Lue keskustelun säännöt.
IL: Merja päätti rikastua äitiyslomalla, nyt omaisuus on jo 300 000 euroa - neuvoo, miten taviskin voi vaurastua: ”Alkuun pääsee 15 eurolla”
20.01.2019 |
"Sijoittaminen on nyt muotia, ja sitä markkinoidaan myös taviksille. Mutta onko pieni- tai keskituloisen, opiskelijan, keikkatyöläisen tai eläkeläisen oikeasti realistista rikastua sijoittamalla vaatimattomia rahavirtojaan?
Kyllä on, väittää tässä kuussa ilmestyvän kirjan Sijoittajaksi 7 päivässä (Alma Talent)toinen kirjoittaja Merja Mähkä, joka on itse onnistunut kerryttämään 300 000 euron sijoitusomaisuuden.
Hän on samalla elävä esimerkki siitä, ettei sijoittamiseen tarvita talousalan tutkintoa.Mähkä aloitti oman vaurastumisprojektinsa äitiyslomalla. Säännöllinen säästäminen ja sijoittaminen sekä 60 000 euron alkupääoma, jota oma isä oli kartuttanut hänelle lapsuudesta saakka, kasvattivat salkun nykymittaansa."
"7 vinkkiä pieni- ja keskituloiselle sijoittajalle
1. Lopeta ostelu. Helpointa on luopua siitä, mitä sinulla ei vielä ole, joten omaksu kriittisempi ote siihen, mitä ostat.
2. Älä ratkaise asioita hankkimalla tavaraa – eiväthän ne edes mahdu minnekään.Tarvitsetko kakkutarjotinta kerran vuodessa? Tai jotain työkalua? Lainaa se, älä osta! Jos tiedät tarvitsevasi jotain asiaa vain kerran tai pari, mieti miten sen voisi korvata.
3. Ala pitää kirjaa menoistasi. Se on kiinnostavaa ja palkitsevaa, kun siitä innostuu. Ennen kaikkea se on silmiä avaavaa.Rahaa menee yllättävän paljon kaikkeen pieneen, kuten tuoreyrtteihin, karkkeihin, pullovesiin, miniporkkanoihin ja niin edelleen.
4. Aseta tavoitteita ja säästä ensin. Kun sinulla on tavoite, johon säästät, ostoksista on henkisesti helpompi kieltäytyä.
5. Älä usko, mitä sinulle sanotaan kulutuksesta. Lehdet saattavat väittää, että jokainen nainen tarvitsee 200 euron korkokengät. Ei tarvitse. Tiedosta se, että sinulle luodaan tarpeita.
6. Mieti, mikä sinulle on tärkeää, ja käytä rahaa siihen – harkitusti. Kun itsensä kanssa tekee tiliä siitä, mikä on tärkeää, moni huomaa, että tärkeää ovat perhe, ystävät ja harrastukset. Panosta rahasi fiksusti niihin.Silloin myös lohdutusostelusta on helppo luopua.
7. Tienaa enemmän tai hanki lisätuloja. Älä jumitu ajatukseen, että palkat ovat kiinteitä.Monilla aloilla niistä voi neuvotella. Helpointa palkan nostaminen on yleensä työtehtäviä tai -paikkaa vaihdettaessa. Lisätuloja voi hankkia vaikka Airbnb:n kautta tai myymällä pois hyväkuntoiset esineet, joilla ei ole käyttöä."
https://www.iltalehti.fi/talous/a/943337d1-b9b9-486b-bc6c-05e13968fd53
Kommentit (427)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Jos valmistuu tarpeeksi nopeasti niin kela maksaa osan lainoista pois opintolainahyvityksenä. Se on merkittävä etu. Esim. Tutkintokohtainen lainamäärä: 4 lv x 9 kk/lv x 400 e/kk = 14 400 euroa
Lainahyvityksen enimmäismäärä: (14 400 e - 2 500 e) x 40 % = 4 760 euroa.Takaisin tarvitsee maksaa tuossa tapauksessa vain noin 2/3 osa koko lainasta.
Jos olisin itse nyt korkeakoulussa niin käyttäisin tuon täkyn ehdottomasti hyväksi.
Ahaa, tuo on joku uusi systeemi eikä ollut kyllä tuollaista käsittääkseni käytössä silloin kun minä opiskelin. Tuohan kannattaa sitten vaikka ei säästäisikään. Tavallaan kyseessä on vain lainan muuttuminen suoraksi tueksi. Sijoittamiseenhan tuo ei vaikuta. Luulin, että tässä tarkoitettiin jotain merkittäviä etuja rahoitusmarkkinoilla tai verotuksessa.
Mutta tuo ei nyt vastannut vielä kysymykseen, miksi nostettu laina lasketaan säästöiksi, jos sitä ei ole maksettu takaisin.
Aiemmin sai vähentää suurinpiirtein vastaavan osan opintolainasta verotuksessa, joten kyllä ajoissa valmistuvalle se laina oli erityisen hyvä diili ennenkin. Ja vaikkei valmistuisikaaan ajoissa niin ohan tuo halpa velkavipu jolla pääsee vähän nopeammin kartuttamaan omaisuuttaan kuin ilman.
Täh? Ei ainakaan minun opiskeluaikanani tietääkseni saanut. Olen valmistunut 2004 enkä kyllä muista, että silloin olisi puhuttu tällaisesta, että kun valmistuu määräajassa, saisi lainasta jotain hyvitystä. Korot toki on saanut vähentää, mutta lainasta ei ole tietääkseni koskaan vähennetty mitään (toki minulla ei ollutkaan lainaa kuin pari tonnia).
Ei lainasta vähennetty mitään vaan maksamistasi veroista tehtiin automaattinen vähennys.
No kyllä minä nyt tuon tajusin, mutta mielestäni/ muistaakseni mitään tällaista ei ole kyllä koskaan tehty muun kuin koron osalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
😂tavallisen ihmisen...ensinnäkin perustuloisen äitiysraha on niin pieni ettei siitä paljoa säästetä ja toiseksi kenellä perus jantulla on 60 000 pääomaa.ihan höpö höpö juttu taas kerran.
Jos vanhemmat ovat sijoittaneet lapsilisät jo niistä kertyy tuo 60.000 ekaan äitiyslomaan mennessä
Tässähän on yksi syy, miten köyhyys periytyy.
Jos vanhemmat ovat köyhiä, eivät he voi sijoittaa lapsilisiä, vaan ne menevät tietenkin lapsen elätykseen.
Rikkaat jotka eivät tuota lapsilisää edes tarvitsisi, voivat sijoittaa ja säästää sen toki halutessaan.En ole saanut vanhemmiltani penniäkään sen jälkeen kun täytin 17 vuotta ja nyt olen ihan mukavan varakas. Joten katso sinäkin vaan peiliin.
Köyhyys ei periydy sillä mekanismilla että lapsi ei saa vanhemmilta rahaa. Köyhyys voi periytyä jos vanhempien huonot elämäntavat ja asenteet periytyvät.
No kyllä se vähän pakkaa periytymään.
Minä olin 14-vuotiaasta asti kaikki kesät töissä, mutta näillä rahoilla jouduin ostamaan itselleni alaikäisenäkin ehjiä vaatteita ja kenkiä, sekä työvaatteet ja koulukirjat.
Lisäksi maksoin niillä rahoilla autokoulun. Kortin katsoin pakolliseksi, koska paikkakunnallani on pitkät välimatkat, mutta ei julkista liikennettä.
