Kuinka pettäminen paljastui?
Kommentit (1762)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidän sanonnasta "Totuus ei pala tulessakaan". Kieroilijat saavat selitellä ja kieltää ja suojata itseään valehtelemalla ja vääristelemällä. Mutta kyllä jokin pieni osa heissäkin tietää miten asia on.
Seksuaalisen tyydytyksen varatulle huolehtiva laupeudenlähettiläs saa joku kaunis päivä ovelleen salarakkaansa surullisen ja petetyn vaimon, joka kysyy miksi?? Mitäs tämä seksin äiti teresa siihen? Äläs nyt, kun minähän vaan auttelen ja teen niin kovin hyvää. Pitäiskö olla vielä kiitollinenkin kenties?
Sanoisin, että kysypä ihan omalta puolisoltasi. Tai voinhan kertoa, että itse harrastin seksiä hänen kanssaan ihan vain siksi, että se oli erittäin nautinnollista meistä molemmista.
Oisko noita autettavia enemmänkin...
En tiedä, kun omani ei ainakaan ole mikään "auttamissuhde", vaikka se antaakin sellaista tyydytystä, mitä ei vakikumppanin kanssa ole mahdollista.
Eiks kannattais erota? Vai onko niin että paneskelu salassa on nautinnollista, mutta kunbse talo ha autokin on niin hienot? Hyi hlvtti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä muuta kuin, että on täällä paljon kauheita ihmisiä, kun rikkovat tuosta vain muiden viestisalaisuutta.
Ihmiset kun voivat viestitellä monenlaisista asioista ystävilleen eikä ne välttämättä ole tarkoitettu KENENKÄÄN muun nähtäväksi. Enkä puhu nyt siis mistään pettämisjutuista.
Joo, ei todellakaan ollut tarkoitettu mun nähtäväksi viestit, milloin pannaan taas, oli viimeksikin niin ihanaa. Se on ihan totta. Hyi hyi minua kun luin mieheni panoviestit toiselle naiselle.
No tahallaan väärinymmärsit viestini, mutta pointtini oli se, että ihmiset käyvät vakoilemassa puolisoidensa viestejä löytääkseen todisteita pettämisestä. Ehkä mitään pettämistä ei ole edes tapahtunut, mutta siinä samassa saattaa nähdä muunlaisia viestejä, joita ei ole muille tarkoitettu.
Toisten salasanojen ja pääsykoodien urkkiminen ei ole millään tavalla sallittua ja viestittelyä koskee kirjesalaisuus ihan yhtä lailla kuin perinteisiäkin kirjeitä. Luulisi olevan itsestäänselvyys.
En ikinä lukisi puolisoni mitään viestejä enkä usko, että hän koskaan urkkisi minun.
Ja halusit tulla nyt tänne ripittämään minua/meitä miten ei saa toimia. Ja luulet että en tiedä viestisalaisuudesta yms. Kyllä tiedän. Kaikki tietää. Ja kuitenkin minua kaduttaa eniten se, etten tehnyt salapoliisityötäni aikaisemmin vaan luotin sinisilmäisesti kun mua kusetettiin 6-0 kaikin tavoin. Se harmittaa. Mut parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Niin, miten eri "rikokset" eri arvotetaan? Kumpi on pahempi, viestintäsalaisuuden rikkominen vai uskottomuus?
Uskottomuus
Mitä jos olet käynyt lukemassa toisen viestejä ns. turhaan eli niistä ei olisikaan paljastunut seksuaalista pettämistä? Sinä olisit pettänyt puolisosi luottamuksen lukemalla viestejä mustasukkaisuuksissasi, vaikka hän ei olisi tehnyt mitään väärää. Mutta se ei sitten yhtäkkiä olisikaan sinun mielestäsi väärin? :)
Tässä on sama ajatus kuin pettäjillä. Se mitä ei tiedä, ei satuta ;)
Niinpä niin, mutta olisit ihan samalla tavalla pettäjä, vaikka et niin itse kokisi. Ja kaiken lisäksi lain silmissä rikollinen.
Lain silmissä :D Just joo. On kahden keskenään suhteessa olevan ihmisen välinen asia, ei tähän laki puutu, ennen kuin henkilö itse tekee rikosilmoituksen tutkitusta puhelimestaan tai sähköposteistaan jne. Ja aikamoinen vekkuli täytyy olla, että pettämisen paljastuttua esim. tekstareista, nostaa syytteet.
Tulee ero, kolme lasta jää vaikkapa isättömiksi kun miehen pitkä salasuhde paljastuu, joudutaan myymään koti alta, surua ja tuskaa, mutta kappas, kun mies uuden sutturansa kanssa nostaa syyteet ja vaatii ex-vaimolta kunnon korvaukset.
Ja sama juttu, vaikka "tutkimuksen uhri" olisi viatonkin, kun yleensä on pätevät syyt puolisolla alkaa epäillä, jos ollaan ns. normaaliälyisiä ja ilman päihdeongelmia, eli keskustelemaan vaan ja selvittelemään asiaa. Jossain se syy on epäilyyn.
Ja edelleen, kukaan muu ei voi nostaa syytteitä kuin asianomainen itse. Uskoisin, että rakkaus kantaa ja homma selvitetään, kun toinen kertoo, että mulla oli epäilykset ja pyytää anteeksi. Siinä se toinenkin jo ymmärtää, että hei, sen täytyy rakastaa minua, kun oli noin huolissaan ja epätoivoinen.
Aina tulkutetaan juridisesti, juridisesti, mutta unohdetaan kaikki inhimilliset tekijät. Ja nimitellään vielä ihan rikolliseksi. Aika harvalla kuitenkaan on mitään valtiota uhkaavia salaisuuksia esim. kotipuhelimessaan. Ja luotettava kumppani ei levittele niitä työjuttuja varmaankaan mihinkään, tutkii vaan jälkiä pettämisestä. -sivusta
Vähän ohis mutta huvittavaa on kun tiedän tapauksen, missä jotkut ulkopuoliset olivat keksineet vaikka mitä pettämishuhuja yhdestä suhteesta ja keskenään puivat niitä. Nämä asianosaiset eivöt puineet mitään tuollaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä muuta kuin, että on täällä paljon kauheita ihmisiä, kun rikkovat tuosta vain muiden viestisalaisuutta.
