Lue keskustelun säännöt.
IL: Merja päätti rikastua äitiyslomalla, nyt omaisuus on jo 300 000 euroa - neuvoo, miten taviskin voi vaurastua: ”Alkuun pääsee 15 eurolla”
20.01.2019 |
"Sijoittaminen on nyt muotia, ja sitä markkinoidaan myös taviksille. Mutta onko pieni- tai keskituloisen, opiskelijan, keikkatyöläisen tai eläkeläisen oikeasti realistista rikastua sijoittamalla vaatimattomia rahavirtojaan?
Kyllä on, väittää tässä kuussa ilmestyvän kirjan Sijoittajaksi 7 päivässä (Alma Talent)toinen kirjoittaja Merja Mähkä, joka on itse onnistunut kerryttämään 300 000 euron sijoitusomaisuuden.
Hän on samalla elävä esimerkki siitä, ettei sijoittamiseen tarvita talousalan tutkintoa.Mähkä aloitti oman vaurastumisprojektinsa äitiyslomalla. Säännöllinen säästäminen ja sijoittaminen sekä 60 000 euron alkupääoma, jota oma isä oli kartuttanut hänelle lapsuudesta saakka, kasvattivat salkun nykymittaansa."
"7 vinkkiä pieni- ja keskituloiselle sijoittajalle
1. Lopeta ostelu. Helpointa on luopua siitä, mitä sinulla ei vielä ole, joten omaksu kriittisempi ote siihen, mitä ostat.
2. Älä ratkaise asioita hankkimalla tavaraa – eiväthän ne edes mahdu minnekään.Tarvitsetko kakkutarjotinta kerran vuodessa? Tai jotain työkalua? Lainaa se, älä osta! Jos tiedät tarvitsevasi jotain asiaa vain kerran tai pari, mieti miten sen voisi korvata.
3. Ala pitää kirjaa menoistasi. Se on kiinnostavaa ja palkitsevaa, kun siitä innostuu. Ennen kaikkea se on silmiä avaavaa.Rahaa menee yllättävän paljon kaikkeen pieneen, kuten tuoreyrtteihin, karkkeihin, pullovesiin, miniporkkanoihin ja niin edelleen.
4. Aseta tavoitteita ja säästä ensin. Kun sinulla on tavoite, johon säästät, ostoksista on henkisesti helpompi kieltäytyä.
5. Älä usko, mitä sinulle sanotaan kulutuksesta. Lehdet saattavat väittää, että jokainen nainen tarvitsee 200 euron korkokengät. Ei tarvitse. Tiedosta se, että sinulle luodaan tarpeita.
6. Mieti, mikä sinulle on tärkeää, ja käytä rahaa siihen – harkitusti. Kun itsensä kanssa tekee tiliä siitä, mikä on tärkeää, moni huomaa, että tärkeää ovat perhe, ystävät ja harrastukset. Panosta rahasi fiksusti niihin.Silloin myös lohdutusostelusta on helppo luopua.
7. Tienaa enemmän tai hanki lisätuloja. Älä jumitu ajatukseen, että palkat ovat kiinteitä.Monilla aloilla niistä voi neuvotella. Helpointa palkan nostaminen on yleensä työtehtäviä tai -paikkaa vaihdettaessa. Lisätuloja voi hankkia vaikka Airbnb:n kautta tai myymällä pois hyväkuntoiset esineet, joilla ei ole käyttöä."
https://www.iltalehti.fi/talous/a/943337d1-b9b9-486b-bc6c-05e13968fd53
Kommentit (427)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Jos valmistuu tarpeeksi nopeasti niin kela maksaa osan lainoista pois opintolainahyvityksenä. Se on merkittävä etu. Esim. Tutkintokohtainen lainamäärä: 4 lv x 9 kk/lv x 400 e/kk = 14 400 euroa
Lainahyvityksen enimmäismäärä: (14 400 e - 2 500 e) x 40 % = 4 760 euroa.Takaisin tarvitsee maksaa tuossa tapauksessa vain noin 2/3 osa koko lainasta.
Jos olisin itse nyt korkeakoulussa niin käyttäisin tuon täkyn ehdottomasti hyväksi.
Ahaa, tuo on joku uusi systeemi eikä ollut kyllä tuollaista käsittääkseni käytössä silloin kun minä opiskelin. Tuohan kannattaa sitten vaikka ei säästäisikään. Tavallaan kyseessä on vain lainan muuttuminen suoraksi tueksi. Sijoittamiseenhan tuo ei vaikuta. Luulin, että tässä tarkoitettiin jotain merkittäviä etuja rahoitusmarkkinoilla tai verotuksessa.
Mutta tuo ei nyt vastannut vielä kysymykseen, miksi nostettu laina lasketaan säästöiksi, jos sitä ei ole maksettu takaisin.
Nostettu laina lasketaan säästöiksi tuossa ASP-säästämisen kontekstissa mistä oli puhe, koska sen tosiaan voi käyttää ASP-säästämiseen. Toki nettovarallisuus on +-0 (ilman korkoja) mutta sillä ei ole merkitystä tuossa viitekehityksessä vaan ainoastaan sillä on, että ASP-tililtä löytyy riittävästi rahaa että lainan myöntämisen ehdot täyttyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jutussa ei kerrottu missä ajassa ja kuinka suurella kk/vuosi ostoilla 60k oli kasvanut 300k.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuossa olekaan ongelma se, että tähän menee nyt 20 euroa vaan se, mikä osake on se, joka niitä osinkoja nakuttelee ja miten niihin käytännössä pääsee kiinni ilman järjettömiä transaktiokustannuksia. Näistä eivät nämä menestyjät koskaan kerro mitään, vaan saarnataan jostain monien satojen eurojen kengistä. Niin, sitten vastaus onkin, että se vaatii pitkää perehtymistä ja enpäs kerrokaan omia niksejäni. Eli ei se sitten ollutkaan niin helppoa.
