Oudoin asia mistä teille on suututtu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan lapsuudesta, kun muutettiin vanhempien työn perässä Helsinkiin ja opettelin kulkemaan metrolla yksin. Olin vasta viidesluokkalainen tyttö. Olin todella lyhyt, selkeä lapsi ja lapsenpyöreä. Muistan aina elävästi sen, kun metron liukuportaissa joku mies alkoi haukkumaan muun muassa norsuksi viitaten painoon, kun olin koko käytävän tiellä. Jatkoi vielä laiturilla mulkkaamista vihaisesti, kun missasi ilmeisesti sen metronsa. Ymmärrän, että häntä ärsytti, mutta olin kuitenkin pieni lapsi enkä tiennyt silloin tuota, että Helsingissä on tapana antaa tilaa niille, jotka menee liukuportaissa vauhdilla ohi. Olisi varmaan kerennyt siihen metroonsa ilman haukkimista, jos olisi vain pyytänyt neutraalisti väistämään. Ilmeisesti töihin oli kiire, kun taisi olla joku salkku herralla kädessää. Noi sanat jäi pitkän aikaa kummittelemaan mieleeni. 

En tiedä mikä tämä ilmiö on, mutta pienikokoisena naisena näytin aivan liian nuorelta ihan 25:ksi asti ja tämä tuli tutuksi. Tässäkin tapauksessa pelkkä "Hei, anteeksi" olisi riittänyt, joten tyypillä on mt-ongelmia pakostikin.

Heti kun tulin murrosikään miehet aloittivat ihmeellisen julkirähinän: minulle huudettiin estotta, pimahdeltiin kadulla, kaupoissa, liikkeissä; minua solvattiin, nimiteltiin, simputettiin ja se oli jotain aivan käsittämätöntä raivoa. Kun nämä miehet sitten hämmästyivät ääntäni mikä on viskin ja savukkeen polttama ja jutut olivat hirveämpiä kuin heillä koskaan, niin se kuppi kääntyi ja lopulta jengi seurasi mitä kaikkea keksin sanoa takaisin. Joskus sain kokonaiselta terdellisiä ihmisiä aplodit, koska olin uskaltanut sanoa vastaan julkisesti tunnetulle kyykyttäjälle (tietämättä sitä itse). Joku joskus arvosteli minua siitä, että miksi menen mukaan tuollaiseen, mutta siinä vaiheessa kun olet 12-vuotiaasta asti kuunnellut aivan posketonta suunsoittoa milloin missäkin niin raja tulee vastaan. En sitä paitsi ole koskaan ollut alatyylinen, vain hieman vaikeasti kampitettava. 

Niin, siis tietenkään alaikäisenä en uskaltanut sanoa takaisin mitään, mutta ihan sama tein tai sanoin niin se tuntuu ärsyttävän ketä tahansa. Ihan seisominen kaupan kassajonossa ärsyttää joitain miehiä niin paljon että he aloittavat huutamisen aivan tyhjästä. Ymmärtäisin jos meillä olisi katsekontakti tai jotain mutta kun ei. Myöhemmin sitten aikuistuttua kun alkoi mennä yli tuo touhu, niin suu soi itselläkin. Nykyisin käyn takaa katsoessa ihan teinistä, ja kun vastassa on ajanpolttamat kasvot, niin se ääni muuttuu kellossa paljon anteeksiantavammaksi. Mikä ihme siis esiteini-ikäisissä ja teineissä ärsyttää ihmisiä niin kovin?

Lapselle tai teinille uskaltaa rähistä helpommin kuin aikuiselle, sillä lapset harvoin sanoo takaisin. Minä olen myös aina ollut sellainen ihminen jolle tuntemattomat tulee rähiseen ihan turhista. Kerran tehtiin muuttokuormaa ja olin yksin autoa purkamassa, mies sisällä, oltiin nuoria aikuisia. Napuritalosta tuli pieni mies rähisemään ja haukkumaan että autoa ei saa jättää oven eteen että hän on isännöitsijän "apulainen" eli kyttä ja vie asioita eteenpäin.  Erehtyi pahemman kerran ja joutui peruuttamaan metritolkulla kun avasin suuni ja aloin kiroilla ja uhkailla. Olin ko miestä ainakin päätä pidempi. Toista kertaa asiasta ei keskusteltu eikä auto oven suussa ollut kuin satunnaisesti kuormaa purkaessa. Kai nyt hittovie saa muuttoauton ajaa oven eteen :D

