Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Menetty sukupolvi (80-95)

Vierailija
11.01.2019 |

No niin. Siinähän se nyt on, oikein tutkijan kirjaan kirjoitettuna, jos ei jollekin vielä ollut selvää.

Eli 1980 - 1995 -vuosina syntyneet kärsivät eniten edellisten sukupolvien suhailuista. Ei tuu eläkettä, ei.
Ja muutkin edut+ura on vähän niin ja näin.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005961247.html

Kommentit (245)

Vierailija
1/245 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja sitten vielä päälle se älytön loka minkä vanhempana saa niskaansa. Mitään ei koskaan tehdä oikein, ja vielä sitten ollaan menetetty sukupolvi.

Vm. - 82

Vierailija
2/245 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onneksi oma lapsi syntyi v.1996. Hänellä on hyvä työpaikka ja juuri osti asunnon itselleen. Ei ole tarvinnut päivääkään olla työttömänä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/245 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo viitattu selvitys on vuodelta 2016.

Lisäksi on täysin loogista, että 1990-luvulla eläkeläisten tulot olivat selkeästi edellistä sukupolvea korkeampia, koska heidän vanhemmillaan ei välttämättä ollut mitään työeläketuloja. Koko kansaa koskeva työeläkejärjestelmä kun "keksittiin" vasta 60-luvulla, siihen asti työn kautta saatava eläke koski yksittäisiä ammattiryhmiä.

Lisäksi kultaisella 60-luvulla oli tavallista mennä töihin 15v iässä. Silloin 30v iässä oli takana jo melkoinen työrupeama eikä vasta etsitty ensimmäistä työpaikkaa kuten nyt. Eikä silloin ollut asumistukijärjestelmää tai automaattista toimeentulotukisysteemiä, joten oli pakko mennä töihin, jos halusi ruokaa. Nykysysteemi antaa luvan olla tuloton ja juuri siitä syntyy nykyinen tilastoharha, jonka mukaan meillä olisi menetetty sukupolvi.

Lue tarkemmin se viitattu Kinnusen ja Mäki-Fräntin juttu. Sieltä selviää, että Y-sukupolvessa on erittäin hyvin menestyneitä ja täysiä luusereita, tulokehityksen ero sukupolven sisällä on valtava. Yksi selittävä tekijä on koulutus. Jos sitä on, on todennäköisesti tulojakin.

Vierailija
4/245 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä. Äiti ja isä saivat vielä perinnöt jotka on hukattu. Nyt 1600 eläkkeet ja valitetaan ettei riitä. Itse 250 euron kht.lla kun ihan sama menenkö töihin 1200 euron tuloilla vai olenko kotona. Pärjätään kun kiristää vyötä. Onneksi on sossu.

Vierailija
5/245 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onneksi oma lapsi syntyi v.1996. Hänellä on hyvä työpaikka ja juuri osti asunnon itselleen. Ei ole tarvinnut päivääkään olla työttömänä.

0/5

Vierailija
6/245 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Äiti ja isä saivat vielä perinnöt jotka on hukattu. Nyt 1600 eläkkeet ja valitetaan ettei riitä. Itse 250 euron kht.lla kun ihan sama menenkö töihin 1200 euron tuloilla vai olenko kotona. Pärjätään kun kiristää vyötä. Onneksi on sossu.

Mitkä perinnöt he saivat? Jos uskomme verottajan tilastoja, niin 50-60 -luvuilla syntyneet ovat saaneet huomattavasti pienempiä perintöjä kuin mitä Y-sukupolveen kuuluville jo nyt on langennut. Jos jaettavaa on 200 000 e, niin yksittäinen perintö on paljon pienempi, kun jakajia on viisi kuin jos heitä on vain yksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/245 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuo viitattu selvitys on vuodelta 2016.

Lisäksi on täysin loogista, että 1990-luvulla eläkeläisten tulot olivat selkeästi edellistä sukupolvea korkeampia, koska heidän vanhemmillaan ei välttämättä ollut mitään työeläketuloja. Koko kansaa koskeva työeläkejärjestelmä kun "keksittiin" vasta 60-luvulla, siihen asti työn kautta saatava eläke koski yksittäisiä ammattiryhmiä.

