään lihota, vaan kyvyttömyys muuttaa tottumuksia.

Anna jo olla, kun et mitään asiasta ymmärrä.

Kyllä mua kiinnostaa tietää. Oletko eri mieltä alkuperäisestä mietteestäni?

Ai tuosta napostelusta? Vai jostain muusta?

Niin, mietin että jos on vähän huono olo eikä jaksa keskittyä, tuleeko naposteltua ihan vain sen takia että jaksaisi paremmin? Vai onko huono vointi (olettamani) sellaista, ettei tee mieli edes syödä? Vai vaikuttaako edes suoranaisesti, eli niin että tiedostaisi syövänsä/olevansa syömättä voinnin takia? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nälän tunne on se tunne, joka sen syömisen laukaisee. Syöminen liian usein ja liikaa hiilareita pitää siinä kierteessä, missä alkoholistitkin ovat. Kannattaa syödä korkeintaan kahdesti päivässä ja niin, että energiasta on noin 80% rasvaa, 15% proteiinia ja 5% hiilareita (korkeintaan).

Ihan turhaa sun neuvosi on näille herkkusuille. Ne haluaa laihtua syöden sokeria :)

Ihan ohiksena ja entisenä tupakoitsijana, fyysinen ja psyykkinen riippuvuus ovat kaksi eri asiaa. Fyysiset vieroitusoireet loppuvat aika pian, psyykkinen puoli voi olla hyvin vaikeaa. Itse lopetin noin 10v sitten ja edelleen välillä tulee aivan uskomaton halu polttaa, se kädenliike on tunnemuistissa ja olo tuntuu orvolta ilman tupakkaa. Fyysisiä oireita ei ole ollut ensimmäisten kuukausien jälkeen.

Ruuan kanssa lienee ihan sama: sitä tapaa kaipaa, ei välttämättä juuri sitä sokeria tai siksi että olisi nälkä.

Vääränlainen ravinto saa syömään ylimääräistä. Ei siinä psyykellä ole mitään tekemistä. Se on kemiaa.

Tutustuppa psykologiaan ja jutellaan sitten lisää.

Psykologialla selitetään aika paljon asioita, vaikka asia olisi kemiaa.

Moi rasvahullu jankuttaja, menes nyt perustamaan joku oma rasvanylistysketjusi. Syömisen häiriöt, joita on eriasteisia, ovat psyykkisiä ja niiden väheksyminen tuolla "syötte väärin, ahmikaa rasvaa" - jänkytyksellä on ihmisten ihan oikeiden ongelmien karkeaa aliarviointia.

Onko sulla ravinnon puutteesta johtuen jonkunlainen tarve mollata keskustelussa niitä, jotka on sun kanssa eri mieltä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nälän tunne on se tunne, joka sen syömisen laukaisee. Syöminen liian usein ja liikaa hiilareita pitää siinä kierteessä, missä alkoholistitkin ovat. Kannattaa syödä korkeintaan kahdesti päivässä ja niin, että energiasta on noin 80% rasvaa, 15% proteiinia ja 5% hiilareita (korkeintaan).

Ihan turhaa sun neuvosi on näille herkkusuille. Ne haluaa laihtua syöden sokeria :)

Ihan ohiksena ja entisenä tupakoitsijana, fyysinen ja psyykkinen riippuvuus ovat kaksi eri asiaa. Fyysiset vieroitusoireet loppuvat aika pian, psyykkinen puoli voi olla hyvin vaikeaa. Itse lopetin noin 10v sitten ja edelleen välillä tulee aivan uskomaton halu polttaa, se kädenliike on tunnemuistissa ja olo tuntuu orvolta ilman tupakkaa. Fyysisiä oireita ei ole ollut ensimmäisten kuukausien jälkeen.

Ruuan kanssa lienee ihan sama: sitä tapaa kaipaa, ei välttämättä juuri sitä sokeria tai siksi että olisi nälkä.

Vääränlainen ravinto saa syömään ylimääräistä. Ei siinä psyykellä ole mitään tekemistä. Se on kemiaa.

Tutustuppa psykologiaan ja jutellaan sitten lisää.

Psykologialla selitetään aika paljon asioita, vaikka asia olisi kemiaa.