Osakesijoittaja oppii ajan kanssa, sama juttu kuin muissakin harrastuksissa. Nykyisin välityspalkkiotkin ovat varsin kohtuulliset, esim. Nordeassa on pienissä kaupoissa max 1%. Eli jos ostaa yhden 20€ osakkeen, välityspalkkio on 20c. Ei ole siis siitä kiinni, etteikö jo pienellä rahalla voisi _aloittaa_. Ajan kanssa oppii säästämään enemmän ja summat kasvavat. Ajan myötä myös osingoista tulee ihan merkittävä lisä niihin palkasta säästettyihin rahoihin.
Jos haluaa tietää mikä osake varmasti maksaa osinkoja seuraavat 50 vuotta, niin kannattaa suunnata katse niihin osakkeisiin, jotka ovat maksaneet osinkoja jo 50 vuotta tai 100 vuotta. Tällaisia yrityksiä on paljon. Ja ostamalla yrityksiä eri toimialoilta, voi olla melko varma että niitä osinkoja tulee kohtalaisen tasaiseen tahtiin. Ei ole mitään rakettitiedettä tämä.
Monella tuntuu olevan turhan suuri kynnys siihen aloittamiseen. Kuvitellaan, että kaikki rahat menee tai että pienillä summilla ei ole merkitystä. Silti sanoisin, että kannattaa aloittaa. Siitä se lähtee, pikku hiljaa. Ja aika on sijoittajan puolella.
Eli jos minä nyt marssin pankin tiskille ja sanon, että haluan yhden 20 euron osakkeen, sinä lupaat, että se maksaa minulle ainoastaan 20 senttiä? :D Nyt en ihan usko tätä.
ei tietenkään pankin tiskillä tuo osakkeiden välittäminen ole noin halpaa, jos haluat henkilökohtaista palvelua pankissa niin johan 20€ laskun maksaminen maksaa pankin tiskillä 7€ plus se lasku 20€ eli 27€:lla saat maksettua sen 20€ laskun jos pankin tiskille menet. Sama se on osakkeiden kanssa, pankin tiskiltä saat sen 20€ osakkeen ostettua 27€:lla mutta netistä verkopankin avulla saat sen 20€ osakkeen ostettua 20,20€:lla eli 20 senttiä menee päälle sen osakkeen hinnan tuota välityspalkkiota. Saathan verkkopankissakin maksettua sen 20€ laskun jopa ilmaiseksi. Osakekaupoissakin välityspalkkio laskee niin että olikohan se Nordnetilla vain jotain 0,06% jos teet yli 50 kauppaa kuukaudessa. Minimi tosin aina vähintään 3€. Ei se Nordnetilla ole kuin 0,20% vaikka ei olisi tehnyt yhtään kauppaa, tosin minimi silloin aina 9€. Eli ostamalla 10.000€ arvosta osakkeita menee siitä palkkiota 6 - 20€ Nordnetia käyttäessä välittäjänä eli sinun täytyy maksaa 10.006 - 10.020.€ saadaksesi 10.000€ arvosta osakkeita. Ei niitä kukaan ilamiseksi huvikseen välitä pörssissä. Välityspalkkio riippuu esim. Nordnetilla siis aiemmasta sijoitusaktiivisuudesta ja esim. osakesäästäjien keskusliiton jäsenyydellä saa alennusta jne.
No niin, juuri tällaisista asioista pitäisikin puhua enemmän. Se, että ympäripyöreästi puhutaan, että pitää ostaa osakkeita kaikilla säästyneillä kolikoilla ja välityspalkkio on sitä ja tätä, ei tavistallaaja kyllä tiedä, mistä niitä osakkeita saisi mahdollisimman pienillä kuluilla ja siten, että ne voitot oikeasti jäisi itselle. Jos pelkkiin palvelumaksuihin menee enemmän kuin sen yhden osakkeen hinta, on todella kaukaa haettua mainostaa, miten sillä yhden ravintolalounaan hinnalla saat osakkeen, joka tuottaa ikuisesti 5 senttiä. Ei tavistallaajalle ole tuollaisesta mitään iloa. Pitäisi oikeasti tietää millaisella volyymillä pitää ostaa ja mistä, ennen kuin voi aloittaa.
Miten tuo Nordnet esimerkiksi toimii? Kai sinne joku asiakkuussysteemi pitää perustaa, ennen kuin mitään toimeksiantoja ottavat vastaan.
Vierailija kirjoitti:
"Onko sinulla esimerkiksi kuntosali- tai muita jäsenyyksiä, joita ei tule käytettyä? Entä kanavapaketit? Tuleeko kaikkia kanavia katsottua niin paljon, että niistä kannattaa maksaa? Seisooko auto pihalla turhanpanttina? Meneekö esimerkiksi vaatteisiin tai kenkiin liikaa rahaa?"
