Uusia epäiltyjä YAMK-plagiaatteja löytynyt jo 26

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa joidenkin yliopistolaisten antipatiat AMK kohtaan.

Kaverini opiskelee, noh, kauniisti sanottuna ei kovin työllistävää huuhaa-humanismia yliopistossa ja kertoilee aina välillä ryhmäläistensä AMK-pilkasta. Esimerkiksi haalareiden väri oli fuksivuonna maailmanloppu, koska heidät saatettaisiin yhdistää ammattikorkean väkeen, joilla siis haalarit lähes samaa sävyä.

Ei siinä mitään, pitäkööt itseään parempana, onnea vaan työllistymiseen.

Kyllä mä arvostan enemmän yliopiston kuin amk:n käynyttä, ihan sama mikä linja. Ymmärrän kaveriasi. 

Itsekin olen tekniikan tohtori,  joka tietää että pelkällä pitkäjänteisyydellä ei yliopistossa pärjää. Amk:sta tuntuu selviävän mikäkin tauno ja se näkyy mm. sairaanhoidon laadussa. 

Kyllä minun mielestä ensihoitajan työ vaatii enemmän (tai objektiivisemmin sanoen voidaan perustella vaativan) kuin lastentarhanopettajan, papin tai farmaseutin työ ihan noin esimerkkinä. Moni tekniikan tohtorikin alkaisi ikävöidä äitiä jos joutuisi samoihin tilanteisiin, joihin kätilö, poliisi, ensihoitaja jne. voi joutua tai joutuu. 

Opiskelu voi olla vaativampaa, mutta työn vaativuutta ei voi mitata pelkällä palikkatestillä. 

Monella yliopiston alalla myöskin osaajia tarvitaan paljon vähemmän kuin esim.sairaanhoitajia, joten toki sairaanhoitajen joukossa syntyy jo siitäkin syystä enemmän virheitä ja moitittavaa. 

'

Kaikkein eniten vaaditaan siltä, joka kaivaa kuokalla ojaa juurakkoiseen metsänlaitaan. Kyllä kuokankäyttäjälle pitää saada ainakin kaksi tohtorin tutkintoa, vai mitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa joidenkin yliopistolaisten antipatiat AMK kohtaan.

Kaverini opiskelee, noh, kauniisti sanottuna ei kovin työllistävää huuhaa-humanismia yliopistossa ja kertoilee aina välillä ryhmäläistensä AMK-pilkasta. Esimerkiksi haalareiden väri oli fuksivuonna maailmanloppu, koska heidät saatettaisiin yhdistää ammattikorkean väkeen, joilla siis haalarit lähes samaa sävyä.

Ei siinä mitään, pitäkööt itseään parempana, onnea vaan työllistymiseen.

Kyllä mä arvostan enemmän yliopiston kuin amk:n käynyttä, ihan sama mikä linja. Ymmärrän kaveriasi. 

Itsekin olen tekniikan tohtori,  joka tietää että pelkällä pitkäjänteisyydellä ei yliopistossa pärjää. Amk:sta tuntuu selviävän mikäkin tauno ja se näkyy mm. sairaanhoidon laadussa. 

Mäkään en arvosta sote-alan amk-tutkintoja. Pätevämmät opiskelee lääkäriksi, sosiaalityöntekijäksi tai vaikkapa psykologiksi, ja työ on 1000 kertaa vastuullisempaa mitä ammatti"korkeakoulutetuilla". Lähihoitajiakin arvostan enemmän, heidän työnsä vasta arvostusta ja palkankorotuksia ansaitseekin.

- Lääkäri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa joidenkin yliopistolaisten antipatiat AMK kohtaan.

Kaverini opiskelee, noh, kauniisti sanottuna ei kovin työllistävää huuhaa-humanismia yliopistossa ja kertoilee aina välillä ryhmäläistensä AMK-pilkasta. Esimerkiksi haalareiden väri oli fuksivuonna maailmanloppu, koska heidät saatettaisiin yhdistää ammattikorkean väkeen, joilla siis haalarit lähes samaa sävyä.