Ihmiset kun voivat viestitellä monenlaisista asioista ystävilleen eikä ne välttämättä ole tarkoitettu KENENKÄÄN muun nähtäväksi. Enkä puhu nyt siis mistään pettämisjutuista.
Joo, ei todellakaan ollut tarkoitettu mun nähtäväksi viestit, milloin pannaan taas, oli viimeksikin niin ihanaa. Se on ihan totta. Hyi hyi minua kun luin mieheni panoviestit toiselle naiselle.
No tahallaan väärinymmärsit viestini, mutta pointtini oli se, että ihmiset käyvät vakoilemassa puolisoidensa viestejä löytääkseen todisteita pettämisestä. Ehkä mitään pettämistä ei ole edes tapahtunut, mutta siinä samassa saattaa nähdä muunlaisia viestejä, joita ei ole muille tarkoitettu.
Toisten salasanojen ja pääsykoodien urkkiminen ei ole millään tavalla sallittua ja viestittelyä koskee kirjesalaisuus ihan yhtä lailla kuin perinteisiäkin kirjeitä. Luulisi olevan itsestäänselvyys.
En ikinä lukisi puolisoni mitään viestejä enkä usko, että hän koskaan urkkisi minun.
Periaatteessa olet oikeassa, mutta Facebookissa ei kyllä kenenkään kannata muutenkaan mitään luottamuksellista kirjoitella, joten en osaa pitää tuota tekoa pahana. Ihan oma syy jos on niin tyhmä että käyttää Facea salaisiin asioihinsa :-D
t. Eri
No viel tyhmempinä pidän niitä, jotka eivät osaa joskus epäillä joitain face päivityksiä tai profiileja vääriksi. Harva on todellakaan niin tyhmä, että kovin salaisia kävisi faceen tai muualle pistämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä muuta kuin, että on täällä paljon kauheita ihmisiä, kun rikkovat tuosta vain muiden viestisalaisuutta.
Ihmiset kun voivat viestitellä monenlaisista asioista ystävilleen eikä ne välttämättä ole tarkoitettu KENENKÄÄN muun nähtäväksi. Enkä puhu nyt siis mistään pettämisjutuista.
Joo, ei todellakaan ollut tarkoitettu mun nähtäväksi viestit, milloin pannaan taas, oli viimeksikin niin ihanaa. Se on ihan totta. Hyi hyi minua kun luin mieheni panoviestit toiselle naiselle.
No tahallaan väärinymmärsit viestini, mutta pointtini oli se, että ihmiset käyvät vakoilemassa puolisoidensa viestejä löytääkseen todisteita pettämisestä. Ehkä mitään pettämistä ei ole edes tapahtunut, mutta siinä samassa saattaa nähdä muunlaisia viestejä, joita ei ole muille tarkoitettu.
Toisten salasanojen ja pääsykoodien urkkiminen ei ole millään tavalla sallittua ja viestittelyä koskee kirjesalaisuus ihan yhtä lailla kuin perinteisiäkin kirjeitä. Luulisi olevan itsestäänselvyys.
En ikinä lukisi puolisoni mitään viestejä enkä usko, että hän koskaan urkkisi minun.
Periaatteessa olet oikeassa, mutta Facebookissa ei kyllä kenenkään kannata muutenkaan mitään luottamuksellista kirjoitella, joten en osaa pitää tuota tekoa pahana. Ihan oma syy jos on niin tyhmä että käyttää Facea salaisiin asioihinsa :-D
t. Eri
No viel tyhmempinä pidän niitä, jotka eivät osaa joskus epäillä joitain face päivityksiä tai profiileja vääriksi. Harva on todellakaan niin tyhmä, että kovin salaisia kävisi faceen tai muualle pistämään.
Idiootit uskoo vaikka mitä. Naurettavaa kuinka helposti ihmiset voi saada uskomaan vaikka mitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä muuta kuin, että on täällä paljon kauheita ihmisiä, kun rikkovat tuosta vain muiden viestisalaisuutta.
Ihmiset kun voivat viestitellä monenlaisista asioista ystävilleen eikä ne välttämättä ole tarkoitettu KENENKÄÄN muun nähtäväksi. Enkä puhu nyt siis mistään pettämisjutuista.
Joo, ei todellakaan ollut tarkoitettu mun nähtäväksi viestit, milloin pannaan taas, oli viimeksikin niin ihanaa. Se on ihan totta. Hyi hyi minua kun luin mieheni panoviestit toiselle naiselle.
No tahallaan väärinymmärsit viestini, mutta pointtini oli se, että ihmiset käyvät vakoilemassa puolisoidensa viestejä löytääkseen todisteita pettämisestä. Ehkä mitään pettämistä ei ole edes tapahtunut, mutta siinä samassa saattaa nähdä muunlaisia viestejä, joita ei ole muille tarkoitettu.
Toisten salasanojen ja pääsykoodien urkkiminen ei ole millään tavalla sallittua ja viestittelyä koskee kirjesalaisuus ihan yhtä lailla kuin perinteisiäkin kirjeitä. Luulisi olevan itsestäänselvyys.
En ikinä lukisi puolisoni mitään viestejä enkä usko, että hän koskaan urkkisi minun.
Ja halusit tulla nyt tänne ripittämään minua/meitä miten ei saa toimia. Ja luulet että en tiedä viestisalaisuudesta yms. Kyllä tiedän. Kaikki tietää. Ja kuitenkin minua kaduttaa eniten se, etten tehnyt salapoliisityötäni aikaisemmin vaan luotin sinisilmäisesti kun mua kusetettiin 6-0 kaikin tavoin. Se harmittaa. Mut parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Niin, miten eri "rikokset" eri arvotetaan? Kumpi on pahempi, viestintäsalaisuuden rikkominen vai uskottomuus?