Hei, no shit! 😂 Enpä ole ikinä tullut miettineeksi moisia asioita! Haluan vapaaehtoisesti maksaa kaikesta turhasta! Tiedon jakaminen on hyvä asia, mutta jos ei ole mitään järkeviä ja rakentavia vinkkejä antaa, niin ehkä parempi jättää sanomatta. Jos itse olisin rikastunut 60 000 euron pesämunan turvin, en yksinkertaisesti kehtaisi saarnata kenellekään yllämainituista tai muistakaan itsestäänselvyyksistä.
Haastattelu on juuri tästä syystä nolo.
No, itsekin sijoitan ja saanut ihan kivasti tuottoa kun aloitti lokakuussa 2008 mutta voin kyllä sanoa että helpompaa se olisi ollut jos olisi ollut isän säästämää 60 000 euron pesämunaa. Isää kuitenkin kiinnosti enemmän ryyppääminen ja rahan polttaminen kaikkiin turhuuksiin samalla kun yh-äiti sai 4 lasta hoidettavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Jos valmistuu tarpeeksi nopeasti niin kela maksaa osan lainoista pois opintolainahyvityksenä. Se on merkittävä etu. Esim. Tutkintokohtainen lainamäärä: 4 lv x 9 kk/lv x 400 e/kk = 14 400 euroa
Lainahyvityksen enimmäismäärä: (14 400 e - 2 500 e) x 40 % = 4 760 euroa.Takaisin tarvitsee maksaa tuossa tapauksessa vain noin 2/3 osa koko lainasta.
Jos olisin itse nyt korkeakoulussa niin käyttäisin tuon täkyn ehdottomasti hyväksi.
Ahaa, tuo on joku uusi systeemi eikä ollut kyllä tuollaista käsittääkseni käytössä silloin kun minä opiskelin. Tuohan kannattaa sitten vaikka ei säästäisikään. Tavallaan kyseessä on vain lainan muuttuminen suoraksi tueksi. Sijoittamiseenhan tuo ei vaikuta. Luulin, että tässä tarkoitettiin jotain merkittäviä etuja rahoitusmarkkinoilla tai verotuksessa.
Mutta tuo ei nyt vastannut vielä kysymykseen, miksi nostettu laina lasketaan säästöiksi, jos sitä ei ole maksettu takaisin.
Näinpä, käytännössä suoraa tukea. Mutta pitää olla hyvät mahdollisuudet valmistua määräajassa. Itse kävin töissä samaan aikaan ja opinnot venyivät. Olen kuullut, että opintolainaa käytetään juurikin sijoittamiseen ja mikäs jottei, jos talous antaa myöten.
Pankeilla on omia systeemejään kuinka he laskevat lainanhakijan tuloja, lainoja ja menoja ja häntä kokonaisuudessaan riskinä/tuottavana asiakkaana. En tarkkaan tiedä noista, mutta minussa heidän mielestään oli epäilyttävää se, ettei minulla ole minkäänlaista luottokorttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Jos valmistuu tarpeeksi nopeasti niin kela maksaa osan lainoista pois opintolainahyvityksenä. Se on merkittävä etu. Esim. Tutkintokohtainen lainamäärä: 4 lv x 9 kk/lv x 400 e/kk = 14 400 euroa
Lainahyvityksen enimmäismäärä: (14 400 e - 2 500 e) x 40 % = 4 760 euroa.Takaisin tarvitsee maksaa tuossa tapauksessa vain noin 2/3 osa koko lainasta.
Jos olisin itse nyt korkeakoulussa niin käyttäisin tuon täkyn ehdottomasti hyväksi.
Ahaa, tuo on joku uusi systeemi eikä ollut kyllä tuollaista käsittääkseni käytössä silloin kun minä opiskelin. Tuohan kannattaa sitten vaikka ei säästäisikään. Tavallaan kyseessä on vain lainan muuttuminen suoraksi tueksi. Sijoittamiseenhan tuo ei vaikuta. Luulin, että tässä tarkoitettiin jotain merkittäviä etuja rahoitusmarkkinoilla tai verotuksessa.
Mutta tuo ei nyt vastannut vielä kysymykseen, miksi nostettu laina lasketaan säästöiksi, jos sitä ei ole maksettu takaisin.
Nostettu laina lasketaan säästöiksi tuossa ASP-säästämisen kontekstissa mistä oli puhe, koska sen tosiaan voi käyttää ASP-säästämiseen. Toki nettovarallisuus on +-0 (ilman korkoja) mutta sillä ei ole merkitystä tuossa viitekehityksessä vaan ainoastaan sillä on, että ASP-tililtä löytyy riittävästi rahaa että lainan myöntämisen ehdot täyttyvät.
Voisitko lopettaa tuosta ASP-lainasta vouhkaamisen, kiitos!
Puhuisit oikeasti tuottavista rahastoista ja osakkeista. Olemme aikuisia, emme mitään peruskoululaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Jos valmistuu tarpeeksi nopeasti niin kela maksaa osan lainoista pois opintolainahyvityksenä. Se on merkittävä etu. Esim. Tutkintokohtainen lainamäärä: 4 lv x 9 kk/lv x 400 e/kk = 14 400 euroa
Lainahyvityksen enimmäismäärä: (14 400 e - 2 500 e) x 40 % = 4 760 euroa.Takaisin tarvitsee maksaa tuossa tapauksessa vain noin 2/3 osa koko lainasta.