Tämä on ihan totta. Itse olen melkein nelikymppinen mutta olen lyhyt ja babyface. Kun tupakoin niin minua tullaan ohjeistamaan miten näytän viisikymppiseltä sitten kun minulla tulee 20 vuotta tauluun. Olen tupakoinut on-offina sen 20 vuotta. Kun ostin asuntoni niin talon vanhat ruttunaamat tulivat kertomaan miten täältä lähtevät "teinit kävelemään aika yksikön". He soittivat myös poliiseille ja lastensuojeluun minusta. Miten minut on jätetty yksin asuntoon. Ostin ensiasunnon 25-vuotiaana. He haukkuivat vuotta nuorempaa miestäni pedofiiliksi ja kun äitini kävi kylässä niin uhkailivat tekevänsä hänestä ilmoituksen. Hienoja ihmisiä. Jouduin tekemään lopulta heistä rikosilmoituksen. 

Rintamamiestalossamme on kaksi sisäänkäyntiä, joista vain toista käytetään. Vain käytössä olevassa ovessa on ovikello.

Männävuosina kerran joku koputteli aikansa kuistin oven takana turhaan. Ovelle ei ole suoraa näköyhteyttä eikä sitä ovikelloa. Toki menin ovelle, kun vihdoin tajusin, että joku siellä kolistelee.

Sain kuulla haukut ensinnäkin hitaasta reagoinnista ja toiseksi siitä, että tämä minulle täysin vieras ihminen oli väärässä osoitteessa. Meillä ei ollutkaan A-ovea eikä B-ovea eikä myöskään niitä synttäreitä, mihin hänen lapsensa oli kutsuttu. Enkä minä edes tiennyt, missä helvetissä ne synttärit sitten olivat. Ehkä kadulla, jonka nimi muistutti meidän katumme nimeä.

Töissä rouva käskyttäjätyyppi hermostui siitä kun en hoitanut asiaa jota lain mukaan en saa tehdä! Ei voinut hoitaa sitä asianmukaisesti niin kai kuvitteli että hyppään kun käskee!

Vieläkin risoo.

Vierailija kirjoitti:

Vahingossa lipsahti väärään reikään. Vaikka vaihdoin heti takaisin niin hirveä huuto ja mökötös. Mitä siinä enää voi tehdä kun vauhdissa on jo vahinko tapahtunut?

Aiheutat partnerillesi emätintulehduksen tai virtsatietulehduksen jos käytät p ippeliäsi anuksessa ja työnnät sen sen jälkeen puhdistamatta emättimeen

Perheeni on ottanut koronarokotukset. Yksi tuttu pisti välit poikki. Olin kyllä huuli pyöreänä moisesta. Emme ole edes fyysisesti tavanneet sen jälkeen kun korona lähti Hubeista liikkeelle.

Olin 19v ja siivoojana. Pomo suuttui kun imuroin pienestä ovimatosta myös hiekat, kun olisi pitänyt imuroida vain kivet.

Hän huusi aivan naama punaisena.

Asiakas kuuli ja tuli jälkikäteen sanomaan, että ei sun pomo olis saanut huutaa sulle noin.

Vierailija kirjoitti:

Vahingossa lipsahti väärään reikään. Vaikka vaihdoin heti takaisin niin hirveä huuto ja mökötös. Mitä siinä enää voi tehdä kun vauhdissa on jo vahinko tapahtunut?

No täytyy olla todella pieni että pystyy vahingossa lipsahtamaan väärään reikään.

Minun mieheni sisko suuttui kun ei saanut muuttaa ilmaiseksi minun ja veljeni omistamaan vuokra-asuntoon. Hänellä oli jo kaksi häätöä takana. Toinen espoon vuokra-asunnoilta. Hänet haastettiin vielä oikeuteen yksityiseltä vuokraamansa asunnon takia kun oli jättänyt sen niin pahaan kuntoon. Sitten anoppini suuttui kun emme antaneet hänelle asuntoa vaikka meillä oli se (oli myös vuokralainen siinä sillä hetkellä 4 vuoden ajalta joka oli aina hoitanut asiansa moitteettomasti). Mieheni siskolla on aina joku häätö-uhka päällä ja ovat itse kehuneet kuinka ovat paskoneet asuntoja kostoksi kun heille on haettu häätöä.  Unelma-vuokralaiset siis. Muutamia kertoja käytiin miehen siskolla kylässä heidän entisessä asunnossaan. Joka paikka oli niin täynnä likaa, kuonaa,roskaa,mainoksia jne.  Nyt anoppini yrittää tyrkyttää heitä meille. Anopilla on itsellään iso omakotitalo. Joka kerta kun ehdotan että mieheni sisko voisi muuttaa äidilleen niin anoppini saa kohtauksen. Sydäntä heikottaa. Nämä sydänvaivat ilmenevät aina vain kun hän joutuisi huolehtimaan omasta lapsestaan. Olen ollut anopin kanssa jorvissa. He kuvasivat hänen sydäntään tunnin verran. Eivät löytäneet mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vahingossa lipsahti väärään reikään. Vaikka vaihdoin heti takaisin niin hirveä huuto ja mökötös. Mitä siinä enää voi tehdä kun vauhdissa on jo vahinko tapahtunut?