Ei siinä mitään, pitäkööt itseään parempana, onnea vaan työllistymiseen.

Kyllä mä arvostan enemmän yliopiston kuin amk:n käynyttä, ihan sama mikä linja. Ymmärrän kaveriasi. 

Itsekin olen tekniikan tohtori,  joka tietää että pelkällä pitkäjänteisyydellä ei yliopistossa pärjää. Amk:sta tuntuu selviävän mikäkin tauno ja se näkyy mm. sairaanhoidon laadussa. 

Mäkään en arvosta sote-alan amk-tutkintoja. Pätevämmät opiskelee lääkäriksi, sosiaalityöntekijäksi tai vaikkapa psykologiksi, ja työ on 1000 kertaa vastuullisempaa mitä ammatti"korkeakoulutetuilla". Lähihoitajiakin arvostan enemmän, heidän työnsä vasta arvostusta ja palkankorotuksia ansaitseekin.

- Lääkäri

Aika tunnepohjaista pohdintaa. 

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnolla kuten myös sote-alan AMK-tutkinnoilla tehdään monenlaista työtä. Usein AMK:n käynyt tekee työtä, jota aiemmin teki perustutkinnon (ammattiopisto) käynyt, mutta harvemmin ammattiopiston käynyt pääsee AMK:n käyneille tarkoitettuun työhön. 

Yliopiston tai AMK:n käynyt voi kuitenkin virassakin joutua tekemään monenlaista ylimääräistä rutiinityötä, jota ei koulutuksessa käsitellä ja jonka voisi tehdä peruskoulupohjaltakin tai ilman peruskoulupohjaa. Riippuu sitten työpaikasta. 

Tulee paha mieli jokaisen ah-niin-koulutetun maisterin puolesta, jonka on pakko polkea muita tutkintoja, jotta saisi itselleen vähän paremman mielen. Varsinkin av tuntuu olevan täynnä näitä huonosti voivia akateemikkoja.

Kaikki tutkinnot ovat hyödyllisiä jollakin tapaa. Yliopisto ei tee ketään automaattisesti viisaammaksi (johan näistä ”tohtoreiden” kirjoitteluista sen näkee) saatikka paremmaksi ihmiseksi ja Suomi tarvitsee sekä AMK- että yliopisto-osaajia, unohtamatta kuitenkaan perus ammattitutkintoja.

AMK ja yliopisto eivät edes ole verrannollisia keskenään siinä mielessä, että AMK opetus suuntautuu työelämään ja yliopisto taas tutkimukseen ja tieteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Tulee paha mieli jokaisen ah-niin-koulutetun maisterin puolesta, jonka on pakko polkea muita tutkintoja, jotta saisi itselleen vähän paremman mielen. Varsinkin av tuntuu olevan täynnä näitä huonosti voivia akateemikkoja.

Kaikki tutkinnot ovat hyödyllisiä jollakin tapaa. Yliopisto ei tee ketään automaattisesti viisaammaksi (johan näistä ”tohtoreiden” kirjoitteluista sen näkee) saatikka paremmaksi ihmiseksi ja Suomi tarvitsee sekä AMK- että yliopisto-osaajia, unohtamatta kuitenkaan perus ammattitutkintoja.

AMK ja yliopisto eivät edes ole verrannollisia keskenään siinä mielessä, että AMK opetus suuntautuu työelämään ja yliopisto taas tutkimukseen ja tieteeseen.

Korjataan nyt vielä kuitenkin:

"AMK-opetus suuntautuu työelämään ja yliopisto taas työelämään, tutkimukseen ja tieteeseen."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa joidenkin yliopistolaisten antipatiat AMK kohtaan.

Kaverini opiskelee, noh, kauniisti sanottuna ei kovin työllistävää huuhaa-humanismia yliopistossa ja kertoilee aina välillä ryhmäläistensä AMK-pilkasta. Esimerkiksi haalareiden väri oli fuksivuonna maailmanloppu, koska heidät saatettaisiin yhdistää ammattikorkean väkeen, joilla siis haalarit lähes samaa sävyä.