Jos olisin itse nyt korkeakoulussa niin käyttäisin tuon täkyn ehdottomasti hyväksi.
Ahaa, tuo on joku uusi systeemi eikä ollut kyllä tuollaista käsittääkseni käytössä silloin kun minä opiskelin. Tuohan kannattaa sitten vaikka ei säästäisikään. Tavallaan kyseessä on vain lainan muuttuminen suoraksi tueksi. Sijoittamiseenhan tuo ei vaikuta. Luulin, että tässä tarkoitettiin jotain merkittäviä etuja rahoitusmarkkinoilla tai verotuksessa.
Mutta tuo ei nyt vastannut vielä kysymykseen, miksi nostettu laina lasketaan säästöiksi, jos sitä ei ole maksettu takaisin.
Nostettu laina lasketaan säästöiksi tuossa ASP-säästämisen kontekstissa mistä oli puhe, koska sen tosiaan voi käyttää ASP-säästämiseen. Toki nettovarallisuus on +-0 (ilman korkoja) mutta sillä ei ole merkitystä tuossa viitekehityksessä vaan ainoastaan sillä on, että ASP-tililtä löytyy riittävästi rahaa että lainan myöntämisen ehdot täyttyvät.
Eli käytännössä minulla voi olla vaikka kymmeniä tonneja pikavippivelkaa ja saan silti pankista lainaa, kunhan vaan ne on siirretty oikealle tilille? No sepäs nerokasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Juju on siinä että ilman sitä lainaa makselet pois vuokran muodossa jonkun muun lainaa etkä kostu siitä itse mitään. Opintolainan ASP-säästöihin laittamalla taas pääset heti valmistuttuasi makselemaan pois omaa asuntoa eli kartuttamaan omaa omaisuuttasi.
Miten sen opintolainan laittaa säästöihin, jos se on pakko käyttää elämiseen? Ihme pätemistä parempiosaisilta, kun ei tuo toimi köyhillä noin.
Minulla olisi opintotuesta jäänyt huikeat 150e/kk vuokran jälkeen. Siitä laskut, koulukirjat, bensat, ruuat, hygieniatarvikkeet, vaatteet, vessapaperit ja taloustarvikkeet. Ei onnistunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50v säästöaika (18-68v), 6.5% ka. vuosituotto eri summilla, 0e alkupääoma. Katsokaa ja ihmetelkää sosialistit:
15e/kk = 54000e
20e/kk = 73000e
50e/kk = 183000e
100e/kk = 366 000e
500e/kk = 1 830 000eKorkoa korolle on uskomaton ja hyödyllinen ilmiö, jonka ymmärtäminen pitäisi sisäistää alakoulun oppimäärään.
Minne se 15e pitää laittaa?
Rikkaan taskuun :D
Käy heittämässä vaikka Westendin tai Ullanlinnan/Eiran rikkaille - tarvitsevat sitä kipeästi!
Kyllä! Taantuma edessä ja rikkaat tarvitsevat kaiken apumme...
Voisikohan hallitus auttaa näitä maahanpotkittuja rikkaita? Omaisuuden verotus on aivan liian kovaa! Kansalaisaloite eduskuntaan? Ei tarvita, kun on kultapossukerho.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Jos valmistuu tarpeeksi nopeasti niin kela maksaa osan lainoista pois opintolainahyvityksenä. Se on merkittävä etu. Esim. Tutkintokohtainen lainamäärä: 4 lv x 9 kk/lv x 400 e/kk = 14 400 euroa
Lainahyvityksen enimmäismäärä: (14 400 e - 2 500 e) x 40 % = 4 760 euroa.Takaisin tarvitsee maksaa tuossa tapauksessa vain noin 2/3 osa koko lainasta.
Jos olisin itse nyt korkeakoulussa niin käyttäisin tuon täkyn ehdottomasti hyväksi.
Ahaa, tuo on joku uusi systeemi eikä ollut kyllä tuollaista käsittääkseni käytössä silloin kun minä opiskelin. Tuohan kannattaa sitten vaikka ei säästäisikään. Tavallaan kyseessä on vain lainan muuttuminen suoraksi tueksi. Sijoittamiseenhan tuo ei vaikuta. Luulin, että tässä tarkoitettiin jotain merkittäviä etuja rahoitusmarkkinoilla tai verotuksessa.
Mutta tuo ei nyt vastannut vielä kysymykseen, miksi nostettu laina lasketaan säästöiksi, jos sitä ei ole maksettu takaisin.
Nostettu laina lasketaan säästöiksi tuossa ASP-säästämisen kontekstissa mistä oli puhe, koska sen tosiaan voi käyttää ASP-säästämiseen. Toki nettovarallisuus on +-0 (ilman korkoja) mutta sillä ei ole merkitystä tuossa viitekehityksessä vaan ainoastaan sillä on, että ASP-tililtä löytyy riittävästi rahaa että lainan myöntämisen ehdot täyttyvät.
Eli käytännössä minulla voi olla vaikka kymmeniä tonneja pikavippivelkaa ja saan silti pankista lainaa, kunhan vaan ne on siirretty oikealle tilille? No sepäs nerokasta.
