Lue keskustelun säännöt.
Menetty sukupolvi (80-95)
11.01.2019 |
No niin. Siinähän se nyt on, oikein tutkijan kirjaan kirjoitettuna, jos ei jollekin vielä ollut selvää.
Eli 1980 - 1995 -vuosina syntyneet kärsivät eniten edellisten sukupolvien suhailuista. Ei tuu eläkettä, ei.
Ja muutkin edut+ura on vähän niin ja näin.
Kommentit (245)
Itse tässä opintotuella 225€/kk painelen eteen päin ja kuuntelen kuinka äiti valittaa kun saavat isän kanssa vain hieman yli 3000 eläkettä kouraan.. Kaikenhuippu on että välillä kysyvät rahaa lainaan :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onneksi oma lapsi syntyi v.1996. Hänellä on hyvä työpaikka ja juuri osti asunnon itselleen. Ei ole tarvinnut päivääkään olla työttömänä.
No ei v ittu varmasti ostanut.
No onneksi pian kaikki saavat osansa siitä samasta oikeistolaisesta paatoksesta, josta me menetetyt sukupolvet olemme saaneet nauttia 2000-luvun puolivälistä asti: "Joka ei töitä tee, sen ei syömäänkään pidä." Eläkeläiset eivät tee töitä ja meille ei riittänyt heidän jälkeensä töitä, joten niistä eläkkeistäkin on pian leikattava.. Nuorempi sukupolvi huolehtikoon heistä varallisuutensa ja kiinnostuksensa mukaisesti.
Oikeus esim. äänestämiseen voidaan poliittisilla päätöksillä yksinkertaisesti viedä kerralla eläkeläisiltä siinä missä pakkotyöstä tehtiin jo velvollisuus heitä nuoremmille sukupolville. Ihmisoikeusloukkauksia molemmat, mutta koko kansaa ei voida uhrata suurten ikäluokkien hyvinvoinnin vuoksi. Eikä esim. eläkekatto ei ole sama asia kuin tulonsiirtojen leikkaukset kaikkein heikoimmilta. On väärin ja kestämätöntä kansantalouden kannalta, että suuret ikäluokat saavat enemmän eläkettä kuin heidän eläkkeensä maksava nuorempi polvi saa itselleen palkkaa ja joka ei saa itselleen eläkettä lainkaan, koska maksut menevät nykyvanhuksien mielettömiin eläkkeisiin.
Harmi vaan, etteivät suuret ikäluokat ehdi kovin konkreettisesti kokea sitä, kuinka sen saman systeemin hajottaminen, jonka luonti nosti aikoinaan heidät ennennäkemättömän hyvään asemaan suomalaisittain, vaikuttaa heidän lisäkseen jälkipolviin. Eivät he siitä välitä sen enempää kuin eivät välittäneet siitäkään, että heidän omat vanhempansa välittivät heistä enemmän kuin itsestään ja mahdollistivat heille itseään paremmat koulutusmahdollisuudet, tasa-arvoisemman yhteiskunnan, vaikka tuuri osaksi hoitikin loput. He odottavat nuoremmilta vain samaa kohtelua ja hemmottelua, ihan sama heille, vaikka heidän jälkeensä tulisi kirjaimellisesti se vedenpaisumus ilmastomuutoksen myötä.
Itsekkäiden eläkeläisten joukkovoima on yhä se vipu, joka jatkuvasti pelkällä olemassaolollaan ja loputtomalla etujen kahminnallaan vääntää tulevaisuuden näkymät entistä huonommiksi seuraaville sukupolville. Nyt tämän menetetyn sukupolvenkin pitäisi heistä joukolla kouluttautua asap heidän pyll*npyyhkijöikseen, kuten joku ko. ikäluokan edustaja viimeksi ilakoi jossain samanlaisessa ketjussa nauraa hohottaen nuoremmille "pullamössöille", iloiten siis siitä, kuinka heidän kohdallaan palvelun on pelattava loppuun asti, ja heidän hoitoonsa keskittyminen on nuorille ainoa varma tulevaisuudessa työllistävä ala.