Uskottomuus
Mitä jos olet käynyt lukemassa toisen viestejä ns. turhaan eli niistä ei olisikaan paljastunut seksuaalista pettämistä? Sinä olisit pettänyt puolisosi luottamuksen lukemalla viestejä mustasukkaisuuksissasi, vaikka hän ei olisi tehnyt mitään väärää. Mutta se ei sitten yhtäkkiä olisikaan sinun mielestäsi väärin? :)
Tässä on sama ajatus kuin pettäjillä. Se mitä ei tiedä, ei satuta ;)
Niinpä niin, mutta olisit ihan samalla tavalla pettäjä, vaikka et niin itse kokisi. Ja kaiken lisäksi lain silmissä rikollinen.
Lain silmissä :D Just joo. On kahden keskenään suhteessa olevan ihmisen välinen asia, ei tähän laki puutu, ennen kuin henkilö itse tekee rikosilmoituksen tutkitusta puhelimestaan tai sähköposteistaan jne. Ja aikamoinen vekkuli täytyy olla, että pettämisen paljastuttua esim. tekstareista, nostaa syytteet.
Tulee ero, kolme lasta jää vaikkapa isättömiksi kun miehen pitkä salasuhde paljastuu, joudutaan myymään koti alta, surua ja tuskaa, mutta kappas, kun mies uuden sutturansa kanssa nostaa syyteet ja vaatii ex-vaimolta kunnon korvaukset.
Ja sama juttu, vaikka "tutkimuksen uhri" olisi viatonkin, kun yleensä on pätevät syyt puolisolla alkaa epäillä, jos ollaan ns. normaaliälyisiä ja ilman päihdeongelmia, eli keskustelemaan vaan ja selvittelemään asiaa. Jossain se syy on epäilyyn.
Ja edelleen, kukaan muu ei voi nostaa syytteitä kuin asianomainen itse. Uskoisin, että rakkaus kantaa ja homma selvitetään, kun toinen kertoo, että mulla oli epäilykset ja pyytää anteeksi. Siinä se toinenkin jo ymmärtää, että hei, sen täytyy rakastaa minua, kun oli noin huolissaan ja epätoivoinen.
Aina tulkutetaan juridisesti, juridisesti, mutta unohdetaan kaikki inhimilliset tekijät. Ja nimitellään vielä ihan rikolliseksi. Aika harvalla kuitenkaan on mitään valtiota uhkaavia salaisuuksia esim. kotipuhelimessaan. Ja luotettava kumppani ei levittele niitä työjuttuja varmaankaan mihinkään, tutkii vaan jälkiä pettämisestä. -sivusta
Jos puolisoni tonkisi puhelintani, tietokonettani, työpoydän laatikoita tms. niin en minkään selityksen jälkeen pitäisi rakkautena. Mustasukkaisuus on myrkkyä, kokemusta hyvin harjoittavista suhteesta. En ole pettänyt.
Niin, että tajuttiin, ettei tässä epäluottamuksessa ole hyvä kummankaan roikkua. Se oli siinä.
Onneksi paljastui. Eihän se suhde ole hyvä, kun siihen mahtuu joku muu.
Etiäpäin.
Exxä jäi kiinni pettämisestä, kännykkään tulleiden viestien takia, kielsi silloin vielä kaiken, onnex sen naisen mies soitti ja ilmaisi että kysy muustakin, kun työtoveruudesta?!
Itse en ikinä pettäisi vaimoani. Sen sijaan käyn ns. ammattilaisilla kun kaipaan vaihtelua 👉👌
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä muuta kuin, että on täällä paljon kauheita ihmisiä, kun rikkovat tuosta vain muiden viestisalaisuutta.
Ihmiset kun voivat viestitellä monenlaisista asioista ystävilleen eikä ne välttämättä ole tarkoitettu KENENKÄÄN muun nähtäväksi. Enkä puhu nyt siis mistään pettämisjutuista.
Joo, ei todellakaan ollut tarkoitettu mun nähtäväksi viestit, milloin pannaan taas, oli viimeksikin niin ihanaa. Se on ihan totta. Hyi hyi minua kun luin mieheni panoviestit toiselle naiselle.
No tahallaan väärinymmärsit viestini, mutta pointtini oli se, että ihmiset käyvät vakoilemassa puolisoidensa viestejä löytääkseen todisteita pettämisestä. Ehkä mitään pettämistä ei ole edes tapahtunut, mutta siinä samassa saattaa nähdä muunlaisia viestejä, joita ei ole muille tarkoitettu.
Toisten salasanojen ja pääsykoodien urkkiminen ei ole millään tavalla sallittua ja viestittelyä koskee kirjesalaisuus ihan yhtä lailla kuin perinteisiäkin kirjeitä. Luulisi olevan itsestäänselvyys.
En ikinä lukisi puolisoni mitään viestejä enkä usko, että hän koskaan urkkisi minun.
Ja halusit tulla nyt tänne ripittämään minua/meitä miten ei saa toimia. Ja luulet että en tiedä viestisalaisuudesta yms. Kyllä tiedän. Kaikki tietää. Ja kuitenkin minua kaduttaa eniten se, etten tehnyt salapoliisityötäni aikaisemmin vaan luotin sinisilmäisesti kun mua kusetettiin 6-0 kaikin tavoin. Se harmittaa. Mut parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Niin, miten eri "rikokset" eri arvotetaan? Kumpi on pahempi, viestintäsalaisuuden rikkominen vai uskottomuus?
Uskottomuus
Mitä jos olet käynyt lukemassa toisen viestejä ns. turhaan eli niistä ei olisikaan paljastunut seksuaalista pettämistä? Sinä olisit pettänyt puolisosi luottamuksen lukemalla viestejä mustasukkaisuuksissasi, vaikka hän ei olisi tehnyt mitään väärää. Mutta se ei sitten yhtäkkiä olisikaan sinun mielestäsi väärin? :)
Tässä on sama ajatus kuin pettäjillä. Se mitä ei tiedä, ei satuta ;)
Niinpä niin, mutta olisit ihan samalla tavalla pettäjä, vaikka et niin itse kokisi. Ja kaiken lisäksi lain silmissä rikollinen.