Ei. Pikavipeillä ei ole valtiontakausta ja kuukausittaiset maksuerät lienevät vähän toista kuin 15 vuoden ajalle jaettu opintolaina joten pankki kyllä alkaa nikottelemaan lainatarjouksesta keskustellessa jos olet ASP-säästösi rahoittanut pikavipeillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Jos valmistuu tarpeeksi nopeasti niin kela maksaa osan lainoista pois opintolainahyvityksenä. Se on merkittävä etu. Esim. Tutkintokohtainen lainamäärä: 4 lv x 9 kk/lv x 400 e/kk = 14 400 euroa
Lainahyvityksen enimmäismäärä: (14 400 e - 2 500 e) x 40 % = 4 760 euroa.Takaisin tarvitsee maksaa tuossa tapauksessa vain noin 2/3 osa koko lainasta.
Jos olisin itse nyt korkeakoulussa niin käyttäisin tuon täkyn ehdottomasti hyväksi.
Ahaa, tuo on joku uusi systeemi eikä ollut kyllä tuollaista käsittääkseni käytössä silloin kun minä opiskelin. Tuohan kannattaa sitten vaikka ei säästäisikään. Tavallaan kyseessä on vain lainan muuttuminen suoraksi tueksi. Sijoittamiseenhan tuo ei vaikuta. Luulin, että tässä tarkoitettiin jotain merkittäviä etuja rahoitusmarkkinoilla tai verotuksessa.
Mutta tuo ei nyt vastannut vielä kysymykseen, miksi nostettu laina lasketaan säästöiksi, jos sitä ei ole maksettu takaisin.
Aiemmin sai vähentää suurinpiirtein vastaavan osan opintolainasta verotuksessa, joten kyllä ajoissa valmistuvalle se laina oli erityisen hyvä diili ennenkin. Ja vaikkei valmistuisikaaan ajoissa niin ohan tuo halpa velkavipu jolla pääsee vähän nopeammin kartuttamaan omaisuuttaan kuin ilman.
Tarkoitat varmaan sitä kun opintolainan korot pystyi vähentämään verotuksessa? Eli periaatteessa +-0. Ei minusta mitenkään erityisen hyvä diili verrattuna nykyiseen hyvityssysteemiin. Tuossahan saa käytännössä ilmaista rahaa useita tuhansia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Idea tuossa on se että saa asuntolainaa omaa asuntoa varten kun on ASP-tilillä se säästö minkä pankki vaatii. Se opintolaina ei haittaa asuntolainan saamista mutta jos ei ole opintolainaa eikä ASP-säästöä niin ei saa lainaa omaan asuntoon ellei esim. vanhemmat takaa. Sitten joutuu kituuttamaan vuokralla ja maksamaan vuokraa sen sijaan että samalla rahalla kerryttäisi itselleen omaisuutta eli lyhentäisi asuntolainaansa. Vuokranantaja on voinut hyvinkin ottaa lainaa sijoitusasuntoa varten ja käyttää lainan vakuutena esim. omaa asuntoaan. Yksi asuntosijoittamisen muoto on ostaa sijoitusasunto lainalla ja lyhentää sitä lainas vuokratuotolla. Oma asunto vs. vuokra-asunto voi olla tiivistettynä se ero että maksatko omaa lainaasi vai jonkun toisen lainaa siis.
Täh? Eikö pankki muka huomioi lainaa myöntäessään, että säästöjen lisäksi sinulla on lähes saman verran velkaa? Kyllä meillä ainakin lainaneuvotteluissa kaikki nämä käytiin läpi. Omituista laskentaa, jos velka lasketaankin varallisuudeksi, oli nyt sitten miten edullinen laina tahansa.
Asuntosijoittaminen ei nyt liity tähän oikein mitenkään, kun siinä on kuitenkin olemassa se asunto velkaa vastaan eikä velka velkaa vastaan. Taidan tosiaan olla vähän yksinkertainen, kun en ymmärrä, miten lainalla hankittu omaisuus toimisi vakuutena toiselle lainalle, jos sitä alkuperäistä lainaa ei ole maksettu senttiäkään takaisin.
Juu, tuo ASP on vähän erikoinen juttu. ASP säästön ohella voi olla opintolainaa mutta silti sinulla on se ASP säästö sitä oman asunnon ostoa varten eli voit osoittaa pankille että olet kyennyt säästämään, vaikka oletkin ottanut opintolainaa opintoja varten.
Kun se ASP antaa valtion asuntolainatakauksen, joten et välttämättä tarvitse lisävakuuksia. Samoin opintolaina on valtion / KELA:n takaamaa lainaa niin pankki saa siitä varmasti aina omansa pois ja siten se ei ole pankille riskialtista lainaa eikä pankki pidä sitä niin esteenä asuntolainan myöntämiselle kuin jotain kulutusluottoa jolla ei ole takaajaa eli vakuudetonta lainaa. Asuntolainasa vakuutena toimii siis itse asunto ja lisäksi ASP:ssa valtion takaus ja sitten ne omat säästöt kun eihän pankki anna asunnolle 100% vakuusarvoa. Opintolainoista tässä ei niin välitetä kun niillä on jo takaaja ennestään ja ASP on se tärkeä juttu valtiontakauksineen.
Valtiontakauksen ehdot ovat monilta osin edullisemmat ASP-säästäjälle. Valtion takaaman lainan osuus voi olla 90 % asunnon hankintahinnasta. ASP-ehtojen täyttyessä sinun ei tarvitse maksaa valtiontakauksen 2,5 % takausmaksua.