Ei siinä mitään, pitäkööt itseään parempana, onnea vaan työllistymiseen.

Ymmärrän hyvin ketutuksen. En ymmärrä miksi amkkilaisten on pitänyt varastaa haalarit, fuksiaiset ym. yliopistoperinteet. Eikö voi keksiä mitään omaperäistä?

Tämä kommentti kertoo ihan tarpeeksi näistä yli(opisto)ihmisistä, ollaan ihan lasten/teinien tasolla. Ketä kiinnostaa? Ei ketään. Keltä se on pois? Ei keneltäkään.

Koko haalariperseily on typerää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tein tutkmustyöni omasta näkemyksestäni, joka liittyy opettamiseen. En käyttänyt yhtään ainoaa lähdeteosta.

Ammattini opiskelin muualla kuin AMK: ssa.

Helppoa kuin mikä. Kovasti saa tehdä työtä YAMK: ssa.

Kunhan tekee ne hommat ja valmistuu. Ei ole vaikeaa.

Pidin koulua varsin korkeatasoisena. En ymmärrä ollenkaan tätä halveksuntaa. Vielä enemmän sai tehdä työtä pääasiallisesssa oppilaitoksessa 6 vuotta.

En oikein ymmärtänyt mistä puhuit. Ilman yhtäkään lähdettä ei silti voida puhua tutkimuksesta. Jopa esseisiin vaaditaan lähteet.

AV: lla ei oikein huvittaisi kertoa mitään.

Kyllä lähteitä oli. Neljä soitonopettajaa joita haastattelin.

Siitä se lähti.

Onneksi niitä lähteitä ei voi plagioida.

AV: lla liikkuu ilmeisesti ihmisiä jotka urputtavat, haukkuvat toisten tutkintoja.

Ne jotka osaavat, tekevät.

Ei ole aikaa suunsoittoon, eikä kiinnostusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa joidenkin yliopistolaisten antipatiat AMK kohtaan.

Kaverini opiskelee, noh, kauniisti sanottuna ei kovin työllistävää huuhaa-humanismia yliopistossa ja kertoilee aina välillä ryhmäläistensä AMK-pilkasta. Esimerkiksi haalareiden väri oli fuksivuonna maailmanloppu, koska heidät saatettaisiin yhdistää ammattikorkean väkeen, joilla siis haalarit lähes samaa sävyä.

Ei siinä mitään, pitäkööt itseään parempana, onnea vaan työllistymiseen.

Kyllä mä arvostan enemmän yliopiston kuin amk:n käynyttä, ihan sama mikä linja. Ymmärrän kaveriasi. 

Itsekin olen tekniikan tohtori,  joka tietää että pelkällä pitkäjänteisyydellä ei yliopistossa pärjää. Amk:sta tuntuu selviävän mikäkin tauno ja se näkyy mm. sairaanhoidon laadussa. 

En usko että olet tekniikan tohtori .

Nyt ei mennyt ihan läpi.

T. YAMK

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa joidenkin yliopistolaisten antipatiat AMK kohtaan.

Kaverini opiskelee, noh, kauniisti sanottuna ei kovin työllistävää huuhaa-humanismia yliopistossa ja kertoilee aina välillä ryhmäläistensä AMK-pilkasta. Esimerkiksi haalareiden väri oli fuksivuonna maailmanloppu, koska heidät saatettaisiin yhdistää ammattikorkean väkeen, joilla siis haalarit lähes samaa sävyä.

Ei siinä mitään, pitäkööt itseään parempana, onnea vaan työllistymiseen.

Ymmärrän hyvin ketutuksen. En ymmärrä miksi amkkilaisten on pitänyt varastaa haalarit, fuksiaiset ym. yliopistoperinteet. Eikö voi keksiä mitään omaperäistä?

Tämä kommentti kertoo ihan tarpeeksi näistä yli(opisto)ihmisistä, ollaan ihan lasten/teinien tasolla. Ketä kiinnostaa? Ei ketään. Keltä se on pois? Ei keneltäkään.

Koko haalariperseily on typerää.