Lain silmissä :D Just joo. On kahden keskenään suhteessa olevan ihmisen välinen asia, ei tähän laki puutu, ennen kuin henkilö itse tekee rikosilmoituksen tutkitusta puhelimestaan tai sähköposteistaan jne. Ja aikamoinen vekkuli täytyy olla, että pettämisen paljastuttua esim. tekstareista, nostaa syytteet.
Tulee ero, kolme lasta jää vaikkapa isättömiksi kun miehen pitkä salasuhde paljastuu, joudutaan myymään koti alta, surua ja tuskaa, mutta kappas, kun mies uuden sutturansa kanssa nostaa syyteet ja vaatii ex-vaimolta kunnon korvaukset.
Ja sama juttu, vaikka "tutkimuksen uhri" olisi viatonkin, kun yleensä on pätevät syyt puolisolla alkaa epäillä, jos ollaan ns. normaaliälyisiä ja ilman päihdeongelmia, eli keskustelemaan vaan ja selvittelemään asiaa. Jossain se syy on epäilyyn.
Ja edelleen, kukaan muu ei voi nostaa syytteitä kuin asianomainen itse. Uskoisin, että rakkaus kantaa ja homma selvitetään, kun toinen kertoo, että mulla oli epäilykset ja pyytää anteeksi. Siinä se toinenkin jo ymmärtää, että hei, sen täytyy rakastaa minua, kun oli noin huolissaan ja epätoivoinen.
Aina tulkutetaan juridisesti, juridisesti, mutta unohdetaan kaikki inhimilliset tekijät. Ja nimitellään vielä ihan rikolliseksi. Aika harvalla kuitenkaan on mitään valtiota uhkaavia salaisuuksia esim. kotipuhelimessaan. Ja luotettava kumppani ei levittele niitä työjuttuja varmaankaan mihinkään, tutkii vaan jälkiä pettämisestä. -sivusta
Jos puolisoni tonkisi puhelintani, tietokonettani, työpoydän laatikoita tms. niin en minkään selityksen jälkeen pitäisi rakkautena. Mustasukkaisuus on myrkkyä, kokemusta hyvin harjoittavista suhteesta. En ole pettänyt.
Niin, en kylläkään tarkoittanut, että siitä vaan tutkimaan, jos huvittaa, vaan erittäin merkittävät epäilykset ovat inhimillisiä, siis näin ihmiset toimivat, niin naiset kuin miehet, olen aika usein kuullut.
Jos, siis JOS, itse tutkisin vaikka sähköposteja, en avaisi mitään sellaista minkä voisin olettaa olevan yksityistä työasiaa. Mutta toistuva "Pupu, kulta tai Mirkku" saisi mut tutkimaan. Samoin puhelimen kanssa.
Ja homma on väärin, tosiaankin se on väärin. Mutta halusin vaan tuoda esiin sen toisen puolen, että ihminen on inhimillinen ja erehtyväinen. Ja sen, ettei tämä nyt ole mitään niin valtavan suurta "rikollisuutta" mitä joka kerran aletaan monotonisesti toitottaa kuin sumutorvi, heti kun joku erehtyy kertomaan, että on noin toiminut, miten siis EI saisi.
Joku anonyymi täällä alkaa huudella, että olet rikollinen, rikollinen!!! Unohtuu vain sellaiset seikat, että kenties asianosaisen kumppani istuu veskissä puhelintaan suojellen tunnin välein, laihduttaa 10kg, unohtaa perheensä melkein kokonaan ja alkaa tehdä hemmetisti ylitöitä jne. En ihmettele, että tuollaisen dissaamisen jälkeen alkaa tulla fiilikset tonkia hieman niitä kaverin touhuja. Moni palkkaa vieläpä yksityisetsivän, mikä täysin laillista.
Vierailija kirjoitti:
Itse en ikinä pettäisi vaimoani. Sen sijaan käyn ns. ammattilaisilla kun kaipaan vaihtelua 👉👌
Missäs sinun vaimo käy kun on sinuun kyllästyt? Vai saako käydä missään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ikinä pettäisi vaimoani. Sen sijaan käyn ns. ammattilaisilla kun kaipaan vaihtelua 👉👌
Missäs sinun vaimo käy kun on sinuun kyllästyt? Vai saako käydä missään?
Vaimo saa isoa suonikasta mustaa melaa salaa - ja ihan ilmaiseksi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä muuta kuin, että on täällä paljon kauheita ihmisiä, kun rikkovat tuosta vain muiden viestisalaisuutta.
Ihmiset kun voivat viestitellä monenlaisista asioista ystävilleen eikä ne välttämättä ole tarkoitettu KENENKÄÄN muun nähtäväksi. Enkä puhu nyt siis mistään pettämisjutuista.
Joo, ei todellakaan ollut tarkoitettu mun nähtäväksi viestit, milloin pannaan taas, oli viimeksikin niin ihanaa. Se on ihan totta. Hyi hyi minua kun luin mieheni panoviestit toiselle naiselle.
No tahallaan väärinymmärsit viestini, mutta pointtini oli se, että ihmiset käyvät vakoilemassa puolisoidensa viestejä löytääkseen todisteita pettämisestä. Ehkä mitään pettämistä ei ole edes tapahtunut, mutta siinä samassa saattaa nähdä muunlaisia viestejä, joita ei ole muille tarkoitettu.
Toisten salasanojen ja pääsykoodien urkkiminen ei ole millään tavalla sallittua ja viestittelyä koskee kirjesalaisuus ihan yhtä lailla kuin perinteisiäkin kirjeitä. Luulisi olevan itsestäänselvyys.
En ikinä lukisi puolisoni mitään viestejä enkä usko, että hän koskaan urkkisi minun.
Ja halusit tulla nyt tänne ripittämään minua/meitä miten ei saa toimia. Ja luulet että en tiedä viestisalaisuudesta yms. Kyllä tiedän. Kaikki tietää. Ja kuitenkin minua kaduttaa eniten se, etten tehnyt salapoliisityötäni aikaisemmin vaan luotin sinisilmäisesti kun mua kusetettiin 6-0 kaikin tavoin. Se harmittaa. Mut parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Niin, miten eri "rikokset" eri arvotetaan? Kumpi on pahempi, viestintäsalaisuuden rikkominen vai uskottomuus?
