IL: Merja päätti rikastua äitiyslomalla, nyt omaisuus on jo 300 000 euroa - neuvoo, miten taviskin voi vaurastua: ”Alkuun pääsee 15 eurolla”
"Sijoittaminen on nyt muotia, ja sitä markkinoidaan myös taviksille. Mutta onko pieni- tai keskituloisen, opiskelijan, keikkatyöläisen tai eläkeläisen oikeasti realistista rikastua sijoittamalla vaatimattomia rahavirtojaan?
Kyllä on, väittää tässä kuussa ilmestyvän kirjan Sijoittajaksi 7 päivässä (Alma Talent)toinen kirjoittaja Merja Mähkä, joka on itse onnistunut kerryttämään 300 000 euron sijoitusomaisuuden.
Hän on samalla elävä esimerkki siitä, ettei sijoittamiseen tarvita talousalan tutkintoa.Mähkä aloitti oman vaurastumisprojektinsa äitiyslomalla. Säännöllinen säästäminen ja sijoittaminen sekä 60 000 euron alkupääoma, jota oma isä oli kartuttanut hänelle lapsuudesta saakka, kasvattivat salkun nykymittaansa."
"7 vinkkiä pieni- ja keskituloiselle sijoittajalle
1. Lopeta ostelu. Helpointa on luopua siitä, mitä sinulla ei vielä ole, joten omaksu kriittisempi ote siihen, mitä ostat.
2. Älä ratkaise asioita hankkimalla tavaraa – eiväthän ne edes mahdu minnekään.Tarvitsetko kakkutarjotinta kerran vuodessa? Tai jotain työkalua? Lainaa se, älä osta! Jos tiedät tarvitsevasi jotain asiaa vain kerran tai pari, mieti miten sen voisi korvata.
3. Ala pitää kirjaa menoistasi. Se on kiinnostavaa ja palkitsevaa, kun siitä innostuu. Ennen kaikkea se on silmiä avaavaa.Rahaa menee yllättävän paljon kaikkeen pieneen, kuten tuoreyrtteihin, karkkeihin, pullovesiin, miniporkkanoihin ja niin edelleen.
4. Aseta tavoitteita ja säästä ensin. Kun sinulla on tavoite, johon säästät, ostoksista on henkisesti helpompi kieltäytyä.
5. Älä usko, mitä sinulle sanotaan kulutuksesta. Lehdet saattavat väittää, että jokainen nainen tarvitsee 200 euron korkokengät. Ei tarvitse. Tiedosta se, että sinulle luodaan tarpeita.
6. Mieti, mikä sinulle on tärkeää, ja käytä rahaa siihen – harkitusti. Kun itsensä kanssa tekee tiliä siitä, mikä on tärkeää, moni huomaa, että tärkeää ovat perhe, ystävät ja harrastukset. Panosta rahasi fiksusti niihin.Silloin myös lohdutusostelusta on helppo luopua.
7. Tienaa enemmän tai hanki lisätuloja. Älä jumitu ajatukseen, että palkat ovat kiinteitä.Monilla aloilla niistä voi neuvotella. Helpointa palkan nostaminen on yleensä työtehtäviä tai -paikkaa vaihdettaessa. Lisätuloja voi hankkia vaikka Airbnb:n kautta tai myymällä pois hyväkuntoiset esineet, joilla ei ole käyttöä."
https://www.iltalehti.fi/talous/a/943337d1-b9b9-486b-bc6c-05e13968fd53
Kommentit (427)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijoittaminen on sillä tavalla koukuttavaa. Että kun on ensin saanut ostettua jotain sillä että muutaman kuukauden laittoi 15€, nälkä kasvaa syödessä. Sitä alkaa miettiä että voisinko ehkä tässä kuussa laittaa vähän enemmän. Loppujen lopuksi alkaa miettiä että onko se Tallinnanreissukaan ihan niin välttämätön, vai laittaisinko ne rahat sijoitustilille... tämä on se mekanismi mikä käynnistyy.
Tämä juuri! Sijoittaminen ei ole pelkästään sitä että laittaa rahaa sivuun, vaan se on prosessi joka alkaa toimia korvien välissä. Tulee tietynlainen rahantaju ja oppii näkemään omien päivittäisten valintojen seuraukset pitkällä tähtäimellä. Esim. kahvilassa ollessaan voi miettiä, että minulta menee tähän nyt melkein 20€ ja sillä rahalla saisin yhden Fortumin osakkeen, joka nakuttaisi joka kevät vähintään euron osinkoa hautaan saakka.