18-vuotiaana piti hankkia oma vuokra-asunto, koska äitini ei halunnut enää täysi-ikäistä elättää. Tietenkin piti takuuvuokra maksaa ja kaikki huonekalut ostaa, joille tulee kyllä käytettyinäkin hintaa.
Opiskelijana tuloni olivat niin pienet, että piti ottaa opintolainaa ihan ammattikoulussa jo.Olisihan se ollut kiva, jos olisi saanut nuo asiat vanhemmilta ilmaiseksi, niin olisi voinut heti alkaa säästämään.
Tuo on täysin normaalia. Ei opiskeluaikana ja ensimmäistä kotia varustellessa juuri kukaan pysty säästämään. En minäkään pystynyt.
Vierailija kirjoitti:
Täällä kateelliset itkee taas. Oli aloitussumma 0 tai 100000e niin sijoittaminen kannattaa aina. Köyhät suomalaiset sosialistit vaan eivät halua, että kukaan säästämällä ja sijoittamalla voisi vaurastua. Säälittävää :)
No ensinnäkin en ole niin sinisilmäinen että uskoisin väitettä "sijoittaminen kannattaa AINA". Ei se todellakaan kannata ellei ole tietoa mihin sijoittaa ja siltikään se ei ole varmaa. Missään harvemmin kerrotaan siitä vaihtoehdosta että voit menettää jopa kaiken. Onnistujat aina mainostaa satojen tonnien salkkujaan ja väittävät että kyllä, aina kannattaa. Säälittävää harhaanjohtamista, suoranaista valehtelemista. Toiseksi jos tulot on pienet, en alkaisi niillä mitättömillä 15€ säästöillä leikkimään sijoittajaa sillä pienituloisella niitä rahanmenoja ja yllätyksiä kun tulee, ne varat pitää olla HETI tänään käytettävissä ja jos ne on johonkin "salkkuun piilottanut", ei onnistu ihan heti. Tälläkään ei ole kateuden kanssa mitään tekemistä vaan terveen maalaisjärjen. Tuolla 15€:n kuukausisäästöllä saa olla hemmetin sinnikäs että saa edes sen vuoden nettotulojen verran puskurirahastoa pahan päivän varalle. Olen sen itse tehnyt ja monta kertaa uupunut matkalla ja halunnut luovuttaa. En sitä onneksi ole tehnyt vaan jatkanut entistä sinnikkäämmin, nyt koossa on vuoden bruttotulojen verran, mutta hyvää tuuria on ollut matkassa paljon ja pari pientä onnenpotkua myös. Paljosta on saanut luopuakin vaikka näin jälkikäteen ajateltuna, en ole menettänyt yhtään mitään vaikka olenkin joutunut luopumaan. Nyt jos tuo summa olisi sijoitettuna, ei sillä olisi paljon netonnut näin pienillä tuotoilla mitä sijoituksista parhaimmillaan saa ja pahimmassa tapauksessa olisin kaiken menettänyt ja samalla myös vuosikausien pihistelyn ja sinnittelyn tehnyt turhaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Idea tuossa on se että saa asuntolainaa omaa asuntoa varten kun on ASP-tilillä se säästö minkä pankki vaatii. Se opintolaina ei haittaa asuntolainan saamista mutta jos ei ole opintolainaa eikä ASP-säästöä niin ei saa lainaa omaan asuntoon ellei esim. vanhemmat takaa. Sitten joutuu kituuttamaan vuokralla ja maksamaan vuokraa sen sijaan että samalla rahalla kerryttäisi itselleen omaisuutta eli lyhentäisi asuntolainaansa. Vuokranantaja on voinut hyvinkin ottaa lainaa sijoitusasuntoa varten ja käyttää lainan vakuutena esim. omaa asuntoaan. Yksi asuntosijoittamisen muoto on ostaa sijoitusasunto lainalla ja lyhentää sitä lainas vuokratuotolla. Oma asunto vs. vuokra-asunto voi olla tiivistettynä se ero että maksatko omaa lainaasi vai jonkun toisen lainaa siis.
Täh? Eikö pankki muka huomioi lainaa myöntäessään, että säästöjen lisäksi sinulla on lähes saman verran velkaa? Kyllä meillä ainakin lainaneuvotteluissa kaikki nämä käytiin läpi. Omituista laskentaa, jos velka lasketaankin varallisuudeksi, oli nyt sitten miten edullinen laina tahansa.
Asuntosijoittaminen ei nyt liity tähän oikein mitenkään, kun siinä on kuitenkin olemassa se asunto velkaa vastaan eikä velka velkaa vastaan. Taidan tosiaan olla vähän yksinkertainen, kun en ymmärrä, miten lainalla hankittu omaisuus toimisi vakuutena toiselle lainalle, jos sitä alkuperäistä lainaa ei ole maksettu senttiäkään takaisin.
Juu, tuo ASP on vähän erikoinen juttu. ASP säästön ohella voi olla opintolainaa mutta silti sinulla on se ASP säästö sitä oman asunnon ostoa varten eli voit osoittaa pankille että olet kyennyt säästämään, vaikka oletkin ottanut opintolainaa opintoja varten.
Kun se ASP antaa valtion asuntolainatakauksen, joten et välttämättä tarvitse lisävakuuksia. Samoin opintolaina on valtion / KELA:n takaamaa lainaa niin pankki saa siitä varmasti aina omansa pois ja siten se ei ole pankille riskialtista lainaa eikä pankki pidä sitä niin esteenä asuntolainan myöntämiselle kuin jotain kulutusluottoa jolla ei ole takaajaa eli vakuudetonta lainaa. Asuntolainasa vakuutena toimii siis itse asunto ja lisäksi ASP:ssa valtion takaus ja sitten ne omat säästöt kun eihän pankki anna asunnolle 100% vakuusarvoa. Opintolainoista tässä ei niin välitetä kun niillä on jo takaaja ennestään ja ASP on se tärkeä juttu valtiontakauksineen.
Valtiontakauksen ehdot ovat monilta osin edullisemmat ASP-säästäjälle. Valtion takaaman lainan osuus voi olla 90 % asunnon hankintahinnasta. ASP-ehtojen täyttyessä sinun ei tarvitse maksaa valtiontakauksen 2,5 % takausmaksua.
Eli esimerkki: ostat 150.000€ asunnon, olet säästänyt ASP-tilille opiskelujesi aikana 15.000€ eli esim. 3.000€ vuodessa ja luet 5v. maisteriksi tai vaikka diplomi-insinööriksi. Jotta saat säästettyä tuon 3.000€ vuodessa tulee sinun ottaa opintolainaa 20.000€ opintotuen ja kesätöiden ohella ja lainasta joudut maksamaan takaisin 13.000€ jos valmistut ajoissa ja saat opintolainahyvitystä 7.000€.
Sitten kun ostat asuntoa on sinulla ASP-tilillä 15.000€, valtio takaa lainasta 135.000€ ja pankki myöntää lainan ASP-ehtojen mukaisesti. Ei ketään kiinnosta silloin että sinulla on 13.000€ opintolainaa. Ilman tuota että olisit ottanut 20.000€ lainaa ei taas sinulla olisi 15.000€ säästössä ASP-tilillä.No tämähän tässä outo kuvio onkin. Tottakai sen pitäisi kiinnostaa, koska sitä opintolainaakin pitää kuitenkin maksaa takaisin samalla kuin sitä asuntolainaa. Ja se 7 000 euron voittohan tuossa syntyi vain siitä kuviosta, että opintolaina muuttui tueksi, jota ei tarvitse maksaa takaisin ja sen olisit hyötynyt joka tapauksessa, vaikkei niitä rahoja asp-tilillä olisikaan.