Uskottomuus
Mitä jos olet käynyt lukemassa toisen viestejä ns. turhaan eli niistä ei olisikaan paljastunut seksuaalista pettämistä? Sinä olisit pettänyt puolisosi luottamuksen lukemalla viestejä mustasukkaisuuksissasi, vaikka hän ei olisi tehnyt mitään väärää. Mutta se ei sitten yhtäkkiä olisikaan sinun mielestäsi väärin? :)
Tässä on sama ajatus kuin pettäjillä. Se mitä ei tiedä, ei satuta ;)
Niinpä niin, mutta olisit ihan samalla tavalla pettäjä, vaikka et niin itse kokisi. Ja kaiken lisäksi lain silmissä rikollinen.
Lain silmissä :D Just joo. On kahden keskenään suhteessa olevan ihmisen välinen asia, ei tähän laki puutu, ennen kuin henkilö itse tekee rikosilmoituksen tutkitusta puhelimestaan tai sähköposteistaan jne. Ja aikamoinen vekkuli täytyy olla, että pettämisen paljastuttua esim. tekstareista, nostaa syytteet.
Tulee ero, kolme lasta jää vaikkapa isättömiksi kun miehen pitkä salasuhde paljastuu, joudutaan myymään koti alta, surua ja tuskaa, mutta kappas, kun mies uuden sutturansa kanssa nostaa syyteet ja vaatii ex-vaimolta kunnon korvaukset.
Ja sama juttu, vaikka "tutkimuksen uhri" olisi viatonkin, kun yleensä on pätevät syyt puolisolla alkaa epäillä, jos ollaan ns. normaaliälyisiä ja ilman päihdeongelmia, eli keskustelemaan vaan ja selvittelemään asiaa. Jossain se syy on epäilyyn.
Ja edelleen, kukaan muu ei voi nostaa syytteitä kuin asianomainen itse. Uskoisin, että rakkaus kantaa ja homma selvitetään, kun toinen kertoo, että mulla oli epäilykset ja pyytää anteeksi. Siinä se toinenkin jo ymmärtää, että hei, sen täytyy rakastaa minua, kun oli noin huolissaan ja epätoivoinen.
Aina tulkutetaan juridisesti, juridisesti, mutta unohdetaan kaikki inhimilliset tekijät. Ja nimitellään vielä ihan rikolliseksi. Aika harvalla kuitenkaan on mitään valtiota uhkaavia salaisuuksia esim. kotipuhelimessaan. Ja luotettava kumppani ei levittele niitä työjuttuja varmaankaan mihinkään, tutkii vaan jälkiä pettämisestä. -sivusta
Jos puolisoni tonkisi puhelintani, tietokonettani, työpoydän laatikoita tms. niin en minkään selityksen jälkeen pitäisi rakkautena. Mustasukkaisuus on myrkkyä, kokemusta hyvin harjoittavista suhteesta. En ole pettänyt.
Niin, en kylläkään tarkoittanut, että siitä vaan tutkimaan, jos huvittaa, vaan erittäin merkittävät epäilykset ovat inhimillisiä, siis näin ihmiset toimivat, niin naiset kuin miehet, olen aika usein kuullut.
Jos, siis JOS, itse tutkisin vaikka sähköposteja, en avaisi mitään sellaista minkä voisin olettaa olevan yksityistä työasiaa. Mutta toistuva "Pupu, kulta tai Mirkku" saisi mut tutkimaan. Samoin puhelimen kanssa.
Ja homma on väärin, tosiaankin se on väärin. Mutta halusin vaan tuoda esiin sen toisen puolen, että ihminen on inhimillinen ja erehtyväinen. Ja sen, ettei tämä nyt ole mitään niin valtavan suurta "rikollisuutta" mitä joka kerran aletaan monotonisesti toitottaa kuin sumutorvi, heti kun joku erehtyy kertomaan, että on noin toiminut, miten siis EI saisi.
Joku anonyymi täällä alkaa huudella, että olet rikollinen, rikollinen!!! Unohtuu vain sellaiset seikat, että kenties asianosaisen kumppani istuu veskissä puhelintaan suojellen tunnin välein, laihduttaa 10kg, unohtaa perheensä melkein kokonaan ja alkaa tehdä hemmetisti ylitöitä jne. En ihmettele, että tuollaisen dissaamisen jälkeen alkaa tulla fiilikset tonkia hieman niitä kaverin touhuja. Moni palkkaa vieläpä yksityisetsivän, mikä täysin laillista.
Eroaisin jo siinä vaiheessa, kun epäilykset kasvavat niin suuriksi, että tuntisin tarvetta tonkia toisen puhelinta. Luottamus on jo kuollut, oli pettäminen totta tai ei.
Hiirenloukku lasahti vaimon tuheron sisältä naapurin miehen kikkeliin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä muuta kuin, että on täällä paljon kauheita ihmisiä, kun rikkovat tuosta vain muiden viestisalaisuutta.
Ihmiset kun voivat viestitellä monenlaisista asioista ystävilleen eikä ne välttämättä ole tarkoitettu KENENKÄÄN muun nähtäväksi. Enkä puhu nyt siis mistään pettämisjutuista.
Joo, ei todellakaan ollut tarkoitettu mun nähtäväksi viestit, milloin pannaan taas, oli viimeksikin niin ihanaa. Se on ihan totta. Hyi hyi minua kun luin mieheni panoviestit toiselle naiselle.
No tahallaan väärinymmärsit viestini, mutta pointtini oli se, että ihmiset käyvät vakoilemassa puolisoidensa viestejä löytääkseen todisteita pettämisestä. Ehkä mitään pettämistä ei ole edes tapahtunut, mutta siinä samassa saattaa nähdä muunlaisia viestejä, joita ei ole muille tarkoitettu.
Toisten salasanojen ja pääsykoodien urkkiminen ei ole millään tavalla sallittua ja viestittelyä koskee kirjesalaisuus ihan yhtä lailla kuin perinteisiäkin kirjeitä. Luulisi olevan itsestäänselvyys.
En ikinä lukisi puolisoni mitään viestejä enkä usko, että hän koskaan urkkisi minun.