Samaa kysyin vihaiselta juhlaparilta, kun häävieraana pukeuduin vanhaan häämekkooni. Keneltä se on pois, jos pukeudun sillä tavalla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa joidenkin yliopistolaisten antipatiat AMK kohtaan.

Kaverini opiskelee, noh, kauniisti sanottuna ei kovin työllistävää huuhaa-humanismia yliopistossa ja kertoilee aina välillä ryhmäläistensä AMK-pilkasta. Esimerkiksi haalareiden väri oli fuksivuonna maailmanloppu, koska heidät saatettaisiin yhdistää ammattikorkean väkeen, joilla siis haalarit lähes samaa sävyä.

Ei siinä mitään, pitäkööt itseään parempana, onnea vaan työllistymiseen.

Ymmärrän hyvin ketutuksen. En ymmärrä miksi amkkilaisten on pitänyt varastaa haalarit, fuksiaiset ym. yliopistoperinteet. Eikö voi keksiä mitään omaperäistä?

Tämä kommentti kertoo ihan tarpeeksi näistä yli(opisto)ihmisistä, ollaan ihan lasten/teinien tasolla. Ketä kiinnostaa? Ei ketään. Keltä se on pois? Ei keneltäkään.

Koko haalariperseily on typerää.

Samaa kysyin vihaiselta juhlaparilta, kun häävieraana pukeuduin vanhaan häämekkooni. Keneltä se on pois, jos pukeudun sillä tavalla

Kuvitella. Jotkut aikuiset ihmiset tuntevat peppukipua aikuisten potkupuvuista ja siitä, kuka niitä saa käyttää.

Hanki elämääsi jotain järkevää sisältöä, jooko?

Olisiko jollain uutta näkemystä antaa AV: lla tutkimustyöhön?

Täällä ei ole koko aikana tullut vaikutelmaa korkeasti koulutetuista ihmisistä.

T. YAMK

Olin jo valmistunut omalta alaltani.

YAMK oli itsestään selvä vaihtoehto pätevöityä opettajaksi.

Voisin vieläkin pyrkiä yliopistoon, tosin tuskinpa se asiaani edistäisi työelämän kannalta. Olen uutta luova ihminen opetustyön ohella. Suoraan sanoen en tiedä, missä yliopistossa Suomessa olki tarpeeksi pätevää opetusta sekä tarpeeksi kiinnostavia opettajia. Pahoittelut että sanoin näin.

En halua loukata ketään.

Vierailija kirjoitti:

Olin jo valmistunut omalta alaltani.

YAMK oli itsestään selvä vaihtoehto pätevöityä opettajaksi.

Voisin vieläkin pyrkiä yliopistoon, tosin tuskinpa se asiaani edistäisi työelämän kannalta. Olen uutta luova ihminen opetustyön ohella. Suoraan sanoen en tiedä, missä yliopistossa Suomessa olki tarpeeksi pätevää opetusta sekä tarpeeksi kiinnostavia opettajia. Pahoittelut että sanoin näin.

En halua loukata ketään.

Sori kirjoitusvirheet. Tekstiä ei voi muokata.

Jos on esim. luova ihminen ja haluaa elämässään keskittyä vain oleelliseen, kannattaa miettiä tarkasti missä kuluttaa aikansa.

Vierailija kirjoitti:

Jos on esim. luova ihminen ja haluaa elämässään keskittyä vain oleelliseen, kannattaa miettiä tarkasti missä kuluttaa aikansa.

T. YAMK

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee paha mieli jokaisen ah-niin-koulutetun maisterin puolesta, jonka on pakko polkea muita tutkintoja, jotta saisi itselleen vähän paremman mielen. Varsinkin av tuntuu olevan täynnä näitä huonosti voivia akateemikkoja.

Kaikki tutkinnot ovat hyödyllisiä jollakin tapaa. Yliopisto ei tee ketään automaattisesti viisaammaksi (johan näistä ”tohtoreiden” kirjoitteluista sen näkee) saatikka paremmaksi ihmiseksi ja Suomi tarvitsee sekä AMK- että yliopisto-osaajia, unohtamatta kuitenkaan perus ammattitutkintoja.

