Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Uusia epäiltyjä YAMK-plagiaatteja löytynyt jo 26
16.01.2019 |
https://yle.fi/uutiset/3-10584725
Eri ammattikorkeiden ja eri ammattialojen YAMK-opinnäytteistä on löytynyt jo kymmeniä epäilyksiä plagiaateista. Kuinka paljon mahtaakaan paljastua vielä lisää? Onko kyse huonosta ohjauksesta vai tahallisuudesta?
Kommentit (157)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa mahdollisen plagiaatin jättäneistä opiskelijoista työskentelee itse opettajina amk:ssa. Onko silloin ihme, jos opetus ja ohjaus on huonoa ja annetaan jopa vääriä ohjeita, kun ei itsekään osata? Tietysti nämä tulee selvittää ja tarvittaessa ajaa kaikki opinnäytteet uudelleen tunnistimen läpi.
Uutisen mukaan plagioinnista epäillyt työskentelevät opettajina ammattikoulussa, ei ammattikorkeakoulussa. Miten joillekin voi olla niin vaikea oppia erottamaan nämä kaksi eri tason oppilaitosta toisistaan? Eivät taida olla mitään kovin teräviä tyyppejä.
Ammattikorkeakoulun pitäisikin oikeastaan olla ylempi ammattikoulu ja tutkinnot pois korkeakoulututkintojen joukosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hahhah, kyllä nauroin. Ammattikorkean opinnäytetyöt ovat ihan vitsejä. Ja YAMK-pelleily samoin. Luin veljeni vaimon YAMK-työn ja siinä oli kolme kirjallista lähdettä (siis 3, miettikää), joista yksi oli lehti, ei edes tieteellinen julkaisu. Reppana ei osannut edes kirjoittaa tiivistelmää englanniksi, vaan piti pimeästi käännättää yliopistolla opiskelevalla kaverillaan rahaa vastaan.
Aika monessa työpaikassa myös vaaditaan ilmoituksessa yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. Eli on kirjoitettu, että yliopistossa suoritettu.
Itse oikiksesta valmistuneena olen kyllä takamus ruvella vääntänyt ekasta kurssista lähtien tieteellistä tekstiä. Ei voi puhua edes samana päivänä kuin amk-opiskelusta, sori vaan.
Mulla oli 72 sivua ja 45 lähdettä. Urkundista plagiaattiprosentti alle 1. Arvosana 5 eli paras, jota ei saa kuka vaan, usein jämähtää 4.
Toki, pääsee amk:n läpi todella naurettavilla tekeleillä jos arvosanalla ei ole niin väliä.
Tosin, työnantajia ei kiinnosta arvosanat hittoakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa ihmisistä ei oikeasti tiedä mitä on plagiointi. Luullaan että voidaan ottaa lähdeteos, kopsata sen sisältö ja pikkuisen muuttaa lauseiden sanajärjestystä ja käyttää synonyymejä. Sitten kun laitetaan perään viite, niin kaikki on "kunnossa". Viitteiden käyttäminen ei riitä, jos koko tuotos on toisilta kopioitua eikä omaa pohdintaa tai synteesiä ole lainkaan.
Itse aloittelen juuri opinnäytetyötä ja olen miettinyt että kun teen työn suomeksi niin jos käytän pääosin englanninkielisiä lähteitä ja suomennan niistä saadun tekstin en siis sanasta sanaan vaan niin että idea säilyy niin vältynkö silloin parhaiten plagioinnilta? Sen ainakin tiedän että esim. Urkund ei käännä tekstejä eri kielelle niin vaikka kääntäisin ihan sanasta sanaan niin se ei näy ainakaan siellä.
Jos lainaat toisen ajatuksia tai tekstejä, vaikka se ei sanasta sanaan olisikaan niin kyseessä on plagiointi.
Jos taas kirjoitat esim. opinnäytetyötä bloggaajista ja näät jossakin tekstin, jossa keskustellaan bloggaajien materialismista ja saat tästä itsekin idean kirjoittaa materialismista omin sanoin, niin tämä ei suinkaan ole plagiointia. En vain ymmärrä muutenkaan, että miksi jossakin opinnäytetyössä on tarvetta plagioida. Jokainen nyt varmaan edes ykkösen arvoisesti saa jotakin väännettyä kasaan.
Jos kirjoitan opinnäytetyötä jossa käytetään esimerkiksi jotain teknologiaa, ja sitten pitää avata tekstiosuudessa että mikä ko. teknologia oikein on ja sille on tarkka määritelmä niin miten saan sen tehtyä "plagioimatta"?
Kun enhän minä sitä ole keksinyt ja se pitää kuitenkin selvittää joten käytännössä on pakko "lainata toisen ajatuksia tai tekstejä" tai koko opinnäytetyötä ei voi tehdä. Ymmärrän etten voi vain googlettaa artikkelia ja copy+pasteta sieltä mitään mutta kyllähän se sisältö pysyy jokseenkin samanlaisena vaikka miten yrittäisi kiertää ja kaartaa sitä.
