IL: Merja päätti rikastua äitiyslomalla, nyt omaisuus on jo 300 000 euroa - neuvoo, miten taviskin voi vaurastua: ”Alkuun pääsee 15 eurolla”

Näille uhriutuneille vollottajille on selvästi tuskallista kuulla että toiset pystyvät ihan itse parantamaan elämäänsä. Suurin osa suomalaisista on köyhistä kodeista eteenpäin ja ylöspäin ponnistaneita. Rikkaita on lähes olemattoman vähän. 

Lapsilisät rahastoihin.

Siis 7 vinkkiä kulutuskriittisyyteen ei sijoittamiseen.  Jotenkin tuntuu että se sijoittaminen on se vaikeampi juttu onnistua. 

Toisekseen varmaan riipoo olla se Merjan kaveri tai ystävä, joka seuraa sivusta tätä rikastumista samalla kun tarjoaa kimppakyytejä, ruohonleikkuria, ompelukonetta, tarjoiluastiastoa, leikkimökkiä, retkeilysettiä lainaksi Merjan käyttöön. 

Minä naatin elämästä. Viime vuonna kaksi Italian reissua.

Onko tämä se sama tyyppi joka on sanonut että koskaan ei kannata myydä? Eikö olisi esim. ollut järkevintä myydä Nokiaa 99-2000 eikä antaa arvon pudota?

Vierailija kirjoitti:

Nuo tuottoprosentit on epärealistisia. Sijoittamisessa on aina riskejä ja kuluja. Pahimmillaan tulee vuoden 1929 kaltainen romahdus, josta tavallinen piensijoittaja ei toivu koskaan.

Nyrkkisääntö on, että suurempi tuotto-odotus tarkoittaa suuria riskejä.

Historiallinen tuotto ei ole tietenkään mikään tae tulevasta tuotosta, mutta kun näihin arvioihin ja laskureihin jotain pitää laittaa jotta voidaan arvioida koko sijoittamisen järkevyytt• ja odotettua tuottoa niin ainoa järkevä keino arvioida pitkällä aikavälillä tuottoa on katsoa historiaa eli tuntemalla historiaa voimme arvioida tulevaa. Kaikissa asioissa historiaa on hyvä tietää jotta voidaan ottaa oppia menneestä.

Peter Nybergin Hankenille vuonna 2009 tekemän väitöstutkimuksen mukaan Helsingin pörssi on raksuttanut peräti 18,7 prosentin keskimääräistä vuosituottoa.

Luku kattaa pörssin toimintahistorian vuodesta 1912 aina vuoteen 2007 asti. Kokonaistuotossa on huomioitu sekä osakkeiden hintojen nousu että osinkotuotot.

Kun otetaan huomioon rahan arvon muutokset, pörssin keskimääräinen vuosituotto on ollut kymmenisen prosenttia.

Sadassa vuodessa sadan markan sijoitus Helsingin pörssiin on paisunut karkeasti arvioiden 1,4 miljoonan markan eli noin 230 000 euron suuruiseksi.

Vuodet eivät toki ole olleet pörssissäkään veljiä keskenään. Esimerkiksi toisen maailmasodan jälkeen vuonna 1945, jolloin inflaatio laukkasi hurjasti, pörssin kokonaistuotto nousi lähes 105 prosenttiin.

Vuonna 1929 Helsingin pörssi taas romahti Wall Streetin perässä ja vuoden tuotot painuivat 16 prosenttia pakkaselle.

https://www.arvopaperi.fi/uutiset/helsingin-porssiin-sata-vuotta-sitten…

Helsingin pörssin 25 suurimman osakkeen kehitystä kuvaa OMX Helsinki 25 -indeksi. Viimeisen 10 vuoden aikana indeksin osinkotuotto on ollut keskimäärin 4,2 % vuodessa. Arvonnousu on vastaavasti ollut 57,3 % koko aikavälillä. Jos sijoittaja olisi sijoittanut saadut osingot takaisin osakkeisiin, olisi hänen kokonaistuotto ollut 148,2 %.

Pitkällä aikavälillä tulovirta on sijoittajan kokonaistuoton kannalta ratkaiseva ja tärkein komponentti. Tulovirta on pääoman arvonkehitystä tasaisempaa, ja sijoittaja voi sijoittaa saamansa tulovirran takaisin. Osakkeissa tästä käytetään nimitystä osinkojen takaisinsijoittaminen.