Joo mutta kun on ne rahat ASP-tilillä (joille muuten saa jonkun verran korkoakin) niin pääset valmistuttuasi vuokranantajan sijoituslainan maksamisen sijaan maksamaan omaa asuntolainaasi eli "voittoa" sille opintolainapääomalle alkaa kertyä useampi tonni vuodessa.
http://puolimiljoonaapaaomaa.blogspot.com/?m=1
Tämäkin nainen paasaa että kuka tahansa voi vaurastua. Hänkin on todellisesta maailmasta vieraantunutja unohtaa joitakin asioita: kaikki eivät voi opiskella arkkitehdiksi/lakimieheksi tai muuhun akateemiseen korkeapalkkaiseen ammattiin jonka palkasta suuret säästösummat ovat mahdollisia, kaikki eivät pysty rikastumaan ja saamaan satoja tuhansia euroja voittoa asuntokaupoilla (on suuri määrä ihmisiä jotka eivät voi edes saada ensi asuntoon lainaa). Sitten kolmanneksi, kaikki eivät halua jättää nuoruutta ja elämää elämättä vaurastumisen takia kuten hän on omassa elämässään osittain tehnyt. Saattaa olla yksinäinen olo miljoonien keskellä kun lapset ovat lentäneet pois pesästä. Ei hirveästi kadehdituta yksinhuoltajuus vaikka pankkitilillä olisi mitä ja vapaa-aikaa vaikka kuinka paljon.
Eli Mähkän ja tämän tapauksessa sama homma, on aivan eri asia aloittaa sijoittaminen 60 000 tai 500 000 e pääomalla kuin 15 e/kk pääomalla. Toki säästäminen ja sijoittaminen kannattaa mutta tulokset ovat erilaiset erilaisilla alkupääomilla, nämä jutut kirjoitetaan niin typerällä tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Jos valmistuu tarpeeksi nopeasti niin kela maksaa osan lainoista pois opintolainahyvityksenä. Se on merkittävä etu. Esim. Tutkintokohtainen lainamäärä: 4 lv x 9 kk/lv x 400 e/kk = 14 400 euroa
Lainahyvityksen enimmäismäärä: (14 400 e - 2 500 e) x 40 % = 4 760 euroa.Takaisin tarvitsee maksaa tuossa tapauksessa vain noin 2/3 osa koko lainasta.
Jos olisin itse nyt korkeakoulussa niin käyttäisin tuon täkyn ehdottomasti hyväksi.
Ahaa, tuo on joku uusi systeemi eikä ollut kyllä tuollaista käsittääkseni käytössä silloin kun minä opiskelin. Tuohan kannattaa sitten vaikka ei säästäisikään. Tavallaan kyseessä on vain lainan muuttuminen suoraksi tueksi. Sijoittamiseenhan tuo ei vaikuta. Luulin, että tässä tarkoitettiin jotain merkittäviä etuja rahoitusmarkkinoilla tai verotuksessa.
Mutta tuo ei nyt vastannut vielä kysymykseen, miksi nostettu laina lasketaan säästöiksi, jos sitä ei ole maksettu takaisin.
Aiemmin sai vähentää suurinpiirtein vastaavan osan opintolainasta verotuksessa, joten kyllä ajoissa valmistuvalle se laina oli erityisen hyvä diili ennenkin. Ja vaikkei valmistuisikaaan ajoissa niin ohan tuo halpa velkavipu jolla pääsee vähän nopeammin kartuttamaan omaisuuttaan kuin ilman.
Tarkoitat varmaan sitä kun opintolainan korot pystyi vähentämään verotuksessa? Eli periaatteessa +-0. Ei minusta mitenkään erityisen hyvä diili verrattuna nykyiseen hyvityssysteemiin. Tuossahan saa käytännössä ilmaista rahaa useita tuhansia.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/velat_ja_korot/opintolain…
En tarkoita.
Aa, ok. Tuo on vieras systeemin mulle. Harmi, ettei vanhoihin lainoihin saa mitään hyvitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Jos valmistuu tarpeeksi nopeasti niin kela maksaa osan lainoista pois opintolainahyvityksenä. Se on merkittävä etu. Esim. Tutkintokohtainen lainamäärä: 4 lv x 9 kk/lv x 400 e/kk = 14 400 euroa
Lainahyvityksen enimmäismäärä: (14 400 e - 2 500 e) x 40 % = 4 760 euroa.Takaisin tarvitsee maksaa tuossa tapauksessa vain noin 2/3 osa koko lainasta.
Jos olisin itse nyt korkeakoulussa niin käyttäisin tuon täkyn ehdottomasti hyväksi.
Ahaa, tuo on joku uusi systeemi eikä ollut kyllä tuollaista käsittääkseni käytössä silloin kun minä opiskelin. Tuohan kannattaa sitten vaikka ei säästäisikään. Tavallaan kyseessä on vain lainan muuttuminen suoraksi tueksi. Sijoittamiseenhan tuo ei vaikuta. Luulin, että tässä tarkoitettiin jotain merkittäviä etuja rahoitusmarkkinoilla tai verotuksessa.
Mutta tuo ei nyt vastannut vielä kysymykseen, miksi nostettu laina lasketaan säästöiksi, jos sitä ei ole maksettu takaisin.
Aiemmin sai vähentää suurinpiirtein vastaavan osan opintolainasta verotuksessa, joten kyllä ajoissa valmistuvalle se laina oli erityisen hyvä diili ennenkin. Ja vaikkei valmistuisikaaan ajoissa niin ohan tuo halpa velkavipu jolla pääsee vähän nopeammin kartuttamaan omaisuuttaan kuin ilman.
Tarkoitat varmaan sitä kun opintolainan korot pystyi vähentämään verotuksessa? Eli periaatteessa +-0. Ei minusta mitenkään erityisen hyvä diili verrattuna nykyiseen hyvityssysteemiin. Tuossahan saa käytännössä ilmaista rahaa useita tuhansia.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/velat_ja_korot/opintolain…
En tarkoita.
Tuo on tullut voimaan 2005 ja sen jälkeen aloitettujen tutkintojen osalta. Itse valmistuin 2004 ja minulle ei todellakaan ole koskaan hyvitetty mitään muuta kuin korot verotuksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Idea tuossa on se että saa asuntolainaa omaa asuntoa varten kun on ASP-tilillä se säästö minkä pankki vaatii. Se opintolaina ei haittaa asuntolainan saamista mutta jos ei ole opintolainaa eikä ASP-säästöä niin ei saa lainaa omaan asuntoon ellei esim. vanhemmat takaa. Sitten joutuu kituuttamaan vuokralla ja maksamaan vuokraa sen sijaan että samalla rahalla kerryttäisi itselleen omaisuutta eli lyhentäisi asuntolainaansa. Vuokranantaja on voinut hyvinkin ottaa lainaa sijoitusasuntoa varten ja käyttää lainan vakuutena esim. omaa asuntoaan. Yksi asuntosijoittamisen muoto on ostaa sijoitusasunto lainalla ja lyhentää sitä lainas vuokratuotolla. Oma asunto vs. vuokra-asunto voi olla tiivistettynä se ero että maksatko omaa lainaasi vai jonkun toisen lainaa siis.
Täh? Eikö pankki muka huomioi lainaa myöntäessään, että säästöjen lisäksi sinulla on lähes saman verran velkaa? Kyllä meillä ainakin lainaneuvotteluissa kaikki nämä käytiin läpi. Omituista laskentaa, jos velka lasketaankin varallisuudeksi, oli nyt sitten miten edullinen laina tahansa.
