Lue keskustelun säännöt.
IL: Merja päätti rikastua äitiyslomalla, nyt omaisuus on jo 300 000 euroa - neuvoo, miten taviskin voi vaurastua: ”Alkuun pääsee 15 eurolla”
20.01.2019 |
"Sijoittaminen on nyt muotia, ja sitä markkinoidaan myös taviksille. Mutta onko pieni- tai keskituloisen, opiskelijan, keikkatyöläisen tai eläkeläisen oikeasti realistista rikastua sijoittamalla vaatimattomia rahavirtojaan?
Kyllä on, väittää tässä kuussa ilmestyvän kirjan Sijoittajaksi 7 päivässä (Alma Talent)toinen kirjoittaja Merja Mähkä, joka on itse onnistunut kerryttämään 300 000 euron sijoitusomaisuuden.
Hän on samalla elävä esimerkki siitä, ettei sijoittamiseen tarvita talousalan tutkintoa.Mähkä aloitti oman vaurastumisprojektinsa äitiyslomalla. Säännöllinen säästäminen ja sijoittaminen sekä 60 000 euron alkupääoma, jota oma isä oli kartuttanut hänelle lapsuudesta saakka, kasvattivat salkun nykymittaansa."
"7 vinkkiä pieni- ja keskituloiselle sijoittajalle
1. Lopeta ostelu. Helpointa on luopua siitä, mitä sinulla ei vielä ole, joten omaksu kriittisempi ote siihen, mitä ostat.
2. Älä ratkaise asioita hankkimalla tavaraa – eiväthän ne edes mahdu minnekään.Tarvitsetko kakkutarjotinta kerran vuodessa? Tai jotain työkalua? Lainaa se, älä osta! Jos tiedät tarvitsevasi jotain asiaa vain kerran tai pari, mieti miten sen voisi korvata.
3. Ala pitää kirjaa menoistasi. Se on kiinnostavaa ja palkitsevaa, kun siitä innostuu. Ennen kaikkea se on silmiä avaavaa.Rahaa menee yllättävän paljon kaikkeen pieneen, kuten tuoreyrtteihin, karkkeihin, pullovesiin, miniporkkanoihin ja niin edelleen.
4. Aseta tavoitteita ja säästä ensin. Kun sinulla on tavoite, johon säästät, ostoksista on henkisesti helpompi kieltäytyä.
5. Älä usko, mitä sinulle sanotaan kulutuksesta. Lehdet saattavat väittää, että jokainen nainen tarvitsee 200 euron korkokengät. Ei tarvitse. Tiedosta se, että sinulle luodaan tarpeita.
6. Mieti, mikä sinulle on tärkeää, ja käytä rahaa siihen – harkitusti. Kun itsensä kanssa tekee tiliä siitä, mikä on tärkeää, moni huomaa, että tärkeää ovat perhe, ystävät ja harrastukset. Panosta rahasi fiksusti niihin.Silloin myös lohdutusostelusta on helppo luopua.
7. Tienaa enemmän tai hanki lisätuloja. Älä jumitu ajatukseen, että palkat ovat kiinteitä.Monilla aloilla niistä voi neuvotella. Helpointa palkan nostaminen on yleensä työtehtäviä tai -paikkaa vaihdettaessa. Lisätuloja voi hankkia vaikka Airbnb:n kautta tai myymällä pois hyväkuntoiset esineet, joilla ei ole käyttöä."
https://www.iltalehti.fi/talous/a/943337d1-b9b9-486b-bc6c-05e13968fd53
Kommentit (427)
MOnesti unohtuu säästämisen mahdollistava puoliso tarinoista. harva yksin ostaa omakotitaloa ja kahta autoa,kuten joku insinööris tässä ketjussa kirjoitteli.
Jos pystyy laittamaan vaikka kokonaan oman palkkansa osakkeisiin, niin varmasti kertyy sitä salkkua isommaksi pikkuhiljaa.
