Lue keskustelun säännöt.
Menetty sukupolvi (80-95)
11.01.2019 |
No niin. Siinähän se nyt on, oikein tutkijan kirjaan kirjoitettuna, jos ei jollekin vielä ollut selvää.
Eli 1980 - 1995 -vuosina syntyneet kärsivät eniten edellisten sukupolvien suhailuista. Ei tuu eläkettä, ei.
Ja muutkin edut+ura on vähän niin ja näin.
Kommentit (245)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se oikea syyllinen ole globalisaatio ja eu. Maailmanlaajuinen tulojako entisen kansallisvaltioiden sijaan.
Lopettakaa jo. Suomi kärsii suomalaisten poliitikkojen kotimaassa tehdyistä surkeista päätöksistä. EU ei todellakaan ole täydellinen, mutta on naurettavaa vastuunsiirtoa siirtää itse aiheutettujen ongelmien syyt "jonnekin sinne Brysseliin".
Ja EU on onnistunut täydellisesti tärkeimmässä tehtävässään: Yksikään EU -maa ei ole joutunut sotaan toisen EU-maan kanssa EU:n aikana. Tämä fakta aina unohtuu vouhottajilta.
Ja EU:n sisärajapolitiikka ei koske ulkopuolelta tulijoita. Se, että osa maista on törkeästi lintsannut velvollisuuksistaan, ei ole itse EU:n vika.
Kokonaan toinen juttu on se, että miksi näitä tulijoita yleensäkään on. Ja se syy on USA ja pikku-Bushin reippailu Irakissa. Kyllä kannatti.
Kaikki unohtavat aina tuon pakolaiskriisin aiheuttajan. Moni on jo unohtanut, että se oli USA, joka rikkoi tasapainon lähi-idässä.
Kyllä sitä Aleppoa pommitti joku ihan muu, varmaan osittain saadakseen aikaan pakolaistulvan, johon EU-maat reagoivat riitaantumalla, mikä oli perimmäisenä tavoitteena.
Totta, mutta Venäjä toteuttaa toimiaan Yhdysvaltojen vanavedessä. Tätä mahdollisuutta ei edes olisi, jos Saddam olisi hengissä.
Näiden ongelmien alku on kaukana 1900-luvulla, kauan ennen Persianlahden sotaa. Idän ja lännen supervallat on tehneet kilpailevaa politiikkaa Lähi-Idässä kylmän sodan aikana ja tukeneet diktaattoreja omien motiiviensa mukaan. Saddamkin oli USAn liittolainen ennen kuin hänestä tuli vihollinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten vielä päälle se älytön loka minkä vanhempana saa niskaansa. Mitään ei koskaan tehdä oikein, ja vielä sitten ollaan menetetty sukupolvi.
Vm. - 82
Sitten vielä se haukkumisten ristiriitaisuus. Vanhemmat ja muu vanhempi ikäluokka + valtio painostaa lasten hankintaan, puhutaan synnytystalkoista jne. Jos nainen ei hanki lapsia, saa hän kuulla olevansa epäonnistunut, petturi ja ties mitä. Jos lapsia sitten taas hankkii, niin muut samanikäiset päivittelevät, että "tällaiseenko maailmaan meinasit sitten lapsen hankkia" ja "mitäköhän tuosta nyt sitten tulee, kun sulla ei ole vakituista työpaikkaakaan". Eräs kaverini kertoi, että pari vuotta sitten raskaana ollessaan hän sai kuulla kaupungilla ikäviä kommentteja samanikäisiltä nuorilta aikuisilta ja kerran joku jopa totesi "siinä sitä taas on tulossa yksi ympäristörikos tähän maailmaan".
Itselläni ei ole vielä lapsia, enkä tiedä vielä hankinko. Sen kuitenkin tiedän, että tein kummin vain, niin saan haukut ja arvostelut päälleni joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Puhumattakaan siitä, että Y-sukupolven lastenhankintahaaveet on murskattu epävarmoilla työsuhteilla ja muiden maksajiksi pakottamisella. On se kiva, että lisää "joskus tulevaisuudessa" maksavaa porukkaa vain lisätään. Ikävää on se, että meidän sukupolvi ei lisäänny, jotta heidän elinkustannuksensa kyetään maksamaan.