Hoitajiksi kouluttautuneiden työllisyysnäkymät heikkenevät tosin viimeistään silloin, kun vanhusten määrä alkaa laskea. Mutta ei tätä sukupolvea sellainen kiinnosta. Heitä ei kiinnosta tulevaisuus vaan vain oma napa. Pelkällä lukumäärällään he ovat kyenneet tähän asti myötävaikuttamaan siihen, ettei heitä tuottamattomina vanhuksina kohdella kuten työttömiksi jääneitä nuorempia sukupolvia. Mutta ikäluokat pienenevät jatkuvasti ja sitä nopeammin mitä vähemmän heidän hoitoonsa panostetaan. Samalla huoltosuhde korjautuu itsestään, kun näistä itsekkyyden perikuvista aletaan vähitellen päästä eroon. Eläkekatto olisi ensimmäinen järkevä toimenpide, lisäksi eläkeläisiltä pitäisi viedä oikeus äänestää viimeistään 75-vuotiaina. Siinä vaiheessa ei ketään kiinnosta muu kuin oma napa, tuottavuuskin on nollan alapuolella ja hoitokin maksetaan verovaroista. Omakustanteisesti reipas ja terve eläkeläinen voisi pidentää kansalaisoikeuksiaan, mutta yli 80-vuotiaana hänet pitäisi viimeistään rinnastaa alle 18-vuotiaaseen. Siinä iässä voi jo dementia vaivata, eikä mitään tulevaisuutta ole heille olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Itse tässä opintotuella 225€/kk painelen eteen päin ja kuuntelen kuinka äiti valittaa kun saavat isän kanssa vain hieman yli 3000 eläkettä kouraan.. Kaikenhuippu on että välillä kysyvät rahaa lainaan :D
Joo sen pitäis olla ihan toisin päin. SUN pitäisi saada 3000 kouraan ja sun vanhempien 225. Tää nykyaika on ihan kipeetä.
Tietysti kun rahaa kuluu meillä nuorilla paljon sellaiseen mihin esim vanhemmillani ei kulunut, ulkomaan matkoihin, ulkona syömiseen, välivuosia Aasiassa, vaihtareihin, ja työelämäänkään ei päästä kun joskus kolmekymppisenä niin ei voi työeläkettä kertyä.
Nykyään onneksi saa eläkettä opislusta ja äitiyslomilta, ja yhteiskunnalta saa hyvät opintososiaaliset edut, myös äideille tuet on hyvät, ja on vuorotteluvapaata ym.
Niistä voi laittaa sivuun, ja vaikka sijoittaa pörssiin, kuten itse olen tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suuri pommi tulee, kun sukupolvinen köyhtyminen rupeaa näkymään kulutuksessa. Valtava osa työpaikoista perustuu turhan kuluttamiseen. Kun ihmisiltä loppuu siihen raha, työttömyys räjähtää.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi oma lapsi syntyi v.1996. Hänellä on hyvä työpaikka ja juuri osti asunnon itselleen. Ei ole tarvinnut päivääkään olla työttömänä.
Raja meni 95:ssä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen syntynyt 93 vuonna ja olen työtön, menen kouluttautumaan taas uudestaan, ehkä jotain löytyy. On aika surkuhupaisaa että fiksut ja terveet nuoret ovat työttöminä. Vaikeaa on ja paljon olen saanut opiskella, tehdä ja yrittää. Niin ja tosiaan olen myös yrittämistä kokeillut mutta ei minulle sopinut. Ongelma onkin siinä ettei kaikki työ sovi kaikille ja jos tekisin siivoushommia koko elämäni niin aika mielenvikainen minusta tulisi kun väärälle alalle olisi pakotettu koska omalla opiskellulla alalla ei ole töitä. Mieluummin sitten vaikka tuilla elän ja teen pimeänä pieniä yritys bisneksiä että edes jotain mielekkyyttä on elämässä. Toinen vaihtoehto on muuttaa pois Suomesta johonkin maahan missä on enemmän mahdollisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Äiti ja isä saivat vielä perinnöt jotka on hukattu. Nyt 1600 eläkkeet ja valitetaan ettei riitä. Itse 250 euron kht.lla kun ihan sama menenkö töihin 1200 euron tuloilla vai olenko kotona. Pärjätään kun kiristää vyötä. Onneksi on sossu.