Syömishäiriöt ovat psyykkisiä sairauksia. Aiheesta ei ole tarpeen kinata enempää.

Lihaa en ole syönyt useampaan päivään, se jäi kun oli sitkeä erä ja heitin pois. Kaaliin kyllästyin. Perunaa olen syönyt enemmän, voin kanssa. Juu vähän köyhää, mut on ollu muuta tekemistä/ajateltavaa...

Aamulla oli mieletön siivousvimma! Taidan tietää, mistä eilinen ruokahimoni johtui... se on yleensä päivää ennen siivousvimmaa... kerran kuukaudessa :)

A

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nälän tunne on se tunne, joka sen syömisen laukaisee. Syöminen liian usein ja liikaa hiilareita pitää siinä kierteessä, missä alkoholistitkin ovat. Kannattaa syödä korkeintaan kahdesti päivässä ja niin, että energiasta on noin 80% rasvaa, 15% proteiinia ja 5% hiilareita (korkeintaan).

Ihan turhaa sun neuvosi on näille herkkusuille. Ne haluaa laihtua syöden sokeria :)

Ihan ohiksena ja entisenä tupakoitsijana, fyysinen ja psyykkinen riippuvuus ovat kaksi eri asiaa. Fyysiset vieroitusoireet loppuvat aika pian, psyykkinen puoli voi olla hyvin vaikeaa. Itse lopetin noin 10v sitten ja edelleen välillä tulee aivan uskomaton halu polttaa, se kädenliike on tunnemuistissa ja olo tuntuu orvolta ilman tupakkaa. Fyysisiä oireita ei ole ollut ensimmäisten kuukausien jälkeen.

Ruuan kanssa lienee ihan sama: sitä tapaa kaipaa, ei välttämättä juuri sitä sokeria tai siksi että olisi nälkä.

Vääränlainen ravinto saa syömään ylimääräistä. Ei siinä psyykellä ole mitään tekemistä. Se on kemiaa.

Tutustuppa psykologiaan ja jutellaan sitten lisää.

Psykologialla selitetään aika paljon asioita, vaikka asia olisi kemiaa.

Syömishäiriöt ovat psyykkisiä sairauksia. Aiheesta ei ole tarpeen kinata enempää.

Jotka kuitenkin on lähtöisin kemiasta. Ei kaikkea voi selittää psyykkiseksi vaivaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nälän tunne on se tunne, joka sen syömisen laukaisee. Syöminen liian usein ja liikaa hiilareita pitää siinä kierteessä, missä alkoholistitkin ovat. Kannattaa syödä korkeintaan kahdesti päivässä ja niin, että energiasta on noin 80% rasvaa, 15% proteiinia ja 5% hiilareita (korkeintaan).

Ihan turhaa sun neuvosi on näille herkkusuille. Ne haluaa laihtua syöden sokeria :)

Ihan ohiksena ja entisenä tupakoitsijana, fyysinen ja psyykkinen riippuvuus ovat kaksi eri asiaa. Fyysiset vieroitusoireet loppuvat aika pian, psyykkinen puoli voi olla hyvin vaikeaa. Itse lopetin noin 10v sitten ja edelleen välillä tulee aivan uskomaton halu polttaa, se kädenliike on tunnemuistissa ja olo tuntuu orvolta ilman tupakkaa. Fyysisiä oireita ei ole ollut ensimmäisten kuukausien jälkeen.

Ruuan kanssa lienee ihan sama: sitä tapaa kaipaa, ei välttämättä juuri sitä sokeria tai siksi että olisi nälkä.

Vääränlainen ravinto saa syömään ylimääräistä. Ei siinä psyykellä ole mitään tekemistä. Se on kemiaa.

Tutustuppa psykologiaan ja jutellaan sitten lisää.

Psykologialla selitetään aika paljon asioita, vaikka asia olisi kemiaa.

Syömishäiriöt ovat psyykkisiä sairauksia. Aiheesta ei ole tarpeen kinata enempää.

Jotka kuitenkin on lähtöisin kemiasta. Ei kaikkea voi selittää psyykkiseksi vaivaksi.

Syömishäiriöt ovat mielenterveyden häiriöitä, joita esiintyy yleisimmin nuorilla ja nuorilla aikuisilla naisilla.