Koko ajatusjatkumo tässä on järjetön.
MInusta on outoa, että vielä 80-luvulla lapsia saatiin, vaikka ei ollut subjektiivista päivähoito-oikeutta (äidit joutuivat jäämään kotiin lasten kanssa) ja asuttiin ahtaasti. Miksi ne teki 1-3 ipanaa, jos naisten elämä oli epävarmoja työsuhteita ja eläkettä kerryttämättömiä vuosia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhumattakaan siitä, että Y-sukupolven lastenhankintahaaveet on murskattu epävarmoilla työsuhteilla ja muiden maksajiksi pakottamisella. On se kiva, että lisää "joskus tulevaisuudessa" maksavaa porukkaa vain lisätään. Ikävää on se, että meidän sukupolvi ei lisäänny, jotta heidän elinkustannuksensa kyetään maksamaan.
Koko ajatusjatkumo tässä on järjetön.
MInusta on outoa, että vielä 80-luvulla lapsia saatiin, vaikka ei ollut subjektiivista päivähoito-oikeutta (äidit joutuivat jäämään kotiin lasten kanssa) ja asuttiin ahtaasti. Miksi ne teki 1-3 ipanaa, jos naisten elämä oli epävarmoja työsuhteita ja eläkettä kerryttämättömiä vuosia?
80-luvulla oli äitiysloma 6kk ja sen jälkeen naiset menivät takaisin palkkatöihin. Työsuhteet eivä olleet epävarmoja vaan vakituisia ja varmoja. Palkatkin sen verran hyviä, että oli varaa laittaa lapset yksityiselle hoitajalle.
En tiedä ketään oman ikäistäni, jonka äiti olisi ollut kotirouvana.
No Y-sukupolvihan on nimenomaan ensimmäinen, joiden työelämään siirtymisen aikoina sallittiin rekrytointifirmojen massiivinen toiminta Suomessa. Ja nyt voimme kaikki nähdä, millainen vaikutus sillä on ollut Y-sukupolven työllistymiseen. Monille ei ole työtä lainkaan ja monille on myös vain määräaikaista silpputyötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhumattakaan siitä, että Y-sukupolven lastenhankintahaaveet on murskattu epävarmoilla työsuhteilla ja muiden maksajiksi pakottamisella. On se kiva, että lisää "joskus tulevaisuudessa" maksavaa porukkaa vain lisätään. Ikävää on se, että meidän sukupolvi ei lisäänny, jotta heidän elinkustannuksensa kyetään maksamaan.
Koko ajatusjatkumo tässä on järjetön.
MInusta on outoa, että vielä 80-luvulla lapsia saatiin, vaikka ei ollut subjektiivista päivähoito-oikeutta (äidit joutuivat jäämään kotiin lasten kanssa) ja asuttiin ahtaasti. Miksi ne teki 1-3 ipanaa, jos naisten elämä oli epävarmoja työsuhteita ja eläkettä kerryttämättömiä vuosia?
80-luvulla oli äitiysloma 6kk ja sen jälkeen naiset menivät takaisin palkkatöihin. Työsuhteet eivä olleet epävarmoja vaan vakituisia ja varmoja. Palkatkin sen verran hyviä, että oli varaa laittaa lapset yksityiselle hoitajalle.
En tiedä ketään oman ikäistäni, jonka äiti olisi ollut kotirouvana.
Ja miten niin asuivat ahtaasti? Omakotitaloissa on aina ollut hyvin neliöitä, samoin vanhoissa arvohuoneistoissa ja 70-luvulta alkaen on rakennettu valtava määrä tilavia tavallisia perheasuntoja kerros- ja rivitaloihin. Kyllä 80-luvulla asuttiin edellisiin vuosikymmeniin nähden hyvin väljästi. Ennen kokonainen perhe saattoi asua yksiössä tai alivuokralaisina ja 50-60-luvulla rakennetut kolmiot ovat minineliöillä. Ei tuollaista enää 80-luvulla ollut. Jokaisella lapsella oli oma huone, samoin vanhemmilla. Jos ei ollut, oli se poikkeavaa.
Vierailija kirjoitti:
Juu ja sekin on palstalla paljon puhuttu juttu, että nämä nyky isovanhemmat eivät paljoa vanhemmuuteen panostaneet. Lapset olleet käytännössä aikuisten tunteiden vastaanottajia ja monissa perheissä henkisenä tukena vanhemmille - saamatta itse ikinä apua omiin tunnemylläköihin.