Tuu nyt v*ttuun sieltä sossusta. Teet vaan itselles hallaa. Mene ihan mihin vaan paskapalkkaiseen työhön.
Sekin on parempi vaihtoehto, kuin tappaa itsensä pikkuhiljaa kotona.
Jaahas, taas näitä "töihin vain mennään" -kommentteja.
(olen eri kommentoija)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toinen vaihtoehto on muuttaa pois Suomesta johonkin maahan missä on enemmän mahdollisuuksia.
Tämä on kyllä sellainen vaihtoehto, mikä nykyistä nuorta nettisukupolvea auttaa ainakin jonkin verran.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi oma lapsi syntyi v.1996. Hänellä on hyvä työpaikka ja juuri osti asunnon itselleen. Ei ole tarvinnut päivääkään olla työttömänä.
Toivottavasti minun lapset eivät 22-vuotiaina ole jo kokopäivätyössä eläkeikäänsä asti. Toivottavasti opiskelevat tai tekevät jotain muutakin vähintään 25-vuotiaksi saakka..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maanpako käynyt täälläkin jo mielessä. Miksi ihmeessä kenenkään pitäisi jäädä rypemään tähän suomalaisten vanhusten itseaiheuttamaan epätoivon suohon saati suostua sukupolvien välisen katkeruuden kuittaajaksi maksajan muodossa saamatta siitä itselleen yhtään mitään? Btw jopa akateemisesti kouluttautuneen pätkätyöläisen keskipalkasta suurin osa menee Helsingissä joihinkin 1200 euron vuokriin, eivätkä asunnot edes vastaa eurooppalaista keskitasoa. Sata vuotta vanhat vetoisat luukut maksavat jo tonnin siellä, vaikka kaupunki ei tarjoa mahdollisuuksia Tallinnaa enempää. Etenkin kun samaan aikaan koko muu Eurooppa tarjoaa Suomea enemmän mahdollisuuksia niille, jotka osaavat edes hieman kieliä. Jo Berliinissä saa saksaa osaava kouluttaunut osaaja paremman palkan lisäksi myös hulppeamman asunnon itselleen samoilla tai halvemmilla hinnoilla, joilla saisi Helsingistä itselleen korkeintaan parvellisen pienehkön kaksion, keittokomeron, lautalattian tai laminaatit ja edellisen asukkaan tuhoeläimet.
Vierailija kirjoitti:
Etenkin kun samaan aikaan koko muu Eurooppa tarjoaa Suomea enemmän mahdollisuuksia niille, jotka osaavat edes hieman kieliä.
Kokemuksesta tiedän, että ei se sielläkään mitään luksusta ole. Työtä riittää ja muutaman maan perusteella työpaikat ovat erittäin autoritaarisia. Suomalaisesta vapaudesta on turha haaveilla. Ammattilaistenkin työtä kytätään karppaketin kanssa, koko ajan valmiina lyömään sormille.
Töiden saaminen siellä on paljon helpompaa, mutta töiden laatu vähän niin ja näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisään vielä, että asumisen taso on monissa maissa sanalla sanottuna surkea. Vuokrat ovat hirmuisia, mutta luukut homeessa.
Mulla on tuplatutkinto ns. "kovilta" aloilta ja musta povattiin jotain Nokian pääjohtajaa.
Olen ollut 10 vuotta nyt päällikkötason tehtävässä, joitain vuosia sitten sain vielä tarjouksia kovista paikoista, mutta en enää. Tuolloin firma oli menossa kovasti ylös ja toin rahaa sisään ovista ja ikkunoista. Uusi pomo näkikin tilanteen jotenkin eri valossa ja kertoi kauniisti, että "pidän turpani kiinni". Tulos ja liikevaihto alkoivat myös tippua ja menetin jollain tasolla kiinnostuksen koko hommaan.