Näin kertoo Duodecim. Syömishäiriöisiä hoidetaan psykiatrian poliklinikalla/osastolla, ellei esim. alhaisen painoindeksin vuoksi tarvita somaattista hoitoa.

Mikäli tiedät syömishäiriöiden hoidosta enemmän kuin ammattilaiset, suosittelen että vänkäämisen sijaan ryhdyt kehittämään uusia hoitomuotoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nälän tunne on se tunne, joka sen syömisen laukaisee. Syöminen liian usein ja liikaa hiilareita pitää siinä kierteessä, missä alkoholistitkin ovat. Kannattaa syödä korkeintaan kahdesti päivässä ja niin, että energiasta on noin 80% rasvaa, 15% proteiinia ja 5% hiilareita (korkeintaan).

Ihan turhaa sun neuvosi on näille herkkusuille. Ne haluaa laihtua syöden sokeria :)

Ihan ohiksena ja entisenä tupakoitsijana, fyysinen ja psyykkinen riippuvuus ovat kaksi eri asiaa. Fyysiset vieroitusoireet loppuvat aika pian, psyykkinen puoli voi olla hyvin vaikeaa. Itse lopetin noin 10v sitten ja edelleen välillä tulee aivan uskomaton halu polttaa, se kädenliike on tunnemuistissa ja olo tuntuu orvolta ilman tupakkaa. Fyysisiä oireita ei ole ollut ensimmäisten kuukausien jälkeen.

Ruuan kanssa lienee ihan sama: sitä tapaa kaipaa, ei välttämättä juuri sitä sokeria tai siksi että olisi nälkä.

Vääränlainen ravinto saa syömään ylimääräistä. Ei siinä psyykellä ole mitään tekemistä. Se on kemiaa.

Tutustuppa psykologiaan ja jutellaan sitten lisää.

Psykologialla selitetään aika paljon asioita, vaikka asia olisi kemiaa.

Syömishäiriöt ovat psyykkisiä sairauksia. Aiheesta ei ole tarpeen kinata enempää.

Jotka kuitenkin on lähtöisin kemiasta. Ei kaikkea voi selittää psyykkiseksi vaivaksi.

Syömishäiriöt ovat mielenterveyden häiriöitä, joita esiintyy yleisimmin nuorilla ja nuorilla aikuisilla naisilla.

Näin kertoo Duodecim. Syömishäiriöisiä hoidetaan psykiatrian poliklinikalla/osastolla, ellei esim. alhaisen painoindeksin vuoksi tarvita somaattista hoitoa.

Mikäli tiedät syömishäiriöiden hoidosta enemmän kuin ammattilaiset, suosittelen että vänkäämisen sijaan ryhdyt kehittämään uusia hoitomuotoja.

Miksi "syömishäiriöitä" ei hoideta ruualla?  Mietipä sitä. Jonkun terapeutin kanssa höpöttelemällä ei parannusta saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nälän tunne on se tunne, joka sen syömisen laukaisee. Syöminen liian usein ja liikaa hiilareita pitää siinä kierteessä, missä alkoholistitkin ovat. Kannattaa syödä korkeintaan kahdesti päivässä ja niin, että energiasta on noin 80% rasvaa, 15% proteiinia ja 5% hiilareita (korkeintaan).

Ihan turhaa sun neuvosi on näille herkkusuille. Ne haluaa laihtua syöden sokeria :)

Ihan ohiksena ja entisenä tupakoitsijana, fyysinen ja psyykkinen riippuvuus ovat kaksi eri asiaa. Fyysiset vieroitusoireet loppuvat aika pian, psyykkinen puoli voi olla hyvin vaikeaa. Itse lopetin noin 10v sitten ja edelleen välillä tulee aivan uskomaton halu polttaa, se kädenliike on tunnemuistissa ja olo tuntuu orvolta ilman tupakkaa. Fyysisiä oireita ei ole ollut ensimmäisten kuukausien jälkeen.

Ruuan kanssa lienee ihan sama: sitä tapaa kaipaa, ei välttämättä juuri sitä sokeria tai siksi että olisi nälkä.