Huvittaa joidenkin yliopistolaisten antipatiat AMK kohtaan.
Kaverini opiskelee, noh, kauniisti sanottuna ei kovin työllistävää huuhaa-humanismia yliopistossa ja kertoilee aina välillä ryhmäläistensä AMK-pilkasta. Esimerkiksi haalareiden väri oli fuksivuonna maailmanloppu, koska heidät saatettaisiin yhdistää ammattikorkean väkeen, joilla siis haalarit lähes samaa sävyä.
Ei siinä mitään, pitäkööt itseään parempana, onnea vaan työllistymiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, vaan siitä, että rekrytoija tietää, että liian monet ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet pitävät itseään yliopistoihmisinä ja ruuhkauttavat rekrytointia turhilla hakemuksillaan. Jos haetaan juristia, ei oikeasti kannata pyrkiä ammattikorkean tutkinnoilla.
Tuota lainaustasi "yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto" en ole nähnyt, mutta useamman kerran on tullut vastaan "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)". Luulisi, että tutkinnon suorittanut itse ymmärtäisi, mihin muodollinen pätevyys riittää, mutta ei näemmä ymmärrä, kun pitää noin selvästi täsmentää.
Tuo on kyllä vale että lukisi erikseen ilmoituksessa "ei AMK". En ole ikinä nähnyt ja katson lähes joka päivä työpaikkailmoituksia. Kyllä jollakin on antipatioita AMK kohtaan. Vaikea käsittää.
Ei muuten ole vale. Minäkin näin tuon tapaisen lisäyksen ihan viime aikoina. En äkkiseltään muista alaa, mutta voin yrittää googlettaa. (eri)
Tuo sanamuotohan tietysti tarkoittaa että alempi korkeakoulututkinto (kuten AMK, tai kandi) ei riitä vaan pitää olla ylempi korkeakoulututkinto (kuten maisteri tai YAMK).
Ei ollut noin, vaan selkeä viitttaus, ettei AMK-tutkinto nyt kelpaa. Mahdollisesti sosiaalialan paikka.
Tuossahan sitä tuli näytetyksi, miten paksusta rautalangasta on väännettävä silloin, kun haluaa hellävaroen sanoa, että vain maisterintutkinto kelpaa. Eikä silti mene perille.
Jos haluttaisiin vain maisteri, niin eiköhän se mainittaisiin ilmoituksessa tyyliin pätevyysvaatimuksena maisterin tutkinto sosiaalityöstä, sosiologiasta jne.
Mutta jos kelpuutetaan myös dippainssit, oikeustieteen ja lääketieteen kandit, on helpompi niputtaa koko joukko yhden otsikon alle. On tehtäviä, joihin pääsee monenlaisella taustalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa ihmisistä ei oikeasti tiedä mitä on plagiointi. Luullaan että voidaan ottaa lähdeteos, kopsata sen sisältö ja pikkuisen muuttaa lauseiden sanajärjestystä ja käyttää synonyymejä. Sitten kun laitetaan perään viite, niin kaikki on "kunnossa". Viitteiden käyttäminen ei riitä, jos koko tuotos on toisilta kopioitua eikä omaa pohdintaa tai synteesiä ole lainkaan.
Itse aloittelen juuri opinnäytetyötä ja olen miettinyt että kun teen työn suomeksi niin jos käytän pääosin englanninkielisiä lähteitä ja suomennan niistä saadun tekstin en siis sanasta sanaan vaan niin että idea säilyy niin vältynkö silloin parhaiten plagioinnilta? Sen ainakin tiedän että esim. Urkund ei käännä tekstejä eri kielelle niin vaikka kääntäisin ihan sanasta sanaan niin se ei näy ainakaan siellä.
Jos lainaat toisen ajatuksia tai tekstejä, vaikka se ei sanasta sanaan olisikaan niin kyseessä on plagiointi.
Jos taas kirjoitat esim. opinnäytetyötä bloggaajista ja näät jossakin tekstin, jossa keskustellaan bloggaajien materialismista ja saat tästä itsekin idean kirjoittaa materialismista omin sanoin, niin tämä ei suinkaan ole plagiointia. En vain ymmärrä muutenkaan, että miksi jossakin opinnäytetyössä on tarvetta plagioida. Jokainen nyt varmaan edes ykkösen arvoisesti saa jotakin väännettyä kasaan.
Jos kirjoitan opinnäytetyötä jossa käytetään esimerkiksi jotain teknologiaa, ja sitten pitää avata tekstiosuudessa että mikä ko. teknologia oikein on ja sille on tarkka määritelmä niin miten saan sen tehtyä "plagioimatta"?
Kun enhän minä sitä ole keksinyt ja se pitää kuitenkin selvittää joten käytännössä on pakko "lainata toisen ajatuksia tai tekstejä" tai koko opinnäytetyötä ei voi tehdä. Ymmärrän etten voi vain googlettaa artikkelia ja copy+pasteta sieltä mitään mutta kyllähän se sisältö pysyy jokseenkin samanlaisena vaikka miten yrittäisi kiertää ja kaartaa sitä.