Osakkeet ovat tuottaneet historiassa 6,5 – 7,0 % inflaation jälkeen. Osakkeiden historiallinen tuotto on ylivertainen muihin omaisuusluokkiin nähden.

https://blogi.nordnet.fi/pitkassa-juoksussa-olemme-kaikki-kuolleita-2/

Kirjaklassikossa ”Stocks for the Long Run” Jeremy J. Siegel on tutkinut eri sijoituskohteiden tuottoja 210 vuoden ajalta. Siis todellakin vuodesta 1802 lähes tähän päivään asti.

Jos olisit säilyttänyt vuoden 1802 dollarin patjassasi, sen arvo olisi tänään 5 senttiä, vuoden 1802 dollareissa. Tämä on puhtaasti inflaation vaikutusta.

Jos olisit sijoittanut satasen osakkeisiin vuonna 1802, olisi sen arvo vuoteen 2012 mennessä kasvanut 70 499 700 dollariin. Reaalituottona, eli inflaatiokorjattuna ja tuotot uudelleen sijoitettuna. Osakesijoitus on sijoitustuoton pitkänmatkan kantoraketti.

Näin ollen pitkän aikavälin tarkastelussa ja siten hyvällä ennustettavuudella on selvää, että osakkeiden tuotto peittoaa muut sijoituskohteet pitkässä juoksussa. Jälkeenpäin löytyy aina tapoja, joilla tietyllä aikavälillä olisi saanut paremman tuoton, mutta etukäteen voimme käytännössä olla varmoja vain tästä.

Kun muutin 19-vuotiaana omasta kodistani, niin mulla oli tasan 0€ säästössä, sillä ei mun vanhemmat olleet mua varten mitään rahaa säästäneet ja yhden kesän kesätyörahat olivat menneet lukiokirjoihin ja muuhun välttämättömään, joten omia säästöjäkään ei ollut. Oon nyt ollut yliopisto-opiskelija sen jälkeen 4 vuoden ajan ja vielä ois yks vuosi jäljellä. Kesätöiden avulla oon saanut huimat 4 tonnia säästöön (loput kesätyörahat menneet vuokranmaksuun yms.). Eli helppo se on puhua sijoittamisesta, kun itse sai tyhjästä 60 000 euron aloituspääoman. Toiset saa säästettyä neljässä vuodessa juuri ja juuri murto-osan tuosta summasta.

Justiinsa. Olen lopettanut turhan tavaran ostelun jo ajat sitten. Kukaan ei halua meidän loppuu kulutettuja vaatteita tai muita tekstiilejä saatikka sitä että maksaisi niistä. En usko että nousukausi kestää enää pitkään. Tuo nainen on iltalehdessä vuoden päästä itkemässä kuinka meni savuna ilmaan kaikki sijoitukset ja kukaan ei korvaa mitään. Ja se romahdus ei tarvitse kuin uuden wtc-iskuun verrattavan tapahtuman.

Vierailija kirjoitti:

Tää sama urpohan itki just että kymmeniä tuhansia tuli tappiota. Onko ihmiset tulleet aivan hulluksi rahanhimossan.

Ei hän mitään tappioita itkenyt, totesi vaan että salkun arvo laski kymmeniä tuhansia. Sen hän teki roolissaan kansanvalistajana. Tarkoitus oli rauhoittaa aloittelevia sijoittajia, salkun arvon vaihtelu on nimittäin ihan luonnollista. Nyt kun näkee kuinka sinä ymmärsit asian, voi vaan ihmetellä miten selkokielistä valistuksen pitäisi oikeasti olla. 

Pitkällä aikavälillä suunta on vain ylöspäin jos ei ole sijoittanut kaikkia rahoja yhteen konkurssifirmaan, vaan esim. indeksirahastoihin. Sen jälkeen kun MM kertoi tilanteestaan, kurssit ovat taas tulleet voimakkaasti ylös. Oma salkkuni on vuoden 2019 alusta taas noussut lähes 10%. Sillä luvulla ei kuitenkaan ole mitään merkitystä, ostohinta ja mahdollinen jatkuva osinkotuotto ratkaisevat. 