Vääränlainen ravinto saa syömään ylimääräistä. Ei siinä psyykellä ole mitään tekemistä. Se on kemiaa.

Tutustuppa psykologiaan ja jutellaan sitten lisää.

Psykologialla selitetään aika paljon asioita, vaikka asia olisi kemiaa.

Syömishäiriöt ovat psyykkisiä sairauksia. Aiheesta ei ole tarpeen kinata enempää.

Jotka kuitenkin on lähtöisin kemiasta. Ei kaikkea voi selittää psyykkiseksi vaivaksi.

Jos oikealla ruokavaliolla voisi parantaa kaikki maailman sairaudet, eikö se olisi tehty jo aikaa sitten?

Vaikka ihminen on sitä mitä hän syö, jokainen meistä on kuitenkin yksilö eikä yhtä ainoaa oikeaa ruokavaliota ole olemassa. Siksi on ihan turha jankuttaa siitä väärin syömisestä - senhän me kaikki tiedämme että jotain vikaa eväissä on, mutta kun sinä tai kukaan muukaan ei voi tällä palstalla kertoa, mitä juuri minä teen väärin ja mikä korjaisi tilanteen. Itse se mahdollisimman hyvä vaihtoehto on kokeilemalla etsittävä, ja voin vakuuttaa, että minulle se ei ole tolkuton kovien rasvojen syöminen.

Tuo jatkuva ketjussa häiriköinti ja ylimieinen "kunpa nämä pullahiiret haluaa laihduttaa sokerilla!!! 😄😄😄" -nälviminen osoittaa vain, että jotain vikaa siellä omassakin kemiassa pitää olla. Ei kukaan terveellä päällä varustettu haluaisi ja jaksaisi moista lapsellista typerehtimistä harrastaa.

En tartu tähän aiheeseen enää uudelleen. Sori tästäkin.

Rinkeli

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nälän tunne on se tunne, joka sen syömisen laukaisee. Syöminen liian usein ja liikaa hiilareita pitää siinä kierteessä, missä alkoholistitkin ovat. Kannattaa syödä korkeintaan kahdesti päivässä ja niin, että energiasta on noin 80% rasvaa, 15% proteiinia ja 5% hiilareita (korkeintaan).

Ihan turhaa sun neuvosi on näille herkkusuille. Ne haluaa laihtua syöden sokeria :)

Ihan ohiksena ja entisenä tupakoitsijana, fyysinen ja psyykkinen riippuvuus ovat kaksi eri asiaa. Fyysiset vieroitusoireet loppuvat aika pian, psyykkinen puoli voi olla hyvin vaikeaa. Itse lopetin noin 10v sitten ja edelleen välillä tulee aivan uskomaton halu polttaa, se kädenliike on tunnemuistissa ja olo tuntuu orvolta ilman tupakkaa. Fyysisiä oireita ei ole ollut ensimmäisten kuukausien jälkeen.

Ruuan kanssa lienee ihan sama: sitä tapaa kaipaa, ei välttämättä juuri sitä sokeria tai siksi että olisi nälkä.

Vääränlainen ravinto saa syömään ylimääräistä. Ei siinä psyykellä ole mitään tekemistä. Se on kemiaa.

Tutustuppa psykologiaan ja jutellaan sitten lisää.

Psykologialla selitetään aika paljon asioita, vaikka asia olisi kemiaa.

Syömishäiriöt ovat psyykkisiä sairauksia. Aiheesta ei ole tarpeen kinata enempää.

Jotka kuitenkin on lähtöisin kemiasta. Ei kaikkea voi selittää psyykkiseksi vaivaksi.

Jos oikealla ruokavaliolla voisi parantaa kaikki maailman sairaudet, eikö se olisi tehty jo aikaa sitten?

Vaikka ihminen on sitä mitä hän syö, jokainen meistä on kuitenkin yksilö eikä yhtä ainoaa oikeaa ruokavaliota ole olemassa. Siksi on ihan turha jankuttaa siitä väärin syömisestä - senhän me kaikki tiedämme että jotain vikaa eväissä on, mutta kun sinä tai kukaan muukaan ei voi tällä palstalla kertoa, mitä juuri minä teen väärin ja mikä korjaisi tilanteen. Itse se mahdollisimman hyvä vaihtoehto on kokeilemalla etsittävä, ja voin vakuuttaa, että minulle se ei ole tolkuton kovien rasvojen syöminen.