Eli esimerkki: ostat 150.000€ asunnon, olet säästänyt ASP-tilille opiskelujesi aikana 15.000€ eli esim. 3.000€ vuodessa ja luet 5v. maisteriksi tai vaikka diplomi-insinööriksi. Jotta saat säästettyä tuon 3.000€ vuodessa tulee sinun ottaa opintolainaa 20.000€ opintotuen ja kesätöiden ohella ja lainasta joudut maksamaan takaisin 13.000€ jos valmistut ajoissa ja saat opintolainahyvitystä 7.000€.
Sitten kun ostat asuntoa on sinulla ASP-tilillä 15.000€, valtio takaa lainasta 135.000€ ja pankki myöntää lainan ASP-ehtojen mukaisesti. Ei ketään kiinnosta silloin että sinulla on 13.000€ opintolainaa. Ilman tuota että olisit ottanut 20.000€ lainaa ei taas sinulla olisi 15.000€ säästössä ASP-tilillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Jos valmistuu tarpeeksi nopeasti niin kela maksaa osan lainoista pois opintolainahyvityksenä. Se on merkittävä etu. Esim. Tutkintokohtainen lainamäärä: 4 lv x 9 kk/lv x 400 e/kk = 14 400 euroa
Lainahyvityksen enimmäismäärä: (14 400 e - 2 500 e) x 40 % = 4 760 euroa.Takaisin tarvitsee maksaa tuossa tapauksessa vain noin 2/3 osa koko lainasta.
Jos olisin itse nyt korkeakoulussa niin käyttäisin tuon täkyn ehdottomasti hyväksi.
Ahaa, tuo on joku uusi systeemi eikä ollut kyllä tuollaista käsittääkseni käytössä silloin kun minä opiskelin. Tuohan kannattaa sitten vaikka ei säästäisikään. Tavallaan kyseessä on vain lainan muuttuminen suoraksi tueksi. Sijoittamiseenhan tuo ei vaikuta. Luulin, että tässä tarkoitettiin jotain merkittäviä etuja rahoitusmarkkinoilla tai verotuksessa.
Mutta tuo ei nyt vastannut vielä kysymykseen, miksi nostettu laina lasketaan säästöiksi, jos sitä ei ole maksettu takaisin.
Aiemmin sai vähentää suurinpiirtein vastaavan osan opintolainasta verotuksessa, joten kyllä ajoissa valmistuvalle se laina oli erityisen hyvä diili ennenkin. Ja vaikkei valmistuisikaaan ajoissa niin ohan tuo halpa velkavipu jolla pääsee vähän nopeammin kartuttamaan omaisuuttaan kuin ilman.
Täh? Ei ainakaan minun opiskeluaikanani tietääkseni saanut. Olen valmistunut 2004 enkä kyllä muista, että silloin olisi puhuttu tällaisesta, että kun valmistuu määräajassa, saisi lainasta jotain hyvitystä. Korot toki on saanut vähentää, mutta lainasta ei ole tietääkseni koskaan vähennetty mitään (toki minulla ei ollutkaan lainaa kuin pari tonnia).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Juju on siinä että ilman sitä lainaa makselet pois vuokran muodossa jonkun muun lainaa etkä kostu siitä itse mitään. Opintolainan ASP-säästöihin laittamalla taas pääset heti valmistuttuasi makselemaan pois omaa asuntoa eli kartuttamaan omaa omaisuuttasi.
Miten sen opintolainan laittaa säästöihin, jos se on pakko käyttää elämiseen? Ihme pätemistä parempiosaisilta, kun ei tuo toimi köyhillä noin.
Minulla olisi opintotuesta jäänyt huikeat 150e/kk vuokran jälkeen. Siitä laskut, koulukirjat, bensat, ruuat, hygieniatarvikkeet, vaatteet, vessapaperit ja taloustarvikkeet. Ei onnistunut.
No minä tulen kyllä persaukisesta duunariperheestä ja sain säästettyä melkein koko opintolainani koska tein töitä opintojen ohessa. Laskeskelin sen niin että pääsen sillä konstilla 5-10v nopeammin kiinni omistusasuntoon kuin olisin muuten päässyt.
Mutta siinä olet toki oikeassa että onhan tuo laina parempiosaisille helpompi hyödyntää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista miten sijoitusvastaista porukkaa täällä on. Muutamia hyviä vinkkejä rahastoista, korkoa korolle efektistä ja etf:istä, jotka ammutaan kateellisten ansioista alas. Koska asenne on jo valmiiksi kateellinen ja saamaton, eivät suomalaiset tule koskaan vaurastumaan. Hyvin, hyvin huolestuttavaa ja surullista. Toivottavasti tämä palsta ei heijasta loppu kansaan.
En mä ainakaan ole sijoitusvastainen, vaikka kriittinen olenkin. Eikä se, että kyseenalaistaa asioita ole kateutta vaan monesti järjen ääni.
Sijoittamisessa voi tulla tappioita joskus välillä ja sitten taas voittoja. Tappion riski on olemassa mutta kaikkein varmiten jää tappiolle jos ei koskaan aloita edes. Vaikka aloittaisikin pörssikuplan huipulla niin pitkällä aikavälillä tulee voittoa silti lähes varmasti.
