Lue keskustelun säännöt.
Kuinka pettäminen paljastui?
Kommentit (1762)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En onneksi ole jäänyt kiinni, pettänyt kyllä jokaisessa suhteessa. 😉
N45
Hah, vielä sinä kiinni jäät. Se päivä koittaa kun itket sikiöasennossa kaikkea mitä olet toisille ihmisille tehnyt.
Ei välttämättä. Valitettavasti.
Ni kyllä se elämä kostaa, viimeistään pettäjän haudalla. Siellä kun voi seisoa itkemässä toinen/ useampi toinen pettäjä, samaan aikaan kun omat lapset eivät pettäjäisönsä haudalle tule!!
Nähty ja koettu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pettäminen paljastui kun mies oli jo pitkään ollut vetäytyvä, nukkui eri huoneessa, selitti ettei seksi kiinnosta koska erektio-ongelmia jne.
Paskapuhetta: miehellä oli kuitenkin ollut monta vuotta viagrat käytössä, mutta niitä ei köytetty minun kanssa. Niille oli käyttöä työreissuilla baariho ro jen kanssa ym.
Lopulta miehen mielenterveys petti, masentui, terapiassa käydessään rypi syyllisyydessä ja paljasti lopulta, kuinka oli monta vuotta pettänyt.
Se oli siinä. Sai mies häipyä ho ro jensa luokse hoitamaan mt- ongelmiaan. Karma kosti!
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä muuta kuin, että on täällä paljon kauheita ihmisiä, kun rikkovat tuosta vain muiden viestisalaisuutta.
Mä otan mieluummin sakot ja vaikka vankeuttakin, kunhan pettävä paska paljastuu ja saa lähtöpassit elämästäni. Prioriteetit nääs. Ja tuomitsettehan yhtä tiukasti myös punasia päin ajavat ja kaaharit? About samasta rikoksesta kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä muuta kuin, että on täällä paljon kauheita ihmisiä, kun rikkovat tuosta vain muiden viestisalaisuutta.
Mä otan mieluummin sakot ja vaikka vankeuttakin, kunhan pettävä paska paljastuu ja saa lähtöpassit elämästäni. Prioriteetit nääs. Ja tuomitsettehan yhtä tiukasti myös punasia päin ajavat ja kaaharit? About samasta rikoksesta kyse.
Ja jatkan vielä, etten ole penkonut mieheni puhelinta, tietsikkaa tms. Tekisin sen vasta kun kaikki merkit olisi punaisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä muuta kuin, että on täällä paljon kauheita ihmisiä, kun rikkovat tuosta vain muiden viestisalaisuutta.
Mä otan mieluummin sakot ja vaikka vankeuttakin, kunhan pettävä paska paljastuu ja saa lähtöpassit elämästäni. Prioriteetit nääs. Ja tuomitsettehan yhtä tiukasti myös punasia päin ajavat ja kaaharit? About samasta rikoksesta kyse.
Tietysti, ja pettämisenkin, vaikka se ei ole rikos laisinkaan.
Toivottavasti löydät arvoisesi kumppanin. Vakka ja kansi nääs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En onneksi ole jäänyt kiinni, pettänyt kyllä jokaisessa suhteessa. 😉
N45
Hah, vielä sinä kiinni jäät. Se päivä koittaa kun itket sikiöasennossa kaikkea mitä olet toisille ihmisille tehnyt.
Ei välttämättä. Valitettavasti.
Ni kyllä se elämä kostaa, viimeistään pettäjän haudalla. Siellä kun voi seisoa itkemässä toinen/ useampi toinen pettäjä, samaan aikaan kun omat lapset eivät pettäjäisönsä haudalle tule!!
Nähty ja koettu!
Tuo on turhaa uskovaishenkistä "paha saa aina palkkansa" uskottelua. ihan samoin kuin jotkut muullakin tavoin mulk.t ihmiset pärjää elämässään ihan hyvin, eivätkä saa sitä ansaitsemaansa "tuomiota".
Tää elämä nyt sattuu olemaan epäreilua.
Jos jonkun pettäjän haudalla ei käy kukaan, niin monenko toisen samanlaisen vätyksen haudalla käy. Ja mitä ihmeen väliä sillä on käy haudalla joku tai ei. Hei Haloo!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä muuta kuin, että on täällä paljon kauheita ihmisiä, kun rikkovat tuosta vain muiden viestisalaisuutta.
Ihmiset kun voivat viestitellä monenlaisista asioista ystävilleen eikä ne välttämättä ole tarkoitettu KENENKÄÄN muun nähtäväksi. Enkä puhu nyt siis mistään pettämisjutuista.
Joo, ei todellakaan ollut tarkoitettu mun nähtäväksi viestit, milloin pannaan taas, oli viimeksikin niin ihanaa. Se on ihan totta. Hyi hyi minua kun luin mieheni panoviestit toiselle naiselle.
No tahallaan väärinymmärsit viestini, mutta pointtini oli se, että ihmiset käyvät vakoilemassa puolisoidensa viestejä löytääkseen todisteita pettämisestä. Ehkä mitään pettämistä ei ole edes tapahtunut, mutta siinä samassa saattaa nähdä muunlaisia viestejä, joita ei ole muille tarkoitettu.
Toisten salasanojen ja pääsykoodien urkkiminen ei ole millään tavalla sallittua ja viestittelyä koskee kirjesalaisuus ihan yhtä lailla kuin perinteisiäkin kirjeitä. Luulisi olevan itsestäänselvyys.
En ikinä lukisi puolisoni mitään viestejä enkä usko, että hän koskaan urkkisi minun.
Ja halusit tulla nyt tänne ripittämään minua/meitä miten ei saa toimia. Ja luulet että en tiedä viestisalaisuudesta yms. Kyllä tiedän. Kaikki tietää. Ja kuitenkin minua kaduttaa eniten se, etten tehnyt salapoliisityötäni aikaisemmin vaan luotin sinisilmäisesti kun mua kusetettiin 6-0 kaikin tavoin. Se harmittaa. Mut parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Niin, miten eri "rikokset" eri arvotetaan? Kumpi on pahempi, viestintäsalaisuuden rikkominen vai uskottomuus?
Uskottomuus
Mitä jos olet käynyt lukemassa toisen viestejä ns. turhaan eli niistä ei olisikaan paljastunut seksuaalista pettämistä? Sinä olisit pettänyt puolisosi luottamuksen lukemalla viestejä mustasukkaisuuksissasi, vaikka hän ei olisi tehnyt mitään väärää. Mutta se ei sitten yhtäkkiä olisikaan sinun mielestäsi väärin? :)
Tässä on sama ajatus kuin pettäjillä. Se mitä ei tiedä, ei satuta ;)
Niinpä niin, mutta olisit ihan samalla tavalla pettäjä, vaikka et niin itse kokisi. Ja kaiken lisäksi lain silmissä rikollinen.
