Lue keskustelun säännöt.
Menetty sukupolvi (80-95)
11.01.2019 |
No niin. Siinähän se nyt on, oikein tutkijan kirjaan kirjoitettuna, jos ei jollekin vielä ollut selvää.
Eli 1980 - 1995 -vuosina syntyneet kärsivät eniten edellisten sukupolvien suhailuista. Ei tuu eläkettä, ei.
Ja muutkin edut+ura on vähän niin ja näin.
Kommentit (245)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No Y-sukupolvihan on nimenomaan ensimmäinen, joiden työelämään siirtymisen aikoina sallittiin rekrytointifirmojen massiivinen toiminta Suomessa. Ja nyt voimme kaikki nähdä, millainen vaikutus sillä on ollut Y-sukupolven työllistymiseen. Monille ei ole työtä lainkaan ja monille on myös vain määräaikaista silpputyötä.
Y-sukupolvi on myös sukupolvi, jolle lupailtiin varmoja työpaikkoja, kun massiivinen työvoimapula viimeistään suurten ikäluokkien eläköityessä iskisi. Miten kävikään? Ei palkattu uusia tilalle samaa määrää vaan jaettiin työtehtävät muille. Työelämän tahti ja vaatimukset kiristyi. Samaan aikaan iski vielä teknologinen murros, joka vei enemmän työpaikkoja kuin lisäsi niitä.
Juu, minäkin muistan tämän lupauksen. Opettajat sitä hehkuttivat ollessani lukiossa. Hah! Hah!
Vm. 92
Ihan samaa mantraa hoettiin mullekin, kun yritin päästä nuorena eteenpäin, silloin kun olit vielä lapsi. Vm.-72.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Y-sukupolvi = ynisijöitä.
Suuret ikäluokat = ahneita egoisteja.
Mitä lyödään vetoa, että mielipiteen esittänyt ei tiedä, ketkä kuuluvat suuriin ikäluokkiin.
Hän kenties kuvittelee, että ilkeät suuren ikäluokan edustajat tässäkin keskusteluketjussa häntä taas parjaavat ja kampittavat mielipiteineen :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo viitattu selvitys on vuodelta 2016.
Lisäksi on täysin loogista, että 1990-luvulla eläkeläisten tulot olivat selkeästi edellistä sukupolvea korkeampia, koska heidän vanhemmillaan ei välttämättä ollut mitään työeläketuloja. Koko kansaa koskeva työeläkejärjestelmä kun "keksittiin" vasta 60-luvulla, siihen asti työn kautta saatava eläke koski yksittäisiä ammattiryhmiä.
Lisäksi kultaisella 60-luvulla oli tavallista mennä töihin 15v iässä. Silloin 30v iässä oli takana jo melkoinen työrupeama eikä vasta etsitty ensimmäistä työpaikkaa kuten nyt. Eikä silloin ollut asumistukijärjestelmää tai automaattista toimeentulotukisysteemiä, joten oli pakko mennä töihin, jos halusi ruokaa. Nykysysteemi antaa luvan olla tuloton ja juuri siitä syntyy nykyinen tilastoharha, jonka mukaan meillä olisi menetetty sukupolvi.
Lue tarkemmin se viitattu Kinnusen ja Mäki-Fräntin juttu. Sieltä selviää, että Y-sukupolvessa on erittäin hyvin menestyneitä ja täysiä luusereita, tulokehityksen ero sukupolven sisällä on valtava. Yksi selittävä tekijä on koulutus. Jos sitä on, on todennäköisesti tulojakin.8 alapeukkua lyhyessä ajassa. Tämä jos mikä todistaa sen, että Y-sukupolvi ei hyväksy faktoja, he haluavat klikkiotsikkoja, joiden takaa paljastuu pelkkää silkkoa. Sieltä jo mainitusta Kinnusen ja Mäki-Fräntin selvityksestä kun löytyy sellainenkin ikävä fakta, että Y-sukupolvessa on suhteessa paljon enemmän hyvintienaavia kuin edellisessä sukupolvessa on. Silti halutaan reppanoiden sukupolvikokemus.
Yhyy-sukupolvi.