Hyvälläkin tulolla aika hankalaa jos yksin maksaa kaiken elämisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onhan näitä kultalusikka suussan syntyneitä, aina sillon tällön pompsahtaa julkisuuteen kertoen erinomaisia hoksauksiaan muillekkin,,että...mikset sinäkin yrittäis rikastua....hahhaha. Voi toista,,,siinä on elämän realiteetit tyttösellä vielä tulossa eteen joku päivä kun rahalla ei enää ongelmia ratkotakkaan...
mulla oli tämmönen bestis ennen...ideat oli pikkulapsen tasolla. Ei yhtäkään omaa ideaa ole elämässään kyennyt muododstamaan, ei edes alaansa valitsemaan itse. Kaikki mitä rikas äiti tekee, sitä hänkin. vaatteet/tyyli yms muilta kopioituja, koko elämä.
Vierailija kirjoitti:
Aktiivinen sijoittaja taas voittaa indeksin ja saa vielä enemmän, esim. 10%.
No ei tilastollisesti eikä todennäköisestikään. Esim. Case Buffet vrt aktiiviset ammattilaiset rahastonhoitajat. Kumpi voitti?
Itse en ajattele sijoittamista niinkään rikastumisen tai vaurastumisen näkökulmasta, vaan säästämisen. En ole itse saanut kotoa minkäänlaista rahallista apua eikä perintöjäkään ole luvassa. Puolisoni kanssa aloitimme opiskelijoina viisi vuotta sitten rahastosäästämisen passiivisiin rahastoihin. Olemme laittaneet rahaa säästöön näiden vuosien aikana yhteensä noin 5000e, ja rahastojen arvo tällä hetkellä on reilut 6000e. Itse en juuri sijoittamisesta mitään ymmärrä, mutta onneksi ei tarvitsekaan. Passiiviset rahastot toimivat sillä idealla, että laitat sinne tietyn summan rahaa ja sitten unohdat sen olemassaolon, eli helppo sijoituskohde aloittelijalle.
Nyt kun molemmat olemme työelämässä, laitamme rahastoihin yhteensä 300e/kk. Paljon enemmänkin voisimme laittaa, mutta se vaatisi elintasosta tinkimistä. Taloutemme yhteenlasketut tulot jäävät jonkin verran alle suomalaisen keskiarvon. Nyt voimme elää kohtuullisen mukavaa elämää ja silti laittaa joka kuukausi rahaa säästöön ilman, että mistään tarvitsee luopua. Olemme hieman alle kolmikymppisiä emmekä todennäköisesti tule eläkkeitä koskaan näkemään, joten suhteellisen pienikin määrä rahaa säästössä luo turvallisuuden tunnetta.
Ymmärrän toki, että hyvin pienituloinen ei pysty laittamaan paria sataa kuukaudessa säästöön, mutta hänelläkin se 15e/kk säästössä on enemmän kuin 0e. Itseäkin kyllä suuresti huvittaa nuo Merjan "sijoitus"- ja säästövinkit. Aika paksua puhetta ihmiseltä, joka on saanut sijoittamiseen ilmaiseksi 60 000 euron alkupääoman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuossa olekaan ongelma se, että tähän menee nyt 20 euroa vaan se, mikä osake on se, joka niitä osinkoja nakuttelee ja miten niihin käytännössä pääsee kiinni ilman järjettömiä transaktiokustannuksia. Näistä eivät nämä menestyjät koskaan kerro mitään, vaan saarnataan jostain monien satojen eurojen kengistä. Niin, sitten vastaus onkin, että se vaatii pitkää perehtymistä ja enpäs kerrokaan omia niksejäni. Eli ei se sitten ollutkaan niin helppoa.
Osakesijoittaja oppii ajan kanssa, sama juttu kuin muissakin harrastuksissa. Nykyisin välityspalkkiotkin ovat varsin kohtuulliset, esim. Nordeassa on pienissä kaupoissa max 1%. Eli jos ostaa yhden 20€ osakkeen, välityspalkkio on 20c. Ei ole siis siitä kiinni, etteikö jo pienellä rahalla voisi _aloittaa_. Ajan kanssa oppii säästämään enemmän ja summat kasvavat. Ajan myötä myös osingoista tulee ihan merkittävä lisä niihin palkasta säästettyihin rahoihin.