Asuntosijoittaminen ei nyt liity tähän oikein mitenkään, kun siinä on kuitenkin olemassa se asunto velkaa vastaan eikä velka velkaa vastaan. Taidan tosiaan olla vähän yksinkertainen, kun en ymmärrä, miten lainalla hankittu omaisuus toimisi vakuutena toiselle lainalle, jos sitä alkuperäistä lainaa ei ole maksettu senttiäkään takaisin.
Juu, tuo ASP on vähän erikoinen juttu. ASP säästön ohella voi olla opintolainaa mutta silti sinulla on se ASP säästö sitä oman asunnon ostoa varten eli voit osoittaa pankille että olet kyennyt säästämään, vaikka oletkin ottanut opintolainaa opintoja varten.
Kun se ASP antaa valtion asuntolainatakauksen, joten et välttämättä tarvitse lisävakuuksia. Samoin opintolaina on valtion / KELA:n takaamaa lainaa niin pankki saa siitä varmasti aina omansa pois ja siten se ei ole pankille riskialtista lainaa eikä pankki pidä sitä niin esteenä asuntolainan myöntämiselle kuin jotain kulutusluottoa jolla ei ole takaajaa eli vakuudetonta lainaa. Asuntolainasa vakuutena toimii siis itse asunto ja lisäksi ASP:ssa valtion takaus ja sitten ne omat säästöt kun eihän pankki anna asunnolle 100% vakuusarvoa. Opintolainoista tässä ei niin välitetä kun niillä on jo takaaja ennestään ja ASP on se tärkeä juttu valtiontakauksineen.
Valtiontakauksen ehdot ovat monilta osin edullisemmat ASP-säästäjälle. Valtion takaaman lainan osuus voi olla 90 % asunnon hankintahinnasta. ASP-ehtojen täyttyessä sinun ei tarvitse maksaa valtiontakauksen 2,5 % takausmaksua.
Eli esimerkki: ostat 150.000€ asunnon, olet säästänyt ASP-tilille opiskelujesi aikana 15.000€ eli esim. 3.000€ vuodessa ja luet 5v. maisteriksi tai vaikka diplomi-insinööriksi. Jotta saat säästettyä tuon 3.000€ vuodessa tulee sinun ottaa opintolainaa 20.000€ opintotuen ja kesätöiden ohella ja lainasta joudut maksamaan takaisin 13.000€ jos valmistut ajoissa ja saat opintolainahyvitystä 7.000€.
Sitten kun ostat asuntoa on sinulla ASP-tilillä 15.000€, valtio takaa lainasta 135.000€ ja pankki myöntää lainan ASP-ehtojen mukaisesti. Ei ketään kiinnosta silloin että sinulla on 13.000€ opintolainaa. Ilman tuota että olisit ottanut 20.000€ lainaa ei taas sinulla olisi 15.000€ säästössä ASP-tilillä.No tämähän tässä outo kuvio onkin. Tottakai sen pitäisi kiinnostaa, koska sitä opintolainaakin pitää kuitenkin maksaa takaisin samalla kuin sitä asuntolainaa. Ja se 7 000 euron voittohan tuossa syntyi vain siitä kuviosta, että opintolaina muuttui tueksi, jota ei tarvitse maksaa takaisin ja sen olisit hyötynyt joka tapauksessa, vaikkei niitä rahoja asp-tilillä olisikaan.
Joo mutta kun on ne rahat ASP-tilillä (joille muuten saa jonkun verran korkoakin) niin pääset valmistuttuasi vuokranantajan sijoituslainan maksamisen sijaan maksamaan omaa asuntolainaasi eli "voittoa" sille opintolainapääomalle alkaa kertyä useampi tonni vuodessa.
Niin ja pääsen maksamaan takaisin myös sitä opintolainaa. Ei se mihinkään kadonnut. Sain pankista lainaa 135 000 ja minulla on opintolainaa 13 000. Miten tämä nyt eroaa siitä tilanteesta, että minulla olisi asuntolainaa 148000? Korkohyötyä on joo jonkin verran, mutta se 13 000 minulla on maksettavaa silti, vaikka sitä et laske tuohon pankkilainaan mukaan. Jostain syystä et sitä nyt laske mukaan ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Jos valmistuu tarpeeksi nopeasti niin kela maksaa osan lainoista pois opintolainahyvityksenä. Se on merkittävä etu. Esim. Tutkintokohtainen lainamäärä: 4 lv x 9 kk/lv x 400 e/kk = 14 400 euroa
Lainahyvityksen enimmäismäärä: (14 400 e - 2 500 e) x 40 % = 4 760 euroa.Takaisin tarvitsee maksaa tuossa tapauksessa vain noin 2/3 osa koko lainasta.
Jos olisin itse nyt korkeakoulussa niin käyttäisin tuon täkyn ehdottomasti hyväksi.
Ahaa, tuo on joku uusi systeemi eikä ollut kyllä tuollaista käsittääkseni käytössä silloin kun minä opiskelin. Tuohan kannattaa sitten vaikka ei säästäisikään. Tavallaan kyseessä on vain lainan muuttuminen suoraksi tueksi. Sijoittamiseenhan tuo ei vaikuta. Luulin, että tässä tarkoitettiin jotain merkittäviä etuja rahoitusmarkkinoilla tai verotuksessa.
Mutta tuo ei nyt vastannut vielä kysymykseen, miksi nostettu laina lasketaan säästöiksi, jos sitä ei ole maksettu takaisin.
Aiemmin sai vähentää suurinpiirtein vastaavan osan opintolainasta verotuksessa, joten kyllä ajoissa valmistuvalle se laina oli erityisen hyvä diili ennenkin. Ja vaikkei valmistuisikaaan ajoissa niin ohan tuo halpa velkavipu jolla pääsee vähän nopeammin kartuttamaan omaisuuttaan kuin ilman.
Täh? Ei ainakaan minun opiskeluaikanani tietääkseni saanut. Olen valmistunut 2004 enkä kyllä muista, että silloin olisi puhuttu tällaisesta, että kun valmistuu määräajassa, saisi lainasta jotain hyvitystä. Korot toki on saanut vähentää, mutta lainasta ei ole tietääkseni koskaan vähennetty mitään (toki minulla ei ollutkaan lainaa kuin pari tonnia).
Ei lainasta vähennetty mitään vaan maksamistasi veroista tehtiin automaattinen vähennys.
No kyllä minä nyt tuon tajusin, mutta mielestäni/ muistaakseni mitään tällaista ei ole kyllä koskaan tehty muun kuin koron osalta.
Kyllä 2004 valmistuneelle olisi pitänyt tehdä. Käytännössä siis joka vuoden veroista vähennettiin maksamiasi opintolainan lyhennyksiä vastaava määrä kunnes tuo vähennys oli kokonaan käytetty. Muistaakseni siinä oli joku parin tonnin "omavastuu" ja lopun lainan osuudesta sai vähennyksiä kolmasosan tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Jos valmistuu tarpeeksi nopeasti niin kela maksaa osan lainoista pois opintolainahyvityksenä. Se on merkittävä etu. Esim. Tutkintokohtainen lainamäärä: 4 lv x 9 kk/lv x 400 e/kk = 14 400 euroa
Lainahyvityksen enimmäismäärä: (14 400 e - 2 500 e) x 40 % = 4 760 euroa.Takaisin tarvitsee maksaa tuossa tapauksessa vain noin 2/3 osa koko lainasta.
Jos olisin itse nyt korkeakoulussa niin käyttäisin tuon täkyn ehdottomasti hyväksi.