Noille jos kertoo muutamia faktoja vaikkapa 60-luvun alussa syntyneen elinkaaresta ja kokemuksista, vastauksesta käy selväksi että umpihangessa kouluun hiihtäneiden aikaisempien sukupolvien todelliset kokemukset ovat täysin epärelevantteja, koska aikaisemmat sukupolvet eivät ole olleet oikeutettuja mihinkään samalla tavalla kuin nykyiset ovat.
Täällähän on humoristeja paikalla. Vai ovat 60-luvulla syntyneet, voimakkaan kaupungistumisen aikakautena kasvaneet lapset hiihtäneet umpihangessa kouluun? Mie repeen.
Helsinki ei ole koko Suomi. Vielä 80-luvulla mun lukiokaveri hiihti bussille että pääsi lukioon
Ihan kuule Helsingissäkin 90-luvulla piti pienen alakoululaisen "umpihangessa" tarpoa tai suksia kouluun monen kilometrin matkoja, kun lamassa koululaislipun rajaksi nostettiin 5km. Ja sitä hankea syrjäisemmillä seuduilla tosiaan oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhumattakaan siitä, että Y-sukupolven lastenhankintahaaveet on murskattu epävarmoilla työsuhteilla ja muiden maksajiksi pakottamisella. On se kiva, että lisää "joskus tulevaisuudessa" maksavaa porukkaa vain lisätään. Ikävää on se, että meidän sukupolvi ei lisäänny, jotta heidän elinkustannuksensa kyetään maksamaan.
Koko ajatusjatkumo tässä on järjetön.
MInusta on outoa, että vielä 80-luvulla lapsia saatiin, vaikka ei ollut subjektiivista päivähoito-oikeutta (äidit joutuivat jäämään kotiin lasten kanssa) ja asuttiin ahtaasti. Miksi ne teki 1-3 ipanaa, jos naisten elämä oli epävarmoja työsuhteita ja eläkettä kerryttämättömiä vuosia?
80-luvulla oli äitiysloma 6kk ja sen jälkeen naiset menivät takaisin palkkatöihin. Työsuhteet eivä olleet epävarmoja vaan vakituisia ja varmoja. Palkatkin sen verran hyviä, että oli varaa laittaa lapset yksityiselle hoitajalle.
En tiedä ketään oman ikäistäni, jonka äiti olisi ollut kotirouvana.
Mistä ihmeestä puhut? Olen syntynyt -67, eikä minun ikäpolvessa kenelläkään ollut lastenhoitajaa tai kotiäitiä. Lähdin kouluun yksin, tulin kotiin yksin, ei iltapäiväkerhoja, ei isovanhempia. Meidän sukupolvelle oli lähiöt ja avainkaulalapset.
Vanhemmat teki 15-vuotiaasta töitä, äitiyslomalta vietiin 3kk vanha lapsi hoitoon, jos sellaisen onnistui löytämään.
Asuntolainan korot jotain 10%, ja maksuaika lyhyt, joten molemmat vanhemmat teki ihan sairaasti töitä. Isä teki töitä korjaamolla päivän, ylitöitä illat ja viikonloput. Äiti lähti leipomolle aamuneljältä, viikonloput teki keikkaa pitopalvelussa tai teki ompelutöitä.
Näillä se vaatimaton asunto on maksettu, jonka arvo nykyisin ei ole kummoinen.Itse olen valmistunut vuonna 1991 täyteen lamaan. Kellään ei ollut töitä. Akateemisella lopputukinnolla asuin purkutaloissa tai kommuuneissa, päivisin möin torilla perunaa, iltaisin siivosin markettia, ja viikonloppuisin tarjoilin tai tein pitopalvelukeikkaa. Osa tarjoili tissit paljaana koska muuta ei ollut.
Ensimmäisen alan työn sain 1997, eli seitsemän vuotta tuota. Lapsen sain pätkätöiden välissä, pesin hänet keittiön altaassa, meillä oli pihasauna.
Ensimmäisen vakityön sain nelikymppisenä.Joten nykyään varmaan näytän teille tyypiltä joka on syntynyt kultalusikka suussa, koska minulla on työ ja asunto.