Jos haluaa tietää mikä osake varmasti maksaa osinkoja seuraavat 50 vuotta, niin kannattaa suunnata katse niihin osakkeisiin, jotka ovat maksaneet osinkoja jo 50 vuotta tai 100 vuotta. Tällaisia yrityksiä on paljon. Ja ostamalla yrityksiä eri toimialoilta, voi olla melko varma että niitä osinkoja tulee kohtalaisen tasaiseen tahtiin. Ei ole mitään rakettitiedettä tämä.
Monella tuntuu olevan turhan suuri kynnys siihen aloittamiseen. Kuvitellaan, että kaikki rahat menee tai että pienillä summilla ei ole merkitystä. Silti sanoisin, että kannattaa aloittaa. Siitä se lähtee, pikku hiljaa. Ja aika on sijoittajan puolella.
Eli jos minä nyt marssin pankin tiskille ja sanon, että haluan yhden 20 euron osakkeen, sinä lupaat, että se maksaa minulle ainoastaan 20 senttiä? :D Nyt en ihan usko tätä.
ei tietenkään pankin tiskillä tuo osakkeiden välittäminen ole noin halpaa, jos haluat henkilökohtaista palvelua pankissa niin johan 20€ laskun maksaminen maksaa pankin tiskillä 7€ plus se lasku 20€ eli 27€:lla saat maksettua sen 20€ laskun jos pankin tiskille menet. Sama se on osakkeiden kanssa, pankin tiskiltä saat sen 20€ osakkeen ostettua 27€:lla mutta netistä verkopankin avulla saat sen 20€ osakkeen ostettua 20,20€:lla eli 20 senttiä menee päälle sen osakkeen hinnan tuota välityspalkkiota. Saathan verkkopankissakin maksettua sen 20€ laskun jopa ilmaiseksi. Osakekaupoissakin välityspalkkio laskee niin että olikohan se Nordnetilla vain jotain 0,06% jos teet yli 50 kauppaa kuukaudessa. Minimi tosin aina vähintään 3€. Ei se Nordnetilla ole kuin 0,20% vaikka ei olisi tehnyt yhtään kauppaa, tosin minimi silloin aina 9€. Eli ostamalla 10.000€ arvosta osakkeita menee siitä palkkiota 6 - 20€ Nordnetia käyttäessä välittäjänä eli sinun täytyy maksaa 10.006 - 10.020.€ saadaksesi 10.000€ arvosta osakkeita. Ei niitä kukaan ilamiseksi huvikseen välitä pörssissä. Välityspalkkio riippuu esim. Nordnetilla siis aiemmasta sijoitusaktiivisuudesta ja esim. osakesäästäjien keskusliiton jäsenyydellä saa alennusta jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski. Mahdolliset tappiot saattavat nousta sijoittamaasi summaa korkeammaksi.
Milloin ne tappiot pitää maksaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Jos valmistuu tarpeeksi nopeasti niin kela maksaa osan lainoista pois opintolainahyvityksenä. Se on merkittävä etu. Esim. Tutkintokohtainen lainamäärä: 4 lv x 9 kk/lv x 400 e/kk = 14 400 euroa
Lainahyvityksen enimmäismäärä: (14 400 e - 2 500 e) x 40 % = 4 760 euroa.
Takaisin tarvitsee maksaa tuossa tapauksessa vain noin 2/3 osa koko lainasta.
Jos olisin itse nyt korkeakoulussa niin käyttäisin tuon täkyn ehdottomasti hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
😂tavallisen ihmisen...ensinnäkin perustuloisen äitiysraha on niin pieni ettei siitä paljoa säästetä ja toiseksi kenellä perus jantulla on 60 000 pääomaa.ihan höpö höpö juttu taas kerran.
Jos vanhemmat ovat sijoittaneet lapsilisät jo niistä kertyy tuo 60.000 ekaan äitiyslomaan mennessä
Tässähän on yksi syy, miten köyhyys periytyy.
Jos vanhemmat ovat köyhiä, eivät he voi sijoittaa lapsilisiä, vaan ne menevät tietenkin lapsen elätykseen.