Ahaa, tuo on joku uusi systeemi eikä ollut kyllä tuollaista käsittääkseni käytössä silloin kun minä opiskelin. Tuohan kannattaa sitten vaikka ei säästäisikään. Tavallaan kyseessä on vain lainan muuttuminen suoraksi tueksi. Sijoittamiseenhan tuo ei vaikuta. Luulin, että tässä tarkoitettiin jotain merkittäviä etuja rahoitusmarkkinoilla tai verotuksessa.
Mutta tuo ei nyt vastannut vielä kysymykseen, miksi nostettu laina lasketaan säästöiksi, jos sitä ei ole maksettu takaisin.
Aiemmin sai vähentää suurinpiirtein vastaavan osan opintolainasta verotuksessa, joten kyllä ajoissa valmistuvalle se laina oli erityisen hyvä diili ennenkin. Ja vaikkei valmistuisikaaan ajoissa niin ohan tuo halpa velkavipu jolla pääsee vähän nopeammin kartuttamaan omaisuuttaan kuin ilman.
Täh? Ei ainakaan minun opiskeluaikanani tietääkseni saanut. Olen valmistunut 2004 enkä kyllä muista, että silloin olisi puhuttu tällaisesta, että kun valmistuu määräajassa, saisi lainasta jotain hyvitystä. Korot toki on saanut vähentää, mutta lainasta ei ole tietääkseni koskaan vähennetty mitään (toki minulla ei ollutkaan lainaa kuin pari tonnia).
Ei lainasta vähennetty mitään vaan maksamistasi veroista tehtiin automaattinen vähennys.
No kyllä minä nyt tuon tajusin, mutta mielestäni/ muistaakseni mitään tällaista ei ole kyllä koskaan tehty muun kuin koron osalta.
Kyllä 2004 valmistuneelle olisi pitänyt tehdä. Käytännössä siis joka vuoden veroista vähennettiin maksamiasi opintolainan lyhennyksiä vastaava määrä kunnes tuo vähennys oli kokonaan käytetty. Muistaakseni siinä oli joku parin tonnin "omavastuu" ja lopun lainan osuudesta sai vähennyksiä kolmasosan tms.
No tuolla linkissähän se lukee ihan selvästi:
"Opintolainavähennys myönnetään, jos olet läsnä olevana aloittanut korkeakoulututkinnon suorittamisen 1.8.2005 tai sen jälkeen."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis säästän 60 vuotta elääkseni herroiksi 5 vuotta?
Mieluummin minä elän tässä ja nyt ja pistän rahat tuulemaan. Tietekin pieni pesämuna on aina hyvä olla.
Koskaan kun ei voi olla varma koska potkaisee tyhjää.
Näin minäkin. Äitini potkaisi yllättäen tyhjää 62-vuotiaana, ei eläkepäiviä nähnyt. Säästössä on äidin perintö, omat rahani käytän mukavaan elämään niin kauan kuin elämää on.
Mitä jätät omille lapsillesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
mitenköhän pitäisi hajauttaa sen 15 euroa, että "sijoitus" olisi turvassa ja tuottava? :-D
Ostamalla laajasti ns. indeksiin sijoittavaa rahastoa. Yksi rahasto riittää. Indeksirahasto tarkoittaa käytännössä sitä, että rahasto sijoittaa rahaston pääoman lukuisiin eri osakkeisiin niin että rahaston arvo väkisinkin seuraa pörssin indeksiä. Kun ostat 15€:lla indeksirahastoa olet ostanut pikkupikkuosuuden kaikista indeksiin kuuluvista osakkeista.
Voit tehdä säästösopimuksen vaikkapa Nordnetissä niin että sijoittaminen tapahtuu automaattisesti ja kuluja ei myöskään koidu. Pankeissa on varmaan myös mahdollista tehdä säästösopimuksia. Nordeaa on erityisesti kehuttu piensijoittajaystävälliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Idea tuossa on se että saa asuntolainaa omaa asuntoa varten kun on ASP-tilillä se säästö minkä pankki vaatii. Se opintolaina ei haittaa asuntolainan saamista mutta jos ei ole opintolainaa eikä ASP-säästöä niin ei saa lainaa omaan asuntoon ellei esim. vanhemmat takaa. Sitten joutuu kituuttamaan vuokralla ja maksamaan vuokraa sen sijaan että samalla rahalla kerryttäisi itselleen omaisuutta eli lyhentäisi asuntolainaansa. Vuokranantaja on voinut hyvinkin ottaa lainaa sijoitusasuntoa varten ja käyttää lainan vakuutena esim. omaa asuntoaan. Yksi asuntosijoittamisen muoto on ostaa sijoitusasunto lainalla ja lyhentää sitä lainas vuokratuotolla. Oma asunto vs. vuokra-asunto voi olla tiivistettynä se ero että maksatko omaa lainaasi vai jonkun toisen lainaa siis.
Täh? Eikö pankki muka huomioi lainaa myöntäessään, että säästöjen lisäksi sinulla on lähes saman verran velkaa? Kyllä meillä ainakin lainaneuvotteluissa kaikki nämä käytiin läpi. Omituista laskentaa, jos velka lasketaankin varallisuudeksi, oli nyt sitten miten edullinen laina tahansa.
Asuntosijoittaminen ei nyt liity tähän oikein mitenkään, kun siinä on kuitenkin olemassa se asunto velkaa vastaan eikä velka velkaa vastaan. Taidan tosiaan olla vähän yksinkertainen, kun en ymmärrä, miten lainalla hankittu omaisuus toimisi vakuutena toiselle lainalle, jos sitä alkuperäistä lainaa ei ole maksettu senttiäkään takaisin.
Juu, tuo ASP on vähän erikoinen juttu. ASP säästön ohella voi olla opintolainaa mutta silti sinulla on se ASP säästö sitä oman asunnon ostoa varten eli voit osoittaa pankille että olet kyennyt säästämään, vaikka oletkin ottanut opintolainaa opintoja varten.
Kun se ASP antaa valtion asuntolainatakauksen, joten et välttämättä tarvitse lisävakuuksia. Samoin opintolaina on valtion / KELA:n takaamaa lainaa niin pankki saa siitä varmasti aina omansa pois ja siten se ei ole pankille riskialtista lainaa eikä pankki pidä sitä niin esteenä asuntolainan myöntämiselle kuin jotain kulutusluottoa jolla ei ole takaajaa eli vakuudetonta lainaa. Asuntolainasa vakuutena toimii siis itse asunto ja lisäksi ASP:ssa valtion takaus ja sitten ne omat säästöt kun eihän pankki anna asunnolle 100% vakuusarvoa. Opintolainoista tässä ei niin välitetä kun niillä on jo takaaja ennestään ja ASP on se tärkeä juttu valtiontakauksineen.
Valtiontakauksen ehdot ovat monilta osin edullisemmat ASP-säästäjälle. Valtion takaaman lainan osuus voi olla 90 % asunnon hankintahinnasta. ASP-ehtojen täyttyessä sinun ei tarvitse maksaa valtiontakauksen 2,5 % takausmaksua.
Eli esimerkki: ostat 150.000€ asunnon, olet säästänyt ASP-tilille opiskelujesi aikana 15.000€ eli esim. 3.000€ vuodessa ja luet 5v. maisteriksi tai vaikka diplomi-insinööriksi. Jotta saat säästettyä tuon 3.000€ vuodessa tulee sinun ottaa opintolainaa 20.000€ opintotuen ja kesätöiden ohella ja lainasta joudut maksamaan takaisin 13.000€ jos valmistut ajoissa ja saat opintolainahyvitystä 7.000€.