AMK ja yliopisto eivät edes ole verrannollisia keskenään siinä mielessä, että AMK opetus suuntautuu työelämään ja yliopisto taas tutkimukseen ja tieteeseen.

Korjataan nyt vielä kuitenkin:

"AMK-opetus suuntautuu työelämään ja yliopisto taas työelämään, tutkimukseen ja tieteeseen."

Oikeaa tiedettä tehdään yliopistoissa, ei ammattikorkeakouluissa. AMK:n ja YAMK opinnäytteissä on niin onnettomia viritelmiä, joita sitten tieteenä markkinoidaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SAMKissa on ainakin käytössä Urkund. Ja YAMK-töiden laajuus on ihan toista luokkaa moneen muuhun ammattikorkeaan verrattuna, ainakin sote-alalla. Harmittaa tällainen meininki joissain oppilaitoksissa, koska se syö YAMKin uskottavuutta.

Ps. YAMK-ei ole ylempi korkeakoulututkinto, vaan ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Jos työpaikkailmoituksessa lukee "yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto", se kertoo siitä, että rekrytoija ei tunne suomalaista koulutusjärjestelmää.

YAMK-tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto siinä missä maisterin tutkintokin. Oppilaitokset vain ovat eri, mutta tutkinnon taso sama ylempi korkeakoulututkinto.

Usko pois, ei ole. Se on ylempi ammattikorkeakoulututkinto, joka rinnastetaan pätevyysvaatimuksissa ylempään korkeakoulututkintoon. Taso on sama, mutta nimitys on eri.

Terveisin terveydenhoitaja/sairaanhoitaja YAMK

Anteeksi th/sh YAMK, kun pudotan sinut pilvilinnastasi, mutta AMK ei ole mikään korkeakoulu, vaikka se nimessä lukee, yliopisto sen sijaan on korkeakoulu. YAMK ei ole maisteri vaikka rinnastat sen maisteriin. Maisteriopinnot ovat kokonaan erikseen. Et ole terveystieteiden maisteri vaikka melkein leikit sitä.

Mä en ymmärrä tätä YAMK vs. Maisteri vertailua. On päivänselvää, että on olemassa työpaikkoja, joihin voidaan hakea vain tietyllä tutkinnolla (esim. luokanopettaja tai proviisori) ja virkaa ei voi saada vaikka olisi kuinka korkeasti koulutettu jollain toisella tieteenalalla. 

Joillekin aloille voidaan kouluttautua vain yliopistossa, jolloin on päivänselvää, että pätevyysvaatimuksena on yliopistotutkinto. Ja vastaavasti yliopistotutkinnolla ei saa pätevyyttä kätilöksi tai ensihoitajaksi.

Sitten on olemassa joukko työpaikkoja, joihin voidaan hakea molemmilla tutkinnoilla. Näissä työpaikoissa ei ole kyse tieteen tekemisestä, vaan työntekijällä tulee olla valmiudet esim. kirjoittaa selkeitä kirjallisia raportteja, jonka vuoksi ylemmän asteen tutkinto (maisteri tai yamk) on pätevyysvaatimuksena. Tällainen työpaikka voi olla esim. kehittämisjohtaja. Tämän tyyppisissä töissä käytännönkokemus k.o. alalta voi olla hyödyksi, joten se yamk voidaan valita siihen työhön maisterin sijaan, vaikka molempia olisi hakijoiden joukossa.

Hassua että täällä pitää aina vängätä siitä, onko tutkinnot samanarvoisia. Ne ovat samalla koulutustasolla, mutta ne ovat silti eri tutkintoja, eivätkä ne pätevöitä samoihin asioihin, vaikka työmarkkinat ovatkin osittain samat. Eihän muitakaan tutkintoja vertailla samalla tavalla toisiinta, niin miksi näistä pitää koko ajan vängätä.