Tuo jatkuva ketjussa häiriköinti ja ylimieinen "kunpa nämä pullahiiret haluaa laihduttaa sokerilla!!! 😄😄😄" -nälviminen osoittaa vain, että jotain vikaa siellä omassakin kemiassa pitää olla. Ei kukaan terveellä päällä varustettu haluaisi ja jaksaisi moista lapsellista typerehtimistä harrastaa.

En tartu tähän aiheeseen enää uudelleen. Sori tästäkin.

Rinkeli

Ei tietenkään ole sellaista ruokavaliota, joka sopii kaikille. Jokainen voi ihan itse syödä, miten sopii.  En kyllä ymmärrä näitä aikuisten karkkipäiviä ja herkkuviikonloppuja.

Suomessa on suurimmalla osalla kansasta ollut mahdollisuus säätää ruokavaliotaan tutkimustietoon perustuen vasta joku 20 vuotta. Sitä ennen oli vain viranomaiset tuputtamassa sokeria, pullaa ja margariinia. Nyt virsi on vaihtunut täysjyviin ja rypsiöljyyn, vaikka ne tuhoavat suoliston aika merkittävältä osalta kansasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nälän tunne on se tunne, joka sen syömisen laukaisee. Syöminen liian usein ja liikaa hiilareita pitää siinä kierteessä, missä alkoholistitkin ovat. Kannattaa syödä korkeintaan kahdesti päivässä ja niin, että energiasta on noin 80% rasvaa, 15% proteiinia ja 5% hiilareita (korkeintaan).

Ihan turhaa sun neuvosi on näille herkkusuille. Ne haluaa laihtua syöden sokeria :)

Ihan ohiksena ja entisenä tupakoitsijana, fyysinen ja psyykkinen riippuvuus ovat kaksi eri asiaa. Fyysiset vieroitusoireet loppuvat aika pian, psyykkinen puoli voi olla hyvin vaikeaa. Itse lopetin noin 10v sitten ja edelleen välillä tulee aivan uskomaton halu polttaa, se kädenliike on tunnemuistissa ja olo tuntuu orvolta ilman tupakkaa. Fyysisiä oireita ei ole ollut ensimmäisten kuukausien jälkeen.

Ruuan kanssa lienee ihan sama: sitä tapaa kaipaa, ei välttämättä juuri sitä sokeria tai siksi että olisi nälkä.

Vääränlainen ravinto saa syömään ylimääräistä. Ei siinä psyykellä ole mitään tekemistä. Se on kemiaa.

Tutustuppa psykologiaan ja jutellaan sitten lisää.

Psykologialla selitetään aika paljon asioita, vaikka asia olisi kemiaa.

Syömishäiriöt ovat psyykkisiä sairauksia. Aiheesta ei ole tarpeen kinata enempää.

Jotka kuitenkin on lähtöisin kemiasta. Ei kaikkea voi selittää psyykkiseksi vaivaksi.

Syömishäiriöt ovat mielenterveyden häiriöitä, joita esiintyy yleisimmin nuorilla ja nuorilla aikuisilla naisilla.

Näin kertoo Duodecim. Syömishäiriöisiä hoidetaan psykiatrian poliklinikalla/osastolla, ellei esim. alhaisen painoindeksin vuoksi tarvita somaattista hoitoa.

Mikäli tiedät syömishäiriöiden hoidosta enemmän kuin ammattilaiset, suosittelen että vänkäämisen sijaan ryhdyt kehittämään uusia hoitomuotoja.

Miksi "syömishäiriöitä" ei hoideta ruualla?  Mietipä sitä. Jonkun terapeutin kanssa höpöttelemällä ei parannusta saa.

Tutustu hieman aiheeseen ja mieti itse. Googlettamalla löytyy ihan hyvää tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nälän tunne on se tunne, joka sen syömisen laukaisee. Syöminen liian usein ja liikaa hiilareita pitää siinä kierteessä, missä alkoholistitkin ovat. Kannattaa syödä korkeintaan kahdesti päivässä ja niin, että energiasta on noin 80% rasvaa, 15% proteiinia ja 5% hiilareita (korkeintaan).