Lain silmissä :D Just joo. On kahden keskenään suhteessa olevan ihmisen välinen asia, ei tähän laki puutu, ennen kuin henkilö itse tekee rikosilmoituksen tutkitusta puhelimestaan tai sähköposteistaan jne. Ja aikamoinen vekkuli täytyy olla, että pettämisen paljastuttua esim. tekstareista, nostaa syytteet.
Tulee ero, kolme lasta jää vaikkapa isättömiksi kun miehen pitkä salasuhde paljastuu, joudutaan myymään koti alta, surua ja tuskaa, mutta kappas, kun mies uuden sutturansa kanssa nostaa syyteet ja vaatii ex-vaimolta kunnon korvaukset.
Ja sama juttu, vaikka "tutkimuksen uhri" olisi viatonkin, kun yleensä on pätevät syyt puolisolla alkaa epäillä, jos ollaan ns. normaaliälyisiä ja ilman päihdeongelmia, eli keskustelemaan vaan ja selvittelemään asiaa. Jossain se syy on epäilyyn.
Ja edelleen, kukaan muu ei voi nostaa syytteitä kuin asianomainen itse. Uskoisin, että rakkaus kantaa ja homma selvitetään, kun toinen kertoo, että mulla oli epäilykset ja pyytää anteeksi. Siinä se toinenkin jo ymmärtää, että hei, sen täytyy rakastaa minua, kun oli noin huolissaan ja epätoivoinen.
Aina tulkutetaan juridisesti, juridisesti, mutta unohdetaan kaikki inhimilliset tekijät. Ja nimitellään vielä ihan rikolliseksi. Aika harvalla kuitenkaan on mitään valtiota uhkaavia salaisuuksia esim. kotipuhelimessaan. Ja luotettava kumppani ei levittele niitä työjuttuja varmaankaan mihinkään, tutkii vaan jälkiä pettämisestä. -sivusta
Jos puolisoni tonkisi puhelintani, tietokonettani, työpoydän laatikoita tms. niin en minkään selityksen jälkeen pitäisi rakkautena. Mustasukkaisuus on myrkkyä, kokemusta hyvin harjoittavista suhteesta. En ole pettänyt.
Puoliso joka kokee "oman" tilan noin yksityisenä ei voi puhua rakkaudesta toista kohtaan. Jos ei edes omaan kumppaniin luota tuon vertaa on se myrkkyä. Joko salaa jotain isoa toiselta tai on vain vainoharhainen.
Niin me ihmiset olemme erilaisia. Minun mielestäni vainoharhaa on se, jos ei suo toiselle yksityisyyttä. Ei kaikkea tarvitse jakaa, vaikkei mitään isoa salaisikaan.
tämän keskustelukumppanisi asenne on ihan järkyttävä! Ihmisellä tulee aina kuitenkin olla oikeus yksityisyytensä, mikä tässä on epäselvää?? Ei puolisot ole toisensa puoliskoja, kirjaimellisesti, niin, että kaikki mikä on sinun on myös minun, myös ajatukset.
Itse olen ollut tilanteessa, jossa mies valehteli minulle toistuvasti. Olin niin sekaisin ristiriitaisista viesteistä, että murtauduin miehen puhelimeen ja katsoin FB haut, selainhistorian, viestit. Mitä löysin, ei ollut suinkaan todisteita uskottomuudesta, vaan jotain ihan muuta, joka olisi kuulunut olla miehen yksityisiä ajatuksia ja kipupisteitä. Aloin silloin miettiä mitä minun puhelmisestani löytäisi jos joku toimisi samoin. Tunteita, epäröintejä, osoituksia epävarmuudestani itseäni ja valintojani kohtaan, noloja hakuja ja ex ihastusten stalkkaamisia, LAPSENI yksityisiä terveysasioita!
Miehen kanssa ollaan yhä yhdessä ja kaikki on nyt kunnossa, mutta kyllä minä jälkikäteen ajattelen, että tuossa olisi ollut paikka viheltää peli poikki ennen kuin mennä toisen yksityisyyttä rikollisesti loukkaamaan. Olisi luultavasti tullut luottamusongelmatkin käsiteltyä tehokkaammin niin.
Meitä "keskustelukumppaneita" oli nyt ainakin kaksi, minä toinen. Halusin tuoda esille asian inhimillistä puolta, eli sitä kuinka joillain mitan tultua täyteen (lukuisat yritykset pyytää puhumaan rehellisesti eivät vaan ole tuottaneet tulosta ja kotona elämä on yhtä helvettiä, kun se oma ihminen luisuu jonnekin kauas, ja epäilykset vaan voimistuvat) itsehillintä pettää, ja mennään siis tutkimaan nyt vaikka sitä luuria.
Ei siinä vaiheessa kukaan ajattele olevansa suurkriminaali. Sanoin useaan kertaan, että yksityisyyden suojaan ei pidä kajota, mutta aika kornia on, jos se kumppani ei niitä työasioita tai muita asiaankuulumattomia urki, alkaa rakkaintaan (oletus) huutelemaan rikolliseksi.
Pettämisiä annetaan anteeksi, mutta puhelimen tutkimista ei? ;D
Eli, voisko vastata suoraan asianomaiselle, jos on kommentoitavaa, kiitos, niin ei jää epäselvyyttä, kenestä "keskustelukumppanista" on kulloinkin kyse. Helpompaa näin pysyä kärryillä ja kommentoida takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopettakaa turha jauhaminen. Ei teidän mielipiteet ole niin tärkeitä että ne ketään kiinnostaisi.
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa turha jauhaminen. Ei teidän mielipiteet ole niin tärkeitä että ne ketään kiinnostaisi.
Mistä luulet, että ketään sun mielipiteet kiinnostaa? Jos et ole vielä oppinut lukemaan valikoivasti, niin olisi jo aika yrittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä muuta kuin, että on täällä paljon kauheita ihmisiä, kun rikkovat tuosta vain muiden viestisalaisuutta.
Ihmiset kun voivat viestitellä monenlaisista asioista ystävilleen eikä ne välttämättä ole tarkoitettu KENENKÄÄN muun nähtäväksi. Enkä puhu nyt siis mistään pettämisjutuista.
Joo, ei todellakaan ollut tarkoitettu mun nähtäväksi viestit, milloin pannaan taas, oli viimeksikin niin ihanaa. Se on ihan totta. Hyi hyi minua kun luin mieheni panoviestit toiselle naiselle.
No tahallaan väärinymmärsit viestini, mutta pointtini oli se, että ihmiset käyvät vakoilemassa puolisoidensa viestejä löytääkseen todisteita pettämisestä. Ehkä mitään pettämistä ei ole edes tapahtunut, mutta siinä samassa saattaa nähdä muunlaisia viestejä, joita ei ole muille tarkoitettu.