Ei osakesäästäjän elämä silti tarvitse olla askeesia. Riittää, että oppii punnitsemaan kaikkia ostoksiaan tarkasti. Oppii laittamaan rahat niihin asioihin, joista itse todella nauttii. Ja jättää pois kaiken sellaisen harkitsemattoman kulutuksen joka ei paranna omaa elämänlaatua sen maksetun rahan edestä. Oppii myös ymmärtämään, että jos nyt jätän käyttämättä rahan X, minulla on tulevaisuudessa ostovoimaa rahan X+Y edestä. Kun malttaa nuorena olla kuluttamatta kaikkia rahojaan, niin vähän vanhempana voi kuluttaa enemmän. Ero on todella suuri verrattuna niihin ihmisiin, jotka sortuvat kulutusluottoihin ja/tai osamaksuihin. Jokainen voi tehdä omalla kohdallaan valinnan, onko oma ostovoima ansiotulot + sijoitustuotot vai ansiotulot - kulutusluottojen korot.
Eihän tuossa olekaan ongelma se, että tähän menee nyt 20 euroa vaan se, mikä osake on se, joka niitä osinkoja nakuttelee ja miten niihin käytännössä pääsee kiinni ilman järjettömiä transaktiokustannuksia. Näistä eivät nämä menestyjät koskaan kerro mitään, vaan saarnataan jostain monien satojen eurojen kengistä. Niin, sitten vastaus onkin, että se vaatii pitkää perehtymistä ja enpäs kerrokaan omia niksejäni. Eli ei se sitten ollutkaan niin helppoa.
mitenköhän pitäisi hajauttaa sen 15 euroa, että "sijoitus" olisi turvassa ja tuottava? :-D
Ton Mervin täytyy olla joku pankin trolli kun se kaivetaan aina uudestaan esiin kun pankeilla alkaa mennä huonosti.
Mekin tehtiin juuri kuin tämä Mervi opasti 80 luvulla ja nyt alle puolet rahoista jäljellä
Vierailija kirjoitti:
Jos tänään sijoitat 10 000 euroa itsesi näköiseen yritysryppääseen, on lähes varmaa, että laitat alulle omaisuuden, jonka arvo parin sadan vuoden kuluttua on noin 7 miljardia, tämän päivän euroa. Kunhan pitkäjänteisyytesi periytyy…
Osakkeiden pitkänajan tuottavuus voidaan havainnollistaa myös vanhojen ja varakkaiden sukujen avulla. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että ainoa ero meidän tavallisten pulliaisten ja varakkaiden sukujen välillä on se, että jälkimmäinen on omistanut osakkeita jopa satoja vuosia, perheyhtiön muodossa. Näitä yhtiöitä ei välttämättä ole johdettu poikkeuksellisen hyvin tai kauaskantoisella viisaudella. Päinvastoin, useimmat yrittäjäperheet olisivat todennäköisesti saaneet paremman tuoton myymällä yhtiönsä sata vuotta sitten ja sijoittamalla varansa osakemarkkinoille. Perheyrityksillä on kuitenkin yksi lyömätön etu kaikkiin muihin sijoituksiin nähden: pitkäjänteisyys.
Se on melkoista tuuria jos suvussa sinua ennen eläneet ovat edes reilu sata vuotta sitten katsoneet vähänkään pidemmälle eivätkä ole laittaneet kaikkea haisemaan heti ja eläneet kädestä suuhun tai vielä vuokralla tuossa edes 40v. sitten. Nyt joku perii iso-isoäidin omistusasunnon Helsingistä josta saa myydessä 800.000€ kämpästä joka on ostajalleen ollut aivan tavallinen kerrostalokämppä aikoinaan 50-luvulla vaikka ja ostaja ollut vaikka tavallinen pankkineiti joka on käyny keskikoulun eikä muuta. Vuokralla asunut mummo ei ole jättänyt taas jälkeensä ku8n kulahtaneet huonekalut samanlaisesta kämpästä. Jos taas iso-iso-isoisä 9n ostanut vähän maara Helsingistä ja Fazerin osakkeita tai puhumattakaan jos on perustanut jonkun perheyrityksen kuten nyt vaikka Fazer tai vastaava niin voi olla että varallisuutta on tänä päivänä kymmeniä miljoonia jälkeläisillä jos on arvokasta maata aikoinaan halvalla sukuun ostettu tai jos osakkeita päälle nikn satoja miljoonia tai jos on isoksi kasvanut perheyritys niin miljardeja. Mutta tämä on tuurissaan, ei sille mitään voi jos tuossa 1800-luvun lopulla tai edes 1950-luvulla edeltäjät suvussa eivät ole saaneet mitään aikaan tai osanneet sijoittaa, osta tai omistaa.