Lisäksi kultaisella 60-luvulla oli tavallista mennä töihin 15v iässä. Silloin 30v iässä oli takana jo melkoinen työrupeama eikä vasta etsitty ensimmäistä työpaikkaa kuten nyt. Eikä silloin ollut asumistukijärjestelmää tai automaattista toimeentulotukisysteemiä, joten oli pakko mennä töihin, jos halusi ruokaa. Nykysysteemi antaa luvan olla tuloton ja juuri siitä syntyy nykyinen tilastoharha, jonka mukaan meillä olisi menetetty sukupolvi.

Lue tarkemmin se viitattu Kinnusen ja Mäki-Fräntin juttu. Sieltä selviää, että Y-sukupolvessa on erittäin hyvin menestyneitä ja täysiä luusereita, tulokehityksen ero sukupolven sisällä on valtava. Yksi selittävä tekijä on koulutus. Jos sitä on, on todennäköisesti tulojakin.

8 alapeukkua lyhyessä ajassa. Tämä jos mikä todistaa sen, että Y-sukupolvi ei hyväksy faktoja, he haluavat klikkiotsikkoja, joiden takaa paljastuu pelkkää silkkoa. Sieltä jo mainitusta Kinnusen ja Mäki-Fräntin selvityksestä kun löytyy sellainenkin ikävä fakta, että Y-sukupolvessa on suhteessa paljon enemmän hyvintienaavia kuin edellisessä sukupolvessa on. Silti halutaan reppanoiden sukupolvikokemus.

Vierailija
8/245 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä (-79) olen vielä 2003 saanut paperit kainalossa kyselemällä vakiduunin sotealalta, olematta koskaan päivääkään edes sijaisena. Nykyään tuntuu ihan mahdottomalta ajatuksenakin. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/245 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Äiti ja isä saivat vielä perinnöt jotka on hukattu. Nyt 1600 eläkkeet ja valitetaan ettei riitä. Itse 250 euron kht.lla kun ihan sama menenkö töihin 1200 euron tuloilla vai olenko kotona. Pärjätään kun kiristää vyötä. Onneksi on sossu.

Mitkä perinnöt he saivat? Jos uskomme verottajan tilastoja, niin 50-60 -luvuilla syntyneet ovat saaneet huomattavasti pienempiä perintöjä kuin mitä Y-sukupolveen kuuluville jo nyt on langennut. Jos jaettavaa on 200 000 e, niin yksittäinen perintö on paljon pienempi, kun jakajia on viisi kuin jos heitä on vain yksi.

Oma äitini (vm. - 51) peri siskonsa (vm. - 48) kanssa kesämökin, kerrostalo-osakkeen ja käteisvaroja, sekä huomattavan arvokkaita huonekaluja.

Rahaa äitini tilille tipahti verojen jälkeen 78 000€. Jäljellä ei ole mitään, joi perintönsä. Minä en peri yhtään mitään, ja sama isäni kanssa.

Vierailija
10/245 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Äiti ja isä saivat vielä perinnöt jotka on hukattu. Nyt 1600 eläkkeet ja valitetaan ettei riitä. Itse 250 euron kht.lla kun ihan sama menenkö töihin 1200 euron tuloilla vai olenko kotona. Pärjätään kun kiristää vyötä. Onneksi on sossu.

Mitkä perinnöt he saivat? Jos uskomme verottajan tilastoja, niin 50-60 -luvuilla syntyneet ovat saaneet huomattavasti pienempiä perintöjä kuin mitä Y-sukupolveen kuuluville jo nyt on langennut. Jos jaettavaa on 200 000 e, niin yksittäinen perintö on paljon pienempi, kun jakajia on viisi kuin jos heitä on vain yksi.

Joitakin kymmeniä tuhansia. Kävivät niillä rahoilla ulkomailla.

Taitavat olla velkaa jo meille sen verran. Asuvat 800 euron vuokra-asunnoissa yksin, mihin meillä ei olisi ikinä varaa ja lainaavat rahaa meiltä lapsilta. Ovat tottuneet melkoisen leveään leipään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/245 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapseni ja serkkunsa ovat lähestulkoon kaikki tuon Y-sukupolven edustajia. Jokainen heistä on töissä tai yrittäjänä, vain kaksi on tehnyt ensin määräaikaisia töitä ja saanut vasta sitten vakipaikan, muut yhdeksän ovat saaneet ensiyrittämällä toistaiseksi voimassaolevan työsuhteen. Heitä kaikkia yhdistää yksi asia: jokaisella on korkeakoulututkinto.