Sitten kun ostat asuntoa on sinulla ASP-tilillä 15.000€, valtio takaa lainasta 135.000€ ja pankki myöntää lainan ASP-ehtojen mukaisesti. Ei ketään kiinnosta silloin että sinulla on 13.000€ opintolainaa. Ilman tuota että olisit ottanut 20.000€ lainaa ei taas sinulla olisi 15.000€ säästössä ASP-tilillä.No tämähän tässä outo kuvio onkin. Tottakai sen pitäisi kiinnostaa, koska sitä opintolainaakin pitää kuitenkin maksaa takaisin samalla kuin sitä asuntolainaa. Ja se 7 000 euron voittohan tuossa syntyi vain siitä kuviosta, että opintolaina muuttui tueksi, jota ei tarvitse maksaa takaisin ja sen olisit hyötynyt joka tapauksessa, vaikkei niitä rahoja asp-tilillä olisikaan.
Joo mutta kun on ne rahat ASP-tilillä (joille muuten saa jonkun verran korkoakin) niin pääset valmistuttuasi vuokranantajan sijoituslainan maksamisen sijaan maksamaan omaa asuntolainaasi eli "voittoa" sille opintolainapääomalle alkaa kertyä useampi tonni vuodessa.
Niin ja pääsen maksamaan takaisin myös sitä opintolainaa. Ei se mihinkään kadonnut. Sain pankista lainaa 135 000 ja minulla on opintolainaa 13 000. Miten tämä nyt eroaa siitä tilanteesta, että minulla olisi asuntolainaa 148000? Korkohyötyä on joo jonkin verran, mutta se 13 000 minulla on maksettavaa silti, vaikka sitä et laske tuohon pankkilainaan mukaan. Jostain syystä et sitä nyt laske mukaan ollenkaan.
Koska emme selvästikään nyt puhu samasta asiasta. Minä en vertaile tuollaisia tilanteita joissa toisessa on pelkkää asuntolainaa ja toisessa sama määrä asuntolainaa ja opintolainaa yhteensä. Vertaan tilannetta jossa opintolainan avulla saa ASP-lainan vs. valmistuu velattomana mutta ASP-tilillä on 0e joten ei ole mitään mahdollisuuksia saada asuntolainaa. Eli ASP-laina + opintolaina ja oma asunto vs velattomana vuokralla. Mikäli ASP-säästöt saa raavittua kokoon ilman opintolainaa niin sillon tietysti kannattaa unohtaa se ASP-homma ja arvioida saisiko lainasta tuottoa jotenkin muuten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmettelee, miksei sijoittamista opeteta koulussa. Varmaan siksi, ettei sitä pysty opettamaan - se on niin tuurista kiinni.
Kivahan noita hienoja tuottoja (6,5% p.a) olis ihastella, mutta harva onnistuu valitsemaan juuri oikean oikean osakkeen/rahaston.
Itsellä sama tilanne kuin yhdellä aiemmallakin vastaajalla eli tuotot ovat aika kaukana 6,5 %:sta. Alotin sijoittamisen 2002 pienellä summalla ja tässä ajassa (17 vuotta) tuotto on ollut 40 %. Tekee vuotta kohden siis noin 2 %. Ei kauheasti lämmitä mieltä.
Sijoittamisen periaatteita pystyisi opettamaan. Mitä eroa on indexirahastolla, etf:llä, suorilla osakeostoilla yms. Minkälaisia erilaisia taktiikoita on vähentää riskiä. On siinä paljon sellaista mitä voisi opettaa yleisellä tasolla, niin että se ei tuntuisi joltain utopistiselta rikkaiden harrastukselta, vaan tavallisen ihmisen tekemiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Idea tuossa on se että saa asuntolainaa omaa asuntoa varten kun on ASP-tilillä se säästö minkä pankki vaatii. Se opintolaina ei haittaa asuntolainan saamista mutta jos ei ole opintolainaa eikä ASP-säästöä niin ei saa lainaa omaan asuntoon ellei esim. vanhemmat takaa. Sitten joutuu kituuttamaan vuokralla ja maksamaan vuokraa sen sijaan että samalla rahalla kerryttäisi itselleen omaisuutta eli lyhentäisi asuntolainaansa. Vuokranantaja on voinut hyvinkin ottaa lainaa sijoitusasuntoa varten ja käyttää lainan vakuutena esim. omaa asuntoaan. Yksi asuntosijoittamisen muoto on ostaa sijoitusasunto lainalla ja lyhentää sitä lainas vuokratuotolla. Oma asunto vs. vuokra-asunto voi olla tiivistettynä se ero että maksatko omaa lainaasi vai jonkun toisen lainaa siis.
Täh? Eikö pankki muka huomioi lainaa myöntäessään, että säästöjen lisäksi sinulla on lähes saman verran velkaa? Kyllä meillä ainakin lainaneuvotteluissa kaikki nämä käytiin läpi. Omituista laskentaa, jos velka lasketaankin varallisuudeksi, oli nyt sitten miten edullinen laina tahansa.
Asuntosijoittaminen ei nyt liity tähän oikein mitenkään, kun siinä on kuitenkin olemassa se asunto velkaa vastaan eikä velka velkaa vastaan. Taidan tosiaan olla vähän yksinkertainen, kun en ymmärrä, miten lainalla hankittu omaisuus toimisi vakuutena toiselle lainalle, jos sitä alkuperäistä lainaa ei ole maksettu senttiäkään takaisin.
Juu, tuo ASP on vähän erikoinen juttu. ASP säästön ohella voi olla opintolainaa mutta silti sinulla on se ASP säästö sitä oman asunnon ostoa varten eli voit osoittaa pankille että olet kyennyt säästämään, vaikka oletkin ottanut opintolainaa opintoja varten.
Kun se ASP antaa valtion asuntolainatakauksen, joten et välttämättä tarvitse lisävakuuksia. Samoin opintolaina on valtion / KELA:n takaamaa lainaa niin pankki saa siitä varmasti aina omansa pois ja siten se ei ole pankille riskialtista lainaa eikä pankki pidä sitä niin esteenä asuntolainan myöntämiselle kuin jotain kulutusluottoa jolla ei ole takaajaa eli vakuudetonta lainaa. Asuntolainasa vakuutena toimii siis itse asunto ja lisäksi ASP:ssa valtion takaus ja sitten ne omat säästöt kun eihän pankki anna asunnolle 100% vakuusarvoa. Opintolainoista tässä ei niin välitetä kun niillä on jo takaaja ennestään ja ASP on se tärkeä juttu valtiontakauksineen.
Valtiontakauksen ehdot ovat monilta osin edullisemmat ASP-säästäjälle. Valtion takaaman lainan osuus voi olla 90 % asunnon hankintahinnasta. ASP-ehtojen täyttyessä sinun ei tarvitse maksaa valtiontakauksen 2,5 % takausmaksua.
Eli esimerkki: ostat 150.000€ asunnon, olet säästänyt ASP-tilille opiskelujesi aikana 15.000€ eli esim. 3.000€ vuodessa ja luet 5v. maisteriksi tai vaikka diplomi-insinööriksi. Jotta saat säästettyä tuon 3.000€ vuodessa tulee sinun ottaa opintolainaa 20.000€ opintotuen ja kesätöiden ohella ja lainasta joudut maksamaan takaisin 13.000€ jos valmistut ajoissa ja saat opintolainahyvitystä 7.000€.