Halleluja. Teet suoran lainauksen.
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa joidenkin yliopistolaisten antipatiat AMK kohtaan.
Kaverini opiskelee, noh, kauniisti sanottuna ei kovin työllistävää huuhaa-humanismia yliopistossa ja kertoilee aina välillä ryhmäläistensä AMK-pilkasta. Esimerkiksi haalareiden väri oli fuksivuonna maailmanloppu, koska heidät saatettaisiin yhdistää ammattikorkean väkeen, joilla siis haalarit lähes samaa sävyä.
Ei siinä mitään, pitäkööt itseään parempana, onnea vaan työllistymiseen.
Voi hyvä luoja sentään tätä touhua :D Ensinnäkin aikuiset ihmiset ja vieläpä oikein akateemiset ja korkeakoulutetut kokee tarpeelliseksi hankkia ne haalarit ryyppyreissuja varten ja sitten vielä tapellaan niiden väristä kuin jotkut 5-vuotiaat päiväkodissa hiekkalaatikolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa joidenkin yliopistolaisten antipatiat AMK kohtaan.
Kaverini opiskelee, noh, kauniisti sanottuna ei kovin työllistävää huuhaa-humanismia yliopistossa ja kertoilee aina välillä ryhmäläistensä AMK-pilkasta. Esimerkiksi haalareiden väri oli fuksivuonna maailmanloppu, koska heidät saatettaisiin yhdistää ammattikorkean väkeen, joilla siis haalarit lähes samaa sävyä.
Ei siinä mitään, pitäkööt itseään parempana, onnea vaan työllistymiseen.
Voi hyvä luoja sentään tätä touhua :D Ensinnäkin aikuiset ihmiset ja vieläpä oikein akateemiset ja korkeakoulutetut kokee tarpeelliseksi hankkia ne haalarit ryyppyreissuja varten ja sitten vielä tapellaan niiden väristä kuin jotkut 5-vuotiaat päiväkodissa hiekkalaatikolla.
Minä en ymmärtänyt tätä haalarijuttua edes 80-luvulla, kun kourallinen laitoksen puuhaihmisiä alkoi niitä hankkia eikä ketään muuta kiinnostanut. Kuinkahan iso prosentti opiskelijoista ylipäätään hankkii haalarin? Kyllähän niitä Espalla vilisee vappuna, mutta siinä on murto-osa pääkaupunkiseudun opiskelijoista. Meillä oli muuten väri aika onnettomasti valittu: valkoinen oli valkoinen vain sen ensimmäisen kerran, sitten piti ommella merkkejä erikoisiin paikkoihin. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, vaan siitä, että rekrytoija tietää, että liian monet ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet pitävät itseään yliopistoihmisinä ja ruuhkauttavat rekrytointia turhilla hakemuksillaan. Jos haetaan juristia, ei oikeasti kannata pyrkiä ammattikorkean tutkinnoilla.
Tuota lainaustasi "yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto" en ole nähnyt, mutta useamman kerran on tullut vastaan "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)". Luulisi, että tutkinnon suorittanut itse ymmärtäisi, mihin muodollinen pätevyys riittää, mutta ei näemmä ymmärrä, kun pitää noin selvästi täsmentää.
Tuo on kyllä vale että lukisi erikseen ilmoituksessa "ei AMK". En ole ikinä nähnyt ja katson lähes joka päivä työpaikkailmoituksia. Kyllä jollakin on antipatioita AMK kohtaan. Vaikea käsittää.
Ei muuten ole vale. Minäkin näin tuon tapaisen lisäyksen ihan viime aikoina. En äkkiseltään muista alaa, mutta voin yrittää googlettaa. (eri)
Tuo sanamuotohan tietysti tarkoittaa että alempi korkeakoulututkinto (kuten AMK, tai kandi) ei riitä vaan pitää olla ylempi korkeakoulututkinto (kuten maisteri tai YAMK).
Ei ollut noin, vaan selkeä viitttaus, ettei AMK-tutkinto nyt kelpaa. Mahdollisesti sosiaalialan paikka.
Tuossahan sitä tuli näytetyksi, miten paksusta rautalangasta on väännettävä silloin, kun haluaa hellävaroen sanoa, että vain maisterintutkinto kelpaa. Eikä silti mene perille.
Jos haluttaisiin vain maisteri, niin eiköhän se mainittaisiin ilmoituksessa tyyliin pätevyysvaatimuksena maisterin tutkinto sosiaalityöstä, sosiologiasta jne.
Mutta jos kelpuutetaan myös dippainssit, oikeustieteen ja lääketieteen kandit, on helpompi niputtaa koko joukko yhden otsikon alle. On tehtäviä, joihin pääsee monenlaisella taustalla.