Ai mistä ihmeestä puhun? No omasta lapsuudestani. Olen syntynyt 1980-luvulla eli kuulun sukupolveen, josta tässä keskustellaan. Lapsuus oli nousukautta ja lama tuli vasta koulussa. Ei silloin alle esikouluikäiset missään tarhassa käyneet vaan hoitaja oli yksityinen tai kunnallinen pph.
Vuonna-93 meni kahdenkin opiskelukaverin juuri perustamat firmat konkurssiin, ja siinä meni heidän asunnotkin.
Asuntolainan korko oli 16%, asuntoja ei saanut kaupaksi kuin pilkkahintaan. Yksi tuttu pariskunta myi talonsa kun oli pakko. Heille jäi lainaa vielä kymmeniä tuhansia, jota sitten lyhensivät vuokralla asuen.
Yksi tuttu meni laman aikana konkurssiin ja päätyi velkajärjestelyyn. Se loppui vasta 2008. Hän jäi eläkkeelle muutama vuosi myöhemmin, ettei ole paljon perintöjä sieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo viitattu selvitys on vuodelta 2016.
Lisäksi on täysin loogista, että 1990-luvulla eläkeläisten tulot olivat selkeästi edellistä sukupolvea korkeampia, koska heidän vanhemmillaan ei välttämättä ollut mitään työeläketuloja. Koko kansaa koskeva työeläkejärjestelmä kun "keksittiin" vasta 60-luvulla, siihen asti työn kautta saatava eläke koski yksittäisiä ammattiryhmiä.
Lisäksi kultaisella 60-luvulla oli tavallista mennä töihin 15v iässä. Silloin 30v iässä oli takana jo melkoinen työrupeama eikä vasta etsitty ensimmäistä työpaikkaa kuten nyt. Eikä silloin ollut asumistukijärjestelmää tai automaattista toimeentulotukisysteemiä, joten oli pakko mennä töihin, jos halusi ruokaa. Nykysysteemi antaa luvan olla tuloton ja juuri siitä syntyy nykyinen tilastoharha, jonka mukaan meillä olisi menetetty sukupolvi.
Lue tarkemmin se viitattu Kinnusen ja Mäki-Fräntin juttu. Sieltä selviää, että Y-sukupolvessa on erittäin hyvin menestyneitä ja täysiä luusereita, tulokehityksen ero sukupolven sisällä on valtava. Yksi selittävä tekijä on koulutus. Jos sitä on, on todennäköisesti tulojakin.8 alapeukkua lyhyessä ajassa. Tämä jos mikä todistaa sen, että Y-sukupolvi ei hyväksy faktoja, he haluavat klikkiotsikkoja, joiden takaa paljastuu pelkkää silkkoa. Sieltä jo mainitusta Kinnusen ja Mäki-Fräntin selvityksestä kun löytyy sellainenkin ikävä fakta, että Y-sukupolvessa on suhteessa paljon enemmän hyvintienaavia kuin edellisessä sukupolvessa on. Silti halutaan reppanoiden sukupolvikokemus.
Yhyy-sukupolvi.
Noille jos kertoo muutamia faktoja vaikkapa 60-luvun alussa syntyneen elinkaaresta ja kokemuksista, vastauksesta käy selväksi että umpihangessa kouluun hiihtäneiden aikaisempien sukupolvien todelliset kokemukset ovat täysin epärelevantteja, koska aikaisemmat sukupolvet eivät ole olleet oikeutettuja mihinkään samalla tavalla kuin nykyiset ovat.
Täällähän on humoristeja paikalla. Vai ovat 60-luvulla syntyneet, voimakkaan kaupungistumisen aikakautena kasvaneet lapset hiihtäneet umpihangessa kouluun? Mie repeen.
Sie saat revetä rauhassa. "Umpihangessa hiihtäminen" on juuri se kulunut vitsi jota sinunlaisesti käyttävät kun haluavat mitätöidä esimerkiksi sen tiedon että 60-luvun lapset odottivat seuraavaa linja-autoa kirkonkylän baarissa kaksi tuntia että pääsisivät koulusta kotiin. Älysi oikein loistaa kun annat ymmärtää että 60-luvun voimakas kaupungistuminen vähentää hiihtämistä maaseudulla.