Toisten salasanojen ja pääsykoodien urkkiminen ei ole millään tavalla sallittua ja viestittelyä koskee kirjesalaisuus ihan yhtä lailla kuin perinteisiäkin kirjeitä. Luulisi olevan itsestäänselvyys.
En ikinä lukisi puolisoni mitään viestejä enkä usko, että hän koskaan urkkisi minun.
Ja halusit tulla nyt tänne ripittämään minua/meitä miten ei saa toimia. Ja luulet että en tiedä viestisalaisuudesta yms. Kyllä tiedän. Kaikki tietää. Ja kuitenkin minua kaduttaa eniten se, etten tehnyt salapoliisityötäni aikaisemmin vaan luotin sinisilmäisesti kun mua kusetettiin 6-0 kaikin tavoin. Se harmittaa. Mut parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Niin, miten eri "rikokset" eri arvotetaan? Kumpi on pahempi, viestintäsalaisuuden rikkominen vai uskottomuus?
Uskottomuus
Mitä jos olet käynyt lukemassa toisen viestejä ns. turhaan eli niistä ei olisikaan paljastunut seksuaalista pettämistä? Sinä olisit pettänyt puolisosi luottamuksen lukemalla viestejä mustasukkaisuuksissasi, vaikka hän ei olisi tehnyt mitään väärää. Mutta se ei sitten yhtäkkiä olisikaan sinun mielestäsi väärin? :)
Tässä on sama ajatus kuin pettäjillä. Se mitä ei tiedä, ei satuta ;)
Niinpä niin, mutta olisit ihan samalla tavalla pettäjä, vaikka et niin itse kokisi. Ja kaiken lisäksi lain silmissä rikollinen.
Lain silmissä :D Just joo. On kahden keskenään suhteessa olevan ihmisen välinen asia, ei tähän laki puutu, ennen kuin henkilö itse tekee rikosilmoituksen tutkitusta puhelimestaan tai sähköposteistaan jne. Ja aikamoinen vekkuli täytyy olla, että pettämisen paljastuttua esim. tekstareista, nostaa syytteet.
Tulee ero, kolme lasta jää vaikkapa isättömiksi kun miehen pitkä salasuhde paljastuu, joudutaan myymään koti alta, surua ja tuskaa, mutta kappas, kun mies uuden sutturansa kanssa nostaa syyteet ja vaatii ex-vaimolta kunnon korvaukset.
Ja sama juttu, vaikka "tutkimuksen uhri" olisi viatonkin, kun yleensä on pätevät syyt puolisolla alkaa epäillä, jos ollaan ns. normaaliälyisiä ja ilman päihdeongelmia, eli keskustelemaan vaan ja selvittelemään asiaa. Jossain se syy on epäilyyn.
Ja edelleen, kukaan muu ei voi nostaa syytteitä kuin asianomainen itse. Uskoisin, että rakkaus kantaa ja homma selvitetään, kun toinen kertoo, että mulla oli epäilykset ja pyytää anteeksi. Siinä se toinenkin jo ymmärtää, että hei, sen täytyy rakastaa minua, kun oli noin huolissaan ja epätoivoinen.
Aina tulkutetaan juridisesti, juridisesti, mutta unohdetaan kaikki inhimilliset tekijät. Ja nimitellään vielä ihan rikolliseksi. Aika harvalla kuitenkaan on mitään valtiota uhkaavia salaisuuksia esim. kotipuhelimessaan. Ja luotettava kumppani ei levittele niitä työjuttuja varmaankaan mihinkään, tutkii vaan jälkiä pettämisestä. -sivusta
Jos puolisoni tonkisi puhelintani, tietokonettani, työpoydän laatikoita tms. niin en minkään selityksen jälkeen pitäisi rakkautena. Mustasukkaisuus on myrkkyä, kokemusta hyvin harjoittavista suhteesta. En ole pettänyt.
Puoliso joka kokee "oman" tilan noin yksityisenä ei voi puhua rakkaudesta toista kohtaan. Jos ei edes omaan kumppaniin luota tuon vertaa on se myrkkyä. Joko salaa jotain isoa toiselta tai on vain vainoharhainen.
Niin me ihmiset olemme erilaisia. Minun mielestäni vainoharhaa on se, jos ei suo toiselle yksityisyyttä. Ei kaikkea tarvitse jakaa, vaikkei mitään isoa salaisikaan.
tämän keskustelukumppanisi asenne on ihan järkyttävä! Ihmisellä tulee aina kuitenkin olla oikeus yksityisyytensä, mikä tässä on epäselvää?? Ei puolisot ole toisensa puoliskoja, kirjaimellisesti, niin, että kaikki mikä on sinun on myös minun, myös ajatukset.
Itse olen ollut tilanteessa, jossa mies valehteli minulle toistuvasti. Olin niin sekaisin ristiriitaisista viesteistä, että murtauduin miehen puhelimeen ja katsoin FB haut, selainhistorian, viestit. Mitä löysin, ei ollut suinkaan todisteita uskottomuudesta, vaan jotain ihan muuta, joka olisi kuulunut olla miehen yksityisiä ajatuksia ja kipupisteitä. Aloin silloin miettiä mitä minun puhelmisestani löytäisi jos joku toimisi samoin. Tunteita, epäröintejä, osoituksia epävarmuudestani itseäni ja valintojani kohtaan, noloja hakuja ja ex ihastusten stalkkaamisia, LAPSENI yksityisiä terveysasioita!
Miehen kanssa ollaan yhä yhdessä ja kaikki on nyt kunnossa, mutta kyllä minä jälkikäteen ajattelen, että tuossa olisi ollut paikka viheltää peli poikki ennen kuin mennä toisen yksityisyyttä rikollisesti loukkaamaan. Olisi luultavasti tullut luottamusongelmatkin käsiteltyä tehokkaammin niin.
Meillä oli ollut työpaikalla eräällä miehellä toinen puhelin jolla piti yhteyttä salarakkaaseensa. Säilytti ilmeisesti puhelinta ainostaan töissä. Kaikki oli tiennyt tästä pettämisestä mutta ei kukaan siihen ei ilmeisesti puuttunut. Jotkut jaksaa nähdä vähän enemmän vaivaa peitelläkseen salasuhteitaan.
Puhelimesta paljastui viestittely eräälle naiselle. Sitten tietsikan historiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulin työmatkalta ja lusikoin kaikessa rauhassa jääkaapista löytämääni kissanlihakeittoa, jota oli jäänyt mieheltäni. Äkkiä huomasin siinä pari mustaa hiusta. Mieheni ja minä olemme molemnat vaaleatukkaisia.
Soitin saman tien miehelleni töihin ja hän tunnusti kaiken. Erohan siitä tuli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En onneksi ole jäänyt kiinni, pettänyt kyllä jokaisessa suhteessa. 😉
N45
Hah, vielä sinä kiinni jäät. Se päivä koittaa kun itket sikiöasennossa kaikkea mitä olet toisille ihmisille tehnyt.