Ja juuri tämä polvi peräänkuuluttaa isovanhempien oikeuksia, kritisoi jälkipolveaan ja kuvittelee olevansa ylivertainen lastenkasvatuksessa. Joko kritisoivat ja eivät auta, tai sitten yrittävät tunkea vanhempien paikalle hoitamaan (taas) omia traumoja puolustuskyvyttömien lasten avulla.
Uskallan väittää, että 40-50-luvulla syntynyt polvi on narsistinen polvi. Omaa heikkoa itsetuntoa pönkitetään toisten kustannuksella.
Naulan kantaan! Mun vanhemmat on aina olleet röyhkeitä ja itsekkäitä, aikuisten ehdoilla mentiin aina ja aikuisten tarpeet täytettiin, viis lapsista. Mut lsitettiin 3 kk iässä hoitoon ja KAIKKI viikonloput olin mummolassa pikkutaaåerosta alkaen. Kesälomat, siis KOKO LOMA oltiin mummoloissa koululaisina, siis se vanhempien 4 vkon lomakin jonka he hiettivät kaksin ilman lapsia ”parisuhdetta hoitaen”.
Mummot sutto joka VIIKKO 2-7 päivänä viikossa ainakin liki 15 vuoden ajan.
Miehellä sama juttu eli oli psljon mummolassa.
No mitäpäs nyt nämä mun ja miehen vanhemmat isovanhrmpina? Kumpikaan ei ole KERTAAKAAN AUTTANUT mitenkään. Ei kuulemma kiinnosta kun pitää nyt viimeinkin (!) elää itselleen. Eivät ole kertaakaan hoitaneet, eivät käy eikä soittele. Ei mitään kiinnostusta.
No auttoiko ne sitten niitä omia vanhempia jotka hoisivat käytännössä ainakin neljäsosan koko lastenhoidosta? Jotka tuhansia tunteja viikkoja putkeen hoitivat palkatta meitä lapsenlapsia? No ei TIETENKÄÄN! Ne mummot ja pspat jätettiin selviämään itse mutta niiden perinnöt sit kyllä kelpas. Kun isovanhemnat kuolivat, isäni möi kaikki metsät ja osti nelivetobemarin, moottoripyörän, urhriluauton ja loput pantiin reissaamiseen. Vanhempani hummasivat viidessä vuodessa kaikki perinnöt ja meille ei sit jäänyt mitään.
Suuret ikäluokst on ahnein ihmisperse ikäluokka kautta maailman historian. Mulle, mulle, minä, minä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu ja sekin on palstalla paljon puhuttu juttu, että nämä nyky isovanhemmat eivät paljoa vanhemmuuteen panostaneet. Lapset olleet käytännössä aikuisten tunteiden vastaanottajia ja monissa perheissä henkisenä tukena vanhemmille - saamatta itse ikinä apua omiin tunnemylläköihin.
Ja juuri tämä polvi peräänkuuluttaa isovanhempien oikeuksia, kritisoi jälkipolveaan ja kuvittelee olevansa ylivertainen lastenkasvatuksessa. Joko kritisoivat ja eivät auta, tai sitten yrittävät tunkea vanhempien paikalle hoitamaan (taas) omia traumoja puolustuskyvyttömien lasten avulla.
Uskallan väittää, että 40-50-luvulla syntynyt polvi on narsistinen polvi. Omaa heikkoa itsetuntoa pönkitetään toisten kustannuksella.
Naulan kantaan! Mun vanhemmat on aina olleet röyhkeitä ja itsekkäitä, aikuisten ehdoilla mentiin aina ja aikuisten tarpeet täytettiin, viis lapsista. Mut lsitettiin 3 kk iässä hoitoon ja KAIKKI viikonloput olin mummolassa pikkutaaåerosta alkaen. Kesälomat, siis KOKO LOMA oltiin mummoloissa koululaisina, siis se vanhempien 4 vkon lomakin jonka he hiettivät kaksin ilman lapsia ”parisuhdetta hoitaen”.
Mummot sutto joka VIIKKO 2-7 päivänä viikossa ainakin liki 15 vuoden ajan.