Ihan turhaa sun neuvosi on näille herkkusuille. Ne haluaa laihtua syöden sokeria :)

Ihan ohiksena ja entisenä tupakoitsijana, fyysinen ja psyykkinen riippuvuus ovat kaksi eri asiaa. Fyysiset vieroitusoireet loppuvat aika pian, psyykkinen puoli voi olla hyvin vaikeaa. Itse lopetin noin 10v sitten ja edelleen välillä tulee aivan uskomaton halu polttaa, se kädenliike on tunnemuistissa ja olo tuntuu orvolta ilman tupakkaa. Fyysisiä oireita ei ole ollut ensimmäisten kuukausien jälkeen.

Ruuan kanssa lienee ihan sama: sitä tapaa kaipaa, ei välttämättä juuri sitä sokeria tai siksi että olisi nälkä.

Vääränlainen ravinto saa syömään ylimääräistä. Ei siinä psyykellä ole mitään tekemistä. Se on kemiaa.

Tutustuppa psykologiaan ja jutellaan sitten lisää.

Psykologialla selitetään aika paljon asioita, vaikka asia olisi kemiaa.

Syömishäiriöt ovat psyykkisiä sairauksia. Aiheesta ei ole tarpeen kinata enempää.

Jotka kuitenkin on lähtöisin kemiasta. Ei kaikkea voi selittää psyykkiseksi vaivaksi.

Jos oikealla ruokavaliolla voisi parantaa kaikki maailman sairaudet, eikö se olisi tehty jo aikaa sitten?

Vaikka ihminen on sitä mitä hän syö, jokainen meistä on kuitenkin yksilö eikä yhtä ainoaa oikeaa ruokavaliota ole olemassa. Siksi on ihan turha jankuttaa siitä väärin syömisestä - senhän me kaikki tiedämme että jotain vikaa eväissä on, mutta kun sinä tai kukaan muukaan ei voi tällä palstalla kertoa, mitä juuri minä teen väärin ja mikä korjaisi tilanteen. Itse se mahdollisimman hyvä vaihtoehto on kokeilemalla etsittävä, ja voin vakuuttaa, että minulle se ei ole tolkuton kovien rasvojen syöminen.

Tuo jatkuva ketjussa häiriköinti ja ylimieinen "kunpa nämä pullahiiret haluaa laihduttaa sokerilla!!! 😄😄😄" -nälviminen osoittaa vain, että jotain vikaa siellä omassakin kemiassa pitää olla. Ei kukaan terveellä päällä varustettu haluaisi ja jaksaisi moista lapsellista typerehtimistä harrastaa.

En tartu tähän aiheeseen enää uudelleen. Sori tästäkin.

Rinkeli

Ei tietenkään ole sellaista ruokavaliota, joka sopii kaikille. Jokainen voi ihan itse syödä, miten sopii.  En kyllä ymmärrä näitä aikuisten karkkipäiviä ja herkkuviikonloppuja.

Ymmärryksesi rajallisuus on havaittu. Kiitos kun jaoit tämän tiedon kanssamme. Nyt voitkin jatkaa matkaa. Heippa!

Paljonko arvioitte säästävänne ruokamenoissa, kun laihdutatte? Vai meneekö enemmän rahaa? Vois kuvitella, että jos ei fileitä rupea syömään niin säästää myös joka kuukausi ihan mukavasti... Mitä teillä menee päivässä omaan ruokaan, arviolta?

A

Luulen että mulla menee nyt vain kymmenisen euroa päivässä ruokaan.

A

Vierailija kirjoitti:

Paljonko arvioitte säästävänne ruokamenoissa, kun laihdutatte? Vai meneekö enemmän rahaa? Vois kuvitella, että jos ei fileitä rupea syömään niin säästää myös joka kuukausi ihan mukavasti... Mitä teillä menee päivässä omaan ruokaan, arviolta?