Tuossa tapauksessa yamk-tutkinto tuskin sitten on yhtään huonompi pohja työhön kuin mikään muukaan ylempi korkeakoulututkinto, jos osaamisen suhteen ei ole mitään erityisvaatimuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa ihmisistä ei oikeasti tiedä mitä on plagiointi. Luullaan että voidaan ottaa lähdeteos, kopsata sen sisältö ja pikkuisen muuttaa lauseiden sanajärjestystä ja käyttää synonyymejä. Sitten kun laitetaan perään viite, niin kaikki on "kunnossa". Viitteiden käyttäminen ei riitä, jos koko tuotos on toisilta kopioitua eikä omaa pohdintaa tai synteesiä ole lainkaan.
Itse aloittelen juuri opinnäytetyötä ja olen miettinyt että kun teen työn suomeksi niin jos käytän pääosin englanninkielisiä lähteitä ja suomennan niistä saadun tekstin en siis sanasta sanaan vaan niin että idea säilyy niin vältynkö silloin parhaiten plagioinnilta? Sen ainakin tiedän että esim. Urkund ei käännä tekstejä eri kielelle niin vaikka kääntäisin ihan sanasta sanaan niin se ei näy ainakaan siellä.
Vältyt plagioinnilta, kun luet tutkimusaiheeseesi liittyvää kirjallisuutta millä tahansa kielellä ja muodostat tästä olemassa olevasta tiedosta synteesin. Koska tämä synteesi on uusi (siis juuri sinun tutkimuskysymykseesi liittyvä), niin tietysti kirjoitat sen omin sanoin, ei ole muuta vaihtoehtoa, lähteisiisi huolellisesti viitaten. Jos tutkimusta tekee oikein, ei ole mitään syytä pelätä, että vahingossa plagioi.
Esimerkki:
Tutkimukseni vertailee vauva.fi-ja ylilauta.fi-keskustelypalstoilla kirjoittavien näkemyksiä äitiydestä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että että naisten ja miesten näkemykset äitiydestä eroavat tavoilla A (viite 1), B (viite 2 ja 3) ja C (viite 4). Toisaalta, molemmissa ryhmissä äitiyteen liitetään käsitteitä X, Y (viite 5) ja Z (viite 6). Viite 6 mukaan tärkein näkemysten eroa selittävä tekijä on "toksisesta maskuliinisuudesta aiheutuva kognitiivinen dissonanssi ja ulina".
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa joidenkin yliopistolaisten antipatiat AMK kohtaan.
Kaverini opiskelee, noh, kauniisti sanottuna ei kovin työllistävää huuhaa-humanismia yliopistossa ja kertoilee aina välillä ryhmäläistensä AMK-pilkasta. Esimerkiksi haalareiden väri oli fuksivuonna maailmanloppu, koska heidät saatettaisiin yhdistää ammattikorkean väkeen, joilla siis haalarit lähes samaa sävyä.
Ei siinä mitään, pitäkööt itseään parempana, onnea vaan työllistymiseen.
Ymmärrän hyvin ketutuksen. En ymmärrä miksi amkkilaisten on pitänyt varastaa haalarit, fuksiaiset ym. yliopistoperinteet. Eikö voi keksiä mitään omaperäistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, vaan siitä, että rekrytoija tietää, että liian monet ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet pitävät itseään yliopistoihmisinä ja ruuhkauttavat rekrytointia turhilla hakemuksillaan. Jos haetaan juristia, ei oikeasti kannata pyrkiä ammattikorkean tutkinnoilla.
Tuota lainaustasi "yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto" en ole nähnyt, mutta useamman kerran on tullut vastaan "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)". Luulisi, että tutkinnon suorittanut itse ymmärtäisi, mihin muodollinen pätevyys riittää, mutta ei näemmä ymmärrä, kun pitää noin selvästi täsmentää.
Tuo on kyllä vale että lukisi erikseen ilmoituksessa "ei AMK". En ole ikinä nähnyt ja katson lähes joka päivä työpaikkailmoituksia. Kyllä jollakin on antipatioita AMK kohtaan. Vaikea käsittää.
Ei muuten ole vale. Minäkin näin tuon tapaisen lisäyksen ihan viime aikoina. En äkkiseltään muista alaa, mutta voin yrittää googlettaa. (eri)
Tuo sanamuotohan tietysti tarkoittaa että alempi korkeakoulututkinto (kuten AMK, tai kandi) ei riitä vaan pitää olla ylempi korkeakoulututkinto (kuten maisteri tai YAMK).
Ei ollut noin, vaan selkeä viitttaus, ettei AMK-tutkinto nyt kelpaa. Mahdollisesti sosiaalialan paikka.
Tuossahan sitä tuli näytetyksi, miten paksusta rautalangasta on väännettävä silloin, kun haluaa hellävaroen sanoa, että vain maisterintutkinto kelpaa. Eikä silti mene perille.
Jos haluttaisiin vain maisteri, niin eiköhän se mainittaisiin ilmoituksessa tyyliin pätevyysvaatimuksena maisterin tutkinto sosiaalityöstä, sosiologiasta jne.
