Voi kun vanhemmat ymmärtäisivät päiväunien tärkeyden

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Komppaan aloitusta. Valitettavasti vanhemmat eivät ymmärrä sitä, että lapselle pitää antaa iltaisin aikaa ja tilaa rauhoittua ennen nukkumaanmenoa. Iltarutiinit vievät paljon aikaa ja se ärsyttää nykyvanhempia. Siitten ollaankin jo valmiita etsimään syyllistä päiväunista.

Onneksi päiväkodissa tiedetään että kaikki 5-vuotiaat tarvii päiväunet ja että vanhempien vika kun lapsi itkee turhautuneena sängyssään illalla klo 23 että uni ei ikinä tule. Vaikka sitä on yritetty alkaen klo 21 ja sitä ennen silitelty ja satuiltu ja vaikka mitä. Tässä taas näkee miten kaukana laadukkaasta, lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaisesta varhaiskasvatuksesta ollaan.

Eikö klo 21 ole aika myöhäinen nukkumaanmenoaika 5-vuotiaalle? Lapsi voi olla tuohon aikaan jo yliväsynyt ja kroppa mennyt ylikierroksille, tuntia aikaisemmin saattaisi nukahtaa nopeasti.

Täh? Meidän 5-vuotias ei ole kolmeen vuoteen nukkunut päiväunia, nukahtaa 21:30 ja herää 7:30.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meidän vanhempi lapsi valvoi päiväkodin pakollisten päiväunien seurauksena puolilleöin, ei kyllä kiukutellut. Lyhyiden yöunien jälkeen nukahti mukavasti päiväunille päiväkodissa. Meille vanhemmille se aiheutti jatkuvan univelan, joka hellitti, kun eskarissa päiväunia ei tarvinnut nukkua.

Nuoremmalla onneksi pakkopäiväunet eivät johtaneet iltakukkumiseen.

Meilläkin päiväunet aiheuttivat sen, että lapsi valvoi pitkälle iltaan. Emme valittaneet asiasta päiväkotiin (koska tiesin, että sieltä valehdeltaisiin, että lapsen on annettu nukkua vain tunti). Sen sijaan muutin omaa unirytmiäni lapsen tarpeiden mukaiseksi ja hyväksyin sen, että aamulla vein päiväkotiin nukkuvan lapsen, joka herätettynä oli todella kiukkuinen.

Päiväkodista tuli viestiä, että lapsi ei jaksa syödä aamupalaa, lapsi nukahtelee aamupäivällä jopa pihalle, on kiukkuinen lounasaikaan ja nukahtaa jo ennen päiväunia. Minä siihen kirkassilmäisesti valehtelemaan, että meillä mennään kyllä ajoissa nukkumaan (ei se lapsi tiennyt, onko klo 21.00 vai 24.00, kun kävi nukkumaan) ja ihmettelin, että viikonloppuna ei ollut samanlaista, vaikka ei nukuttu päiväunia. Sama se minulle oli, tarvitsiko lapsi omaa hoitajaa ja joutuiko koko ryhmä jäämään pois metsäretkeltä, kun yhtä nukutti eikä sitä voitu jättää hankeen. Jos päiväkodissa katsottiin, että pakkonukkuminen on tärkeää, niin nukutaan sitten!

Vain maanantaisin lapsi oli hoidossa pirteä, mutta se aivojen kannalta tärkeä päiväuni vaihtoi lapsen uniaikataulut hankaliksi.

Meillä oli neljä lasta kotihoidossa. Kaksi nukkui päiväunet vielä 4vuotiaana. Yksi lopetti kaksi vuotiaana. Yksi sieltä väliltä. Ketään ei kiskottu väkisin koskaan ylös ja hereille. Kun nukkuivat, olivat terveen väsyneitä ja ei tarvinnut riehua, koska olemme urheilullinen perhe ja ihan pienestä asti ulkoilimme paljon ja harrastimme liikuntaa lasten kanssa.