Ja halusit tulla nyt tänne ripittämään minua/meitä miten ei saa toimia. Ja luulet että en tiedä viestisalaisuudesta yms. Kyllä tiedän. Kaikki tietää. Ja kuitenkin minua kaduttaa eniten se, etten tehnyt salapoliisityötäni aikaisemmin vaan luotin sinisilmäisesti kun mua kusetettiin 6-0 kaikin tavoin. Se harmittaa. Mut parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Niin, miten eri "rikokset" eri arvotetaan? Kumpi on pahempi, viestintäsalaisuuden rikkominen vai uskottomuus?
Uskottomuus
Mitä jos olet käynyt lukemassa toisen viestejä ns. turhaan eli niistä ei olisikaan paljastunut seksuaalista pettämistä? Sinä olisit pettänyt puolisosi luottamuksen lukemalla viestejä mustasukkaisuuksissasi, vaikka hän ei olisi tehnyt mitään väärää. Mutta se ei sitten yhtäkkiä olisikaan sinun mielestäsi väärin? :)
Tässä on sama ajatus kuin pettäjillä. Se mitä ei tiedä, ei satuta ;)
Niinpä niin, mutta olisit ihan samalla tavalla pettäjä, vaikka et niin itse kokisi. Ja kaiken lisäksi lain silmissä rikollinen.
Lain silmissä :D Just joo. On kahden keskenään suhteessa olevan ihmisen välinen asia, ei tähän laki puutu, ennen kuin henkilö itse tekee rikosilmoituksen tutkitusta puhelimestaan tai sähköposteistaan jne. Ja aikamoinen vekkuli täytyy olla, että pettämisen paljastuttua esim. tekstareista, nostaa syytteet.
Tulee ero, kolme lasta jää vaikkapa isättömiksi kun miehen pitkä salasuhde paljastuu, joudutaan myymään koti alta, surua ja tuskaa, mutta kappas, kun mies uuden sutturansa kanssa nostaa syyteet ja vaatii ex-vaimolta kunnon korvaukset.
Ja sama juttu, vaikka "tutkimuksen uhri" olisi viatonkin, kun yleensä on pätevät syyt puolisolla alkaa epäillä, jos ollaan ns. normaaliälyisiä ja ilman päihdeongelmia, eli keskustelemaan vaan ja selvittelemään asiaa. Jossain se syy on epäilyyn.
Ja edelleen, kukaan muu ei voi nostaa syytteitä kuin asianomainen itse. Uskoisin, että rakkaus kantaa ja homma selvitetään, kun toinen kertoo, että mulla oli epäilykset ja pyytää anteeksi. Siinä se toinenkin jo ymmärtää, että hei, sen täytyy rakastaa minua, kun oli noin huolissaan ja epätoivoinen.
Aina tulkutetaan juridisesti, juridisesti, mutta unohdetaan kaikki inhimilliset tekijät. Ja nimitellään vielä ihan rikolliseksi. Aika harvalla kuitenkaan on mitään valtiota uhkaavia salaisuuksia esim. kotipuhelimessaan. Ja luotettava kumppani ei levittele niitä työjuttuja varmaankaan mihinkään, tutkii vaan jälkiä pettämisestä. -sivusta
Jos puolisoni tonkisi puhelintani, tietokonettani, työpoydän laatikoita tms. niin en minkään selityksen jälkeen pitäisi rakkautena. Mustasukkaisuus on myrkkyä, kokemusta hyvin harjoittavista suhteesta. En ole pettänyt.
Niin, en kylläkään tarkoittanut, että siitä vaan tutkimaan, jos huvittaa, vaan erittäin merkittävät epäilykset ovat inhimillisiä, siis näin ihmiset toimivat, niin naiset kuin miehet, olen aika usein kuullut.
Jos, siis JOS, itse tutkisin vaikka sähköposteja, en avaisi mitään sellaista minkä voisin olettaa olevan yksityistä työasiaa. Mutta toistuva "Pupu, kulta tai Mirkku" saisi mut tutkimaan. Samoin puhelimen kanssa.
Ja homma on väärin, tosiaankin se on väärin. Mutta halusin vaan tuoda esiin sen toisen puolen, että ihminen on inhimillinen ja erehtyväinen. Ja sen, ettei tämä nyt ole mitään niin valtavan suurta "rikollisuutta" mitä joka kerran aletaan monotonisesti toitottaa kuin sumutorvi, heti kun joku erehtyy kertomaan, että on noin toiminut, miten siis EI saisi.
Joku anonyymi täällä alkaa huudella, että olet rikollinen, rikollinen!!! Unohtuu vain sellaiset seikat, että kenties asianosaisen kumppani istuu veskissä puhelintaan suojellen tunnin välein, laihduttaa 10kg, unohtaa perheensä melkein kokonaan ja alkaa tehdä hemmetisti ylitöitä jne. En ihmettele, että tuollaisen dissaamisen jälkeen alkaa tulla fiilikset tonkia hieman niitä kaverin touhuja. Moni palkkaa vieläpä yksityisetsivän, mikä täysin laillista.
Eroaisin jo siinä vaiheessa, kun epäilykset kasvavat niin suuriksi, että tuntisin tarvetta tonkia toisen puhelinta. Luottamus on jo kuollut, oli pettäminen totta tai ei.
Eroaminen on ihan toinen asia. Ja sekin on yksilökohtaista. Siitä vois tehdä oman aloituksen. Montako kertaa annat anteeksi vai onko kerrasta poikki? Kuinka moni eroaa jo pelkän epäilyksen nojalla?
Ja näköjään on kovinkin yleistä, palstan kommenteista päätellen, että puhelinta ratsataan.
Miehen rutiini nuzzia muuttui huolelliseksi kairaamiseksi ja molon pyörittämiseksi. Aiemmin vaan lykki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä muuta kuin, että on täällä paljon kauheita ihmisiä, kun rikkovat tuosta vain muiden viestisalaisuutta.
Ihmiset kun voivat viestitellä monenlaisista asioista ystävilleen eikä ne välttämättä ole tarkoitettu KENENKÄÄN muun nähtäväksi. Enkä puhu nyt siis mistään pettämisjutuista.