Mutta jos kelpuutetaan myös dippainssit, oikeustieteen ja lääketieteen kandit, on helpompi niputtaa koko joukko yhden otsikon alle. On tehtäviä, joihin pääsee monenlaisella taustalla.
Tuossa tapauksessa yamk-tutkinto tuskin sitten on yhtään huonompi pohja työhön kuin mikään muukaan ylempi korkeakoulututkinto, jos osaamisen suhteen ei ole mitään erityisvaatimuksia.
Olen seurannut tuollaiseen tehtävään hakevien rekryprosesseja parikymmentä vuotta. Vähimmäisvaatimus on ylempi [akateeminen] korkeakoulututkinto, mutta ensimmäisestä vaiheesta edenneillä on paljon enemmän. Hakijoiden joukossa on aina toistasataa kappaletta YAMK-tutkinnon suorittaneita ja kaikenlaisia muita onnensa kokeilijoita, ja heitä siinä alkuvaiheessa raakataan urakalla pinosta pois. Tutkintojen kirjo on ällistyttävän laaja, mutta vähimmäiskelpoisuudesta ei tingitä, ei edes suhteilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, vaan siitä, että rekrytoija tietää, että liian monet ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet pitävät itseään yliopistoihmisinä ja ruuhkauttavat rekrytointia turhilla hakemuksillaan. Jos haetaan juristia, ei oikeasti kannata pyrkiä ammattikorkean tutkinnoilla.
Tuota lainaustasi "yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto" en ole nähnyt, mutta useamman kerran on tullut vastaan "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)". Luulisi, että tutkinnon suorittanut itse ymmärtäisi, mihin muodollinen pätevyys riittää, mutta ei näemmä ymmärrä, kun pitää noin selvästi täsmentää.
Tuo on kyllä vale että lukisi erikseen ilmoituksessa "ei AMK". En ole ikinä nähnyt ja katson lähes joka päivä työpaikkailmoituksia. Kyllä jollakin on antipatioita AMK kohtaan. Vaikea käsittää.
Ei muuten ole vale. Minäkin näin tuon tapaisen lisäyksen ihan viime aikoina. En äkkiseltään muista alaa, mutta voin yrittää googlettaa. (eri)
Tuo sanamuotohan tietysti tarkoittaa että alempi korkeakoulututkinto (kuten AMK, tai kandi) ei riitä vaan pitää olla ylempi korkeakoulututkinto (kuten maisteri tai YAMK).
Ei ollut noin, vaan selkeä viitttaus, ettei AMK-tutkinto nyt kelpaa. Mahdollisesti sosiaalialan paikka.
Tuossahan sitä tuli näytetyksi, miten paksusta rautalangasta on väännettävä silloin, kun haluaa hellävaroen sanoa, että vain maisterintutkinto kelpaa. Eikä silti mene perille.
Jos haluttaisiin vain maisteri, niin eiköhän se mainittaisiin ilmoituksessa tyyliin pätevyysvaatimuksena maisterin tutkinto sosiaalityöstä, sosiologiasta jne.
Mutta jos kelpuutetaan myös dippainssit, oikeustieteen ja lääketieteen kandit, on helpompi niputtaa koko joukko yhden otsikon alle. On tehtäviä, joihin pääsee monenlaisella taustalla.
Tuossa tapauksessa yamk-tutkinto tuskin sitten on yhtään huonompi pohja työhön kuin mikään muukaan ylempi korkeakoulututkinto, jos osaamisen suhteen ei ole mitään erityisvaatimuksia.
Olen seurannut tuollaiseen tehtävään hakevien rekryprosesseja parikymmentä vuotta. Vähimmäisvaatimus on ylempi [akateeminen] korkeakoulututkinto, mutta ensimmäisestä vaiheesta edenneillä on paljon enemmän. Hakijoiden joukossa on aina toistasataa kappaletta YAMK-tutkinnon suorittaneita ja kaikenlaisia muita onnensa kokeilijoita, ja heitä siinä alkuvaiheessa raakataan urakalla pinosta pois. Tutkintojen kirjo on ällistyttävän laaja, mutta vähimmäiskelpoisuudesta ei tingitä, ei edes suhteilla.
Ajat muuttuvat tässäkin suhteessa. Helsingin apulaispormestarit esimerkiksi tekevät töitään ihan pelkällä alemmilla korkeakoulututkinnolla (sairaanhoitaja AMK ja humanististen tieteiden kandidaatti).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa joidenkin yliopistolaisten antipatiat AMK kohtaan.
Kaverini opiskelee, noh, kauniisti sanottuna ei kovin työllistävää huuhaa-humanismia yliopistossa ja kertoilee aina välillä ryhmäläistensä AMK-pilkasta. Esimerkiksi haalareiden väri oli fuksivuonna maailmanloppu, koska heidät saatettaisiin yhdistää ammattikorkean väkeen, joilla siis haalarit lähes samaa sävyä.