Joten, arvostin päiväunia siihen asti, kun yksilöllisesti jokainen lapsista koki niitä tarvitsevan. Pakkonukuttaa ei ole tarvinnut ketään. Ei päivällä,ei yöllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meidän vanhempi lapsi valvoi päiväkodin pakollisten päiväunien seurauksena puolilleöin, ei kyllä kiukutellut. Lyhyiden yöunien jälkeen nukahti mukavasti päiväunille päiväkodissa. Meille vanhemmille se aiheutti jatkuvan univelan, joka hellitti, kun eskarissa päiväunia ei tarvinnut nukkua.

Nuoremmalla onneksi pakkopäiväunet eivät johtaneet iltakukkumiseen.

Meilläkin päiväunet aiheuttivat sen, että lapsi valvoi pitkälle iltaan. Emme valittaneet asiasta päiväkotiin (koska tiesin, että sieltä valehdeltaisiin, että lapsen on annettu nukkua vain tunti). Sen sijaan muutin omaa unirytmiäni lapsen tarpeiden mukaiseksi ja hyväksyin sen, että aamulla vein päiväkotiin nukkuvan lapsen, joka herätettynä oli todella kiukkuinen.

Päiväkodista tuli viestiä, että lapsi ei jaksa syödä aamupalaa, lapsi nukahtelee aamupäivällä jopa pihalle, on kiukkuinen lounasaikaan ja nukahtaa jo ennen päiväunia. Minä siihen kirkassilmäisesti valehtelemaan, että meillä mennään kyllä ajoissa nukkumaan (ei se lapsi tiennyt, onko klo 21.00 vai 24.00, kun kävi nukkumaan) ja ihmettelin, että viikonloppuna ei ollut samanlaista, vaikka ei nukuttu päiväunia. Sama se minulle oli, tarvitsiko lapsi omaa hoitajaa ja joutuiko koko ryhmä jäämään pois metsäretkeltä, kun yhtä nukutti eikä sitä voitu jättää hankeen. Jos päiväkodissa katsottiin, että pakkonukkuminen on tärkeää, niin nukutaan sitten!

Vain maanantaisin lapsi oli hoidossa pirteä, mutta se aivojen kannalta tärkeä päiväuni vaihtoi lapsen uniaikataulut hankaliksi.

Meillä kaksivuotias nukkua posotti iltaseitsemästä aamukahdeksaan. Menimme yhdeksäksi päivähoitoon ja töihin. Lapsi jaksoi mainiosti koko hoitopäivän ilman päiväunia, mutta kummasti meille vihjailtiin, miten kätevää olisi herättää lapsi aiemmin ja tuoda jo aamiaiselle hoitoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun lapseni eivät ole koskaan ymmärtäneet päiväunien merkitystä. Ovat kaikki jättäneet kotihoidossa päiväunet pois jo 1,5-2-vuotiaina. Keskimmäinen meni hoitoon 2,5-vuotiaana, eivätkä päiväkodin ammattikasvattajatkaan saaneet häntä koskaan nukahtamaan. Tosin myönsivät, että lapsi jaksoi aina hyvin päivän loppuun. Iltaisin lapsi sammahti jo seitsemältä, mikä ainakin minusta oli suuri vahinko. Yhteistä aikaa oli todella vähän.

Kaveri ei ollut yhtä onnekas. Hänen lapsensa nukkui päiväkodissa vielä viisivuotiaana pitkät päiväunet, kukkui pikkutunneille ja oli kroonisessa univajeessa. Lopulta käytöshäiriöihin lähdettiin hakemaan apua, ja lääkäri pisti ensiksi unirytmin kuntoon eli pisti päiväkodin henkilökunnan ruotuun nukkumisasiassa.

Ei kai se nyt henkilökunnan vika ole jos lapsi nukahtaa.