Osakkeiden keskiarvon mukaan kasvua on koko ajan. Mutta mitkä tietyt 5-10 suomalaista yritystä kasvaa seuraavat 200 vuotta? Yleensä maailma muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
mitenköhän pitäisi hajauttaa sen 15 euroa, että "sijoitus" olisi turvassa ja tuottava? :-D
Opettele lukemaan, aloita tästä ketjusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun muutin 19-vuotiaana omasta kodistani, niin mulla oli tasan 0€ säästössä, sillä ei mun vanhemmat olleet mua varten mitään rahaa säästäneet ja yhden kesän kesätyörahat olivat menneet lukiokirjoihin ja muuhun välttämättömään, joten omia säästöjäkään ei ollut. Oon nyt ollut yliopisto-opiskelija sen jälkeen 4 vuoden ajan ja vielä ois yks vuosi jäljellä. Kesätöiden avulla oon saanut huimat 4 tonnia säästöön (loput kesätyörahat menneet vuokranmaksuun yms.). Eli helppo se on puhua sijoittamisesta, kun itse sai tyhjästä 60 000 euron aloituspääoman. Toiset saa säästettyä neljässä vuodessa juuri ja juuri murto-osan tuosta summasta.
Minä lähdin kotoa 19-vuotiaana ylioppilaana eikä minulla ollut kuin tuulen huuhtoma perse, yliopistossa meni 6v. ja tähän päälle vuosi asepalveluksessa kesken opintojen sopivassa välissä. Valmistuessani lisensiaatiksi oli minulla opintolainaa 14.000€, mutta pääsin heti töihin, muuta velkaa tuli autolainan muodossa 28.000€. Sain työsuhdeasunnon, tein töitä ja säästin, velat sekä opintolainan että autolainan sain maksettua pois alle vuodessa, 32-vuotiaana minulla oli velaton 305.000€ omakotitalo ja nyt säästöjä sekä pörssissä että tilillä n. 100.000€ talon ja kahden auton ohella 38-vuotiaana. Vanhemmiltani en ole saanut mitään, en muöskään isovanhemmiltani. Olen tässä mielessä oman onneni seppä, valitsemalla alan jossa on varma työllisyys ja tienaa hyvin. Itse olen rahani ja omaisuuteni hankkinut omalla työllä. Lapselle kuitenkin säästän samalla kun itsekin. Saakoon hän myös vanhemmiltaan jotain, vaikka itse en saanutkaan mitään. Jos raha ja menestyminen kiinnostaa niin suosittelen hakeutumaan ylioppilaana yliopistoon, joko lääkikseen, oikikseen tai kauppikseen.
Kauppiksen voi jättää listalta pois.
Vierailija kirjoitti:
Opintolaina pitää aina nostaa maksimiin pelkästään sijoittamisen ja vähennyksen takia. Yksikin alapeukku tähän kertoo sen, ettei tiedä rahasta mitään.
Minä alapeukutin, koska ihan reilusti voin sanoa, etten ymmärrä sijoittamisesta mitään. Siis minkä ihmeen vähennyksen siitä saa? Ja miten paljon se sitten tuottaa opiskeluaikana. Kun se laina pitää maksaa takaisinkin, se ei ole omaa rahaa, jota et koskaan enää tarvitse. Silloin hyöty on pelkästään opiskeluaikana saatu korko vaikka mukavahan se pääomakin olisi siihen laskea mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opintolaina pitää aina nostaa maksimiin pelkästään sijoittamisen ja vähennyksen takia. Yksikin alapeukku tähän kertoo sen, ettei tiedä rahasta mitään.