Ei välttämättä. Valitettavasti.
Ni kyllä se elämä kostaa, viimeistään pettäjän haudalla. Siellä kun voi seisoa itkemässä toinen/ useampi toinen pettäjä, samaan aikaan kun omat lapset eivät pettäjäisönsä haudalle tule!!
Nähty ja koettu!Tuo on turhaa uskovaishenkistä "paha saa aina palkkansa" uskottelua. ihan samoin kuin jotkut muullakin tavoin mulk.t ihmiset pärjää elämässään ihan hyvin, eivätkä saa sitä ansaitsemaansa "tuomiota".
Tää elämä nyt sattuu olemaan epäreilua.
Jos jonkun pettäjän haudalla ei käy kukaan, niin monenko toisen samanlaisen vätyksen haudalla käy. Ja mitä ihmeen väliä sillä on käy haudalla joku tai ei. Hei Haloo!!!
En usko, että pettäjää edes kiinnostaa, tuleeko hänen haudalleen ketään. Sen sijaan olen saanut huomataä, että ihmiset yleensä saavat rangaistuksensa teoistaan jo tässä elämässä, vaikkei elämä aina täysin oikeudenmukaista olekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En onneksi ole jäänyt kiinni, pettänyt kyllä jokaisessa suhteessa. 😉
N45
Hah, vielä sinä kiinni jäät. Se päivä koittaa kun itket sikiöasennossa kaikkea mitä olet toisille ihmisille tehnyt.
Ei välttämättä. Valitettavasti.
Ni kyllä se elämä kostaa, viimeistään pettäjän haudalla. Siellä kun voi seisoa itkemässä toinen/ useampi toinen pettäjä, samaan aikaan kun omat lapset eivät pettäjäisönsä haudalle tule!!
Nähty ja koettu!Tuo on turhaa uskovaishenkistä "paha saa aina palkkansa" uskottelua. ihan samoin kuin jotkut muullakin tavoin mulk.t ihmiset pärjää elämässään ihan hyvin, eivätkä saa sitä ansaitsemaansa "tuomiota".
Tää elämä nyt sattuu olemaan epäreilua.
Jos jonkun pettäjän haudalla ei käy kukaan, niin monenko toisen samanlaisen vätyksen haudalla käy. Ja mitä ihmeen väliä sillä on käy haudalla joku tai ei. Hei Haloo!!!
On
Eihän sillä olekaan merkitystä käykö haudalla / ei edes sillä oliko hautaamassa vanhempaansa.
Mutta jos näitä ei tee , niin ei ole pettäjä vanhempaansa tämän vielä eläessä ollut yhteydessä. Hei haloo!!
Ja tällä onkin yllättävän monelle ikääntyneille merkitystä
Monestakin syystä. Tietenkin haluaisi olla tekemisissä omien jälkeläisten ( lasten ja lastenlasten) kanssa.
Se myös alleviivaa syyllisyyttä, mitä pettäjä saattaa kuitenkin tuntea.
Mitä tulee tuohon uskovaishenkiseen uskotteluun, niin tässä pätee vanha sananlasku eli minkä taakseen jättää sen edestään löytää.
Ei sen mystisempää ole
Jos vaihdat kumppania usein pettämisen vuoksi, saatat olla vanhana yksin. Tai jos laiminlyöt lapsiasi siksi että "hoidot" menevät edelle , lapset vieraantuvat .
Omien ratkaisujen seurauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En onneksi ole jäänyt kiinni, pettänyt kyllä jokaisessa suhteessa. 😉
N45
Hah, vielä sinä kiinni jäät. Se päivä koittaa kun itket sikiöasennossa kaikkea mitä olet toisille ihmisille tehnyt.
Ei välttämättä. Valitettavasti.
Ni kyllä se elämä kostaa, viimeistään pettäjän haudalla. Siellä kun voi seisoa itkemässä toinen/ useampi toinen pettäjä, samaan aikaan kun omat lapset eivät pettäjäisönsä haudalle tule!!
Nähty ja koettu!Tuo on turhaa uskovaishenkistä "paha saa aina palkkansa" uskottelua. ihan samoin kuin jotkut muullakin tavoin mulk.t ihmiset pärjää elämässään ihan hyvin, eivätkä saa sitä ansaitsemaansa "tuomiota".
Tää elämä nyt sattuu olemaan epäreilua.
Jos jonkun pettäjän haudalla ei käy kukaan, niin monenko toisen samanlaisen vätyksen haudalla käy. Ja mitä ihmeen väliä sillä on käy haudalla joku tai ei. Hei Haloo!!!
En usko, että pettäjää edes kiinnostaa, tuleeko hänen haudalleen ketään. Sen sijaan olen saanut huomataä, että ihmiset yleensä saavat rangaistuksensa teoistaan jo tässä elämässä, vaikkei elämä aina täysin oikeudenmukaista olekaan.
Jos ei haudalle tule ketään, ei niitä yhteydenpitäjiä ole eläessäkään , ainakaan loppupuolella ole voinut ruuhkaksi asti olla
Vierailija kirjoitti:
En onnek3si ole jäänyt kiinni, pettänyt kyllä jokaisessa suhteessa. 😉
N45
Miksi "petät"? Oletko tuossa iässä vielä noin epäkypsä, että koet tuon joksikin voitoksi vaikka se on itse asiassa heikkoutta. Koita kehittyä henkisesti täydemmäksi ihmiseksi. N50+
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä muuta kuin, että on täällä paljon kauheita ihmisiä, kun rikkovat tuosta vain muiden viestisalaisuutta.
Ihmiset kun voivat viestitellä monenlaisista asioista ystävilleen eikä ne välttämättä ole tarkoitettu KENENKÄÄN muun nähtäväksi. Enkä puhu nyt siis mistään pettämisjutuista.
Joo, ei todellakaan ollut tarkoitettu mun nähtäväksi viestit, milloin pannaan taas, oli viimeksikin niin ihanaa. Se on ihan totta. Hyi hyi minua kun luin mieheni panoviestit toiselle naiselle.
No tahallaan väärinymmärsit viestini, mutta pointtini oli se, että ihmiset käyvät vakoilemassa puolisoidensa viestejä löytääkseen todisteita pettämisestä. Ehkä mitään pettämistä ei ole edes tapahtunut, mutta siinä samassa saattaa nähdä muunlaisia viestejä, joita ei ole muille tarkoitettu.
Toisten salasanojen ja pääsykoodien urkkiminen ei ole millään tavalla sallittua ja viestittelyä koskee kirjesalaisuus ihan yhtä lailla kuin perinteisiäkin kirjeitä. Luulisi olevan itsestäänselvyys.
En ikinä lukisi puolisoni mitään viestejä enkä usko, että hän koskaan urkkisi minun.