Rikkaat jotka eivät tuota lapsilisää edes tarvitsisi, voivat sijoittaa ja säästää sen toki halutessaan.En ole saanut vanhemmiltani penniäkään sen jälkeen kun täytin 17 vuotta ja nyt olen ihan mukavan varakas. Joten katso sinäkin vaan peiliin.
Köyhyys ei periydy sillä mekanismilla että lapsi ei saa vanhemmilta rahaa. Köyhyys voi periytyä jos vanhempien huonot elämäntavat ja asenteet periytyvät.
No kyllä se vähän pakkaa periytymään.
Minä olin 14-vuotiaasta asti kaikki kesät töissä, mutta näillä rahoilla jouduin ostamaan itselleni alaikäisenäkin ehjiä vaatteita ja kenkiä, sekä työvaatteet ja koulukirjat.
Lisäksi maksoin niillä rahoilla autokoulun. Kortin katsoin pakolliseksi, koska paikkakunnallani on pitkät välimatkat, mutta ei julkista liikennettä.
18-vuotiaana piti hankkia oma vuokra-asunto, koska äitini ei halunnut enää täysi-ikäistä elättää. Tietenkin piti takuuvuokra maksaa ja kaikki huonekalut ostaa, joille tulee kyllä käytettyinäkin hintaa.
Opiskelijana tuloni olivat niin pienet, että piti ottaa opintolainaa ihan ammattikoulussa jo.
Olisihan se ollut kiva, jos olisi saanut nuo asiat vanhemmilta ilmaiseksi, niin olisi voinut heti alkaa säästämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista miten sijoitusvastaista porukkaa täällä on. Muutamia hyviä vinkkejä rahastoista, korkoa korolle efektistä ja etf:istä, jotka ammutaan kateellisten ansioista alas. Koska asenne on jo valmiiksi kateellinen ja saamaton, eivät suomalaiset tule koskaan vaurastumaan. Hyvin, hyvin huolestuttavaa ja surullista. Toivottavasti tämä palsta ei heijasta loppu kansaan.
En mä ainakaan ole sijoitusvastainen, vaikka kriittinen olenkin. Eikä se, että kyseenalaistaa asioita ole kateutta vaan monesti järjen ääni.
Sijoittamisessa voi tulla tappioita joskus välillä ja sitten taas voittoja. Tappion riski on olemassa mutta kaikkein varmiten jää tappiolle jos ei koskaan aloita edes. Vaikka aloittaisikin pörssikuplan huipulla niin pitkällä aikavälillä tulee voittoa silti lähes varmasti.
Joka tapauksessa jos ei koskaan edes aloita niin silloin jää tappiolle aivan varmasti pitkällä aikavälillä, se ei ole järjen ääni todellakaan.
Varmin tapa hävitä rahaa on makuuttaa sitä tilillä. Rahat eivät tunnetusti kasva pankkitilillä. Inflaatio syö eurosi ostovoimaa tällä hetkellä noin kahden prosentin vuositahtia. jokaisen kynnelle kykenevän olisi hyvä aloittaa pitkäjänteinen, kustannustehokas säästäminen osakkeisiin tai osakerahastoihin. Tämä pitäisi olla yhtä luontevaa kuin hampaiden pesu aamuisin.