Minä alapeukutin, koska ihan reilusti voin sanoa, etten ymmärrä sijoittamisesta mitään. Siis minkä ihmeen vähennyksen siitä saa? Ja miten paljon se sitten tuottaa opiskeluaikana. Kun se laina pitää maksaa takaisinkin, se ei ole omaa rahaa, jota et koskaan enää tarvitse. Silloin hyöty on pelkästään opiskeluaikana saatu korko vaikka mukavahan se pääomakin olisi siihen laskea mukaan.
Toivottavasti et saa äänestää, järkytyin tästä viestistäsi
Tarvitset vain 15 euroa äitiysrahaa saadaksesi 300 000 €
..ööö...
Ei ku se olikin 60 000 € isukin rahoja :D
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Vierailija kirjoitti:
Surullista miten sijoitusvastaista porukkaa täällä on. Muutamia hyviä vinkkejä rahastoista, korkoa korolle efektistä ja etf:istä, jotka ammutaan kateellisten ansioista alas. Koska asenne on jo valmiiksi kateellinen ja saamaton, eivät suomalaiset tule koskaan vaurastumaan. Hyvin, hyvin huolestuttavaa ja surullista. Toivottavasti tämä palsta ei heijasta loppu kansaan.
En mä ainakaan ole sijoitusvastainen, vaikka kriittinen olenkin. Eikä se, että kyseenalaistaa asioita ole kateutta vaan monesti järjen ääni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opintolaina pitää aina nostaa maksimiin pelkästään sijoittamisen ja vähennyksen takia. Yksikin alapeukku tähän kertoo sen, ettei tiedä rahasta mitään.
Minä alapeukutin, koska ihan reilusti voin sanoa, etten ymmärrä sijoittamisesta mitään. Siis minkä ihmeen vähennyksen siitä saa? Ja miten paljon se sitten tuottaa opiskeluaikana. Kun se laina pitää maksaa takaisinkin, se ei ole omaa rahaa, jota et koskaan enää tarvitse. Silloin hyöty on pelkästään opiskeluaikana saatu korko vaikka mukavahan se pääomakin olisi siihen laskea mukaan.
Toivottavasti et saa äänestää, järkytyin tästä viestistäsi
Ja minä järkytyin siitä, että et osannut vastata. Tuossa laskeskelin, että johonkin parin tonnin korkoon siinä voi parhaimmillaan päästä, jos sijoittaa ihan kaikki eikä tarvitse senttiäkään elämiseen. Tämäkö nyt sitten on sitä rikastumista? Onhan se toki opiskelijana iso raha, mutta näistä saa sen käsityksen, että voitot olisivat ihan tolkuttomia.
Pystytkö sinä näyttämään omat laskelmasi.
Siis nousiko omaisuus äitiysloman aikana 5x? Minusta 300 000€ ei kuulosta isolta vuosien mittaan kerrytettynä, jos alkupotti on ollut 60 000€.
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuossa olekaan ongelma se, että tähän menee nyt 20 euroa vaan se, mikä osake on se, joka niitä osinkoja nakuttelee ja miten niihin käytännössä pääsee kiinni ilman järjettömiä transaktiokustannuksia. Näistä eivät nämä menestyjät koskaan kerro mitään, vaan saarnataan jostain monien satojen eurojen kengistä. Niin, sitten vastaus onkin, että se vaatii pitkää perehtymistä ja enpäs kerrokaan omia niksejäni. Eli ei se sitten ollutkaan niin helppoa.
Osakesijoittaja oppii ajan kanssa, sama juttu kuin muissakin harrastuksissa. Nykyisin välityspalkkiotkin ovat varsin kohtuulliset, esim. Nordeassa on pienissä kaupoissa max 1%. Eli jos ostaa yhden 20€ osakkeen, välityspalkkio on 20c. Ei ole siis siitä kiinni, etteikö jo pienellä rahalla voisi _aloittaa_. Ajan kanssa oppii säästämään enemmän ja summat kasvavat. Ajan myötä myös osingoista tulee ihan merkittävä lisä niihin palkasta säästettyihin rahoihin.
Jos haluaa tietää mikä osake varmasti maksaa osinkoja seuraavat 50 vuotta, niin kannattaa suunnata katse niihin osakkeisiin, jotka ovat maksaneet osinkoja jo 50 vuotta tai 100 vuotta. Tällaisia yrityksiä on paljon. Ja ostamalla yrityksiä eri toimialoilta, voi olla melko varma että niitä osinkoja tulee kohtalaisen tasaiseen tahtiin. Ei ole mitään rakettitiedettä tämä.