Ei siinä mitään, pitäkööt itseään parempana, onnea vaan työllistymiseen.
Kyllä mä arvostan enemmän yliopiston kuin amk:n käynyttä, ihan sama mikä linja. Ymmärrän kaveriasi.
Itsekin olen tekniikan tohtori, joka tietää että pelkällä pitkäjänteisyydellä ei yliopistossa pärjää. Amk:sta tuntuu selviävän mikäkin tauno ja se näkyy mm. sairaanhoidon laadussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, vaan siitä, että rekrytoija tietää, että liian monet ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet pitävät itseään yliopistoihmisinä ja ruuhkauttavat rekrytointia turhilla hakemuksillaan. Jos haetaan juristia, ei oikeasti kannata pyrkiä ammattikorkean tutkinnoilla.
Tuota lainaustasi "yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto" en ole nähnyt, mutta useamman kerran on tullut vastaan "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)". Luulisi, että tutkinnon suorittanut itse ymmärtäisi, mihin muodollinen pätevyys riittää, mutta ei näemmä ymmärrä, kun pitää noin selvästi täsmentää.
Tuo on kyllä vale että lukisi erikseen ilmoituksessa "ei AMK". En ole ikinä nähnyt ja katson lähes joka päivä työpaikkailmoituksia. Kyllä jollakin on antipatioita AMK kohtaan. Vaikea käsittää.
Ei muuten ole vale. Minäkin näin tuon tapaisen lisäyksen ihan viime aikoina. En äkkiseltään muista alaa, mutta voin yrittää googlettaa. (eri)
Tuo sanamuotohan tietysti tarkoittaa että alempi korkeakoulututkinto (kuten AMK, tai kandi) ei riitä vaan pitää olla ylempi korkeakoulututkinto (kuten maisteri tai YAMK).
Ei ollut noin, vaan selkeä viitttaus, ettei AMK-tutkinto nyt kelpaa. Mahdollisesti sosiaalialan paikka.
Tuossahan sitä tuli näytetyksi, miten paksusta rautalangasta on väännettävä silloin, kun haluaa hellävaroen sanoa, että vain maisterintutkinto kelpaa. Eikä silti mene perille.
Jos haluttaisiin vain maisteri, niin eiköhän se mainittaisiin ilmoituksessa tyyliin pätevyysvaatimuksena maisterin tutkinto sosiaalityöstä, sosiologiasta jne.
Mutta jos kelpuutetaan myös dippainssit, oikeustieteen ja lääketieteen kandit, on helpompi niputtaa koko joukko yhden otsikon alle. On tehtäviä, joihin pääsee monenlaisella taustalla.
Tuossa tapauksessa yamk-tutkinto tuskin sitten on yhtään huonompi pohja työhön kuin mikään muukaan ylempi korkeakoulututkinto, jos osaamisen suhteen ei ole mitään erityisvaatimuksia.
Olen seurannut tuollaiseen tehtävään hakevien rekryprosesseja parikymmentä vuotta. Vähimmäisvaatimus on ylempi [akateeminen] korkeakoulututkinto, mutta ensimmäisestä vaiheesta edenneillä on paljon enemmän. Hakijoiden joukossa on aina toistasataa kappaletta YAMK-tutkinnon suorittaneita ja kaikenlaisia muita onnensa kokeilijoita, ja heitä siinä alkuvaiheessa raakataan urakalla pinosta pois. Tutkintojen kirjo on ällistyttävän laaja, mutta vähimmäiskelpoisuudesta ei tingitä, ei edes suhteilla.
Ajat muuttuvat tässäkin suhteessa. Helsingin apulaispormestarit esimerkiksi tekevät töitään ihan pelkällä alemmilla korkeakoulututkinnolla (sairaanhoitaja AMK ja humanististen tieteiden kandidaatti).
Sinä et näemmä ymmärrä, mikä ero on poliitikolla ja asiantuntijalla. Joillakin aloilla ajat eivät muutu, vaan muodolliset ja muut pätevyysvaatimukset ovat paikallaan, kun osaavimpia etsitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa joidenkin yliopistolaisten antipatiat AMK kohtaan.
Kaverini opiskelee, noh, kauniisti sanottuna ei kovin työllistävää huuhaa-humanismia yliopistossa ja kertoilee aina välillä ryhmäläistensä AMK-pilkasta. Esimerkiksi haalareiden väri oli fuksivuonna maailmanloppu, koska heidät saatettaisiin yhdistää ammattikorkean väkeen, joilla siis haalarit lähes samaa sävyä.
Ei siinä mitään, pitäkööt itseään parempana, onnea vaan työllistymiseen.
Kyllä mä arvostan enemmän yliopiston kuin amk:n käynyttä, ihan sama mikä linja. Ymmärrän kaveriasi.
Itsekin olen tekniikan tohtori, joka tietää että pelkällä pitkäjänteisyydellä ei yliopistossa pärjää. Amk:sta tuntuu selviävän mikäkin tauno ja se näkyy mm. sairaanhoidon laadussa.