Miehellä sama juttu eli oli psljon mummolassa.No mitäpäs nyt nämä mun ja miehen vanhemmat isovanhrmpina? Kumpikaan ei ole KERTAAKAAN AUTTANUT mitenkään. Ei kuulemma kiinnosta kun pitää nyt viimeinkin (!) elää itselleen. Eivät ole kertaakaan hoitaneet, eivät käy eikä soittele. Ei mitään kiinnostusta.
No auttoiko ne sitten niitä omia vanhempia jotka hoisivat käytännössä ainakin neljäsosan koko lastenhoidosta? Jotka tuhansia tunteja viikkoja putkeen hoitivat palkatta meitä lapsenlapsia? No ei TIETENKÄÄN! Ne mummot ja pspat jätettiin selviämään itse mutta niiden perinnöt sit kyllä kelpas. Kun isovanhemnat kuolivat, isäni möi kaikki metsät ja osti nelivetobemarin, moottoripyörän, urhriluauton ja loput pantiin reissaamiseen. Vanhempani hummasivat viidessä vuodessa kaikki perinnöt ja meille ei sit jäänyt mitään.
Suuret ikäluokst on ahnein ihmisperse ikäluokka kautta maailman historian. Mulle, mulle, minä, minä!
Aivan totta - aamen.
Y-sukupolvi on näitä avainkaulalapsia, jotka 6-7-vuotiaasta saakka ovat kulkeneet koulumatkat itse ja olleet pitkät päivät koulun jälkeen yksin kotona, kun lama leikkasi iltapäiväkerhotoiminnan. Harrastuksiinkin piti mennä itse, jos niitä oli.
Nythän tällainen ei enää käy, vaan lasta on viihdytettävä ja vahdittava jatkuvasti ainakin 10-vuotiaaksi saakka, kuskattava kouluun ja harrastuksiin. Muuten tulee paheksuntaa yhtäältä ja lasua toisaalta. Miten tällaista työssäkäyvä ihminen jaksaa? Eikä ole y-sukupolven palkoilla varaakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Y-sukupolvi on näitä avainkaulalapsia, jotka 6-7-vuotiaasta saakka ovat kulkeneet koulumatkat itse ja olleet pitkät päivät koulun jälkeen yksin kotona, kun lama leikkasi iltapäiväkerhotoiminnan. Harrastuksiinkin piti mennä itse, jos niitä oli.
Nythän tällainen ei enää käy, vaan lasta on viihdytettävä ja vahdittava jatkuvasti ainakin 10-vuotiaaksi saakka, kuskattava kouluun ja harrastuksiin. Muuten tulee paheksuntaa yhtäältä ja lasua toisaalta. Miten tällaista työssäkäyvä ihminen jaksaa? Eikä ole y-sukupolven palkoilla varaakaan.
En siis väitä, että tuo olisi ollut hyväksi, päinvastoin ihmettelen ettei keneltäkään henki lähtenyt tai loukkaantunut pahemmin. Sellaisia vaaratilanteita jälkikäteen miettien oli. Ja tylsistyneenä keksittiin kaikkea typerää.
Ite ekaluokkalaisena myös usein pelkäsin ja olin ahdistunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhumattakaan siitä, että Y-sukupolven lastenhankintahaaveet on murskattu epävarmoilla työsuhteilla ja muiden maksajiksi pakottamisella. On se kiva, että lisää "joskus tulevaisuudessa" maksavaa porukkaa vain lisätään. Ikävää on se, että meidän sukupolvi ei lisäänny, jotta heidän elinkustannuksensa kyetään maksamaan.
Koko ajatusjatkumo tässä on järjetön.
MInusta on outoa, että vielä 80-luvulla lapsia saatiin, vaikka ei ollut subjektiivista päivähoito-oikeutta (äidit joutuivat jäämään kotiin lasten kanssa) ja asuttiin ahtaasti. Miksi ne teki 1-3 ipanaa, jos naisten elämä oli epävarmoja työsuhteita ja eläkettä kerryttämättömiä vuosia?
80-luvulla oli äitiysloma 6kk ja sen jälkeen naiset menivät takaisin palkkatöihin. Työsuhteet eivä olleet epävarmoja vaan vakituisia ja varmoja. Palkatkin sen verran hyviä, että oli varaa laittaa lapset yksityiselle hoitajalle.