Rytmin palautus lähtee aamusta ja aamu-unista. Jos lapsi valvoo illalla, hänet pitää herättää suunnillen samaan aikaan joka päivä. Eli jos päiväkotiaamuina lapsi herää klo 7, hän herää myös viikonloppuina silloin. Näin illalla saa unen päästä kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun lapseni eivät ole koskaan ymmärtäneet päiväunien merkitystä. Ovat kaikki jättäneet kotihoidossa päiväunet pois jo 1,5-2-vuotiaina. Keskimmäinen meni hoitoon 2,5-vuotiaana, eivätkä päiväkodin ammattikasvattajatkaan saaneet häntä koskaan nukahtamaan. Tosin myönsivät, että lapsi jaksoi aina hyvin päivän loppuun. Iltaisin lapsi sammahti jo seitsemältä, mikä ainakin minusta oli suuri vahinko. Yhteistä aikaa oli todella vähän.

Kaveri ei ollut yhtä onnekas. Hänen lapsensa nukkui päiväkodissa vielä viisivuotiaana pitkät päiväunet, kukkui pikkutunneille ja oli kroonisessa univajeessa. Lopulta käytöshäiriöihin lähdettiin hakemaan apua, ja lääkäri pisti ensiksi unirytmin kuntoon eli pisti päiväkodin henkilökunnan ruotuun nukkumisasiassa.

Ei kai se nyt henkilökunnan vika ole jos lapsi nukahtaa.

Rytmin palautus lähtee aamusta ja aamu-unista. Jos lapsi valvoo illalla, hänet pitää herättää suunnillen samaan aikaan joka päivä. Eli jos päiväkotiaamuina lapsi herää klo 7, hän herää myös viikonloppuina silloin. Näin illalla saa unen päästä kiinni.

Yleensä riittää, että jätetään päiväunet pois. Yöuni on tärkeämpää.

Kysymys teille, jotka olette vahvasti sitä mieltä, että päiväunet vievät iltaunet? Eikö teidän lapsenne nukahda autossa, kun ajatte päiväkodista kotiin tai illalla autossa jos on jokin meno? Tämä vartin nukahdus vaikuttaa myös illan nukahtamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun lapseni eivät ole koskaan ymmärtäneet päiväunien merkitystä. Ovat kaikki jättäneet kotihoidossa päiväunet pois jo 1,5-2-vuotiaina. Keskimmäinen meni hoitoon 2,5-vuotiaana, eivätkä päiväkodin ammattikasvattajatkaan saaneet häntä koskaan nukahtamaan. Tosin myönsivät, että lapsi jaksoi aina hyvin päivän loppuun. Iltaisin lapsi sammahti jo seitsemältä, mikä ainakin minusta oli suuri vahinko. Yhteistä aikaa oli todella vähän.

Kaveri ei ollut yhtä onnekas. Hänen lapsensa nukkui päiväkodissa vielä viisivuotiaana pitkät päiväunet, kukkui pikkutunneille ja oli kroonisessa univajeessa. Lopulta käytöshäiriöihin lähdettiin hakemaan apua, ja lääkäri pisti ensiksi unirytmin kuntoon eli pisti päiväkodin henkilökunnan ruotuun nukkumisasiassa.

Ei kai se nyt henkilökunnan vika ole jos lapsi nukahtaa.

Rytmin palautus lähtee aamusta ja aamu-unista. Jos lapsi valvoo illalla, hänet pitää herättää suunnillen samaan aikaan joka päivä. Eli jos päiväkotiaamuina lapsi herää klo 7, hän herää myös viikonloppuina silloin. Näin illalla saa unen päästä kiinni.

Yleensä riittää, että jätetään päiväunet pois. Yöuni on tärkeämpää.

Yöunesta iltauni on tärkeintä, ei aamu-uni.

Vierailija kirjoitti:

Kysymys teille, jotka olette vahvasti sitä mieltä, että päiväunet vievät iltaunet? Eikö teidän lapsenne nukahda autossa, kun ajatte päiväkodista kotiin tai illalla autossa jos on jokin meno? Tämä vartin nukahdus vaikuttaa myös illan nukahtamiseen.