He olivat ehkä viimeinen sukupolvi, joka oli koulussa oppimassa, ei päivähoidossa. Osa ei opiskellut ja se näkyy nyt tuloissa. Koulutustason kasvaessa katosivat hanttihommat ja nyt on oikea aika itkeä sitä, että ei löydy töitä osaamattomille ja kouluunhan en mene, jos siitä ei makseta kunnon palkkaa.

Vierailija
12/245 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Äiti ja isä saivat vielä perinnöt jotka on hukattu. Nyt 1600 eläkkeet ja valitetaan ettei riitä. Itse 250 euron kht.lla kun ihan sama menenkö töihin 1200 euron tuloilla vai olenko kotona. Pärjätään kun kiristää vyötä. Onneksi on sossu.

Mitkä perinnöt he saivat? Jos uskomme verottajan tilastoja, niin 50-60 -luvuilla syntyneet ovat saaneet huomattavasti pienempiä perintöjä kuin mitä Y-sukupolveen kuuluville jo nyt on langennut. Jos jaettavaa on 200 000 e, niin yksittäinen perintö on paljon pienempi, kun jakajia on viisi kuin jos heitä on vain yksi.

Oma äitini (vm. - 51) peri siskonsa (vm. - 48) kanssa kesämökin, kerrostalo-osakkeen ja käteisvaroja, sekä huomattavan arvokkaita huonekaluja.

Rahaa äitini tilille tipahti verojen jälkeen 78 000€. Jäljellä ei ole mitään, joi perintönsä. Minä en peri yhtään mitään, ja sama isäni kanssa.

Huomattavan arvokkaita huonekaluja? MItäköhän ne mahtoivat olla, koska tavallisesti huonekalut ovat ns. normaalia kotitarpeistoa, jota ei erikseen perunkirjassa nosteta esille. Ne oli siis erikseen vakuutettu vai miksi niiden arvo lisättiin muun omaisuuden arvoon?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/245 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lapseni ja serkkunsa ovat lähestulkoon kaikki tuon Y-sukupolven edustajia. Jokainen heistä on töissä tai yrittäjänä, vain kaksi on tehnyt ensin määräaikaisia töitä ja saanut vasta sitten vakipaikan, muut yhdeksän ovat saaneet ensiyrittämällä toistaiseksi voimassaolevan työsuhteen. Heitä kaikkia yhdistää yksi asia: jokaisella on korkeakoulututkinto.

He olivat ehkä viimeinen sukupolvi, joka oli koulussa oppimassa, ei päivähoidossa. Osa ei opiskellut ja se näkyy nyt tuloissa. Koulutustason kasvaessa katosivat hanttihommat ja nyt on oikea aika itkeä sitä, että ei löydy töitä osaamattomille ja kouluunhan en mene, jos siitä ei makseta kunnon palkkaa.

Mullakin on tuore korkeakoulututkinto (FM). Alakohtaistakin, mutta täällä ei ole tiedossa muuta kuin pätkä- ja projektihelvettiä, jos sitäkään. Onneksi on edelleen se vakityö, joka salli muutaman vuoden seikkailun....Silti, olen tosi kiitollinen, ettei enää ole pieniä lapsia tai asuntolainaa, nuoret perheet eivät ole kivassa välissä. Maailma on muuttunut aika lailla, samoin työelämä, eivätkä vain parempaan suuntaan.

9

Vierailija
14/245 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Noiden ensimmäisten ikäluokkien astuessa työelämään myös ensimmäiset rekryfirmat sallittiin Suomessa.

Tämän jälkeen satojen tuhansien suomalaisten "työura" on muuttunut pätkittäiseksi kädestä suuhun elämiseksi.

Yksikään päättäjä ei näe tässä yhteyttä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/245 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseni ja serkkunsa ovat lähestulkoon kaikki tuon Y-sukupolven edustajia. Jokainen heistä on töissä tai yrittäjänä, vain kaksi on tehnyt ensin määräaikaisia töitä ja saanut vasta sitten vakipaikan, muut yhdeksän ovat saaneet ensiyrittämällä toistaiseksi voimassaolevan työsuhteen. Heitä kaikkia yhdistää yksi asia: jokaisella on korkeakoulututkinto.