osakkeen alkuperäinen ostohinta pitää "unohtaa". Siitä ei ole kiinnostunut kukaan muu kuin verottaja ja sijoittaja tuijottaa sitä ainoastaan kun tekee verosuunnittelua. Kaikissa muissa sijoituspäätöksissä menneisyydellä ei ole merkitystä. On vain tämä hetki ja tulevaisuus. Sinulla on osakkeissa kiinni täsmälleen sen verran rahaa kuin mikä on niiden senhetkinen markkina-arvo ja sinä olet sijoittamassa sitä summaa ja sen mukaan mietit ovatko ne hyvässä paikassa vai ei. Se, ovatko ne laskennallisesti "tappiolla" tai "voitolla" on irrelevanttia ja se ei saa vaikuttaa sijoituspäätöksiin. Nouseeko vai laskeeko osakkeen arvo tosimaailmassa on siis epäoleellista sijoittajan kannalta. Se on vain nopanheitto ja vaikka rahan saaminen on kivaa ja sen menettäminen harmillista niin jälkiviisauteen ei tule sortua. Ainoa millä on merkitystä on se sijoitushetken odotusarvo. Se ratkaisee sijoituksen hyvyyden. Huono sijoitus joka sattumalta tuotti rahaa ihan vain siksi että nopasta sattui tulemaan kuutonen oli silti huono sijoitus ja päinvastoin. sijoittamisen perusperiaate on se, että ostetaan odotusarvoa, joka on riittävän positiivinen odotettuun varianssiin nähden. Kun tällaisia ostoja toistaa monta kertaa niin on luultavaa, että jää voitolle. Se mikä pitää kuitenkin ymmärtää ja hyväksyä on, että ostetaan nimenomaan odotusarvoa satunnaisjakaumasta. Toistamalla positiivisen odotusarvon pelejä useasti on luultavaa ja odotettua että jää voitolle, mutta mikään ei takaa sitä.
Taloustieteilijä Vesa Puttosen mukaan pörssi on niin hieno asia, että demarit keksisivät sen nyt, jos sitä ei vielä olisi olemassa. Jokainen voi sijoittaa samoihin osakkeisiin kuin Antti Herlin ja kumppanit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Idea tuossa on se että saa asuntolainaa omaa asuntoa varten kun on ASP-tilillä se säästö minkä pankki vaatii. Se opintolaina ei haittaa asuntolainan saamista mutta jos ei ole opintolainaa eikä ASP-säästöä niin ei saa lainaa omaan asuntoon ellei esim. vanhemmat takaa. Sitten joutuu kituuttamaan vuokralla ja maksamaan vuokraa sen sijaan että samalla rahalla kerryttäisi itselleen omaisuutta eli lyhentäisi asuntolainaansa. Vuokranantaja on voinut hyvinkin ottaa lainaa sijoitusasuntoa varten ja käyttää lainan vakuutena esim. omaa asuntoaan. Yksi asuntosijoittamisen muoto on ostaa sijoitusasunto lainalla ja lyhentää sitä lainas vuokratuotolla. Oma asunto vs. vuokra-asunto voi olla tiivistettynä se ero että maksatko omaa lainaasi vai jonkun toisen lainaa siis.
Täh? Eikö pankki muka huomioi lainaa myöntäessään, että säästöjen lisäksi sinulla on lähes saman verran velkaa? Kyllä meillä ainakin lainaneuvotteluissa kaikki nämä käytiin läpi. Omituista laskentaa, jos velka lasketaankin varallisuudeksi, oli nyt sitten miten edullinen laina tahansa.
Asuntosijoittaminen ei nyt liity tähän oikein mitenkään, kun siinä on kuitenkin olemassa se asunto velkaa vastaan eikä velka velkaa vastaan. Taidan tosiaan olla vähän yksinkertainen, kun en ymmärrä, miten lainalla hankittu omaisuus toimisi vakuutena toiselle lainalle, jos sitä alkuperäistä lainaa ei ole maksettu senttiäkään takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
5. Älä usko, mitä sinulle sanotaan kulutuksesta. Lehdet saattavat väittää, että jokainen nainen tarvitsee 200 euron korkokengät. Ei tarvitse. Tiedosta se, että sinulle luodaan tarpeita.
Tämä on niin iso asia, että se pitäisi lukea joka paikassa koko ajan, niin että se muuttuisi automaatioksi ihmismieliin. Ihminen ei tarvitse juurikaan asioita, joita markkinatalous yrittää sinulle tuputtaa. Ne haluavat vain rahasi. Tee viisas päätös ja tee rahoillasi juuri niin kuin SINÄ ITSE haluat.
Haistattakaa mainoksille pitkä p*ska!
Entäpäs sitten, kun on omaksunut ajattelumallin, että ostaa vain sen, mitä oikeasti tarvitsee, mitä iloa on 300 000 euron säästöistä?
Lahjoita pois, kohteita on vaikka millä mitalla. Sitä hyvää mieltä, mikä toisen auttamisesta tulee ei voi rahassa mitata.