Ja halusit tulla nyt tänne ripittämään minua/meitä miten ei saa toimia. Ja luulet että en tiedä viestisalaisuudesta yms. Kyllä tiedän. Kaikki tietää. Ja kuitenkin minua kaduttaa eniten se, etten tehnyt salapoliisityötäni aikaisemmin vaan luotin sinisilmäisesti kun mua kusetettiin 6-0 kaikin tavoin. Se harmittaa. Mut parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Niin, miten eri "rikokset" eri arvotetaan? Kumpi on pahempi, viestintäsalaisuuden rikkominen vai uskottomuus?
Uskottomuus
Mitä jos olet käynyt lukemassa toisen viestejä ns. turhaan eli niistä ei olisikaan paljastunut seksuaalista pettämistä? Sinä olisit pettänyt puolisosi luottamuksen lukemalla viestejä mustasukkaisuuksissasi, vaikka hän ei olisi tehnyt mitään väärää. Mutta se ei sitten yhtäkkiä olisikaan sinun mielestäsi väärin? :)
Tässä on sama ajatus kuin pettäjillä. Se mitä ei tiedä, ei satuta ;)
Niinpä niin, mutta olisit ihan samalla tavalla pettäjä, vaikka et niin itse kokisi. Ja kaiken lisäksi lain silmissä rikollinen.
Lain silmissä :D Just joo. On kahden keskenään suhteessa olevan ihmisen välinen asia, ei tähän laki puutu, ennen kuin henkilö itse tekee rikosilmoituksen tutkitusta puhelimestaan tai sähköposteistaan jne. Ja aikamoinen vekkuli täytyy olla, että pettämisen paljastuttua esim. tekstareista, nostaa syytteet.
Tulee ero, kolme lasta jää vaikkapa isättömiksi kun miehen pitkä salasuhde paljastuu, joudutaan myymään koti alta, surua ja tuskaa, mutta kappas, kun mies uuden sutturansa kanssa nostaa syyteet ja vaatii ex-vaimolta kunnon korvaukset.
Ja sama juttu, vaikka "tutkimuksen uhri" olisi viatonkin, kun yleensä on pätevät syyt puolisolla alkaa epäillä, jos ollaan ns. normaaliälyisiä ja ilman päihdeongelmia, eli keskustelemaan vaan ja selvittelemään asiaa. Jossain se syy on epäilyyn.
Ja edelleen, kukaan muu ei voi nostaa syytteitä kuin asianomainen itse. Uskoisin, että rakkaus kantaa ja homma selvitetään, kun toinen kertoo, että mulla oli epäilykset ja pyytää anteeksi. Siinä se toinenkin jo ymmärtää, että hei, sen täytyy rakastaa minua, kun oli noin huolissaan ja epätoivoinen.
Aina tulkutetaan juridisesti, juridisesti, mutta unohdetaan kaikki inhimilliset tekijät. Ja nimitellään vielä ihan rikolliseksi. Aika harvalla kuitenkaan on mitään valtiota uhkaavia salaisuuksia esim. kotipuhelimessaan. Ja luotettava kumppani ei levittele niitä työjuttuja varmaankaan mihinkään, tutkii vaan jälkiä pettämisestä. -sivusta
Jos puolisoni tonkisi puhelintani, tietokonettani, työpoydän laatikoita tms. niin en minkään selityksen jälkeen pitäisi rakkautena. Mustasukkaisuus on myrkkyä, kokemusta hyvin harjoittavista suhteesta. En ole pettänyt.
Niin, en kylläkään tarkoittanut, että siitä vaan tutkimaan, jos huvittaa, vaan erittäin merkittävät epäilykset ovat inhimillisiä, siis näin ihmiset toimivat, niin naiset kuin miehet, olen aika usein kuullut.
Jos, siis JOS, itse tutkisin vaikka sähköposteja, en avaisi mitään sellaista minkä voisin olettaa olevan yksityistä työasiaa. Mutta toistuva "Pupu, kulta tai Mirkku" saisi mut tutkimaan. Samoin puhelimen kanssa.
Ja homma on väärin, tosiaankin se on väärin. Mutta halusin vaan tuoda esiin sen toisen puolen, että ihminen on inhimillinen ja erehtyväinen. Ja sen, ettei tämä nyt ole mitään niin valtavan suurta "rikollisuutta" mitä joka kerran aletaan monotonisesti toitottaa kuin sumutorvi, heti kun joku erehtyy kertomaan, että on noin toiminut, miten siis EI saisi.
Joku anonyymi täällä alkaa huudella, että olet rikollinen, rikollinen!!! Unohtuu vain sellaiset seikat, että kenties asianosaisen kumppani istuu veskissä puhelintaan suojellen tunnin välein, laihduttaa 10kg, unohtaa perheensä melkein kokonaan ja alkaa tehdä hemmetisti ylitöitä jne. En ihmettele, että tuollaisen dissaamisen jälkeen alkaa tulla fiilikset tonkia hieman niitä kaverin touhuja. Moni palkkaa vieläpä yksityisetsivän, mikä täysin laillista.
Eroaisin jo siinä vaiheessa, kun epäilykset kasvavat niin suuriksi, että tuntisin tarvetta tonkia toisen puhelinta. Luottamus on jo kuollut, oli pettäminen totta tai ei.
Aivan. Kaikki kannattaa ottaa elämässä joko tai asenteella. Pääset pitkälle. Onnea valitsemallasi tiellä.
Kiitos. Olen ollut 16 vuotta naimisissa ja kyllä ajattelen, ettei suhteella ole enää tulevaisuutta, jos en voi luottaa puolisoni sanaan. Viestien tonkimisella ei voi epäilystä pettämisestä poistaa. Lisäksi se sotii omaa moraaliani vastaan joten en sitä tee.
Oletetaan, että on kymmenen vuotta yhdessä ollut pari. Jompikumpi muuttuu yhtäkkiä käytökseltään oudoksi, alkaa harrastaa jotain aktiivisesti, kolmekin krt viikossa, vaikka on ollut todellinen sohvaperuna. Lisäksi työt lisääntyvät ja puhumattomuus. Kaikkeen saa vastaukseksi, joo joo tai jotain ylimalkaista.
Seksi loppuu suurin piirtein kokonaan ja kaikki yhteinen muukin tekeminen. Edes silmiin ei katsota.
Kun kysyt onko joku vialla, raskasta töissä, masentaako, mikä vaivaa? tulee päin näköä aina samat: Ei mikään, miksi jankutat, oletko vainoharhainen, mistä olet tuollaista saanut päähäsi, ystävätkö sulle noin sanoi jne. jne.-
Eikö tuossa jo ole toisen ihmisen luotto petetty ja ihminen ikään kuin jätetty? Tällaista moni sietää aika pitkäänkin, kun odottaa ja luulee, että tilanne paranee ja kukaties muuttuu ennalleen.