En tiedä ketään oman ikäistäni, jonka äiti olisi ollut kotirouvana.
Minun äitini oli kotirouvana vuodet 1974-1989. Silloinkin meni töihin vain siksi että kaipasi uutta tekemistä, ei rahan takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se oikea syyllinen ole globalisaatio ja eu. Maailmanlaajuinen tulojako entisen kansallisvaltioiden sijaan.
Lopettakaa jo. Suomi kärsii suomalaisten poliitikkojen kotimaassa tehdyistä surkeista päätöksistä. EU ei todellakaan ole täydellinen, mutta on naurettavaa vastuunsiirtoa siirtää itse aiheutettujen ongelmien syyt "jonnekin sinne Brysseliin".
Ja EU on onnistunut täydellisesti tärkeimmässä tehtävässään: Yksikään EU -maa ei ole joutunut sotaan toisen EU-maan kanssa EU:n aikana. Tämä fakta aina unohtuu vouhottajilta.
Ja EU:n sisärajapolitiikka ei koske ulkopuolelta tulijoita. Se, että osa maista on törkeästi lintsannut velvollisuuksistaan, ei ole itse EU:n vika.
Kokonaan toinen juttu on se, että miksi näitä tulijoita yleensäkään on. Ja se syy on USA ja pikku-Bushin reippailu Irakissa. Kyllä kannatti.
Kaikki unohtavat aina tuon pakolaiskriisin aiheuttajan. Moni on jo unohtanut, että se oli USA, joka rikkoi tasapainon lähi-idässä.
Kyllä sitä Aleppoa pommitti joku ihan muu, varmaan osittain saadakseen aikaan pakolaistulvan, johon EU-maat reagoivat riitaantumalla, mikä oli perimmäisenä tavoitteena.
Totta, mutta Venäjä toteuttaa toimiaan Yhdysvaltojen vanavedessä. Tätä mahdollisuutta ei edes olisi, jos Saddam olisi hengissä.
Näiden ongelmien alku on kaukana 1900-luvulla, kauan ennen Persianlahden sotaa. Idän ja lännen supervallat on tehneet kilpailevaa politiikkaa Lähi-Idässä kylmän sodan aikana ja tukeneet diktaattoreja omien motiiviensa mukaan. Saddamkin oli USAn liittolainen ennen kuin hänestä tuli vihollinen.
Öh. Niinhän alkuperäisessä kommentissa sanottiinkin. Bush juniori vain räjäytti pankin.
Eli edelleen USA:n vika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No Y-sukupolvihan on nimenomaan ensimmäinen, joiden työelämään siirtymisen aikoina sallittiin rekrytointifirmojen massiivinen toiminta Suomessa. Ja nyt voimme kaikki nähdä, millainen vaikutus sillä on ollut Y-sukupolven työllistymiseen. Monille ei ole työtä lainkaan ja monille on myös vain määräaikaista silpputyötä.
Y-sukupolvi on myös sukupolvi, jolle lupailtiin varmoja työpaikkoja, kun massiivinen työvoimapula viimeistään suurten ikäluokkien eläköityessä iskisi. Miten kävikään? Ei palkattu uusia tilalle samaa määrää vaan jaettiin työtehtävät muille. Työelämän tahti ja vaatimukset kiristyi. Samaan aikaan iski vielä teknologinen murros, joka vei enemmän työpaikkoja kuin lisäsi niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Y-sukupolvi on näitä avainkaulalapsia, jotka 6-7-vuotiaasta saakka ovat kulkeneet koulumatkat itse ja olleet pitkät päivät koulun jälkeen yksin kotona, kun lama leikkasi iltapäiväkerhotoiminnan. Harrastuksiinkin piti mennä itse, jos niitä oli.
Nythän tällainen ei enää käy, vaan lasta on viihdytettävä ja vahdittava jatkuvasti ainakin 10-vuotiaaksi saakka, kuskattava kouluun ja harrastuksiin. Muuten tulee paheksuntaa yhtäältä ja lasua toisaalta. Miten tällaista työssäkäyvä ihminen jaksaa? Eikä ole y-sukupolven palkoilla varaakaan.