Ei nukahtele autoon, tosin ei ole nukahtanut siellä päiväkodissa sänkyynkään.

Jos lapsi on kunnolla väsynyt, hän nukahtaa vaikka ruokapöytään. Sellaisen lapsen nukuttamista tuskin kukaan vastustaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun lapseni eivät ole koskaan ymmärtäneet päiväunien merkitystä. Ovat kaikki jättäneet kotihoidossa päiväunet pois jo 1,5-2-vuotiaina. Keskimmäinen meni hoitoon 2,5-vuotiaana, eivätkä päiväkodin ammattikasvattajatkaan saaneet häntä koskaan nukahtamaan. Tosin myönsivät, että lapsi jaksoi aina hyvin päivän loppuun. Iltaisin lapsi sammahti jo seitsemältä, mikä ainakin minusta oli suuri vahinko. Yhteistä aikaa oli todella vähän.

Kaveri ei ollut yhtä onnekas. Hänen lapsensa nukkui päiväkodissa vielä viisivuotiaana pitkät päiväunet, kukkui pikkutunneille ja oli kroonisessa univajeessa. Lopulta käytöshäiriöihin lähdettiin hakemaan apua, ja lääkäri pisti ensiksi unirytmin kuntoon eli pisti päiväkodin henkilökunnan ruotuun nukkumisasiassa.

Ei kai se nyt henkilökunnan vika ole jos lapsi nukahtaa.

Rytmin palautus lähtee aamusta ja aamu-unista. Jos lapsi valvoo illalla, hänet pitää herättää suunnillen samaan aikaan joka päivä. Eli jos päiväkotiaamuina lapsi herää klo 7, hän herää myös viikonloppuina silloin. Näin illalla saa unen päästä kiinni.

Yleensä riittää, että jätetään päiväunet pois. Yöuni on tärkeämpää.

Yöunesta iltauni on tärkeintä, ei aamu-uni.

Mistäs lapsen keho näin talvisaikaan tietää, milloin se iltaunen aika on, kun ulkona pimenee jo neljältä iltapäivällä? Ja eikö naapurin lapsen ilta ole kolme tuntia aikaisemmin kuin minun lapseni ilta, kun naapuri vie lapsensa hoitoon jo kuudelta ja minä vasta yhdeksältä?

Vierailija kirjoitti:

Kysymys teille, jotka olette vahvasti sitä mieltä, että päiväunet vievät iltaunet? Eikö teidän lapsenne nukahda autossa, kun ajatte päiväkodista kotiin tai illalla autossa jos on jokin meno? Tämä vartin nukahdus vaikuttaa myös illan nukahtamiseen.

Ei ainakaan meillä nukahda, vastahan se on päiväkodissa nukkunut 3-4 tuntia. Kyllä - lapsi saattaa nukahtaa heti lounaan jälkeen pöytään ja hänet herätellään vasta siinä vaiheessa, kun menen hakemaan kotiin. Kun lapsi on ollut niin väsynyt koko päivän, niin annettiin nukkua. Ihan kiva, illalla valvotaan taas yli puolenyön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun lapseni eivät ole koskaan ymmärtäneet päiväunien merkitystä. Ovat kaikki jättäneet kotihoidossa päiväunet pois jo 1,5-2-vuotiaina. Keskimmäinen meni hoitoon 2,5-vuotiaana, eivätkä päiväkodin ammattikasvattajatkaan saaneet häntä koskaan nukahtamaan. Tosin myönsivät, että lapsi jaksoi aina hyvin päivän loppuun. Iltaisin lapsi sammahti jo seitsemältä, mikä ainakin minusta oli suuri vahinko. Yhteistä aikaa oli todella vähän.