Toinen vaihtoehto, ja varsin yleinen sellainen, on todellakin alkaa epäillä ja tarttua lopulta tuumasta toimeen; tutkia taustoja ja ottaa selvää mistä oikein kiikastaa (jos ei nyt sitä palstan jatkuvaa kestosuosikkia, "lihomista, ole tapahtunut).
Eli saat kokoaikaista dissausta ja väheksyntää. Olet yksin. Sulle ei puhuta, ja kohdellaan kuin jotain tiskirättiä. Kyllä siinä suivaantuu. Aikavaras vie sun parasta nuoruutta ja olet onneton. En yhtään ihmettele niitä, jotka tekevät tuon yhden maailman hirvittävimmän "rikoksen" ja ratsaavat puhelimen.
Hommassa on puntit tasan. Ja se kauhistunut, jonka puhelin on tutkittu, olisi ihan hyvin voinut kertoa, että haluaa eron jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä muuta kuin, että on täällä paljon kauheita ihmisiä, kun rikkovat tuosta vain muiden viestisalaisuutta.
Ihmiset kun voivat viestitellä monenlaisista asioista ystävilleen eikä ne välttämättä ole tarkoitettu KENENKÄÄN muun nähtäväksi. Enkä puhu nyt siis mistään pettämisjutuista.
Joo, ei todellakaan ollut tarkoitettu mun nähtäväksi viestit, milloin pannaan taas, oli viimeksikin niin ihanaa. Se on ihan totta. Hyi hyi minua kun luin mieheni panoviestit toiselle naiselle.
No tahallaan väärinymmärsit viestini, mutta pointtini oli se, että ihmiset käyvät vakoilemassa puolisoidensa viestejä löytääkseen todisteita pettämisestä. Ehkä mitään pettämistä ei ole edes tapahtunut, mutta siinä samassa saattaa nähdä muunlaisia viestejä, joita ei ole muille tarkoitettu.
Toisten salasanojen ja pääsykoodien urkkiminen ei ole millään tavalla sallittua ja viestittelyä koskee kirjesalaisuus ihan yhtä lailla kuin perinteisiäkin kirjeitä. Luulisi olevan itsestäänselvyys.
En ikinä lukisi puolisoni mitään viestejä enkä usko, että hän koskaan urkkisi minun.
Ja halusit tulla nyt tänne ripittämään minua/meitä miten ei saa toimia. Ja luulet että en tiedä viestisalaisuudesta yms. Kyllä tiedän. Kaikki tietää. Ja kuitenkin minua kaduttaa eniten se, etten tehnyt salapoliisityötäni aikaisemmin vaan luotin sinisilmäisesti kun mua kusetettiin 6-0 kaikin tavoin. Se harmittaa. Mut parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Niin, miten eri "rikokset" eri arvotetaan? Kumpi on pahempi, viestintäsalaisuuden rikkominen vai uskottomuus?
Uskottomuus
Mitä jos olet käynyt lukemassa toisen viestejä ns. turhaan eli niistä ei olisikaan paljastunut seksuaalista pettämistä? Sinä olisit pettänyt puolisosi luottamuksen lukemalla viestejä mustasukkaisuuksissasi, vaikka hän ei olisi tehnyt mitään väärää. Mutta se ei sitten yhtäkkiä olisikaan sinun mielestäsi väärin? :)
Tässä on sama ajatus kuin pettäjillä. Se mitä ei tiedä, ei satuta ;)
Niinpä niin, mutta olisit ihan samalla tavalla pettäjä, vaikka et niin itse kokisi. Ja kaiken lisäksi lain silmissä rikollinen.
Lain silmissä :D Just joo. On kahden keskenään suhteessa olevan ihmisen välinen asia, ei tähän laki puutu, ennen kuin henkilö itse tekee rikosilmoituksen tutkitusta puhelimestaan tai sähköposteistaan jne. Ja aikamoinen vekkuli täytyy olla, että pettämisen paljastuttua esim. tekstareista, nostaa syytteet.
Tulee ero, kolme lasta jää vaikkapa isättömiksi kun miehen pitkä salasuhde paljastuu, joudutaan myymään koti alta, surua ja tuskaa, mutta kappas, kun mies uuden sutturansa kanssa nostaa syyteet ja vaatii ex-vaimolta kunnon korvaukset.
Ja sama juttu, vaikka "tutkimuksen uhri" olisi viatonkin, kun yleensä on pätevät syyt puolisolla alkaa epäillä, jos ollaan ns. normaaliälyisiä ja ilman päihdeongelmia, eli keskustelemaan vaan ja selvittelemään asiaa. Jossain se syy on epäilyyn.
Ja edelleen, kukaan muu ei voi nostaa syytteitä kuin asianomainen itse. Uskoisin, että rakkaus kantaa ja homma selvitetään, kun toinen kertoo, että mulla oli epäilykset ja pyytää anteeksi. Siinä se toinenkin jo ymmärtää, että hei, sen täytyy rakastaa minua, kun oli noin huolissaan ja epätoivoinen.
Aina tulkutetaan juridisesti, juridisesti, mutta unohdetaan kaikki inhimilliset tekijät. Ja nimitellään vielä ihan rikolliseksi. Aika harvalla kuitenkaan on mitään valtiota uhkaavia salaisuuksia esim. kotipuhelimessaan. Ja luotettava kumppani ei levittele niitä työjuttuja varmaankaan mihinkään, tutkii vaan jälkiä pettämisestä. -sivusta
Jos puolisoni tonkisi puhelintani, tietokonettani, työpoydän laatikoita tms. niin en minkään selityksen jälkeen pitäisi rakkautena. Mustasukkaisuus on myrkkyä, kokemusta hyvin harjoittavista suhteesta. En ole pettänyt.
Niin, en kylläkään tarkoittanut, että siitä vaan tutkimaan, jos huvittaa, vaan erittäin merkittävät epäilykset ovat inhimillisiä, siis näin ihmiset toimivat, niin naiset kuin miehet, olen aika usein kuullut.
Jos, siis JOS, itse tutkisin vaikka sähköposteja, en avaisi mitään sellaista minkä voisin olettaa olevan yksityistä työasiaa. Mutta toistuva "Pupu, kulta tai Mirkku" saisi mut tutkimaan. Samoin puhelimen kanssa.
Ja homma on väärin, tosiaankin se on väärin. Mutta halusin vaan tuoda esiin sen toisen puolen, että ihminen on inhimillinen ja erehtyväinen. Ja sen, ettei tämä nyt ole mitään niin valtavan suurta "rikollisuutta" mitä joka kerran aletaan monotonisesti toitottaa kuin sumutorvi, heti kun joku erehtyy kertomaan, että on noin toiminut, miten siis EI saisi.