Joka tapauksessa jos ei koskaan edes aloita niin silloin jää tappiolle aivan varmasti pitkällä aikavälillä, se ei ole järjen ääni todellakaan.
Varmin tapa hävitä rahaa on makuuttaa sitä tilillä. Rahat eivät tunnetusti kasva pankkitilillä. Inflaatio syö eurosi ostovoimaa tällä hetkellä noin kahden prosentin vuositahtia. jokaisen kynnelle kykenevän olisi hyvä aloittaa pitkäjänteinen, kustannustehokas säästäminen osakkeisiin tai osakerahastoihin. Tämä pitäisi olla yhtä luontevaa kuin hampaiden pesu aamuisin.
osakkeen alkuperäinen ostohinta pitää "unohtaa". Siitä ei ole kiinnostunut kukaan muu kuin verottaja ja sijoittaja tuijottaa sitä ainoastaan kun tekee verosuunnittelua. Kaikissa muissa sijoituspäätöksissä menneisyydellä ei ole merkitystä. On vain tämä hetki ja tulevaisuus. Sinulla on osakkeissa kiinni täsmälleen sen verran rahaa kuin mikä on niiden senhetkinen markkina-arvo ja sinä olet sijoittamassa sitä summaa ja sen mukaan mietit ovatko ne hyvässä paikassa vai ei. Se, ovatko ne laskennallisesti "tappiolla" tai "voitolla" on irrelevanttia ja se ei saa vaikuttaa sijoituspäätöksiin. Nouseeko vai laskeeko osakkeen arvo tosimaailmassa on siis epäoleellista sijoittajan kannalta. Se on vain nopanheitto ja vaikka rahan saaminen on kivaa ja sen menettäminen harmillista niin jälkiviisauteen ei tule sortua. Ainoa millä on merkitystä on se sijoitushetken odotusarvo. Se ratkaisee sijoituksen hyvyyden. Huono sijoitus joka sattumalta tuotti rahaa ihan vain siksi että nopasta sattui tulemaan kuutonen oli silti huono sijoitus ja päinvastoin. sijoittamisen perusperiaate on se, että ostetaan odotusarvoa, joka on riittävän positiivinen odotettuun varianssiin nähden. Kun tällaisia ostoja toistaa monta kertaa niin on luultavaa, että jää voitolle. Se mikä pitää kuitenkin ymmärtää ja hyväksyä on, että ostetaan nimenomaan odotusarvoa satunnaisjakaumasta. Toistamalla positiivisen odotusarvon pelejä useasti on luultavaa ja odotettua että jää voitolle, mutta mikään ei takaa sitä.
Taloustieteilijä Vesa Puttosen mukaan pörssi on niin hieno asia, että demarit keksisivät sen nyt, jos sitä ei vielä olisi olemassa. Jokainen voi sijoittaa samoihin osakkeisiin kuin Antti Herlin ja kumppanit.
No kiva juttu. Edelleenkään se, ettei joku varauksettomasti usko kaikkea mitä av:lla kirjoitetaan ja suhtaudu sijoittamiseen ylipositiivisella pöhinällä, realiteetit unohtaen, ei tarkoita tietämättömyyttä tai omakohtaisen kokemuksen puutetta aiheesta.
Täällä on ollut niin hölmöjä ideoita, että ei siinä tarvitse avata omia taustoja ampuakseen ne alas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Jos valmistuu tarpeeksi nopeasti niin kela maksaa osan lainoista pois opintolainahyvityksenä. Se on merkittävä etu. Esim. Tutkintokohtainen lainamäärä: 4 lv x 9 kk/lv x 400 e/kk = 14 400 euroa
Lainahyvityksen enimmäismäärä: (14 400 e - 2 500 e) x 40 % = 4 760 euroa.Takaisin tarvitsee maksaa tuossa tapauksessa vain noin 2/3 osa koko lainasta.
Jos olisin itse nyt korkeakoulussa niin käyttäisin tuon täkyn ehdottomasti hyväksi.
Ahaa, tuo on joku uusi systeemi eikä ollut kyllä tuollaista käsittääkseni käytössä silloin kun minä opiskelin. Tuohan kannattaa sitten vaikka ei säästäisikään. Tavallaan kyseessä on vain lainan muuttuminen suoraksi tueksi. Sijoittamiseenhan tuo ei vaikuta. Luulin, että tässä tarkoitettiin jotain merkittäviä etuja rahoitusmarkkinoilla tai verotuksessa.
Mutta tuo ei nyt vastannut vielä kysymykseen, miksi nostettu laina lasketaan säästöiksi, jos sitä ei ole maksettu takaisin.
Nostettu laina lasketaan säästöiksi tuossa ASP-säästämisen kontekstissa mistä oli puhe, koska sen tosiaan voi käyttää ASP-säästämiseen. Toki nettovarallisuus on +-0 (ilman korkoja) mutta sillä ei ole merkitystä tuossa viitekehityksessä vaan ainoastaan sillä on, että ASP-tililtä löytyy riittävästi rahaa että lainan myöntämisen ehdot täyttyvät.
Eli käytännössä minulla voi olla vaikka kymmeniä tonneja pikavippivelkaa ja saan silti pankista lainaa, kunhan vaan ne on siirretty oikealle tilille? No sepäs nerokasta.