Sitten kun ostat asuntoa on sinulla ASP-tilillä 15.000€, valtio takaa lainasta 135.000€ ja pankki myöntää lainan ASP-ehtojen mukaisesti. Ei ketään kiinnosta silloin että sinulla on 13.000€ opintolainaa. Ilman tuota että olisit ottanut 20.000€ lainaa ei taas sinulla olisi 15.000€ säästössä ASP-tilillä.No tämähän tässä outo kuvio onkin. Tottakai sen pitäisi kiinnostaa, koska sitä opintolainaakin pitää kuitenkin maksaa takaisin samalla kuin sitä asuntolainaa. Ja se 7 000 euron voittohan tuossa syntyi vain siitä kuviosta, että opintolaina muuttui tueksi, jota ei tarvitse maksaa takaisin ja sen olisit hyötynyt joka tapauksessa, vaikkei niitä rahoja asp-tilillä olisikaan.
Joo mutta kun on ne rahat ASP-tilillä (joille muuten saa jonkun verran korkoakin) niin pääset valmistuttuasi vuokranantajan sijoituslainan maksamisen sijaan maksamaan omaa asuntolainaasi eli "voittoa" sille opintolainapääomalle alkaa kertyä useampi tonni vuodessa.
Niin ja pääsen maksamaan takaisin myös sitä opintolainaa. Ei se mihinkään kadonnut. Sain pankista lainaa 135 000 ja minulla on opintolainaa 13 000. Miten tämä nyt eroaa siitä tilanteesta, että minulla olisi asuntolainaa 148000? Korkohyötyä on joo jonkin verran, mutta se 13 000 minulla on maksettavaa silti, vaikka sitä et laske tuohon pankkilainaan mukaan. Jostain syystä et sitä nyt laske mukaan ollenkaan.
Koska emme selvästikään nyt puhu samasta asiasta. Minä en vertaile tuollaisia tilanteita joissa toisessa on pelkkää asuntolainaa ja toisessa sama määrä asuntolainaa ja opintolainaa yhteensä. Vertaan tilannetta jossa opintolainan avulla saa ASP-lainan vs. valmistuu velattomana mutta ASP-tilillä on 0e joten ei ole mitään mahdollisuuksia saada asuntolainaa. Eli ASP-laina + opintolaina ja oma asunto vs velattomana vuokralla. Mikäli ASP-säästöt saa raavittua kokoon ilman opintolainaa niin sillon tietysti kannattaa unohtaa se ASP-homma ja arvioida saisiko lainasta tuottoa jotenkin muuten.
Juu, näköjään puhumme eri asioista. Minä puhun nettovarallisuudesta ja voitosta ja sinä mahdollisuudesta saada lainaa. Minä en laske lainansaantimahdollisuutta omaisuudeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ollut aina hyvin kriittinen kuluttamiseen. Pihi suorastaan.
Aloitin opiskelujen /oman kodin eteen säästämisen alakouluikäisenä. Kaikki sukulaisten antamat synttärirahat ym meni tililleni. Ja kun rahaa oli kertynyt jonkin verran siirrettiin parempikorkoiselle määräaikaistilille jne.
Koska asuin maatilalla jossa töitä oli ennemmän kuin vanhemmat kerkesivät tekemään tein kaikki loma-ajat töitä (kotitöitä ja navettahommia) ja vanhemmat maksoivat palkkaa. Olin 9v ikäinen kun meille rakennettiin uusi navetta. Ruokin koko kesän meidän lehmät ja kun lähdin syksyllä kouluun kysyi aikuiset minulta ohjeet mitä kullekkin lehmälle kuului antaa ruuaksi. Kun minulla oli riittävästi ikää kysyivät kunnalta minua lomittajaksi. Ja sen jälkeen kuljin lomittamassa pitkin kuntaa loma-ajat.
opiskeluaikana jouduin ehkä joskus ottamaan säästöistä elämiseen. Muuten on aikalailla joka kuukausi jäänyt säästöä normi elämisen kulujen jälkeen. Myös työttömänä ja vanhempainvapaalla.
Onhan se helppo säästää, jos pikkulapsena maksetaan jo palkkaa. Jos vanhemmilla ei ole varaa "palkata" lapsiaan töihin, niin kuinkahan moni työpaikka ottaa 9-vuotiaan hommiin?
En ole tuo lainaamasi henkilö, mutta kommentoin sen verran, että 9 vuotias voi perustaa jo vaikka oman yrityksen. Esim vaikka kesäkioskin ja myydä siellä jätskiä, karkkia ja limua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmettelee, miksei sijoittamista opeteta koulussa. Varmaan siksi, ettei sitä pysty opettamaan - se on niin tuurista kiinni.
Kivahan noita hienoja tuottoja (6,5% p.a) olis ihastella, mutta harva onnistuu valitsemaan juuri oikean oikean osakkeen/rahaston.
Itsellä sama tilanne kuin yhdellä aiemmallakin vastaajalla eli tuotot ovat aika kaukana 6,5 %:sta. Alotin sijoittamisen 2002 pienellä summalla ja tässä ajassa (17 vuotta) tuotto on ollut 40 %. Tekee vuotta kohden siis noin 2 %. Ei kauheasti lämmitä mieltä.
Sijoittamisen periaatteita pystyisi opettamaan. Mitä eroa on indexirahastolla, etf:llä, suorilla osakeostoilla yms. Minkälaisia erilaisia taktiikoita on vähentää riskiä. On siinä paljon sellaista mitä voisi opettaa yleisellä tasolla, niin että se ei tuntuisi joltain utopistiselta rikkaiden harrastukselta, vaan tavallisen ihmisen tekemiseltä.
En oikein ymmärrä miksi lapsille pitäisi opettaa sijoittamista. Ei pörssi ole mikään alaikäisten leikkipaikka. Kiinnostuneet voivat ottaa selvää omalla ajallaan.
Koronkorko-laskutkin tulevat vasta lukiossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ollut aina hyvin kriittinen kuluttamiseen. Pihi suorastaan.
Aloitin opiskelujen /oman kodin eteen säästämisen alakouluikäisenä. Kaikki sukulaisten antamat synttärirahat ym meni tililleni. Ja kun rahaa oli kertynyt jonkin verran siirrettiin parempikorkoiselle määräaikaistilille jne.
Koska asuin maatilalla jossa töitä oli ennemmän kuin vanhemmat kerkesivät tekemään tein kaikki loma-ajat töitä (kotitöitä ja navettahommia) ja vanhemmat maksoivat palkkaa. Olin 9v ikäinen kun meille rakennettiin uusi navetta. Ruokin koko kesän meidän lehmät ja kun lähdin syksyllä kouluun kysyi aikuiset minulta ohjeet mitä kullekkin lehmälle kuului antaa ruuaksi. Kun minulla oli riittävästi ikää kysyivät kunnalta minua lomittajaksi. Ja sen jälkeen kuljin lomittamassa pitkin kuntaa loma-ajat.
opiskeluaikana jouduin ehkä joskus ottamaan säästöistä elämiseen. Muuten on aikalailla joka kuukausi jäänyt säästöä normi elämisen kulujen jälkeen. Myös työttömänä ja vanhempainvapaalla.
Onhan se helppo säästää, jos pikkulapsena maksetaan jo palkkaa. Jos vanhemmilla ei ole varaa "palkata" lapsiaan töihin, niin kuinkahan moni työpaikka ottaa 9-vuotiaan hommiin?
En ole tuo lainaamasi henkilö, mutta kommentoin sen verran, että 9 vuotias voi perustaa jo vaikka oman yrityksen. Esim vaikka kesäkioskin ja myydä siellä jätskiä, karkkia ja limua.