Joo, ei todellakaan ollut tarkoitettu mun nähtäväksi viestit, milloin pannaan taas, oli viimeksikin niin ihanaa. Se on ihan totta. Hyi hyi minua kun luin mieheni panoviestit toiselle naiselle.
No tahallaan väärinymmärsit viestini, mutta pointtini oli se, että ihmiset käyvät vakoilemassa puolisoidensa viestejä löytääkseen todisteita pettämisestä. Ehkä mitään pettämistä ei ole edes tapahtunut, mutta siinä samassa saattaa nähdä muunlaisia viestejä, joita ei ole muille tarkoitettu.
Toisten salasanojen ja pääsykoodien urkkiminen ei ole millään tavalla sallittua ja viestittelyä koskee kirjesalaisuus ihan yhtä lailla kuin perinteisiäkin kirjeitä. Luulisi olevan itsestäänselvyys.
En ikinä lukisi puolisoni mitään viestejä enkä usko, että hän koskaan urkkisi minun.
Ja halusit tulla nyt tänne ripittämään minua/meitä miten ei saa toimia. Ja luulet että en tiedä viestisalaisuudesta yms. Kyllä tiedän. Kaikki tietää. Ja kuitenkin minua kaduttaa eniten se, etten tehnyt salapoliisityötäni aikaisemmin vaan luotin sinisilmäisesti kun mua kusetettiin 6-0 kaikin tavoin. Se harmittaa. Mut parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Niin, miten eri "rikokset" eri arvotetaan? Kumpi on pahempi, viestintäsalaisuuden rikkominen vai uskottomuus?
Uskottomuus
Mitä jos olet käynyt lukemassa toisen viestejä ns. turhaan eli niistä ei olisikaan paljastunut seksuaalista pettämistä? Sinä olisit pettänyt puolisosi luottamuksen lukemalla viestejä mustasukkaisuuksissasi, vaikka hän ei olisi tehnyt mitään väärää. Mutta se ei sitten yhtäkkiä olisikaan sinun mielestäsi väärin? :)
Tässä on sama ajatus kuin pettäjillä. Se mitä ei tiedä, ei satuta ;)
Niinpä niin, mutta olisit ihan samalla tavalla pettäjä, vaikka et niin itse kokisi. Ja kaiken lisäksi lain silmissä rikollinen.
Lain silmissä :D Just joo. On kahden keskenään suhteessa olevan ihmisen välinen asia, ei tähän laki puutu, ennen kuin henkilö itse tekee rikosilmoituksen tutkitusta puhelimestaan tai sähköposteistaan jne. Ja aikamoinen vekkuli täytyy olla, että pettämisen paljastuttua esim. tekstareista, nostaa syytteet.
Tulee ero, kolme lasta jää vaikkapa isättömiksi kun miehen pitkä salasuhde paljastuu, joudutaan myymään koti alta, surua ja tuskaa, mutta kappas, kun mies uuden sutturansa kanssa nostaa syyteet ja vaatii ex-vaimolta kunnon korvaukset.
Ja sama juttu, vaikka "tutkimuksen uhri" olisi viatonkin, kun yleensä on pätevät syyt puolisolla alkaa epäillä, jos ollaan ns. normaaliälyisiä ja ilman päihdeongelmia, eli keskustelemaan vaan ja selvittelemään asiaa. Jossain se syy on epäilyyn.
Ja edelleen, kukaan muu ei voi nostaa syytteitä kuin asianomainen itse. Uskoisin, että rakkaus kantaa ja homma selvitetään, kun toinen kertoo, että mulla oli epäilykset ja pyytää anteeksi. Siinä se toinenkin jo ymmärtää, että hei, sen täytyy rakastaa minua, kun oli noin huolissaan ja epätoivoinen.
Aina tulkutetaan juridisesti, juridisesti, mutta unohdetaan kaikki inhimilliset tekijät. Ja nimitellään vielä ihan rikolliseksi. Aika harvalla kuitenkaan on mitään valtiota uhkaavia salaisuuksia esim. kotipuhelimessaan. Ja luotettava kumppani ei levittele niitä työjuttuja varmaankaan mihinkään, tutkii vaan jälkiä pettämisestä. -sivusta
Jos puolisoni tonkisi puhelintani, tietokonettani, työpoydän laatikoita tms. niin en minkään selityksen jälkeen pitäisi rakkautena. Mustasukkaisuus on myrkkyä, kokemusta hyvin harjoittavista suhteesta. En ole pettänyt.
Niin, en kylläkään tarkoittanut, että siitä vaan tutkimaan, jos huvittaa, vaan erittäin merkittävät epäilykset ovat inhimillisiä, siis näin ihmiset toimivat, niin naiset kuin miehet, olen aika usein kuullut.
Jos, siis JOS, itse tutkisin vaikka sähköposteja, en avaisi mitään sellaista minkä voisin olettaa olevan yksityistä työasiaa. Mutta toistuva "Pupu, kulta tai Mirkku" saisi mut tutkimaan. Samoin puhelimen kanssa.
Ja homma on väärin, tosiaankin se on väärin. Mutta halusin vaan tuoda esiin sen toisen puolen, että ihminen on inhimillinen ja erehtyväinen. Ja sen, ettei tämä nyt ole mitään niin valtavan suurta "rikollisuutta" mitä joka kerran aletaan monotonisesti toitottaa kuin sumutorvi, heti kun joku erehtyy kertomaan, että on noin toiminut, miten siis EI saisi.
Joku anonyymi täällä alkaa huudella, että olet rikollinen, rikollinen!!! Unohtuu vain sellaiset seikat, että kenties asianosaisen kumppani istuu veskissä puhelintaan suojellen tunnin välein, laihduttaa 10kg, unohtaa perheensä melkein kokonaan ja alkaa tehdä hemmetisti ylitöitä jne. En ihmettele, että tuollaisen dissaamisen jälkeen alkaa tulla fiilikset tonkia hieman niitä kaverin touhuja. Moni palkkaa vieläpä yksityisetsivän, mikä täysin laillista.
