Lue keskustelun säännöt.
Miltä tuntuu lapsettomuus vanhana?
09.01.2019 |
Mieheni ei halua lisää lapsia. Suhteen alussa halusi mutta ei enää. Minulla ei ole omia lapsia.
Koitan kovasti hyväksyä nyt sen, että eläisin elämäni lapsettomana.
Miltä lapsettomuus vanhempana tuntuu? 50-70-vuotiaana? Entäs sitä vanhempana..
Tuntuu että niin kauan kun olen hedelmällinen, mun sisässä on toive että tulisin raskaaksi vahingossa. Tilanne on kestämätön koska mies ei lasta halua. Melkein haluaisin tehdä sterilisaation, että sitten pääsisin hyväksymään loppuelämääni lapsettomana ja suremaan asian kuin elämään tässä jatkuvassa odotuksen ja pettymyksen tilassa.
En halua erota miehestä. Mies on paras kumppani mitä minulla on ikinä ollut. Mutta miten voin hyväksyä elämäni lapsettomana?
En voi sille mitään, mutta en pysty yhtään samaistumaan vapaaehtoisesti lapsettomien onneen. En pysty ymmärtämään, miten joku voi saada elämän sisällön ja täyttymyksen hiljaisessa kodissa istumisesta ja matkustelusta. Siitä että ei ole ketään kenestä pitää huoli, siitä että on riippumaton? Mitä hyvää siinä on?
En pysty näkemään mitään hyviä puolia lapsettomuudessa..miten pystyn hyväksymään tämän asian :(
Kommentit (133)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämäni on näin 46-vuotiaana lapsettomana aika lailla samanlaista kuin se oli 26-vuotiaanakin: käyn töissä, tapaan kavereita, harrastan teatteria, pidän hauskaa. En tiedä, miksi elämäni muuttuisi tästä oleellisesti ellen keksi jotakin hauskempaa tai sairastu. Lapset eivät parantaisi elämääni millään lailla.
Säälittävää jos elämä 46-vuotiaana on samanlaista kuin 20 vuotta aiemmin ja saa tyydytyksensä samoilla asioilla.
Mutta se on niin sitten.
Miksi sinusta on säälittävää, että ihminen löytää omat juttunsa parikymppisenä ja pystyy ammentamaan niistä iloa ja merkityksen kokemuksia vuosikymmenten ajan?
Töissä käyvät niin lapselliset kuin lapsettomatkin ja taiteesta, näyttelyistä jne. voivat naut
Minä en edes käy tuollaisissa tapahtumissa. Lapseton olen mutten omasta halustani, silti elän aivan tavallista ja normaalia elämää, täysin ilman katkeruutta ketään kohti. On teillä palstalaisilla omituisia mielikuvia lapsettomien elämästä ja sen sisällöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen vasta nelikymppinen, mutta olen ylpeä siitä että olen vastuullisempi kuin vanhempani. Heidän kummankaan ei olisi koskaan kuulunut saada lapsia, mutta "niitä vain tuli", ja ne sujuvasti traumatisoitiin väkivallalla ja laiminlyönnillä. Sukupolvien trauma päättyy minuun ja en koskaan hanki lapsia. Huolimatta yhteiskunnan painostuksesta, minä kannan vastuun.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole lapsia, 55v. Asia jotenkin kolahti, kun oma äitini kuoli hiljattain. Minulla ei tosiaan ole miehen lisäksi oikein ketään todella läheistä. Ystäviä ja kavereita toki, mutta puuttuu esimerkiksi suku, jonka kanssa viettää juhlapyhiä jne.
En ole vapaaehtoisesti lapseton, lapsia ei vaan meille koskaan tullut yrityksestä huolimatta. Olin asian kanssa pitkään sinut, mutta nyt yllämainittu syy nosti ikävän taas pintaan.