Monella tuntuu olevan turhan suuri kynnys siihen aloittamiseen. Kuvitellaan, että kaikki rahat menee tai että pienillä summilla ei ole merkitystä. Silti sanoisin, että kannattaa aloittaa. Siitä se lähtee, pikku hiljaa. Ja aika on sijoittajan puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Vierailija kirjoitti:
Ei mua kiinnosta paljonko 1800-luvulla sijoitettu markka olisi nyt euroissa. En ollut syntynytkään silloin. En ymmärrä miksi tällaisia lukuja pitää edes ilmoittaa, kun ihmisen keski-ikä on ehkä 80 vuotta.
Ymmärrän kyllä että pitkällä aikavälillä sijoittaminen on useinmiten kannattavaa, mutta nämä luvut ja tuotto-odotukset on aina todella epärealistisia. Alkuarvo lasketaan siitä päivästä kun osakkeet on just rommanneet. Helppohan se on silloin osoittaa järjettömiä tuottoja. Mitä jos olisi sijoittanut Helsingin pörssiin vuonna 2007 kun kurssit oli huipussaan? Et olisi saanut edes omiasi pois, jos nyt 2019 myisit.
Ei tuota tuotto-odotusta laskettaessa pamauteta laskuriin jotain vuotta jolloin osakkeet ovat juuri rommanneet, vaan vuotta voidaan vaihdella ja laskettaessa kaikki vuodet taaksepäin esim. 50-100 v. ajalta ja niistä tuotto-odotuksen keskiarvo saadaan tuo keskituotto 6,5-7%. Sillä on järkevintä laskea ja arvioida tuottoa pidemmällä aikavälillä esim. 25-35v.
Jos olisit laittanut 12.000€ Helsingin pörssiin syyskuussa 2007 olisi sen arvo nyt 9.400€. Jos olisit laittanut kesäkuussa 2000 Helsingin pörssiin 16.800 olisi sen arvo nyt 9.400€. Kannattaa siksi niitä osakkeita eses joskus vähän myydäkin ja ostaa taas myöhemmin tilalle. Itse myin syksyllä 2007 kaikki silloiset sijoitukseni, jotka olivat ailloin rahastoissa, ei suoraan osakkeissa. Olin rahastoja ostanut tuolloin edeltävinä vuosina vähän. Myin ne n. 20€ tappiolla ja hyväksyin että tuottoa ei nyt parikn vuoteen tullut yhtään. Mutta jos olisin ne va8n sitkeästi pitänyt niin arvo olisi seuraavan talven aikana puolittunut. Kyllä nyt sen verran pitää osata markkinoita lukea että tuollaisessa v. 20072008 täysin ennen kuulumattomassa finanssikriisissä kannattaa myydä heti kriisin alettua vaikka sitten tappiollakin eikä jäädä odottelemaan vielä suurempaa arvonlaskua kun ei siedä pientäkään tappiota. Samoin 2000-luvun teknokuplan puhjetessa. Suomessa erityisesti Nokia tuolloin. Sitten kun kriisi on helpottanut ja myrskyn jälkeen on poutasää nii. pitää ostaa ja paljon, kaikella liikenevällä rahalla ja vaikka velkarahallakin eli velkavivulla päälle. Jos taas strategia on laiskin mahdollinen eli "osta ja pidä" niin silti saa tuon 6,5%-7% tuoton pitkällä aikavälillä. Aktiivinen sijoittaja taas voittaa indeksin ja saa vielä enemmän, esim. 10%. Maailman osakkeiden tapauksessa heilunta on ollut vähän vähäisempää ja itsekin ostan esim. USA:laisia yhtiöitä. Jos olet ostsnut v. 2002 sitä sun tätä ympäri maailman etkä vain suomalaisia yhtiöitä niin 2000€ on nyt 5500€. jos taas finsnssikriisin alkaessa niin silti 3800€ on jo 5500€ eli selvästi yli sen huipun jo ollaan mikä oli ennen tätä viimeistä romahdusta ja lamaa v. 2007-2008.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuossa olekaan ongelma se, että tähän menee nyt 20 euroa vaan se, mikä osake on se, joka niitä osinkoja nakuttelee ja miten niihin käytännössä pääsee kiinni ilman järjettömiä transaktiokustannuksia. Näistä eivät nämä menestyjät koskaan kerro mitään, vaan saarnataan jostain monien satojen eurojen kengistä. Niin, sitten vastaus onkin, että se vaatii pitkää perehtymistä ja enpäs kerrokaan omia niksejäni. Eli ei se sitten ollutkaan niin helppoa.