No täytyy olla todella pieni että pystyy vahingossa lipsahtamaan väärään reikään.

Virtsaputkeen esimerkiksi.

Kun makasin sairaalassa henki hieverissä juuri leikattuna enkä päässyt ex-kaverini lapsenvahdiksi sen takia. Kun olen kieltäytynyt autokyydistä kun olen vain halunnut kävellä esim. hyvällä säällä/liikunnan vuoksi. Jos olen kieltäytnyt syömästä jotain jonkun luona tai herra paratkoon varsinkin alkoholista, kun en sitä juo. Ja vetosin silloinkin vielä todelliseen terveyssyyhyn. Jotkut ihmiset siis eivät piittaa p***aakaan muiden terveydestä tai edes hengestä ja silloinkin pitäisi olla vaan nämä minäminät pikkumurheineen ja palveltavina etusijalla,huhhuijaa...

Eläinitarvikeliikkeen myyjä haukkui minut kun olin ostamassa kissalleni elvävän marsun Hilmalle syötäväksi

Hilma pitää jahtaus leikeistä ja kauppajen lelut eivät tunnu enää kiinnostavan Himaa joten ajattelin että jahtaaminen ja palkkio olisi Hilmalle muksua. Olin kuulemma inhottavin asiakas mitä hän on kohdannut

"Mies raivostui siitä kun olin laittanut kokonaisia mustapippureita keittoon (ennen ei ollut tästä valittanut) Haukkui mut ja mökötti koko illan olkkarin nurkassa :D"

Tää oli jotenkin ihana! Miten tilanne ratkesi ja juttelitteko asiasta, miksi kävi niin tunteisiin että laitoit pippurit kokonaisina keittoon? Oliko hän aiemmin maininnut, ettei pidä siitä että pippurit ovat keitossa kokonaisina? Jos oli niin ymmärrän häntä, että et ollut kunnioittanut hänen toivettaan olla laittamatta kokonaisia pippureita.

Mutta tässä oli loistava esimerkki miten pienestä melko vähäpätöisestä asiasta voi suuttua.

Itselleni suututaan yhtenään kärkevistä mielipiteistäni. Olen jo niin tottunut siihen. Olen myös siitä harvinaislaatuinen ihminen, että tuppaan sanomaan asiat suoraan päin naamaa ihmisille tiedostaen, että joudun siitä konflikteihin väistämättä, jos ei sanomani miellytä. Sanon sekä negatiiviset, että positiiviset asiat suoraan. Otetaan vaikka esimerkki: Joku on pannut päälle hameen, joka ei todellakaan imartele käyttäjäänsä. Sanon sen suoraan, vaikkakin koitan muotoilla sen niin, että sanon nätisti. Toinen osapuoli loukkaantuu ja sanon sen tietäen, että loukkaantuu. Sanotaan mullekin asioita usein suoraan. 

Kommenttini katosi jonnekin.. No kirjoitan uuden. Mulle on suututtu mielipiteistäni. Se on omituista, koska nehän ovat vain mielipiteitä ja eivät määritä koko ihmistä. Jokaisessa on hyviä ja huonoja puolia. Täydellistä ihmistä ei ole vaikka jotkut saattavat niin itsestään kuvitellakin.

Ystävä suuttui kun tarjosin lettujen kanssa itse vatkatun kermavaahdon sijaan tölkkikermavaahtoa

Oltiin aikoinaan yhtenä aamuna ajamassa työmatkaa ex-miehen kanssa, kun naurahdin huvittavalle rekkarille edellä menevässä autossa ja tuumasin että onpa hauska kilpi. Ex katsoi minua pitkään kuin halpaa makkaraa ja tajusin että aha, taas on jotain tulossa. Sitten sainkin kuunnella loppumatkan huutoa ja haukkumista aiheesta "Bemarikuskeilla ei VOI olla huumorintajua". Murjotus kesti taas pari viikkoa.