No just. Luulin, että se osaaminen tarkoittasisi sijoitusvinkkejä eikä säästövinkkejä. Ei se 15 euroa paljon tuota korkoa, jos nuo muut säästöt on jo tehty. 

Työtön Ismo Savonkylällä onnistui rikastumaan vuodessa.

Lempeä talvituuli puhaltaa kasvoille vanhalla maatilalla , kissa kirmaa iloisesti auton ohi.Sisäle päästyä vanhan kartanon perämmarista tulee Ismo kertomaan rikastumisen salat.

Vuosi sitten hän päättä alkaa sijoittajaksi ja säästää kaikki tuet. Perheen isä , vuorineuvos Markku innostui heti asiasta ja sanoi että nyt poika muutat kotiin ja antoi miljoonan osakesalkun .

Nyt vuoden jälkeen ja kovan opiskelun ja osakkeiden ostamisen ja myymisen jälkeen  Ismolla on kasassa 300 000 arvoinen osakesalkku.

Kyllä tähän kaikki pystyy kun on halua ja tahtoa -Ismo sanoo ja käärii ensimmöistä sätkää ja jatkaa " ne ei yritä ja onnistu jotka eivät uskalla "

Vierailija kirjoitti:

Justiinsa. Olen lopettanut turhan tavaran ostelun jo ajat sitten. Kukaan ei halua meidän loppuu kulutettuja vaatteita tai muita tekstiilejä saatikka sitä että maksaisi niistä. En usko että nousukausi kestää enää pitkään. Tuo nainen on iltalehdessä vuoden päästä itkemässä kuinka meni savuna ilmaan kaikki sijoitukset ja kukaan ei korvaa mitään. Ja se romahdus ei tarvitse kuin uuden wtc-iskuun verrattavan tapahtuman.

Sinulla on ilmeisesti teoria jonka mukaan varakkaita ihmisiä ei voi olla? AV:lla on toinen vahva koulukunta joka on sitä mieltä että kaikki muut paitsi minä ja muut köyhät ovat perineet rikkaat vanhempansa parikymppisinä.  Sen mukaan varakkuutta on, ja se voi jopa periytyä. Missä muodossa se varakkuus sitten on?   

Jos tänään sijoitat 10 000 euroa itsesi näköiseen yritysryppääseen, on lähes varmaa, että laitat alulle omaisuuden, jonka arvo parin sadan vuoden kuluttua on noin 7 miljardia, tämän päivän euroa. Kunhan pitkäjänteisyytesi periytyy…

Osakkeiden pitkänajan tuottavuus voidaan havainnollistaa myös vanhojen ja varakkaiden sukujen avulla. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että ainoa ero meidän tavallisten pulliaisten ja varakkaiden sukujen välillä on se, että jälkimmäinen on omistanut osakkeita jopa satoja vuosia, perheyhtiön muodossa. Näitä yhtiöitä ei välttämättä ole johdettu poikkeuksellisen hyvin tai kauaskantoisella viisaudella. Päinvastoin, useimmat yrittäjäperheet olisivat todennäköisesti saaneet paremman tuoton myymällä yhtiönsä sata vuotta sitten ja sijoittamalla varansa osakemarkkinoille. Perheyrityksillä on kuitenkin yksi lyömätön etu kaikkiin muihin sijoituksiin nähden: pitkäjänteisyys.

Se on melkoista tuuria jos suvussa sinua ennen eläneet ovat edes reilu sata vuotta sitten katsoneet vähänkään pidemmälle eivätkä ole laittaneet kaikkea haisemaan heti ja eläneet kädestä suuhun tai vielä vuokralla tuossa edes 40v. sitten. Nyt joku perii iso-isoäidin omistusasunnon Helsingistä josta saa myydessä 800.000€ kämpästä joka on ostajalleen ollut aivan tavallinen kerrostalokämppä aikoinaan 50-luvulla vaikka ja ostaja ollut vaikka tavallinen pankkineiti joka on käyny keskikoulun eikä muuta. Vuokralla asunut mummo ei ole jättänyt taas jälkeensä ku8n kulahtaneet huonekalut samanlaisesta kämpästä. Jos taas iso-iso-isoisä 9n ostanut vähän maara Helsingistä ja Fazerin osakkeita tai puhumattakaan jos on perustanut jonkun perheyrityksen kuten nyt vaikka Fazer tai vastaava niin voi olla että varallisuutta on tänä päivänä kymmeniä miljoonia jälkeläisillä jos on arvokasta maata aikoinaan halvalla sukuun ostettu tai jos osakkeita päälle nikn satoja miljoonia tai jos on isoksi kasvanut perheyritys niin miljardeja. Mutta tämä on tuurissaan, ei sille mitään voi jos tuossa 1800-luvun lopulla tai edes 1950-luvulla edeltäjät suvussa eivät ole saaneet mitään aikaan tai osanneet sijoittaa, osta tai omistaa.