:D :D : D Kuka rikas lahjoittaa rahoja?
Niitä kuuluu siirtää verottajan ulottumattomiin, tämä on name of the game. Kuka nyt antamisesta mitään iloa saa?Et sä niitä säästämiäsi sitruunamelissoja halua köyhille lapsiperheille antaa! Älä nyt viitti!
Joo, rikkaiden ykkösharrastus on tää verojen kiertäminen, siis anteeksi.. verojen järjestely...
Haastattelussa ei tästä puhuttu mitään.... Olisi kiinnostavaa kuulla, kuinka nämä rikkaat osakesijoittaja-mammat hoitavat tämän tärkeimmän puolen, eli onnistuneen verojen kiertämisen.
Ei ehkä vielä Luxemburgin kautta, tai mistä sitä tietää.
Hyväntekeväisyys on kommareiden puuhaa. Köyhyys on ihmisen oma valinta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Jos valmistuu tarpeeksi nopeasti niin kela maksaa osan lainoista pois opintolainahyvityksenä. Se on merkittävä etu. Esim. Tutkintokohtainen lainamäärä: 4 lv x 9 kk/lv x 400 e/kk = 14 400 euroa
Lainahyvityksen enimmäismäärä: (14 400 e - 2 500 e) x 40 % = 4 760 euroa.Takaisin tarvitsee maksaa tuossa tapauksessa vain noin 2/3 osa koko lainasta.
Jos olisin itse nyt korkeakoulussa niin käyttäisin tuon täkyn ehdottomasti hyväksi.
Ahaa, tuo on joku uusi systeemi eikä ollut kyllä tuollaista käsittääkseni käytössä silloin kun minä opiskelin. Tuohan kannattaa sitten vaikka ei säästäisikään. Tavallaan kyseessä on vain lainan muuttuminen suoraksi tueksi. Sijoittamiseenhan tuo ei vaikuta. Luulin, että tässä tarkoitettiin jotain merkittäviä etuja rahoitusmarkkinoilla tai verotuksessa.
Mutta tuo ei nyt vastannut vielä kysymykseen, miksi nostettu laina lasketaan säästöiksi, jos sitä ei ole maksettu takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Juju on siinä että ilman sitä lainaa makselet pois vuokran muodossa jonkun muun lainaa etkä kostu siitä itse mitään. Opintolainan ASP-säästöihin laittamalla taas pääset heti valmistuttuasi makselemaan pois omaa asuntoa eli kartuttamaan omaa omaisuuttasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säästän ja sijoitan, jotta minulla olisi jonkinlainen potti, kun jään eläkkeelle. Eläkettä saisin nykyisten laskelmien mukaisesti puolet nykytuloistani. Kannattaa käydä katsomassa työeläkesivustolta omilla tuloilla tilanne. Jos kuolen vaikka huomenna, sitten kuolen, mutta en halua kituuttaa vanhuuden päiviäni, jos elän pitkään. Ja jos kuolen, lapseni saa pesämunaa oman elämänsä järjestämiseen.
En halua makuuttaa ylimääräistä rahaa nollakorkoisella tilillä, jossa sen arvo laskee. Sen verran siellä on tallessa, että ei heti tule hätä, jos tulot laskee tai tulee yllättäviä isoja kuluja. Sijoitan rahaa, jota minulla on varaa menettää, se menee automaattisesti tililtä. Olen jatkanut nyt vasta 2,5 vuotta. Harmittaa, etten keksinyt aiemmin korkoa korolle -ilmiötä.
En halua myöskään keskittää kaikkea rahan laittoa pelkästään asuntolainan maksuun, jolloin lainanmaksuhetkellä olisi tilillä nolla euroa, vaan että silloin olisi myös "ylimääräistä" rahaa.
Voi jestas. Merja on tainut olla muutenkin onnekas rahan suhteen. Saattanut saada vanhemmiltaan rahallista apua yhteen jos toiseen asiaan. Siten vieraantuu todellisuudesta, eikä ymmärrä, ettei kaikilla ole 60 000 e pesämunaa. Elämässä maksaa moni muukin asia kuin jotkut yrtit. Merja markkinoi nyt kirjaa ihmisille, jotka elää aivan muussa maailmassa missä itse. Kyllä, olen kateellinen, mutta myös ärsyyntynyt. En aio lukea.