Vierailija kirjoitti:

Muistan lapsuudesta, kun muutettiin vanhempien työn perässä Helsinkiin ja opettelin kulkemaan metrolla yksin. Olin vasta viidesluokkalainen tyttö. Olin todella lyhyt, selkeä lapsi ja lapsenpyöreä. Muistan aina elävästi sen, kun metron liukuportaissa joku mies alkoi haukkumaan muun muassa norsuksi viitaten painoon, kun olin koko käytävän tiellä. Jatkoi vielä laiturilla mulkkaamista vihaisesti, kun missasi ilmeisesti sen metronsa. Ymmärrän, että häntä ärsytti, mutta olin kuitenkin pieni lapsi enkä tiennyt silloin tuota, että Helsingissä on tapana antaa tilaa niille, jotka menee liukuportaissa vauhdilla ohi. Olisi varmaan kerennyt siihen metroonsa ilman haukkimista, jos olisi vain pyytänyt neutraalisti väistämään. Ilmeisesti töihin oli kiire, kun taisi olla joku salkku herralla kädessää. Noi sanat jäi pitkän aikaa kummittelemaan mieleeni. 

Metroissa liikkuu paljon mielenterveysongelmaisia , ehkä kyseessä oli semmoinen.

Vierailija kirjoitti:

Samaiselta opettajalta sain ruokalassa toruja kun pilkoin ruokaani kuulemma liian pieniin paloihin, mitä en käsitä vieläkään.

Tuli mieleen myös se, kun opettaja tuli minulle valittamaan että muilla menee ruokahalu kouluruokalassa kun sekoitin puuron ja marjakiisselin sekaisin lautasellani, että niin sitä ei saa syödä xD

Sartsu kirjoitti:

"Mies raivostui siitä kun olin laittanut kokonaisia mustapippureita keittoon (ennen ei ollut tästä valittanut) Haukkui mut ja mökötti koko illan olkkarin nurkassa :D"

Tää oli jotenkin ihana! Miten tilanne ratkesi ja juttelitteko asiasta, miksi kävi niin tunteisiin että laitoit pippurit kokonaisina keittoon? Oliko hän aiemmin maininnut, ettei pidä siitä että pippurit ovat keitossa kokonaisina? Jos oli niin ymmärrän häntä, että et ollut kunnioittanut hänen toivettaan olla laittamatta kokonaisia pippureita.

Mutta tässä oli loistava esimerkki miten pienestä melko vähäpätöisestä asiasta voi suuttua.

Itselleni suututaan yhtenään kärkevistä mielipiteistäni. Olen jo niin tottunut siihen. Olen myös siitä harvinaislaatuinen ihminen, että tuppaan sanomaan asiat suoraan päin naamaa ihmisille tiedostaen, että joudun siitä konflikteihin väistämättä, jos ei sanomani miellytä. Sanon sekä negatiiviset, että positiiviset asiat suoraan. Otetaan vaikka esimerkki: Joku on pannut päälle hameen, joka ei todellakaan imartele käyttäjäänsä. Sanon sen suoraan, vaikkakin koitan muotoilla sen niin, että sanon nätisti. Toinen osapuoli loukkaantuu ja sanon sen tietäen, että loukkaantuu. Sanotaan mullekin asioita usein suoraan. 

Onneksesi sosiaalisia taitoja voi opetella läpi elämän. Suosittelen aloittamaan saman tien.

Vierailija kirjoitti:

Eläinitarvikeliikkeen myyjä haukkui minut kun olin ostamassa kissalleni elvävän marsun Hilmalle syötäväksi

Hilma pitää jahtaus leikeistä ja kauppajen lelut eivät tunnu enää kiinnostavan Himaa joten ajattelin että jahtaaminen ja palkkio olisi Hilmalle muksua. Olin kuulemma inhottavin asiakas mitä hän on kohdannut

Toivottavasti olet provo, syyllistyisit muuten eläinrääkkäykseen.

Kävelin pää alhaalla, katse kännykässä ja törmäsin naiseen, joka myös käveli pää alhaalla, katse kännykässä. 

K.o. nainen sai hirveän raivarin koska minä en ollut katsonut eteeni. Pata kattilaa soimasi.  

Tästä on jo kulunut useampi vuosi ja joskus vieläkin mietiskelen tätä tapausta ja naisen reaktioita.