A

Itse säästän selkeästi nyt, kun olen pätkäpaastolla ja syön mallilla aamiainen+välipala+illallinen tai lounas+välipala+illallinen. Napostelut on jääneet pois kokonaan. Meniskö mulla joku viitisen euroa päivässä ruokaan kun ennen saattoi mennä 10-20 euroa päivässä kun ostin kaikkea ylimääräistä, ja enemmänkin jos alkoholit lasketaan mitkä olen nyt lopettanut. Nyt on melkein semmoinen ongelma että ostan kaupasta vanhasta tottumuksesta liikaa ruokaa (tosin nyt terveellistä sipsien sijaan) ja sitten mietin mitä sillä kaikella teen :D

Ehkä hieman säästöä tulee (kauppalaskujen perusteella ehkä n. 30 e/viikko), muu perhe syö kuten ennenkin. Mutta onhan tuokin jo jotain 120 e/kk.

Fixaaja

Jippii, tänään lukemat 84.6 (viikko sitten 85.7). Nyt alkaa vaatteissa selkeästi tuntua löystyminen, se motivoi kummasti.

Meillä mies hoitaa pääasiassa kaupassa käynnit, mutta huomaan esim että leipää ja päällisiä menee paljon vähemmän. Kyllä se varmasti kauppalaskussakin tuntuu.

Ehkäsetästä

Mul oli eilen niin kiireinen päivä, ja kotona ei ollut mitään ruokaa valmiina. Ostin sitten kaupasta pirkan lohipastan (jossa lohta vain nimeksi, melkein pelkkää pastaa koko homma) se on siis sellainen 650g möhkäle. Se meni sitten eilisen aikana :/

Oon tammi- ja helmikuun koittanut tehdä pari annosta ruokaa etukäteen joko valmiiksi tai ainakin puolivalmiiksi, jotta töiden jälkeen väsyneenä ois helppo ryhtyä ruoanlaittoon eikä tulis sorruttua valmisruokiin.

-Lotuskukka

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokemus kirjoitti:

Kannattaa tarkistaa kilpirauhasarvot. Vajaatoiminta pitää painon ylhäällä, vaikka mitä tekisi.

Millä mekanismilla? Lisääkö voimattomuus/huono olo (?) napostelua, jotta tulisi parempi olo?

Vajaatoiminta hidastaa aineenvaihduntaa. Vajaatoiminnan aiheuttamaan lihomiseen tai laihtumattomuuteen ei siis voi käytännössä lainkaan vaikuttaa syömisellä. 

No ei kai se energia tyhjästä synny. Ei aineenvaihdunta tuota energiaa.

Ihmisen yleensä pitää syödä, eikö vain?

Hidastuneellakin aineenvaihdunnalla tarvii saman energiamäärän tiettyyn liikkumiseen, sikäli kun jaksaa liikkua entiseen tapaansa. Jos kulutus laskee levossa, syömistä on vähennettävä kun paino alkaa liiaksi nousta. Ei se vajaatoiminta siis itsessään lihota, vaan kyvyttömyys muuttaa tottumuksia.

Anna jo olla, kun et mitään asiasta ymmärrä.

Kyllä mua kiinnostaa tietää. Oletko eri mieltä alkuperäisestä mietteestäni?

Ai tuosta napostelusta? Vai jostain muusta?

Niin, mietin että jos on vähän huono olo eikä jaksa keskittyä, tuleeko naposteltua ihan vain sen takia että jaksaisi paremmin? Vai onko huono vointi (olettamani) sellaista, ettei tee mieli edes syödä? Vai vaikuttaako edes suoranaisesti, eli niin että tiedostaisi syövänsä/olevansa syömättä voinnin takia? 

Vajis itsessään ei aiheuta mitään napostelutaipumusta, vaan paino nousee jos on noustakseen juuri sillä samalla ruokavaliolla millä paino on aiemmin pysynyt samana. Vähemmillä kaloreilla paino saattaa pysyä samana tai nousta siitä huolimatta. Vajaatoiminnalla aineenvaihdunta ei toimi samalla tavalla kuin terveellä, eli silloin ei päde mitkään "kuluta enemmän kuin syöt", vaan ihan ensimmäisenä on saatava toimiva hoito sairauteen. Ja itse asiassa vajaatoiminnalla elimistö ei muutenkaan toimi samalla tavalla kuin terveellä, koska kilpirauhanen vaikuttaa niin moneen asiaan.