Jonkin verran olen hakenut muita töitä, mutta moniin johtajan pesteihin on satoja hakijoita ja en kyllä keksi millä ilveellä voisin erottua satojen kloonieni tai minua paremman joukosta.
Oikeastaan koko työelämä on ollut jollain tasolla pettymys, joka puolella tehostetaan hurjasti ja kaikki vedetään tiukille. Olen asuntolainan saanut maksettua ja pärjään kyllä muutaman vuoden jos tulee kenkää. En tiedä onko tämän jälkeen kiinnostusta palata millä tasolla työelämään.
Viimeiset suurerhkot, ahneet ikäluokat ovat syntyneet 60-luvun alussa. Viimeiset, jotka pääsevät nauttimaan jättieläkkeistä alle 65-vuotiaina. Nämä ovat päässeet vielä helpommalla mitä sotien jälkeen syntyneet: iso osa meni heti keskikoulusta tai lukiosta töihin ilman ammattiopintoja, tai jos opiskelivat niin saivat vakituisen työpaikan jo ennen valmistumista. Asuminen oli halpaa ja opinto- sekä asumistuet olivat jo olemassa, toisin kuin 40-50 -l vaihteessa syntyneillä. Yrittäjyys ei edes kiinnostanut näitä, sillä miksi vaivautua kun töitä saatettiin tulla tarjoamaan jopa kotioven taakse.
Meidän menetetyn sukupolven on pakko toimia yrittäjinä että saisimme voita leivän päälle. Palkkatyöhön pääsee vain suhteilla, ja aina ei niiläkään vaan pitää olla epäinhimillinen multitaskaaja. Siihen peruskoulussakin jo naperoita valmistellaan: palkkatyöpaikkoja ei enää 10 vuoden päästä ole.
Eräs vuonna 1988 syntynyt nuoli juuri emätintäni ja sai minulta kaksi markkaa. Mikä vi*un kadotettu sukupolvi?
Vierailija kirjoitti:
Maanpako käynyt täälläkin jo mielessä. Miksi ihmeessä kenenkään pitäisi jäädä rypemään tähän suomalaisten vanhusten itseaiheuttamaan epätoivon suohon saati suostua sukupolvien välisen katkeruuden kuittaajaksi maksajan muodossa saamatta siitä itselleen yhtään mitään? Btw jopa akateemisesti kouluttautuneen pätkätyöläisen keskipalkasta suurin osa menee Helsingissä joihinkin 1200 euron vuokriin, eivätkä asunnot edes vastaa eurooppalaista keskitasoa. Sata vuotta vanhat vetoisat luukut maksavat jo tonnin siellä, vaikka kaupunki ei tarjoa mahdollisuuksia Tallinnaa enempää. Etenkin kun samaan aikaan koko muu Eurooppa tarjoaa Suomea enemmän mahdollisuuksia niille, jotka osaavat edes hieman kieliä. Jo Berliinissä saa saksaa osaava kouluttaunut osaaja paremman palkan lisäksi myös hulppeamman asunnon itselleen samoilla tai halvemmilla hinnoilla, joilla saisi Helsingistä itselleen korkeintaan parvellisen pienehkön kaksion, keittokomeron, lautalattian tai laminaatit ja edellisen asukkaan tuhoeläimet.
Kyllähän se vähän katkeralta tuntuu, kun on satsanut koulutukseen. Opiskellut ulkomaillakin ja ottanut opintolainaa. Mutta Suomessa et ole mitään. Työharjoitteluakin vaikea saada.
Vierailija kirjoitti:
Mä (-79) olen vielä 2003 saanut paperit kainalossa kyselemällä vakiduunin sotealalta, olematta koskaan päivääkään edes sijaisena. Nykyään tuntuu ihan mahdottomalta ajatuksenakin. [/quote
Niin ja paljonko lähärin liksa???
Milleniaalien työssäkäynnillä ja eläkkeillä on lähinnä se yhteys, että tarvitaan maksajia näille nykyisille hädin tuskin kuusikymppisille eläkeläisille, joiden eläke on enemmän kuin itse saa palkkaa kokopäivätyöstä.