Kaveri ei ollut yhtä onnekas. Hänen lapsensa nukkui päiväkodissa vielä viisivuotiaana pitkät päiväunet, kukkui pikkutunneille ja oli kroonisessa univajeessa. Lopulta käytöshäiriöihin lähdettiin hakemaan apua, ja lääkäri pisti ensiksi unirytmin kuntoon eli pisti päiväkodin henkilökunnan ruotuun nukkumisasiassa.

Ei kai se nyt henkilökunnan vika ole jos lapsi nukahtaa.

Rytmin palautus lähtee aamusta ja aamu-unista. Jos lapsi valvoo illalla, hänet pitää herättää suunnillen samaan aikaan joka päivä. Eli jos päiväkotiaamuina lapsi herää klo 7, hän herää myös viikonloppuina silloin. Näin illalla saa unen päästä kiinni.

Yleensä riittää, että jätetään päiväunet pois. Yöuni on tärkeämpää.

Yöunesta iltauni on tärkeintä, ei aamu-uni.

Mistäs lapsen keho näin talvisaikaan tietää, milloin se iltaunen aika on, kun ulkona pimenee jo neljältä iltapäivällä? Ja eikö naapurin lapsen ilta ole kolme tuntia aikaisemmin kuin minun lapseni ilta, kun naapuri vie lapsensa hoitoon jo kuudelta ja minä vasta yhdeksältä?

Oikeastiko sinun kehosi määrittää aamun ja illan sen mukaan, koska on valoisaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun lapseni eivät ole koskaan ymmärtäneet päiväunien merkitystä. Ovat kaikki jättäneet kotihoidossa päiväunet pois jo 1,5-2-vuotiaina. Keskimmäinen meni hoitoon 2,5-vuotiaana, eivätkä päiväkodin ammattikasvattajatkaan saaneet häntä koskaan nukahtamaan. Tosin myönsivät, että lapsi jaksoi aina hyvin päivän loppuun. Iltaisin lapsi sammahti jo seitsemältä, mikä ainakin minusta oli suuri vahinko. Yhteistä aikaa oli todella vähän.

Kaveri ei ollut yhtä onnekas. Hänen lapsensa nukkui päiväkodissa vielä viisivuotiaana pitkät päiväunet, kukkui pikkutunneille ja oli kroonisessa univajeessa. Lopulta käytöshäiriöihin lähdettiin hakemaan apua, ja lääkäri pisti ensiksi unirytmin kuntoon eli pisti päiväkodin henkilökunnan ruotuun nukkumisasiassa.

Ei kai se nyt henkilökunnan vika ole jos lapsi nukahtaa.

Rytmin palautus lähtee aamusta ja aamu-unista. Jos lapsi valvoo illalla, hänet pitää herättää suunnillen samaan aikaan joka päivä. Eli jos päiväkotiaamuina lapsi herää klo 7, hän herää myös viikonloppuina silloin. Näin illalla saa unen päästä kiinni.

Yleensä riittää, että jätetään päiväunet pois. Yöuni on tärkeämpää.

Yöunesta iltauni on tärkeintä, ei aamu-uni.

Mistäs lapsen keho näin talvisaikaan tietää, milloin se iltaunen aika on, kun ulkona pimenee jo neljältä iltapäivällä? Ja eikö naapurin lapsen ilta ole kolme tuntia aikaisemmin kuin minun lapseni ilta, kun naapuri vie lapsensa hoitoon jo kuudelta ja minä vasta yhdeksältä?

Oikeastiko sinun kehosi määrittää aamun ja illan sen mukaan, koska on valoisaa?

Mistäs sitten sinun kehosi?

Ymmärrän ongelman niiden kohdalla, jotka nukahtavat päiväunille (ovat päiunien tarpeessa), mutta jotka pitäisi herättää kesken unien vanhempien vaatimuksesta. Meillä lapsi ei kotona nukahtanut päiväunille enää 1,5-v lähtien (ei sitten millään), päiväkodissakin lopetti nukkumisen 2 v (vaikka kaikkensa tekivät). Pari kertaa oli nukahtanut 2-4-v, mutta ne päiväunet eivät yöuniin juuri vaikuttaneet. Nyt 8-v on melko vähäuninen, nukkuu arkena 21.30-7.15 ja viikonlopuna ja lomilla 22-08.