Osakesijoittaja oppii ajan kanssa, sama juttu kuin muissakin harrastuksissa. Nykyisin välityspalkkiotkin ovat varsin kohtuulliset, esim. Nordeassa on pienissä kaupoissa max 1%. Eli jos ostaa yhden 20€ osakkeen, välityspalkkio on 20c. Ei ole siis siitä kiinni, etteikö jo pienellä rahalla voisi _aloittaa_. Ajan kanssa oppii säästämään enemmän ja summat kasvavat. Ajan myötä myös osingoista tulee ihan merkittävä lisä niihin palkasta säästettyihin rahoihin.
Jos haluaa tietää mikä osake varmasti maksaa osinkoja seuraavat 50 vuotta, niin kannattaa suunnata katse niihin osakkeisiin, jotka ovat maksaneet osinkoja jo 50 vuotta tai 100 vuotta. Tällaisia yrityksiä on paljon. Ja ostamalla yrityksiä eri toimialoilta, voi olla melko varma että niitä osinkoja tulee kohtalaisen tasaiseen tahtiin. Ei ole mitään rakettitiedettä tämä.
Monella tuntuu olevan turhan suuri kynnys siihen aloittamiseen. Kuvitellaan, että kaikki rahat menee tai että pienillä summilla ei ole merkitystä. Silti sanoisin, että kannattaa aloittaa. Siitä se lähtee, pikku hiljaa. Ja aika on sijoittajan puolella.
Eli jos minä nyt marssin pankin tiskille ja sanon, että haluan yhden 20 euron osakkeen, sinä lupaat, että se maksaa minulle ainoastaan 20 senttiä? :D Nyt en ihan usko tätä.
Kyllä sekin olis ankeaa kun on 50-60 vuotta säästänyt ja kitkuttanut ja sitten saisikin jonkun slaagin ja makaa laitoksessa ja tuijottaa kattoon.
Rahaa olisi vaikka kuinka, mutta mikään ei toimi. Ei edes itse pysty tiliään katsomaan.
Miten nämä jotkut ihmiset luulevat vuorenvarmasti elävänsä tai pysyvänsä terveenä siihen saakka kun alkavat (muka) käyttää rahojaan?
Tai miten luulevat osaavansa käyttää rahojaan ja nauttia elämästä kun ovat arvonsa ja aivonsa käyttäneet kokonaan siihen säästämiseen?
Rahasta ei saa tehdä elämänsä herraa. Elämän tarkoitus ei ole pelkästään rahan kerääminen. Raha on välttämätön ja normaali säästäminen järkevää.
Mutta eläminen, joka keskittyy siihen, että ei rahat vain yhtään vähene vaan koko ajan karttuvat on melko yksipuolista.
Joka asia mietitään ja väännetään, ettei vain *tuhlaisi* turhaan.
Miniporkkanat ovat joskus jopa terapeuttinen ostos, saattavat lisätä elinikää enemmän kuin 15 euron säästäminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Idea tuossa on se että saa asuntolainaa omaa asuntoa varten kun on ASP-tilillä se säästö minkä pankki vaatii. Se opintolaina ei haittaa asuntolainan saamista mutta jos ei ole opintolainaa eikä ASP-säästöä niin ei saa lainaa omaan asuntoon ellei esim. vanhemmat takaa. Sitten joutuu kituuttamaan vuokralla ja maksamaan vuokraa sen sijaan että samalla rahalla kerryttäisi itselleen omaisuutta eli lyhentäisi asuntolainaansa. Vuokranantaja on voinut hyvinkin ottaa lainaa sijoitusasuntoa varten ja käyttää lainan vakuutena esim. omaa asuntoaan. Yksi asuntosijoittamisen muoto on ostaa sijoitusasunto lainalla ja lyhentää sitä lainas vuokratuotolla. Oma asunto vs. vuokra-asunto voi olla tiivistettynä se ero että maksatko omaa lainaasi vai jonkun toisen lainaa siis.
Opintolaina pitää aina nostaa maksimiin pelkästään sijoittamisen ja vähennyksen takia. Yksikin alapeukku tähän kertoo sen, ettei tiedä rahasta mitään.