Tienaaminen on suoraan verrannollinen tavaran laatuun ja ikään. Vanhempaa tavaraa täytyy tietenkin myydä alennuksella, mutta kaipa sellaisellakin tienesteihin pääsee käsiksi.

Varsinkin sesonkiaikaan sopivissa kohkeissa (isot kaupungit, väestön keskittymät)..

Vierailija kirjoitti:

Näille uhriutuneille vollottajille on selvästi tuskallista kuulla että toiset pystyvät ihan itse parantamaan elämäänsä. Suurin osa suomalaisista on köyhistä kodeista eteenpäin ja ylöspäin ponnistaneita. Rikkaita on lähes olemattoman vähän. 

No entä sitten? Minä ainakin mielelläni kuulisin näistä köyhien rikastumisista kuin valmiiksi rikkaiden rikastumisista. Totta hitossa tuo on naurettavaa kertoa, miten pienellä pääomalla pystyy pikkuniksien avulla rikastumaan, jos ei ole itse tällaista päivääkään tehnyt. 

Vierailija kirjoitti:

Kun muutin 19-vuotiaana omasta kodistani, niin mulla oli tasan 0€ säästössä, sillä ei mun vanhemmat olleet mua varten mitään rahaa säästäneet ja yhden kesän kesätyörahat olivat menneet lukiokirjoihin ja muuhun välttämättömään, joten omia säästöjäkään ei ollut. Oon nyt ollut yliopisto-opiskelija sen jälkeen 4 vuoden ajan ja vielä ois yks vuosi jäljellä. Kesätöiden avulla oon saanut huimat 4 tonnia säästöön (loput kesätyörahat menneet vuokranmaksuun yms.). Eli helppo se on puhua sijoittamisesta, kun itse sai tyhjästä 60 000 euron aloituspääoman. Toiset saa säästettyä neljässä vuodessa juuri ja juuri murto-osan tuosta summasta.

Okei, nyt kyllä ei naurata. Korkeakouluopiskelija ei ole pystynyt säästämään enempää kuin 4.000 € opiskeluaikanaan? Ehkä sinun kannattaisi ottaa opintolainaa, kaikki jotka ymmärtävät sijoittamisesta jotakin ottavat lainan ja sijoittavat sen. 

Ei mua kiinnosta paljonko 1800-luvulla sijoitettu markka olisi nyt euroissa. En ollut syntynytkään silloin. En ymmärrä miksi tällaisia lukuja pitää edes ilmoittaa, kun ihmisen keski-ikä on ehkä 80 vuotta.

Ymmärrän kyllä että pitkällä aikavälillä sijoittaminen on useinmiten kannattavaa, mutta nämä luvut ja tuotto-odotukset on aina todella epärealistisia. Alkuarvo lasketaan siitä päivästä kun osakkeet on just rommanneet. Helppohan se on silloin osoittaa järjettömiä tuottoja. Mitä jos olisi sijoittanut Helsingin pörssiin vuonna 2007 kun kurssit oli huipussaan? Et olisi saanut edes omiasi pois, jos nyt 2019 myisit.

Vierailija kirjoitti:

Sijoittaminen on sillä tavalla koukuttavaa. Että kun on ensin saanut ostettua jotain sillä että muutaman kuukauden laittoi 15€, nälkä kasvaa syödessä. Sitä alkaa miettiä että voisinko ehkä tässä kuussa laittaa vähän enemmän. Loppujen lopuksi alkaa miettiä että onko se Tallinnanreissukaan ihan niin välttämätön, vai laittaisinko ne rahat sijoitustilille... tämä on se mekanismi mikä käynnistyy.