He olivat ehkä viimeinen sukupolvi, joka oli koulussa oppimassa, ei päivähoidossa. Osa ei opiskellut ja se näkyy nyt tuloissa. Koulutustason kasvaessa katosivat hanttihommat ja nyt on oikea aika itkeä sitä, että ei löydy töitä osaamattomille ja kouluunhan en mene, jos siitä ei makseta kunnon palkkaa.

Mullakin on tuore korkeakoulututkinto (FM). Alakohtaistakin, mutta täällä ei ole tiedossa muuta kuin pätkä- ja projektihelvettiä, jos sitäkään. Onneksi on edelleen se vakityö, joka salli muutaman vuoden seikkailun....Silti, olen tosi kiitollinen, ettei enää ole pieniä lapsia tai asuntolainaa, nuoret perheet eivät ole kivassa välissä. Maailma on muuttunut aika lailla, samoin työelämä, eivätkä vain parempaan suuntaan.

9

Kun olin lapsi 80-luvulla, perheemme asui kaksiossa (2 lasta). Silloin se oli ihan normaalia. Nyt pariskunnat ostavat ensiasunnoksi kolmion, vaikka ei ole edes tarkoitusta hankkia lapsia. Iso asuntolaina on oma valinta.

Vierailija
16/245 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lapseni ja serkkunsa ovat lähestulkoon kaikki tuon Y-sukupolven edustajia. Jokainen heistä on töissä tai yrittäjänä, vain kaksi on tehnyt ensin määräaikaisia töitä ja saanut vasta sitten vakipaikan, muut yhdeksän ovat saaneet ensiyrittämällä toistaiseksi voimassaolevan työsuhteen. Heitä kaikkia yhdistää yksi asia: jokaisella on korkeakoulututkinto.

He olivat ehkä viimeinen sukupolvi, joka oli koulussa oppimassa, ei päivähoidossa. Osa ei opiskellut ja se näkyy nyt tuloissa. Koulutustason kasvaessa katosivat hanttihommat ja nyt on oikea aika itkeä sitä, että ei löydy töitä osaamattomille ja kouluunhan en mene, jos siitä ei makseta kunnon palkkaa.

:D Et vissiin lukenut juttua? Juurihan tuossa tutkimuksessa todettiin, että Y -sukupolvi on niin antautunut jo persaukisen rooliinsa, ettei osaa enää oikein edes masentua siitä. Ei sanottu, että ovat työttömiä. Todettiin vaan kylmästi, että köyhä sukupolvi on, eikä oikein mitään positiivista ole odotettavissa.

Muutama "serkku" ei tilannetta muuta mihinkään.

Vierailija
17/245 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseni ja serkkunsa ovat lähestulkoon kaikki tuon Y-sukupolven edustajia. Jokainen heistä on töissä tai yrittäjänä, vain kaksi on tehnyt ensin määräaikaisia töitä ja saanut vasta sitten vakipaikan, muut yhdeksän ovat saaneet ensiyrittämällä toistaiseksi voimassaolevan työsuhteen. Heitä kaikkia yhdistää yksi asia: jokaisella on korkeakoulututkinto.

He olivat ehkä viimeinen sukupolvi, joka oli koulussa oppimassa, ei päivähoidossa. Osa ei opiskellut ja se näkyy nyt tuloissa. Koulutustason kasvaessa katosivat hanttihommat ja nyt on oikea aika itkeä sitä, että ei löydy töitä osaamattomille ja kouluunhan en mene, jos siitä ei makseta kunnon palkkaa.

Mullakin on tuore korkeakoulututkinto (FM). Alakohtaistakin, mutta täällä ei ole tiedossa muuta kuin pätkä- ja projektihelvettiä, jos sitäkään. Onneksi on edelleen se vakityö, joka salli muutaman vuoden seikkailun....Silti, olen tosi kiitollinen, ettei enää ole pieniä lapsia tai asuntolainaa, nuoret perheet eivät ole kivassa välissä. Maailma on muuttunut aika lailla, samoin työelämä, eivätkä vain parempaan suuntaan.

9

Kun olin lapsi 80-luvulla, perheemme asui kaksiossa (2 lasta). Silloin se oli ihan normaalia. Nyt pariskunnat ostavat ensiasunnoksi kolmion, vaikka ei ole edes tarkoitusta hankkia lapsia. Iso asuntolaina on oma valinta.