En siis väitä, että tuo olisi ollut hyväksi, päinvastoin ihmettelen ettei keneltäkään henki lähtenyt tai loukkaantunut pahemmin. Sellaisia vaaratilanteita jälkikäteen miettien oli. Ja tylsistyneenä keksittiin kaikkea typerää.
Ite ekaluokkalaisena myös usein pelkäsin ja olin ahdistunut.
Minä olin kanssa alaluokilla todella ahdistunut ja pelkäsin sitä yksinoloa, kun sitä tosiaan oli monta tuntia päivässä. En tiedä miksi en ollut ip:ssä, olin kateellinen niille lapsille jotka olivat. Olin vielä ainoa lapsi, naapurissa ei oman ikäisiä ja vielä olin eri koulussa kuin sen alueen muut lapset (musiikkiluokka).
Ja minunkin mummi hoiti minua viikonloput, lomat ja myös jos olin kipeä. Hän oli meillä myös usein siivoamassa ja joka juhlapyhä istuttiin mummin valmiiseen pöytään.
Mitä tapahtui, kun aloin odottaa omaa esikoistani? "Minä en sun äpärääs hoida" totesi äiti, eikä ole hoitanut. Joi sen perinnön mistä ekalla sivulla kerroin, ja soittelee nykyään kerran vuodessa haukkumapuhelun, jossa kertoo miten olen hänen elämänsä virhe.
Tälleen kolmekymppisenä kun kahdella tutkinnolla ja hyvillä papereilla ei pääse alansa töihin (koska kilpailu on kovaa), vaan pakertaa vuodesta toiseen, varmaan kyllästymiseen asti kaikenlaisissa p*skaduuneissa. Mies onneksi nappasi hyvän työn, niin sillä sentään pärjätään.
Vierailija kirjoitti:
Tälleen kolmekymppisenä kun kahdella tutkinnolla ja hyvillä papereilla ei pääse alansa töihin (koska kilpailu on kovaa), vaan pakertaa vuodesta toiseen, varmaan kyllästymiseen asti kaikenlaisissa p*skaduuneissa. Mies onneksi nappasi hyvän työn, niin sillä sentään pärjätään.
Eikös tää ole ihan tutkittu, että siinä missä ennen vaihdettiin työpaikasta aina parempaan, niin y-sukupolvi on ensimmäinen joka on jäänyt näihin "p*skaduuneihin" pyörimään. Eli työelämässä nousu on valtavan vaikeaa. Sen kertoo palkkatilastotkin.
Vierailija kirjoitti:
Tälleen kolmekymppisenä kun kahdella tutkinnolla ja hyvillä papereilla ei pääse alansa töihin (koska kilpailu on kovaa), vaan pakertaa vuodesta toiseen, varmaan kyllästymiseen asti kaikenlaisissa p*skaduuneissa. Mies onneksi nappasi hyvän työn, niin sillä sentään pärjätään.
oliko miehellä vielä kovemmat paperit ja useampi tutkinto vai miten sai hyvän duunin?
Kuulun Y-sukupolveen ja oon niin tottunut tähän että tosiaan lähinnä naurattaa tää kaikki.
Niin totta mitä täälläkin sanottu. Ihan sama mitä teet, jokapuolella saat kuulla olevasi pska vanhempi. Samalla venytään puolison kanssa paljon lasten hoitamisen vuoksi eikä ikinä saada apua. Ei edes yhtä yhteistä aikuisten leffailtaa vuodessa. Mutta viis siitä, lapset on rakkaita. Vaikka tottakai pskoja vanhempia ollaan, etenkin jos kehdataan käydä kodin ulkopuolella meidän "Nelli-Petterien" kanssa. Ilmeisesti ne 4-vuotiaat pitäisi jättää yksinään kotiin niin kuin itseni aina jätettiin. Ai mut naapuri tekee sit lasun.
Työelämään ja eläkejärjestelmään en viitsi edes kommentoida, mutta kiitti aiemmat sukupolvet kun hoiditte tän näin kivasti ja suurinpiirtein etukäteen nimesitte meidän sukupolven menetetyksi, omien poliittisten päätöksienne vuoksi.
Nyt kun joku kerran alapeukutti tätä kommenttia, niin voi sitten kertoa, että MITEN globalisaatio pysäytetään ilman katastrofia tämän maan taloudelle?