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä tätä YAMK vs. Maisteri vertailua. On päivänselvää, että on olemassa työpaikkoja, joihin voidaan hakea vain tietyllä tutkinnolla (esim. luokanopettaja tai proviisori) ja virkaa ei voi saada vaikka olisi kuinka korkeasti koulutettu jollain toisella tieteenalalla. 

Joillekin aloille voidaan kouluttautua vain yliopistossa, jolloin on päivänselvää, että pätevyysvaatimuksena on yliopistotutkinto. Ja vastaavasti yliopistotutkinnolla ei saa pätevyyttä kätilöksi tai ensihoitajaksi.

Sitten on olemassa joukko työpaikkoja, joihin voidaan hakea molemmilla tutkinnoilla. Näissä työpaikoissa ei ole kyse tieteen tekemisestä, vaan työntekijällä tulee olla valmiudet esim. kirjoittaa selkeitä kirjallisia raportteja, jonka vuoksi ylemmän asteen tutkinto (maisteri tai yamk) on pätevyysvaatimuksena. Tällainen työpaikka voi olla esim. kehittämisjohtaja. Tämän tyyppisissä töissä käytännönkokemus k.o. alalta voi olla hyödyksi, joten se yamk voidaan valita siihen työhön maisterin sijaan, vaikka molempia olisi hakijoiden joukossa.

Hassua että täällä pitää aina vängätä siitä, onko tutkinnot samanarvoisia. Ne ovat samalla koulutustasolla, mutta ne ovat silti eri tutkintoja, eivätkä ne pätevöitä samoihin asioihin, vaikka työmarkkinat ovatkin osittain samat. Eihän muitakaan tutkintoja vertailla samalla tavalla toisiinta, niin miksi näistä pitää koko ajan vängätä.

Minä muistan vielä sen ajan, jolloin koko tämä erimielisyys sai alkunsa, siis ammattikorkeakoulujen suunnittelu- ja perustamisvuodet. Kärjistetty näkökulma on se, että opistot vaihtoivat nimensä ja keksivät liudan uusia tutkintonimikkeitä korvaamaan vanhoja, mutta muuten kaikki säilyi ennallaan. Oppilaitokset mainostivat itseään ylisanoin ja väärää tietoa levittämällä; yliopistomaailman perinteiden ja termistön ottaminen käyttöön aiheutti samanlaista ärtymystä kuin ns. kulttuurinen omiminen nykyään valtameren takana (jotkut olivat tosissaan, toiset trollasivat, mutta tulos oli sama). Kun kyseessä oli aivan uusi koulu, jonka tarkoitusta ja sisältöä hämärrettiin sekä tahallisesti että oppilaitosten oman epätietoisuuuden vuoksi, hakijoiden vanhemmat ja hakijat itse eivät oikein tienneet, mitä oli odotettavissa, ja pettymyksiä seurasi. "Oikeustradenomin" tutkinto oli räikein esimerkki ja suoranainen huijaus, koska moni luuli löytäneensä helpon ja lyhyen väylän oikeustieteeseen. Veriset riidat ovat yhä nähtävillä vuoden 2004 tienoon keskusteluissa.

Minua kummastuttaa tuo mainitsemasi seikka "ne ovat samalla koulutustasolla". Mitä se tarkoittaa? Minun nähdäkseni vertailu onnistuu vain opiskeluvuosien määrän pohjalta, mutta muuta yhteistä ei ole. Jos koulutus olisi sinne päinkään samankaltaista, ei kahta eri oppilaitosta edes tarvittaisi. Jako kahteen sen perusteella, suuntaudutaanko työelämään vai tieteeseen, on epäonnistunut sen vuoksi, että myös yliopistoista valmistutaan suoraan työelämään, vaikkei tutkintonimike olekaan yhtä selvä ja ytimekäs kuin "kätilö" tai "ensihoitaja". Jos alun perin olisi pidetty selvä jako kahteen eikä olisi ryhdytty selittämään "samasta tasosta", ei erimielisyyksiä olisi. Valitettavasti koulutusasiat ovat poliittisten pyrkyreiden ja poliittisesti valittujen johtajien käsissä, joten ideologia ja unelmat edellä mennään nyt ja tästedeskin.