Monikaan ei vietä juhlapyhiä aikuisten lastensa kanssa, joten olette käytännössä samassa tilanteessa. Lapsilla on omat elämät, omat perheet jne. Mutta ymmärrän toki mitä tarkoitat. Tilanteesi ei kuitenkaan välttämättä olisi kovinkaan erilainen vaikka lapsi/lapsia olisi.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole lapsia, 55v. Asia jotenkin kolahti, kun oma äitini kuoli hiljattain. Minulla ei tosiaan ole miehen lisäksi oikein ketään todella läheistä. Ystäviä ja kavereita toki, mutta puuttuu esimerkiksi suku, jonka kanssa viettää juhlapyhiä jne.
En ole vapaaehtoisesti lapseton, lapsia ei vaan meille koskaan tullut yrityksestä huolimatta. Olin asian kanssa pitkään sinut, mutta nyt yllämainittu syy nosti ikävän taas pintaan.
Olen noin 10 v vanhempi ja meillä sama tilanne. Elämä on hyvää ja lapsia ei enää niin kaipaa kun tähän on tottunut,mutta jotenkin joku kaipuu on johonkin mistä ei tiedä.
Hyvältä tuntuu iässä 54 v. Ei ne lapset aina hoida vanhempiaan, minä en edes tapaa omiani. Olen iloinen, ettei geenini ole jatkuneet, on terveysongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työnantajavalta ja virkavalta toimivat ehkäisyvälineina. Ul
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että tämä mies on paras tähänastisista kumppaneistasi, ei vielä tarkoita sitä, että hän on sinulle oikea kumppani. Lapsiasia on kaikista tärkein tekijä, jonka on kohdattava. Tilanteessa jossa toinen ei halua yhtäkään, ei voi tehdä kompromissia. Eri asia olisi, jos toinen haluaisi vaikka 3 lasta ja toinen yhden, silloin kompromissi voisi olla kaksi.
No voit ajatella, että eipä täällä ole enää mitään juhlimista siinä vaiheessa kun nyt syntyvät lapset kasvavat aikusiksi. Et ole ainakaan vastuussa heidän kurjuudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Chatin näkemys:
Psykologiset vaikutukset:
Tunnesuru: Monet ihmiset, jotka toivovat lasta mutta eivät voi saada, voivat kokea surua, masennusta ja ahdistusta.
Sosiaalinen paine: Yhteiskunnassa voi olla odotuksia vanhemmuudesta, mikä voi lisätä lapsettomien henkilöiden tuntemaa painetta ja eristyneisyyttä.
Ihmissuhteisiin liittyvät haasteet:
Parisuhdevaikeudet: Lapsettomuus voi aiheuttaa jännitteitä ja stressiä parisuhteessa.
Ystävyyssuhteet: Kun ystävät ja perheenjäsenet saavat lapsia, lapseton henkilö voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi.
Elämän tarkoitus ja merkitys:
Joillekin ihmisille vanhemmuus on tärkeä osa elämän tarkoitusta ja identiteettiä, ja sen puuttuminen voi johtaa merkityksen puutteeseen.
Tulevaisuuden turva:
Joissain kulttuureissa ja yhteisöissä lapset nähdään tulevaisuuden turvana, kuten vanhuudenhoidon ja perinnön jatkuvuuden takaajina.
Taloudelliset ja käytännön asiat:
Vaikka lapsettomuus voi säästää kuluissa, monet ihmiset näkevät myös lasten mahdollisena tukena taloudellisessa ja käytännön mielessä vanhuuden aikana.
Vierailija kirjoitti:
No voit ajatella, että eipä täällä ole enää mitään juhlimista siinä vaiheessa kun nyt syntyvät lapset kasvavat aikusiksi. Et ole ainakaan vastuussa heidän kurjuudestaan.
Kaikista lohduttavinta on olla vastuussa ainoastaan omasta itsestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsivapaan ei pitäisi deittailla aidallaistujia tai vanhemmaksi haluavia koska seurauksena on sydänsuruja.
Jos kaksi aidallaistujaa deittailee keskenään, siinä on 2 täysin arvaamatonta osapuolta. Miten jotkut kestää elää stressissä kun ei tiedä muuttaako puoliso huomenna mielipidettään lapsitoiveesta...?
Lapsettomuus on parasta. Kaikki aika ja raha on vaan itselle!