Eli hangessa ei ole hiihdetty, ja bussia on odoteltu samalla tavalla kuin moni tänäkin päivänä tekee.
Itse olen nyt 31-vuotias.
Isäukolla oli minun iässäni vastikään valmistunut omakotitalo ja kolme lasta - eikä äiti ollut ansiotyössä.
Olen saanut saman koulutuksen ja kuulun ylempiin toimihenkilöihin.
Minä? No minä asun yksin yksiössä ja massit piisaa perjantai-iltana vauva-palstailuun. Ihanwitunjeba.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vuonna-93 meni kahdenkin opiskelukaverin juuri perustamat firmat konkurssiin, ja siinä meni heidän asunnotkin.
Asuntolainan korko oli 16%, asuntoja ei saanut kaupaksi kuin pilkkahintaan. Yksi tuttu pariskunta myi talonsa kun oli pakko. Heille jäi lainaa vielä kymmeniä tuhansia, jota sitten lyhensivät vuokralla asuen.
Yksi tuttu meni laman aikana konkurssiin ja päätyi velkajärjestelyyn. Se loppui vasta 2008. Hän jäi eläkkeelle muutama vuosi myöhemmin, ettei ole paljon perintöjä sieltä.
Niin. Toisiin lama osui pahemmin. Jotkut käyttivät tilaisuuden hyödyksi ja hankkivat sijoituksia tai vaihtoivat asunnon parempaan kun hinnat romahtivat.
Vuonna 1960 syntynyt on siirtynyt yhteiskunnan nettomaksajaksi 35-vuotiaana.
Vuonna 1990 syntynyt siirtyy yhteiskunnan nettomaksajaksi 46-vuotiaana.
Pitäisikö selittää mikä on nettomaksaja?
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/18/katso-mita-maksat-yhteiskunnal…;
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onneksi oma lapsi syntyi v.1996. Hänellä on hyvä työpaikka ja juuri osti asunnon itselleen. Ei ole tarvinnut päivääkään olla työttömänä.
Ja luojan kiitos olen syntynyt loppuvuodesta 1979. Ei ole huolen häivää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi oma lapsi syntyi v.1996. Hänellä on hyvä työpaikka ja juuri osti asunnon itselleen. Ei ole tarvinnut päivääkään olla työttömänä.
Ja luojan kiitos olen syntynyt loppuvuodesta 1979. Ei ole huolen häivää.
Se on varmaan se teiniäitiys kun auttaa elämässä ja keskusteluissa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vihreät ja vasemmisto vaan valtaan niin kyseinen sukupolvi jää ilman perintöäkin kaupan päälle...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Y-sukupolvi = ynisijöitä.
Suuret ikäluokat = ahneita egoisteja.
Suuret ikäluokat on kohta kahdeksankymppisiä, hekö?
No eivät ihan kohta. Viimeiset suuret ikäluokat saavuttivat vasta seitsemänkympin rajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 1960 syntynyt on siirtynyt yhteiskunnan nettomaksajaksi 35-vuotiaana.
Vuonna 1990 syntynyt siirtyy yhteiskunnan nettomaksajaksi 46-vuotiaana.
Pitäisikö selittää mikä on nettomaksaja?
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/18/katso-mita-maksat-yhteiskunnal…;
Ja 50 v:nä onkin jo liian vanha töihin työnantajien mielestä
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Äiti ja isä saivat vielä perinnöt jotka on hukattu. Nyt 1600 eläkkeet ja valitetaan ettei riitä. Itse 250 euron kht.lla kun ihan sama menenkö töihin 1200 euron tuloilla vai olenko kotona. Pärjätään kun kiristää vyötä. Onneksi on sossu.
Sama mennäkö töihin vai ei?! Huh. Eläkettäkin olis hyvä kerryttää. Itse en olisi kotona, ei kestäisi pää. Mieluummin vaikka ilmaistöissä.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi oma lapsi syntyi v.1996. Hänellä on hyvä työpaikka ja juuri osti asunnon itselleen. Ei ole tarvinnut päivääkään olla työttömänä.
Onko tämä joku vitsi?