Eroaisin jo siinä vaiheessa, kun epäilykset kasvavat niin suuriksi, että tuntisin tarvetta tonkia toisen puhelinta. Luottamus on jo kuollut, oli pettäminen totta tai ei.
Eroaminen on ihan toinen asia. Ja sekin on yksilökohtaista. Siitä vois tehdä oman aloituksen. Montako kertaa annat anteeksi vai onko kerrasta poikki? Kuinka moni eroaa jo pelkän epäilyksen nojalla?
Ja näköjään on kovinkin yleistä, palstan kommenteista päätellen, että puhelinta ratsataan.
Vierailija kirjoitti:
Miehen rutiini nuzzia muuttui huolelliseksi kairaamiseksi ja molon pyörittämiseksi. Aiemmin vaan lykki.
Mä näen jo, kuinka lanteet keinuu ja pakarat heiluu puolelta toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä muuta kuin, että on täällä paljon kauheita ihmisiä, kun rikkovat tuosta vain muiden viestisalaisuutta.
Ihmiset kun voivat viestitellä monenlaisista asioista ystävilleen eikä ne välttämättä ole tarkoitettu KENENKÄÄN muun nähtäväksi. Enkä puhu nyt siis mistään pettämisjutuista.
Joo, ei todellakaan ollut tarkoitettu mun nähtäväksi viestit, milloin pannaan taas, oli viimeksikin niin ihanaa. Se on ihan totta. Hyi hyi minua kun luin mieheni panoviestit toiselle naiselle.
No tahallaan väärinymmärsit viestini, mutta pointtini oli se, että ihmiset käyvät vakoilemassa puolisoidensa viestejä löytääkseen todisteita pettämisestä. Ehkä mitään pettämistä ei ole edes tapahtunut, mutta siinä samassa saattaa nähdä muunlaisia viestejä, joita ei ole muille tarkoitettu.
Toisten salasanojen ja pääsykoodien urkkiminen ei ole millään tavalla sallittua ja viestittelyä koskee kirjesalaisuus ihan yhtä lailla kuin perinteisiäkin kirjeitä. Luulisi olevan itsestäänselvyys.
En ikinä lukisi puolisoni mitään viestejä enkä usko, että hän koskaan urkkisi minun.
Ja halusit tulla nyt tänne ripittämään minua/meitä miten ei saa toimia. Ja luulet että en tiedä viestisalaisuudesta yms. Kyllä tiedän. Kaikki tietää. Ja kuitenkin minua kaduttaa eniten se, etten tehnyt salapoliisityötäni aikaisemmin vaan luotin sinisilmäisesti kun mua kusetettiin 6-0 kaikin tavoin. Se harmittaa. Mut parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Niin, miten eri "rikokset" eri arvotetaan? Kumpi on pahempi, viestintäsalaisuuden rikkominen vai uskottomuus?
Uskottomuus
Mitä jos olet käynyt lukemassa toisen viestejä ns. turhaan eli niistä ei olisikaan paljastunut seksuaalista pettämistä? Sinä olisit pettänyt puolisosi luottamuksen lukemalla viestejä mustasukkaisuuksissasi, vaikka hän ei olisi tehnyt mitään väärää. Mutta se ei sitten yhtäkkiä olisikaan sinun mielestäsi väärin? :)
Tässä on sama ajatus kuin pettäjillä. Se mitä ei tiedä, ei satuta ;)
Niinpä niin, mutta olisit ihan samalla tavalla pettäjä, vaikka et niin itse kokisi. Ja kaiken lisäksi lain silmissä rikollinen.
Lain silmissä :D Just joo. On kahden keskenään suhteessa olevan ihmisen välinen asia, ei tähän laki puutu, ennen kuin henkilö itse tekee rikosilmoituksen tutkitusta puhelimestaan tai sähköposteistaan jne. Ja aikamoinen vekkuli täytyy olla, että pettämisen paljastuttua esim. tekstareista, nostaa syytteet.
Tulee ero, kolme lasta jää vaikkapa isättömiksi kun miehen pitkä salasuhde paljastuu, joudutaan myymään koti alta, surua ja tuskaa, mutta kappas, kun mies uuden sutturansa kanssa nostaa syyteet ja vaatii ex-vaimolta kunnon korvaukset.
Ja sama juttu, vaikka "tutkimuksen uhri" olisi viatonkin, kun yleensä on pätevät syyt puolisolla alkaa epäillä, jos ollaan ns. normaaliälyisiä ja ilman päihdeongelmia, eli keskustelemaan vaan ja selvittelemään asiaa. Jossain se syy on epäilyyn.
Ja edelleen, kukaan muu ei voi nostaa syytteitä kuin asianomainen itse. Uskoisin, että rakkaus kantaa ja homma selvitetään, kun toinen kertoo, että mulla oli epäilykset ja pyytää anteeksi. Siinä se toinenkin jo ymmärtää, että hei, sen täytyy rakastaa minua, kun oli noin huolissaan ja epätoivoinen.
Aina tulkutetaan juridisesti, juridisesti, mutta unohdetaan kaikki inhimilliset tekijät. Ja nimitellään vielä ihan rikolliseksi. Aika harvalla kuitenkaan on mitään valtiota uhkaavia salaisuuksia esim. kotipuhelimessaan. Ja luotettava kumppani ei levittele niitä työjuttuja varmaankaan mihinkään, tutkii vaan jälkiä pettämisestä. -sivusta
Jos puolisoni tonkisi puhelintani, tietokonettani, työpoydän laatikoita tms. niin en minkään selityksen jälkeen pitäisi rakkautena. Mustasukkaisuus on myrkkyä, kokemusta hyvin harjoittavista suhteesta. En ole pettänyt.
Puoliso joka kokee "oman" tilan noin yksityisenä ei voi puhua rakkaudesta toista kohtaan. Jos ei edes omaan kumppaniin luota tuon vertaa on se myrkkyä. Joko salaa jotain isoa toiselta tai on vain vainoharhainen.
Mies ei pannut rikkaa ristiin kodin siivoukseen tai pyykin pesuun koskaan. Olin työreissulla niin olikin yhtäkkiä siivonnut ja vaihtanut petivaatteet ja lakanat.