Joku anonyymi täällä alkaa huudella, että olet rikollinen, rikollinen!!! Unohtuu vain sellaiset seikat, että kenties asianosaisen kumppani istuu veskissä puhelintaan suojellen tunnin välein, laihduttaa 10kg, unohtaa perheensä melkein kokonaan ja alkaa tehdä hemmetisti ylitöitä jne. En ihmettele, että tuollaisen dissaamisen jälkeen alkaa tulla fiilikset tonkia hieman niitä kaverin touhuja. Moni palkkaa vieläpä yksityisetsivän, mikä täysin laillista.
Eroaisin jo siinä vaiheessa, kun epäilykset kasvavat niin suuriksi, että tuntisin tarvetta tonkia toisen puhelinta. Luottamus on jo kuollut, oli pettäminen totta tai ei.
Aivan. Kaikki kannattaa ottaa elämässä joko tai asenteella. Pääset pitkälle. Onnea valitsemallasi tiellä.
Kiitos. Olen ollut 16 vuotta naimisissa ja kyllä ajattelen, ettei suhteella ole enää tulevaisuutta, jos en voi luottaa puolisoni sanaan. Viestien tonkimisella ei voi epäilystä pettämisestä poistaa. Lisäksi se sotii omaa moraaliani vastaan joten en sitä tee.
Oletetaan, että on kymmenen vuotta yhdessä ollut pari. Jompikumpi muuttuu yhtäkkiä käytökseltään oudoksi, alkaa harrastaa jotain aktiivisesti, kolmekin krt viikossa, vaikka on ollut todellinen sohvaperuna. Lisäksi työt lisääntyvät ja puhumattomuus. Kaikkeen saa vastaukseksi, joo joo tai jotain ylimalkaista.
Seksi loppuu suurin piirtein kokonaan ja kaikki yhteinen muukin tekeminen. Edes silmiin ei katsota.
Kun kysyt onko joku vialla, raskasta töissä, masentaako, mikä vaivaa? tulee päin näköä aina samat: Ei mikään, miksi jankutat, oletko vainoharhainen, mistä olet tuollaista saanut päähäsi, ystävätkö sulle noin sanoi jne. jne.-
Eikö tuossa jo ole toisen ihmisen luotto petetty ja ihminen ikään kuin jätetty? Tällaista moni sietää aika pitkäänkin, kun odottaa ja luulee, että tilanne paranee ja kukaties muuttuu ennalleen.
Toinen vaihtoehto, ja varsin yleinen sellainen, on todellakin alkaa epäillä ja tarttua lopulta tuumasta toimeen; tutkia taustoja ja ottaa selvää mistä oikein kiikastaa (jos ei nyt sitä palstan jatkuvaa kestosuosikkia, "lihomista, ole tapahtunut).
Eli saat kokoaikaista dissausta ja väheksyntää. Olet yksin. Sulle ei puhuta, ja kohdellaan kuin jotain tiskirättiä. Kyllä siinä suivaantuu. Aikavaras vie sun parasta nuoruutta ja olet onneton. En yhtään ihmettele niitä, jotka tekevät tuon yhden maailman hirvittävimmän "rikoksen" ja ratsaavat puhelimen.
Hommassa on puntit tasan. Ja se kauhistunut, jonka puhelin on tutkittu, olisi ihan hyvin voinut kertoa, että haluaa eron jne.
Jos tilanne on tuo, voi sen eron kai ottaa puhelinta tutkimattakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä muuta kuin, että on täällä paljon kauheita ihmisiä, kun rikkovat tuosta vain muiden viestisalaisuutta.
Ihmiset kun voivat viestitellä monenlaisista asioista ystävilleen eikä ne välttämättä ole tarkoitettu KENENKÄÄN muun nähtäväksi. Enkä puhu nyt siis mistään pettämisjutuista.
Joo, ei todellakaan ollut tarkoitettu mun nähtäväksi viestit, milloin pannaan taas, oli viimeksikin niin ihanaa. Se on ihan totta. Hyi hyi minua kun luin mieheni panoviestit toiselle naiselle.
No tahallaan väärinymmärsit viestini, mutta pointtini oli se, että ihmiset käyvät vakoilemassa puolisoidensa viestejä löytääkseen todisteita pettämisestä. Ehkä mitään pettämistä ei ole edes tapahtunut, mutta siinä samassa saattaa nähdä muunlaisia viestejä, joita ei ole muille tarkoitettu.
Toisten salasanojen ja pääsykoodien urkkiminen ei ole millään tavalla sallittua ja viestittelyä koskee kirjesalaisuus ihan yhtä lailla kuin perinteisiäkin kirjeitä. Luulisi olevan itsestäänselvyys.
En ikinä lukisi puolisoni mitään viestejä enkä usko, että hän koskaan urkkisi minun.
Ja halusit tulla nyt tänne ripittämään minua/meitä miten ei saa toimia. Ja luulet että en tiedä viestisalaisuudesta yms. Kyllä tiedän. Kaikki tietää. Ja kuitenkin minua kaduttaa eniten se, etten tehnyt salapoliisityötäni aikaisemmin vaan luotin sinisilmäisesti kun mua kusetettiin 6-0 kaikin tavoin. Se harmittaa. Mut parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Niin, miten eri "rikokset" eri arvotetaan? Kumpi on pahempi, viestintäsalaisuuden rikkominen vai uskottomuus?
Uskottomuus
Mitä jos olet käynyt lukemassa toisen viestejä ns. turhaan eli niistä ei olisikaan paljastunut seksuaalista pettämistä? Sinä olisit pettänyt puolisosi luottamuksen lukemalla viestejä mustasukkaisuuksissasi, vaikka hän ei olisi tehnyt mitään väärää. Mutta se ei sitten yhtäkkiä olisikaan sinun mielestäsi väärin? :)
Tässä on sama ajatus kuin pettäjillä. Se mitä ei tiedä, ei satuta ;)
Niinpä niin, mutta olisit ihan samalla tavalla pettäjä, vaikka et niin itse kokisi. Ja kaiken lisäksi lain silmissä rikollinen.
Lain silmissä :D Just joo. On kahden keskenään suhteessa olevan ihmisen välinen asia, ei tähän laki puutu, ennen kuin henkilö itse tekee rikosilmoituksen tutkitusta puhelimestaan tai sähköposteistaan jne. Ja aikamoinen vekkuli täytyy olla, että pettämisen paljastuttua esim. tekstareista, nostaa syytteet.
Tulee ero, kolme lasta jää vaikkapa isättömiksi kun miehen pitkä salasuhde paljastuu, joudutaan myymään koti alta, surua ja tuskaa, mutta kappas, kun mies uuden sutturansa kanssa nostaa syyteet ja vaatii ex-vaimolta kunnon korvaukset.
Ja sama juttu, vaikka "tutkimuksen uhri" olisi viatonkin, kun yleensä on pätevät syyt puolisolla alkaa epäillä, jos ollaan ns. normaaliälyisiä ja ilman päihdeongelmia, eli keskustelemaan vaan ja selvittelemään asiaa. Jossain se syy on epäilyyn.