Lapsia ei hankita, koska tulevaisuus on niin epävarma ja köyhä. Ala nyt s*atana arvostelemaan meitä Y-sukupolvea vielä asunnon huonemäärästäkin. 

Vierailija
18/245 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseni ja serkkunsa ovat lähestulkoon kaikki tuon Y-sukupolven edustajia. Jokainen heistä on töissä tai yrittäjänä, vain kaksi on tehnyt ensin määräaikaisia töitä ja saanut vasta sitten vakipaikan, muut yhdeksän ovat saaneet ensiyrittämällä toistaiseksi voimassaolevan työsuhteen. Heitä kaikkia yhdistää yksi asia: jokaisella on korkeakoulututkinto.

He olivat ehkä viimeinen sukupolvi, joka oli koulussa oppimassa, ei päivähoidossa. Osa ei opiskellut ja se näkyy nyt tuloissa. Koulutustason kasvaessa katosivat hanttihommat ja nyt on oikea aika itkeä sitä, että ei löydy töitä osaamattomille ja kouluunhan en mene, jos siitä ei makseta kunnon palkkaa.

Mullakin on tuore korkeakoulututkinto (FM). Alakohtaistakin, mutta täällä ei ole tiedossa muuta kuin pätkä- ja projektihelvettiä, jos sitäkään. Onneksi on edelleen se vakityö, joka salli muutaman vuoden seikkailun....Silti, olen tosi kiitollinen, ettei enää ole pieniä lapsia tai asuntolainaa, nuoret perheet eivät ole kivassa välissä. Maailma on muuttunut aika lailla, samoin työelämä, eivätkä vain parempaan suuntaan.

9

Kun olin lapsi 80-luvulla, perheemme asui kaksiossa (2 lasta). Silloin se oli ihan normaalia. Nyt pariskunnat ostavat ensiasunnoksi kolmion, vaikka ei ole edes tarkoitusta hankkia lapsia. Iso asuntolaina on oma valinta.

Onhan se. Saavatko pätkätyöläiset lainaa?

Vierailija
19/245 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuo viitattu selvitys on vuodelta 2016.

Lisäksi on täysin loogista, että 1990-luvulla eläkeläisten tulot olivat selkeästi edellistä sukupolvea korkeampia, koska heidän vanhemmillaan ei välttämättä ollut mitään työeläketuloja. Koko kansaa koskeva työeläkejärjestelmä kun "keksittiin" vasta 60-luvulla, siihen asti työn kautta saatava eläke koski yksittäisiä ammattiryhmiä.

Lisäksi kultaisella 60-luvulla oli tavallista mennä töihin 15v iässä. Silloin 30v iässä oli takana jo melkoinen työrupeama eikä vasta etsitty ensimmäistä työpaikkaa kuten nyt. Eikä silloin ollut asumistukijärjestelmää tai automaattista toimeentulotukisysteemiä, joten oli pakko mennä töihin, jos halusi ruokaa. Nykysysteemi antaa luvan olla tuloton ja juuri siitä syntyy nykyinen tilastoharha, jonka mukaan meillä olisi menetetty sukupolvi.

Lue tarkemmin se viitattu Kinnusen ja Mäki-Fräntin juttu. Sieltä selviää, että Y-sukupolvessa on erittäin hyvin menestyneitä ja täysiä luusereita, tulokehityksen ero sukupolven sisällä on valtava. Yksi selittävä tekijä on koulutus. Jos sitä on, on todennäköisesti tulojakin.

Jo toinen, jolta meni jutun pointti ohi. 

Kupla.

Vierailija
20/245 |
11.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Äiti ja isä saivat vielä perinnöt jotka on hukattu. Nyt 1600 eläkkeet ja valitetaan ettei riitä. Itse 250 euron kht.lla kun ihan sama menenkö töihin 1200 euron tuloilla vai olenko kotona. Pärjätään kun kiristää vyötä. Onneksi on sossu.

Tuu nyt v*ttuun sieltä sossusta. Teet vaan itselles hallaa. Mene ihan mihin vaan paskapalkkaiseen työhön.

Sekin on parempi vaihtoehto, kuin tappaa itsensä pikkuhiljaa kotona.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kahdeksan kahdeksan