Meilläkin on suvussa hyvin yksinkertainen tohtorismies. Tyhmä tohtori ei ole mikään harvinaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, vaan siitä, että rekrytoija tietää, että liian monet ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet pitävät itseään yliopistoihmisinä ja ruuhkauttavat rekrytointia turhilla hakemuksillaan. Jos haetaan juristia, ei oikeasti kannata pyrkiä ammattikorkean tutkinnoilla.
Tuota lainaustasi "yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto" en ole nähnyt, mutta useamman kerran on tullut vastaan "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)". Luulisi, että tutkinnon suorittanut itse ymmärtäisi, mihin muodollinen pätevyys riittää, mutta ei näemmä ymmärrä, kun pitää noin selvästi täsmentää.
Tuo on kyllä vale että lukisi erikseen ilmoituksessa "ei AMK". En ole ikinä nähnyt ja katson lähes joka päivä työpaikkailmoituksia. Kyllä jollakin on antipatioita AMK kohtaan. Vaikea käsittää.
Ei muuten ole vale. Minäkin näin tuon tapaisen lisäyksen ihan viime aikoina. En äkkiseltään muista alaa, mutta voin yrittää googlettaa. (eri)
Tuo sanamuotohan tietysti tarkoittaa että alempi korkeakoulututkinto (kuten AMK, tai kandi) ei riitä vaan pitää olla ylempi korkeakoulututkinto (kuten maisteri tai YAMK).
Ei ollut noin, vaan selkeä viitttaus, ettei AMK-tutkinto nyt kelpaa. Mahdollisesti sosiaalialan paikka.
Tuossahan sitä tuli näytetyksi, miten paksusta rautalangasta on väännettävä silloin, kun haluaa hellävaroen sanoa, että vain maisterintutkinto kelpaa. Eikä silti mene perille.
Jos haluttaisiin vain maisteri, niin eiköhän se mainittaisiin ilmoituksessa tyyliin pätevyysvaatimuksena maisterin tutkinto sosiaalityöstä, sosiologiasta jne.
Mutta jos kelpuutetaan myös dippainssit, oikeustieteen ja lääketieteen kandit, on helpompi niputtaa koko joukko yhden otsikon alle. On tehtäviä, joihin pääsee monenlaisella taustalla.
Tuossa tapauksessa yamk-tutkinto tuskin sitten on yhtään huonompi pohja työhön kuin mikään muukaan ylempi korkeakoulututkinto, jos osaamisen suhteen ei ole mitään erityisvaatimuksia.
Olen seurannut tuollaiseen tehtävään hakevien rekryprosesseja parikymmentä vuotta. Vähimmäisvaatimus on ylempi [akateeminen] korkeakoulututkinto, mutta ensimmäisestä vaiheesta edenneillä on paljon enemmän. Hakijoiden joukossa on aina toistasataa kappaletta YAMK-tutkinnon suorittaneita ja kaikenlaisia muita onnensa kokeilijoita, ja heitä siinä alkuvaiheessa raakataan urakalla pinosta pois. Tutkintojen kirjo on ällistyttävän laaja, mutta vähimmäiskelpoisuudesta ei tingitä, ei edes suhteilla.
Ajat muuttuvat tässäkin suhteessa. Helsingin apulaispormestarit esimerkiksi tekevät töitään ihan pelkällä alemmilla korkeakoulututkinnolla (sairaanhoitaja AMK ja humanististen tieteiden kandidaatti).
Sinä et näemmä ymmärrä, mikä ero on poliitikolla ja asiantuntijalla. Joillakin aloilla ajat eivät muutu, vaan muodolliset ja muut pätevyysvaatimukset ovat paikallaan, kun osaavimpia etsitään.
Älä olkiukkoile. Mitä enemmän yamk-tutkinnoilla työmarkkinoille ihmisiä valmistuu, sitä enemmän sen työllistävyysvaikutus paranee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa joidenkin yliopistolaisten antipatiat AMK kohtaan.
Kaverini opiskelee, noh, kauniisti sanottuna ei kovin työllistävää huuhaa-humanismia yliopistossa ja kertoilee aina välillä ryhmäläistensä AMK-pilkasta. Esimerkiksi haalareiden väri oli fuksivuonna maailmanloppu, koska heidät saatettaisiin yhdistää ammattikorkean väkeen, joilla siis haalarit lähes samaa sävyä.
Ei siinä mitään, pitäkööt itseään parempana, onnea vaan työllistymiseen.
Kyllä mä arvostan enemmän yliopiston kuin amk:n käynyttä, ihan sama mikä linja. Ymmärrän kaveriasi.
Itsekin olen tekniikan tohtori, joka tietää että pelkällä pitkäjänteisyydellä ei yliopistossa pärjää. Amk:sta tuntuu selviävän mikäkin tauno ja se näkyy mm. sairaanhoidon laadussa.