Vierailija kirjoitti:

Kysymys teille, jotka olette vahvasti sitä mieltä, että päiväunet vievät iltaunet? Eikö teidän lapsenne nukahda autossa, kun ajatte päiväkodista kotiin tai illalla autossa jos on jokin meno? Tämä vartin nukahdus vaikuttaa myös illan nukahtamiseen.

Ei nukahtele, jos on nukkunut kunnon yöunet. Ja on nukkunut kunnon yöunet, jos ei ole nukkunut päiväunia. Aiemmin nukahti päiväunille 1-2 kertaa viikossa, minkä jälkeen 1-2 yötä jää lyhyeksi ja 1-2 iltaa menee kiukutessa kotona kun lapsi ei jaksa mitään ja nukahtaisi tosiaan sinne autoon. Nyt on elämä iisiä kun ne satunnaisetkin unet jäi pois rytmi on säännöllinen 20-7, ei ole niitä valvomis-iltoja, nihkeitä aamuja ja väsyneitä kärttyisiä iltoja.

Vierailija kirjoitti:

Meillä teinit nukkuvat liian vähän, n 8-9 tuntia yössä. Kouluhommien ja harrastusten vuoksi, enempää eivät vain ehdi.

Kummatkin tankkaavat unta viikonloppuisin, onneksi. Toisin kuin yleensä kuvitellaan, lapsen unentarve KASVAA, ei vähene murrosiässä, vaikka luontainen rytmi myöhäistyykin parilla tunnilla.

Tämä on tunnetusti huonosti sovitettavissa oleva asia yhteiskunnassa, ja kaikkien yläkoulujen tulisikin alkaa aikaisintaan klo 9, jotta teineillä olisi edes periaatteessa mahdollista saada riittävä yöuni.

Pieninä ollessaan nukkuivat onneksi hyvin, eikä meillä päiväkodin päiväunet juurikaan vaikuttaneet yöuniin, joten nukkuivat ainakin kaksi tuntia päiväunia ihan eskari-ikään saakka ja eskarissakin toisinaan nukahtivat lepohetkellä saattaen nukkua reilun tunnin.

Unen merkitys aivojen kehityksen, kasvun ja hyvinvoinnin kannalta on tiedossa, olen itse lto. Töissä kohtaan erilaisia perheitä, eri rytmissä eläviä perheitä ja ihan fyysisesti ja biologisesti eri ominaisuuksin varustettuja lapsia, enkä voi kuin kertoa unen merkityksestä vanhemmille, tutkimustiedon valossa. Jokainen perhe kuitenkin päättää omien lastensa kohdalla kuinka toimii, mikä sopii heille paja heidän rytmiinsä parhaiten. Kaikki lapset eivät väsyneinäkään nukahda helposti päiväkodissa ja pakkomakuuttaminen on mielestäni väärin.

Joskus joku saattaa olla niin unen tarpeessa, että nukahtaa lähes heti kun pää on tyynyssä ja vaikka vanhemmat ovat toivoneet että lapsi ei nukkuisi, väsyneen, nukahtaneen lapsen ylös repiminen on jotain aivan kamalaa joten siihen ei pitäisi ryhtyä. Usein tällainen lapsi itkee herätettyään, eikä loppupäivästä meinaa tulla mitään.

Silti lepoajan tarvitaan. Isossa ryhmässä oleminen kuormittaa ja mitä nuorempi lapsi, sitä enemmän hän tarvitsee lepoa. Lepohetki jossa lapsi saa rauhoittua, ja jos ei puolen tunnin päästä ole nukahtanut, on hyvä laskea muihin leikkeihin.