Tämä juuri! Sijoittaminen ei ole pelkästään sitä että laittaa rahaa sivuun, vaan se on prosessi joka alkaa toimia korvien välissä. Tulee tietynlainen rahantaju ja oppii näkemään omien päivittäisten valintojen seuraukset pitkällä tähtäimellä. Esim. kahvilassa ollessaan voi miettiä, että minulta menee tähän nyt melkein 20€ ja sillä rahalla saisin yhden Fortumin osakkeen, joka nakuttaisi joka kevät vähintään euron osinkoa hautaan saakka.

Ei osakesäästäjän elämä silti tarvitse olla askeesia. Riittää, että oppii punnitsemaan kaikkia ostoksiaan tarkasti. Oppii laittamaan rahat niihin asioihin, joista itse todella nauttii. Ja jättää pois kaiken sellaisen harkitsemattoman kulutuksen joka ei paranna omaa elämänlaatua sen maksetun rahan edestä. Oppii myös ymmärtämään, että jos nyt jätän käyttämättä rahan X, minulla on tulevaisuudessa ostovoimaa rahan X+Y edestä. Kun malttaa nuorena olla kuluttamatta kaikkia rahojaan, niin vähän vanhempana voi kuluttaa enemmän. Ero on todella suuri verrattuna niihin ihmisiin, jotka sortuvat kulutusluottoihin ja/tai osamaksuihin. Jokainen voi tehdä omalla kohdallaan valinnan, onko oma ostovoima ansiotulot + sijoitustuotot vai ansiotulot - kulutusluottojen korot.

Vierailija kirjoitti:

Kun muutin 19-vuotiaana omasta kodistani, niin mulla oli tasan 0€ säästössä, sillä ei mun vanhemmat olleet mua varten mitään rahaa säästäneet ja yhden kesän kesätyörahat olivat menneet lukiokirjoihin ja muuhun välttämättömään, joten omia säästöjäkään ei ollut. Oon nyt ollut yliopisto-opiskelija sen jälkeen 4 vuoden ajan ja vielä ois yks vuosi jäljellä. Kesätöiden avulla oon saanut huimat 4 tonnia säästöön (loput kesätyörahat menneet vuokranmaksuun yms.). Eli helppo se on puhua sijoittamisesta, kun itse sai tyhjästä 60 000 euron aloituspääoman. Toiset saa säästettyä neljässä vuodessa juuri ja juuri murto-osan tuosta summasta.

Minä lähdin kotoa 19-vuotiaana ylioppilaana eikä minulla ollut kuin tuulen huuhtoma perse, yliopistossa meni 6v. ja tähän päälle vuosi asepalveluksessa kesken opintojen sopivassa välissä. Valmistuessani lisensiaatiksi oli minulla opintolainaa 14.000€, mutta pääsin heti töihin, muuta velkaa tuli autolainan muodossa 28.000€. Sain työsuhdeasunnon, tein töitä ja säästin, velat sekä opintolainan että autolainan sain maksettua pois alle vuodessa, 32-vuotiaana minulla oli velaton 305.000€ omakotitalo ja nyt säästöjä sekä pörssissä että tilillä n. 100.000€ talon ja kahden auton ohella 38-vuotiaana. Vanhemmiltani en ole saanut mitään, en muöskään isovanhemmiltani. Olen tässä mielessä oman onneni seppä, valitsemalla alan jossa on varma työllisyys ja tienaa hyvin. Itse olen rahani ja omaisuuteni hankkinut omalla työllä. Lapselle kuitenkin säästän samalla kun itsekin. Saakoon hän myös vanhemmiltaan jotain, vaikka itse en saanutkaan mitään. Jos raha ja menestyminen kiinnostaa niin suosittelen hakeutumaan ylioppilaana yliopistoon, joko lääkikseen, oikikseen tai kauppikseen.

Surullista miten sijoitusvastaista porukkaa täällä on. Muutamia hyviä vinkkejä rahastoista, korkoa korolle efektistä ja etf:istä, jotka ammutaan kateellisten ansioista alas. Koska asenne on jo valmiiksi kateellinen ja saamaton, eivät suomalaiset tule koskaan vaurastumaan. Hyvin, hyvin huolestuttavaa ja surullista. Toivottavasti tämä palsta ei heijasta loppu kansaan.