Ja edelleen, kukaan muu ei voi nostaa syytteitä kuin asianomainen itse. Uskoisin, että rakkaus kantaa ja homma selvitetään, kun toinen kertoo, että mulla oli epäilykset ja pyytää anteeksi. Siinä se toinenkin jo ymmärtää, että hei, sen täytyy rakastaa minua, kun oli noin huolissaan ja epätoivoinen.
Aina tulkutetaan juridisesti, juridisesti, mutta unohdetaan kaikki inhimilliset tekijät. Ja nimitellään vielä ihan rikolliseksi. Aika harvalla kuitenkaan on mitään valtiota uhkaavia salaisuuksia esim. kotipuhelimessaan. Ja luotettava kumppani ei levittele niitä työjuttuja varmaankaan mihinkään, tutkii vaan jälkiä pettämisestä. -sivusta
Jos puolisoni tonkisi puhelintani, tietokonettani, työpoydän laatikoita tms. niin en minkään selityksen jälkeen pitäisi rakkautena. Mustasukkaisuus on myrkkyä, kokemusta hyvin harjoittavista suhteesta. En ole pettänyt.
Niin, en kylläkään tarkoittanut, että siitä vaan tutkimaan, jos huvittaa, vaan erittäin merkittävät epäilykset ovat inhimillisiä, siis näin ihmiset toimivat, niin naiset kuin miehet, olen aika usein kuullut.
Jos, siis JOS, itse tutkisin vaikka sähköposteja, en avaisi mitään sellaista minkä voisin olettaa olevan yksityistä työasiaa. Mutta toistuva "Pupu, kulta tai Mirkku" saisi mut tutkimaan. Samoin puhelimen kanssa.
Ja homma on väärin, tosiaankin se on väärin. Mutta halusin vaan tuoda esiin sen toisen puolen, että ihminen on inhimillinen ja erehtyväinen. Ja sen, ettei tämä nyt ole mitään niin valtavan suurta "rikollisuutta" mitä joka kerran aletaan monotonisesti toitottaa kuin sumutorvi, heti kun joku erehtyy kertomaan, että on noin toiminut, miten siis EI saisi.
Joku anonyymi täällä alkaa huudella, että olet rikollinen, rikollinen!!! Unohtuu vain sellaiset seikat, että kenties asianosaisen kumppani istuu veskissä puhelintaan suojellen tunnin välein, laihduttaa 10kg, unohtaa perheensä melkein kokonaan ja alkaa tehdä hemmetisti ylitöitä jne. En ihmettele, että tuollaisen dissaamisen jälkeen alkaa tulla fiilikset tonkia hieman niitä kaverin touhuja. Moni palkkaa vieläpä yksityisetsivän, mikä täysin laillista.
Eroaisin jo siinä vaiheessa, kun epäilykset kasvavat niin suuriksi, että tuntisin tarvetta tonkia toisen puhelinta. Luottamus on jo kuollut, oli pettäminen totta tai ei.
Aivan. Kaikki kannattaa ottaa elämässä joko tai asenteella. Pääset pitkälle. Onnea valitsemallasi tiellä.
Kiitos. Olen ollut 16 vuotta naimisissa ja kyllä ajattelen, ettei suhteella ole enää tulevaisuutta, jos en voi luottaa puolisoni sanaan. Viestien tonkimisella ei voi epäilystä pettämisestä poistaa. Lisäksi se sotii omaa moraaliani vastaan joten en sitä tee.
Oletetaan, että on kymmenen vuotta yhdessä ollut pari. Jompikumpi muuttuu yhtäkkiä käytökseltään oudoksi, alkaa harrastaa jotain aktiivisesti, kolmekin krt viikossa, vaikka on ollut todellinen sohvaperuna. Lisäksi työt lisääntyvät ja puhumattomuus. Kaikkeen saa vastaukseksi, joo joo tai jotain ylimalkaista.
Seksi loppuu suurin piirtein kokonaan ja kaikki yhteinen muukin tekeminen. Edes silmiin ei katsota.
Kun kysyt onko joku vialla, raskasta töissä, masentaako, mikä vaivaa? tulee päin näköä aina samat: Ei mikään, miksi jankutat, oletko vainoharhainen, mistä olet tuollaista saanut päähäsi, ystävätkö sulle noin sanoi jne. jne.-
Eikö tuossa jo ole toisen ihmisen luotto petetty ja ihminen ikään kuin jätetty? Tällaista moni sietää aika pitkäänkin, kun odottaa ja luulee, että tilanne paranee ja kukaties muuttuu ennalleen.
Toinen vaihtoehto, ja varsin yleinen sellainen, on todellakin alkaa epäillä ja tarttua lopulta tuumasta toimeen; tutkia taustoja ja ottaa selvää mistä oikein kiikastaa (jos ei nyt sitä palstan jatkuvaa kestosuosikkia, "lihomista, ole tapahtunut).
Eli saat kokoaikaista dissausta ja väheksyntää. Olet yksin. Sulle ei puhuta, ja kohdellaan kuin jotain tiskirättiä. Kyllä siinä suivaantuu. Aikavaras vie sun parasta nuoruutta ja olet onneton. En yhtään ihmettele niitä, jotka tekevät tuon yhden maailman hirvittävimmän "rikoksen" ja ratsaavat puhelimen.
Hommassa on puntit tasan. Ja se kauhistunut, jonka puhelin on tutkittu, olisi ihan hyvin voinut kertoa, että haluaa eron jne.
Jos tilanne on tuo, voi sen eron kai ottaa puhelinta tutkimattakin.
Eli edelleenkin sitä dissattua voi kohdella kuin jalkarättiä; ota ero, jos ei mun naama miellytä, ja hae seksit muualta, mitäs siinä kyselet ja ahdistelet minua? Ja mitään syytä ei kuitenkaan toimintaansa kerro.
Mitäs jos kumppani ottaakin eron, ja selviääkin että toisella on ollutkin valtaisa masennus tai on sairastunut syöpään, mutta on halunnut olla vaan ilkeä, jotta kumppani jättäisi?
Kannattaisko kuitenkin puhua, niin se avioliittokin säilyisi, eikä mentäis mihinkään luurien tutkimiseen, jos on säilyttämisen arvoinen ja molemmat sitä pohjimmiltaan haluaa??
Nimenomaan: pettäjiä kaikki jotka siihen sotkeutuvat tarkoituksella. Ja näin tekee jokainen sinkku myös, jos ei tarkista aikuisten oikeasti mikä tyyppi kyseessä!
Täysin paskapuhetta, että en tiennyt, voi voi, vahinko!
Pettäjät ovat oma vastenmielinen rotunsa. Pysyisivät sinkkuina kaikki pettäjäkusipäät ja vedöttäidivöt toisiaan, jättäisivät ter vepäiset ihmiset rauhaan!