Kai ymmärrät, että tuo on vain nappikauppaa. Jos tuollaisesta oikeasti haluaisi tienata enemmänkin kuin karkkirahan verran, siihen tarvittaisiin monenlaista lupaa ja rekisteröintiä, jotka eivät ole 9-vuotiaan hallinnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Idea tuossa on se että saa asuntolainaa omaa asuntoa varten kun on ASP-tilillä se säästö minkä pankki vaatii. Se opintolaina ei haittaa asuntolainan saamista mutta jos ei ole opintolainaa eikä ASP-säästöä niin ei saa lainaa omaan asuntoon ellei esim. vanhemmat takaa. Sitten joutuu kituuttamaan vuokralla ja maksamaan vuokraa sen sijaan että samalla rahalla kerryttäisi itselleen omaisuutta eli lyhentäisi asuntolainaansa. Vuokranantaja on voinut hyvinkin ottaa lainaa sijoitusasuntoa varten ja käyttää lainan vakuutena esim. omaa asuntoaan. Yksi asuntosijoittamisen muoto on ostaa sijoitusasunto lainalla ja lyhentää sitä lainas vuokratuotolla. Oma asunto vs. vuokra-asunto voi olla tiivistettynä se ero että maksatko omaa lainaasi vai jonkun toisen lainaa siis.
Täh? Eikö pankki muka huomioi lainaa myöntäessään, että säästöjen lisäksi sinulla on lähes saman verran velkaa? Kyllä meillä ainakin lainaneuvotteluissa kaikki nämä käytiin läpi. Omituista laskentaa, jos velka lasketaankin varallisuudeksi, oli nyt sitten miten edullinen laina tahansa.
Asuntosijoittaminen ei nyt liity tähän oikein mitenkään, kun siinä on kuitenkin olemassa se asunto velkaa vastaan eikä velka velkaa vastaan. Taidan tosiaan olla vähän yksinkertainen, kun en ymmärrä, miten lainalla hankittu omaisuus toimisi vakuutena toiselle lainalle, jos sitä alkuperäistä lainaa ei ole maksettu senttiäkään takaisin.
Juu, tuo ASP on vähän erikoinen juttu. ASP säästön ohella voi olla opintolainaa mutta silti sinulla on se ASP säästö sitä oman asunnon ostoa varten eli voit osoittaa pankille että olet kyennyt säästämään, vaikka oletkin ottanut opintolainaa opintoja varten.
Kun se ASP antaa valtion asuntolainatakauksen, joten et välttämättä tarvitse lisävakuuksia. Samoin opintolaina on valtion / KELA:n takaamaa lainaa niin pankki saa siitä varmasti aina omansa pois ja siten se ei ole pankille riskialtista lainaa eikä pankki pidä sitä niin esteenä asuntolainan myöntämiselle kuin jotain kulutusluottoa jolla ei ole takaajaa eli vakuudetonta lainaa. Asuntolainasa vakuutena toimii siis itse asunto ja lisäksi ASP:ssa valtion takaus ja sitten ne omat säästöt kun eihän pankki anna asunnolle 100% vakuusarvoa. Opintolainoista tässä ei niin välitetä kun niillä on jo takaaja ennestään ja ASP on se tärkeä juttu valtiontakauksineen.
Valtiontakauksen ehdot ovat monilta osin edullisemmat ASP-säästäjälle. Valtion takaaman lainan osuus voi olla 90 % asunnon hankintahinnasta. ASP-ehtojen täyttyessä sinun ei tarvitse maksaa valtiontakauksen 2,5 % takausmaksua.
Eli esimerkki: ostat 150.000€ asunnon, olet säästänyt ASP-tilille opiskelujesi aikana 15.000€ eli esim. 3.000€ vuodessa ja luet 5v. maisteriksi tai vaikka diplomi-insinööriksi. Jotta saat säästettyä tuon 3.000€ vuodessa tulee sinun ottaa opintolainaa 20.000€ opintotuen ja kesätöiden ohella ja lainasta joudut maksamaan takaisin 13.000€ jos valmistut ajoissa ja saat opintolainahyvitystä 7.000€.
Sitten kun ostat asuntoa on sinulla ASP-tilillä 15.000€, valtio takaa lainasta 135.000€ ja pankki myöntää lainan ASP-ehtojen mukaisesti. Ei ketään kiinnosta silloin että sinulla on 13.000€ opintolainaa. Ilman tuota että olisit ottanut 20.000€ lainaa ei taas sinulla olisi 15.000€ säästössä ASP-tilillä.No tämähän tässä outo kuvio onkin. Tottakai sen pitäisi kiinnostaa, koska sitä opintolainaakin pitää kuitenkin maksaa takaisin samalla kuin sitä asuntolainaa. Ja se 7 000 euron voittohan tuossa syntyi vain siitä kuviosta, että opintolaina muuttui tueksi, jota ei tarvitse maksaa takaisin ja sen olisit hyötynyt joka tapauksessa, vaikkei niitä rahoja asp-tilillä olisikaan.
Joo mutta kun on ne rahat ASP-tilillä (joille muuten saa jonkun verran korkoakin) niin pääset valmistuttuasi vuokranantajan sijoituslainan maksamisen sijaan maksamaan omaa asuntolainaasi eli "voittoa" sille opintolainapääomalle alkaa kertyä useampi tonni vuodessa.
Niin ja pääsen maksamaan takaisin myös sitä opintolainaa. Ei se mihinkään kadonnut. Sain pankista lainaa 135 000 ja minulla on opintolainaa 13 000. Miten tämä nyt eroaa siitä tilanteesta, että minulla olisi asuntolainaa 148000? Korkohyötyä on joo jonkin verran, mutta se 13 000 minulla on maksettavaa silti, vaikka sitä et laske tuohon pankkilainaan mukaan. Jostain syystä et sitä nyt laske mukaan ollenkaan.
Koska emme selvästikään nyt puhu samasta asiasta. Minä en vertaile tuollaisia tilanteita joissa toisessa on pelkkää asuntolainaa ja toisessa sama määrä asuntolainaa ja opintolainaa yhteensä. Vertaan tilannetta jossa opintolainan avulla saa ASP-lainan vs. valmistuu velattomana mutta ASP-tilillä on 0e joten ei ole mitään mahdollisuuksia saada asuntolainaa. Eli ASP-laina + opintolaina ja oma asunto vs velattomana vuokralla. Mikäli ASP-säästöt saa raavittua kokoon ilman opintolainaa niin sillon tietysti kannattaa unohtaa se ASP-homma ja arvioida saisiko lainasta tuottoa jotenkin muuten.
Juu, näköjään puhumme eri asioista. Minä puhun nettovarallisuudesta ja voitosta ja sinä mahdollisuudesta saada lainaa. Minä en laske lainansaantimahdollisuutta omaisuudeksi.
No kyllähän tuossa minun skenaariossani saa huomattavasti voittoa/tuottoa siitä opintolainasta kun asumiskuluilla saa lyhentää omaa eikä vuokranantajan lainaa eli nettovarallisuuskin karttuu huomattavasti nopeammin kuin ilman lainaa.
No tämähän tässä outo kuvio onkin. Tottakai sen pitäisi kiinnostaa, koska sitä opintolainaakin pitää kuitenkin maksaa takaisin samalla kuin sitä asuntolainaa. Ja se 7 000 euron voittohan tuossa syntyi vain siitä kuviosta, että opintolaina muuttui tueksi, jota ei tarvitse maksaa takaisin ja sen olisit hyötynyt joka tapauksessa, vaikkei niitä rahoja asp-tilillä olisikaan.