Että tosiaan sinun lapsesi on onneksi kermaa, kun taas vuotta vanhempi ei olekaan. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Äiti ja isä saivat vielä perinnöt jotka on hukattu. Nyt 1600 eläkkeet ja valitetaan ettei riitä. Itse 250 euron kht.lla kun ihan sama menenkö töihin 1200 euron tuloilla vai olenko kotona. Pärjätään kun kiristää vyötä. Onneksi on sossu.
Sama mennäkö töihin vai ei?! Huh. Eläkettäkin olis hyvä kerryttää. Itse en olisi kotona, ei kestäisi pää. Mieluummin vaikka ilmaistöissä.
Milleniaali pääsee eläkkeelle yli 70-vuotiaana, jos pääsee. Ikänsä työtä tekemätön saa silloin takuueläkkeenä ja tukina saman verran rahaa kuin pienipalkkaisissa hommissa puurtanut, joka rikkoo itsensä viimeistään viisikymppisenä ellei pää leviä ennen sitä - sikäli kuin järjestelmä on yhä pystyssä. Jos ei ole niin ihan sama onko työeläkettä kerrytetty itselle vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen nyt 31-vuotias.
Isäukolla oli minun iässäni vastikään valmistunut omakotitalo ja kolme lasta - eikä äiti ollut ansiotyössä.
Olen saanut saman koulutuksen ja kuulun ylempiin toimihenkilöihin.
Minä? No minä asun yksin yksiössä ja massit piisaa perjantai-iltana vauva-palstailuun. Ihanwitunjeba.
En kyllä pysty kokeen sun tuskaa, kun duunarien lapsena en ollut muuta odottanutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Äiti ja isä saivat vielä perinnöt jotka on hukattu. Nyt 1600 eläkkeet ja valitetaan ettei riitä. Itse 250 euron kht.lla kun ihan sama menenkö töihin 1200 euron tuloilla vai olenko kotona. Pärjätään kun kiristää vyötä. Onneksi on sossu.
Sama mennäkö töihin vai ei?! Huh. Eläkettäkin olis hyvä kerryttää. Itse en olisi kotona, ei kestäisi pää. Mieluummin vaikka ilmaistöissä.
Jollain 1200 € tuloilla eläkettä kertyy parhaimmillaankin vain takuueläkkeen verran. Hyvä jos sitäkään. Pienipalkkaiset kärsivät myös usein työn aiheuttamista vaivoista jotka lisäävät sairauskuluja. Pienen eläkkeen kaveriksi ei kannata hankkia kovasti sairauksia. Sairastaminen on aika kallista.
Itse tulen saamaan arvion mukaan eläkettä 1200 € jos jaksan nykyisessä työssäni eläkeikään asti. Palkkani on 2700 €/kk
Työttömyys pätkät ja lukuisat pakkolomat joita työpaikallani jaetaan pienentävät tuota arvioitua summaa todennäköisesti entisestään. Arvio on tehty sillä ajatuksella että tulot pysyvät säännöllisinä eläkkeeseen asti.
Ei eläkekertymä ole tänä päivänä kovin hyvä kannuste muille kuin suurituloisille, joilla on pysyvä työsuhde ilman työttömyyspätkiä.
”Vuosina 1989 - 1995 syntyneet, nyt reilut parikymppiset nuoret voivat hykerrellä tyytyväisyydestä. Yleisradion dokumenttitoimituksen teettämän laskelman mukaan he saavat elämänsä aikana eniten tukea yhteiskunnalta. Ja he myös maksavat vähiten yhteiseen pottiin.
1990-luvun alussa syntyneet pääsevät siis nauttimaan hyvinvointivaltion eduista enemmän kuin ikäluokat ennen heitä tai heidän jälkeensä. Ennen 25 ikävuottaan he ovat rahassa mitattuna vähintään 300 000 euroa plussan puolella. He ovat siis saaneet 300 000 euron arvosta enemmän etuja ja palveluja kuin ovat siihen ikään mennessä maksaneet veroina ja maksuina.
Se on aika mukava summa, eräänlainen ennakkoperintö yhteiskunnalta. Sillä saa esimerkiksi keskikokoisen omakotitalon pääkaupunkiseudulta. Tai 215 viikon matkaa Kanariansaarille vielä täksi jouluksi.”
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/20/parikymppiset-ovat-voittajia