Viidellätoista eurolla per kk voi vaikka pyyhkiä persettä. Voihan ne toki sijoittaakin, mutta mitään merkittävää salkkua ei sillä rahalla tule kertymään.
Vierailija kirjoitti:
Voi jestas. Merja on tainut olla muutenkin onnekas rahan suhteen. Saattanut saada vanhemmiltaan rahallista apua yhteen jos toiseen asiaan. Siten vieraantuu todellisuudesta, eikä ymmärrä, ettei kaikilla ole 60 000 e pesämunaa. Elämässä maksaa moni muukin asia kuin jotkut yrtit. Merja markkinoi nyt kirjaa ihmisille, jotka elää aivan muussa maailmassa missä itse. Kyllä, olen kateellinen, mutta myös ärsyyntynyt. En aio lukea.
Juuri näin. Ukokoot ken tahtoo, että tuo 60 000€ on ainoa raha mikä sieltä isukilta (ja äityliltä?) on tullut.
"Onko sinulla esimerkiksi kuntosali- tai muita jäsenyyksiä, joita ei tule käytettyä? Entä kanavapaketit? Tuleeko kaikkia kanavia katsottua niin paljon, että niistä kannattaa maksaa? Seisooko auto pihalla turhanpanttina? Meneekö esimerkiksi vaatteisiin tai kenkiin liikaa rahaa?"
Hei, no shit! 😂 Enpä ole ikinä tullut miettineeksi moisia asioita! Haluan vapaaehtoisesti maksaa kaikesta turhasta! Tiedon jakaminen on hyvä asia, mutta jos ei ole mitään järkeviä ja rakentavia vinkkejä antaa, niin ehkä parempi jättää sanomatta. Jos itse olisin rikastunut 60 000 euron pesämunan turvin, en yksinkertaisesti kehtaisi saarnata kenellekään yllämainituista tai muistakaan itsestäänselvyyksistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Jos valmistuu tarpeeksi nopeasti niin kela maksaa osan lainoista pois opintolainahyvityksenä. Se on merkittävä etu. Esim. Tutkintokohtainen lainamäärä: 4 lv x 9 kk/lv x 400 e/kk = 14 400 euroa
Lainahyvityksen enimmäismäärä: (14 400 e - 2 500 e) x 40 % = 4 760 euroa.Takaisin tarvitsee maksaa tuossa tapauksessa vain noin 2/3 osa koko lainasta.
Jos olisin itse nyt korkeakoulussa niin käyttäisin tuon täkyn ehdottomasti hyväksi.
Ahaa, tuo on joku uusi systeemi eikä ollut kyllä tuollaista käsittääkseni käytössä silloin kun minä opiskelin. Tuohan kannattaa sitten vaikka ei säästäisikään. Tavallaan kyseessä on vain lainan muuttuminen suoraksi tueksi. Sijoittamiseenhan tuo ei vaikuta. Luulin, että tässä tarkoitettiin jotain merkittäviä etuja rahoitusmarkkinoilla tai verotuksessa.
Mutta tuo ei nyt vastannut vielä kysymykseen, miksi nostettu laina lasketaan säästöiksi, jos sitä ei ole maksettu takaisin.
Aiemmin sai vähentää suurinpiirtein vastaavan osan opintolainasta verotuksessa, joten kyllä ajoissa valmistuvalle se laina oli erityisen hyvä diili ennenkin. Ja vaikkei valmistuisikaaan ajoissa niin ohan tuo halpa velkavipu jolla pääsee vähän nopeammin kartuttamaan omaisuuttaan kuin ilman.
Onko sulla kokemusta näistä 20e/1 osake kaupoista Nordeassa? Mulla on. Ei nimittäin mene toimeksiannot tuollaisilla pikkusummilla/määrillä läpi. Tarkemmin sanottuna 3x40e ei onnistunut. Karkkirahakaupat käydään halvemmilla osakkeilla.