Kyllä minun mielestä ensihoitajan työ vaatii enemmän (tai objektiivisemmin sanoen voidaan perustella vaativan) kuin lastentarhanopettajan, papin tai farmaseutin työ ihan noin esimerkkinä. Moni tekniikan tohtorikin alkaisi ikävöidä äitiä jos joutuisi samoihin tilanteisiin, joihin kätilö, poliisi, ensihoitaja jne. voi joutua tai joutuu.
Opiskelu voi olla vaativampaa, mutta työn vaativuutta ei voi mitata pelkällä palikkatestillä.
Monella yliopiston alalla myöskin osaajia tarvitaan paljon vähemmän kuin esim.sairaanhoitajia, joten toki sairaanhoitajen joukossa syntyy jo siitäkin syystä enemmän virheitä ja moitittavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, vaan siitä, että rekrytoija tietää, että liian monet ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet pitävät itseään yliopistoihmisinä ja ruuhkauttavat rekrytointia turhilla hakemuksillaan. Jos haetaan juristia, ei oikeasti kannata pyrkiä ammattikorkean tutkinnoilla.
Tuota lainaustasi "yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto" en ole nähnyt, mutta useamman kerran on tullut vastaan "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)". Luulisi, että tutkinnon suorittanut itse ymmärtäisi, mihin muodollinen pätevyys riittää, mutta ei näemmä ymmärrä, kun pitää noin selvästi täsmentää.
Tuo on kyllä vale että lukisi erikseen ilmoituksessa "ei AMK". En ole ikinä nähnyt ja katson lähes joka päivä työpaikkailmoituksia. Kyllä jollakin on antipatioita AMK kohtaan. Vaikea käsittää.
Ei muuten ole vale. Minäkin näin tuon tapaisen lisäyksen ihan viime aikoina. En äkkiseltään muista alaa, mutta voin yrittää googlettaa. (eri)
Tuo sanamuotohan tietysti tarkoittaa että alempi korkeakoulututkinto (kuten AMK, tai kandi) ei riitä vaan pitää olla ylempi korkeakoulututkinto (kuten maisteri tai YAMK).
Ei ollut noin, vaan selkeä viitttaus, ettei AMK-tutkinto nyt kelpaa. Mahdollisesti sosiaalialan paikka.
Tuossahan sitä tuli näytetyksi, miten paksusta rautalangasta on väännettävä silloin, kun haluaa hellävaroen sanoa, että vain maisterintutkinto kelpaa. Eikä silti mene perille.
Jos haluttaisiin vain maisteri, niin eiköhän se mainittaisiin ilmoituksessa tyyliin pätevyysvaatimuksena maisterin tutkinto sosiaalityöstä, sosiologiasta jne.
Mutta jos kelpuutetaan myös dippainssit, oikeustieteen ja lääketieteen kandit, on helpompi niputtaa koko joukko yhden otsikon alle. On tehtäviä, joihin pääsee monenlaisella taustalla.
Tuossa tapauksessa yamk-tutkinto tuskin sitten on yhtään huonompi pohja työhön kuin mikään muukaan ylempi korkeakoulututkinto, jos osaamisen suhteen ei ole mitään erityisvaatimuksia.
Olen seurannut tuollaiseen tehtävään hakevien rekryprosesseja parikymmentä vuotta. Vähimmäisvaatimus on ylempi [akateeminen] korkeakoulututkinto, mutta ensimmäisestä vaiheesta edenneillä on paljon enemmän. Hakijoiden joukossa on aina toistasataa kappaletta YAMK-tutkinnon suorittaneita ja kaikenlaisia muita onnensa kokeilijoita, ja heitä siinä alkuvaiheessa raakataan urakalla pinosta pois. Tutkintojen kirjo on ällistyttävän laaja, mutta vähimmäiskelpoisuudesta ei tingitä, ei edes suhteilla.
Ajat muuttuvat tässäkin suhteessa. Helsingin apulaispormestarit esimerkiksi tekevät töitään ihan pelkällä alemmilla korkeakoulututkinnolla (sairaanhoitaja AMK ja humanististen tieteiden kandidaatti).
Sinä et näemmä ymmärrä, mikä ero on poliitikolla ja asiantuntijalla. Joillakin aloilla ajat eivät muutu, vaan muodolliset ja muut pätevyysvaatimukset ovat paikallaan, kun osaavimpia etsitään.
Älä olkiukkoile. Mitä enemmän yamk-tutkinnoilla työmarkkinoille ihmisiä valmistuu, sitä enemmän sen työllistävyysvaikutus paranee.
Unelmoi pois vain. Tietämyksesi näkyy olevan sillä tasolla, että silmät kiinni saavutat parhaat tulokset. :)
Alue: Aihe vapaa
Uutisen mukaan plagioinnista epäillyt työskentelevät opettajina ammattikoulussa, ei ammattikorkeakoulussa. Miten joillekin voi olla niin vaikea oppia erottamaan nämä kaksi eri tason oppilaitosta toisistaan? Eivät taida olla mitään kovin teräviä tyyppejä.