No ei tietenkään pikavipit käy, niissähän saattaa kokonaiskorko olla 200% kun opintolainassa 0,02 %. Lisäksi opintolainan takaa valtio, eli pankille täysin riskitön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Jos valmistuu tarpeeksi nopeasti niin kela maksaa osan lainoista pois opintolainahyvityksenä. Se on merkittävä etu. Esim. Tutkintokohtainen lainamäärä: 4 lv x 9 kk/lv x 400 e/kk = 14 400 euroa
Lainahyvityksen enimmäismäärä: (14 400 e - 2 500 e) x 40 % = 4 760 euroa.Takaisin tarvitsee maksaa tuossa tapauksessa vain noin 2/3 osa koko lainasta.
Jos olisin itse nyt korkeakoulussa niin käyttäisin tuon täkyn ehdottomasti hyväksi.
Ahaa, tuo on joku uusi systeemi eikä ollut kyllä tuollaista käsittääkseni käytössä silloin kun minä opiskelin. Tuohan kannattaa sitten vaikka ei säästäisikään. Tavallaan kyseessä on vain lainan muuttuminen suoraksi tueksi. Sijoittamiseenhan tuo ei vaikuta. Luulin, että tässä tarkoitettiin jotain merkittäviä etuja rahoitusmarkkinoilla tai verotuksessa.
Mutta tuo ei nyt vastannut vielä kysymykseen, miksi nostettu laina lasketaan säästöiksi, jos sitä ei ole maksettu takaisin.
Aiemmin sai vähentää suurinpiirtein vastaavan osan opintolainasta verotuksessa, joten kyllä ajoissa valmistuvalle se laina oli erityisen hyvä diili ennenkin. Ja vaikkei valmistuisikaaan ajoissa niin ohan tuo halpa velkavipu jolla pääsee vähän nopeammin kartuttamaan omaisuuttaan kuin ilman.
Tarkoitat varmaan sitä kun opintolainan korot pystyi vähentämään verotuksessa? Eli periaatteessa +-0. Ei minusta mitenkään erityisen hyvä diili verrattuna nykyiseen hyvityssysteemiin. Tuossahan saa käytännössä ilmaista rahaa useita tuhansia.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/velat_ja_korot/opintolain…
En tarkoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen.
Opintolaina olisi todellakin fiksua nostaa. Jos ei sijoituksiin, niin ASP-tilille. Valmistuessa olisi jo riittävät säästöt, joiden turvin voi ostaa ensiasunnon työpaikan saatuaan. ASP-säästöille saa myös hyvän verottoman koron ja lainan saa tavallista asuntolainaa edullisemmin ehdoin.
Oman talouden kannalta on merkityksellistä, että pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksamaan sitä omaa asuntoa sen sijaan, että asuisi vuokralla ja vaurastuttaisi jotain vierasta.
Siis mihin unohtuu se, että se laina pitää maksaa takaisin. Hölmön hommaa laskea, että on hyvät säästöt kun on velkaakin lähes saman verran. Juu, korkoeroa on pikkuisen, mutta tuo säästöillä hehkuttaminen naurattaa, kun nettovarallisuus on kuitenkin ainoastaan sen kertyneen koron verran.
Jos valmistuu tarpeeksi nopeasti niin kela maksaa osan lainoista pois opintolainahyvityksenä. Se on merkittävä etu. Esim. Tutkintokohtainen lainamäärä: 4 lv x 9 kk/lv x 400 e/kk = 14 400 euroa
Lainahyvityksen enimmäismäärä: (14 400 e - 2 500 e) x 40 % = 4 760 euroa.Takaisin tarvitsee maksaa tuossa tapauksessa vain noin 2/3 osa koko lainasta.
Jos olisin itse nyt korkeakoulussa niin käyttäisin tuon täkyn ehdottomasti hyväksi.
Ahaa, tuo on joku uusi systeemi eikä ollut kyllä tuollaista käsittääkseni käytössä silloin kun minä opiskelin. Tuohan kannattaa sitten vaikka ei säästäisikään. Tavallaan kyseessä on vain lainan muuttuminen suoraksi tueksi. Sijoittamiseenhan tuo ei vaikuta. Luulin, että tässä tarkoitettiin jotain merkittäviä etuja rahoitusmarkkinoilla tai verotuksessa.
Mutta tuo ei nyt vastannut vielä kysymykseen, miksi nostettu laina lasketaan säästöiksi, jos sitä ei ole maksettu takaisin.
Aiemmin sai vähentää suurinpiirtein vastaavan osan opintolainasta verotuksessa, joten kyllä ajoissa valmistuvalle se laina oli erityisen hyvä diili ennenkin. Ja vaikkei valmistuisikaaan ajoissa niin ohan tuo halpa velkavipu jolla pääsee vähän nopeammin kartuttamaan omaisuuttaan kuin ilman.
Täh? Ei ainakaan minun opiskeluaikanani tietääkseni saanut. Olen valmistunut 2004 enkä kyllä muista, että silloin olisi puhuttu tällaisesta, että kun valmistuu määräajassa, saisi lainasta jotain hyvitystä. Korot toki on saanut vähentää, mutta lainasta ei ole tietääkseni koskaan vähennetty mitään (toki minulla ei ollutkaan lainaa kuin pari tonnia).
Ei lainasta vähennetty mitään vaan maksamistasi veroista tehtiin automaattinen vähennys.
Tämä on valitettavasti se totuus tämänkin haastiksen takaa.
Kannattaa omistaa aivot ja ajatella itse.