Aikuiset nukkuvat monesti myös liian vähän. Jatkuva univaje aivoissa ei tee kenellekkään hyvää saati lapsille ja nuorille. Silti täytyy tunnistaa ja tunnustaa että eri ikäisillä lapsilla on erilainen unentarve. Myös yksilölliset, biologiset, erot voivat olla suuria.

Pakko makuuttaminen ja pakko nukkuminen on väärin. Jos lapsu ei nuku, hän varmasti pääsee piis nukkarista levähdettyään. Silloin hän ei tarvitse unta sillä hetkellä. Henkilökunta kyllä joustaa lasten tarpeiden mykaan, se ei ole syy lasten nukkumiselle.

Kyse on herättämisestä, väkisin Puolentunnin päästä ylös repimisestä.

Isojen lasten kohdalla ymmärrän herättämisen ja unien vaikutuksen yöuniin. Mutta alle 4v,2-3vuotiaiden herättämistä en ymmärrä. Vaikka toki, perheitä, unentarpeen määriä jne on erilaisia. On eri asia jos lapsi tulee hoitoon myöhempään, saa aamulla nukkua kun että tulee joka aamu aikaisin, on joka päivä pitkään hoidossa ja pitäis vielä herättää...

Ap

Aina kun lapseni (5 v.) nukkuu päiväunet päiväkodissa, on ilta jotenkin rauhallisempi. Saa unen päästä kiinni levollisemmin, nukkuu yölläkin paremmin. "Uni ruokkii unta." Mutta ymmärrän kyllä hyvin, että tässä suhteessa lapset ovat todella erilaisia. 

Luuleeko ap ihan oikeasti, etteivät useimmat vanhemmat ole kokeilleet erilaisia päivärytmejä ihan käytännössä? Ihan hatusta on vedetty vaan posketon pakkomielle minipäiväuniin? Kyllä meillä ainakin on kokeiltu eri mittaisia päiväunia eri aikoihin, ja todettu että tunti on maksimi ja unien täytyy alkaa ennen klo 13:30. Lisäksi aamulla herätys ennen klo 8. Muuten illalla kukutaan jopa yhteentoista. Joka ikisellä lomalla tämä tulee testattua uudelleen, kun on itselläkin toiveissa nukkua pitkään ja loikoilla päivällä taaperon nukkuessa pitkiä päikkäreitä. Ja joka ikinen kerta vaikutus on sama: illalla ei nukuta.

Vierailija kirjoitti:

Kysymys teille, jotka olette vahvasti sitä mieltä, että päiväunet vievät iltaunet? Eikö teidän lapsenne nukahda autossa, kun ajatte päiväkodista kotiin tai illalla autossa jos on jokin meno? Tämä vartin nukahdus vaikuttaa myös illan nukahtamiseen.

No todellakaan ei nukahda.

Meidän lapset lopetti päiväunet 2-vuotiaana. Ei ollut mitään ongelmia, menivät illalla nukkumaan klo 19 ja heräsivät aamulla n. klo 8. Olivat pirteitä koko päivän, väsy alkoi tulla iltaruuan jälkeen kuudelta. Eipä siinä muuta kuin iltapesut ja vähän lukemista ja laulamista ja uni tuli. Vähitellen yöunet siitä lyheni. Ei ollut minkäänlaista taistelua siitä unentulosta, en edes tiedä mitä lasten nukuttaminen tarkoittaa. Ja oli helppo suunnitella päivät, kun ei kenenkään päiväunet vaikuttanut mihinkään. 

Oli kyllä ihanaa aikaa, kun lapset oli pieniä. Nyt ovatkin jo lähes aikuisia. Esikoinen opiskelee fysiikkaa ja matikkaa yliopistossa, keskimmäinen kirjoittaa nyt keväällä ja nuorinkin on jo lukiossa. En usko, että heille oli tuosta käytännöstä mitään haittaa.