Lue keskustelun säännöt.
Miksi naiset loukkaantuvat isyyden selvittämisestä vaikka on ENSISIJAISESTI lapsen oikeus tietää kuka isänsä on?
04.01.2019 |
Eivätkö naiset ajattele ollenkaan lastaan ja tämän oikeuksia silloin kun ottavat "itseensä" jos mies vaatii, että lapsen isyys selvitetään? Naiset ottavat tämän ensisijaisesti loukkauksena vaikka koko kuviossa pitäisi ajatella miestä sekä lasta. Mikä tässä asiassa on naiselle niin vaikeaa ja kiusallista toteuttaa tämä kuvio läpi? Mistä kumpuaa naisten itsekkyys?
Tietysti naisen _täytyy_ olla sitä mieltä, että miehen ja lapsen on halutessaan saatava selville totuus. Tietenkin, miksi ei pitäisi? Pitäisikö lapsen ja miehen elää epäluulossa koska "Naisen Uskollisuus"?
Kommentit (2252)
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/uutiset/3-6127807
Korkein oikeus on ratkaissut kiistan perusteettomista elatusmaksuista. Juttua puitiin aikanaan Lahden käräjäoikeudessa, joka kumosi aviomiehen isyyden. Mies vaati osaa suorittamistaan elatusmaksuista takaisin avioeron jälkeiseltä ajalta, koska äiti oli tiennyt koko ajan, ettei maksaja ollut lapsen isä. Korkein oikeus katsoo, ettei äidin tarvitse palauttaa elatusmaksuja kohtuusyistä.
Näin Suomessa.
Rakkaat miehet, käyttäkää kumia ja siltikin vaatikaa aina todisteet.
Ei voi olla totta!!!! Eikähän vielä toiset elatusmaksut vaadita biologiselta isältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtavaa puolustelua täällä taas, vaikka oikeasti moni isä ei oikeasti ole biologinen isä.
No ompahan TAAS yllättävää, että kun ajetaan miesten oikeuksia ja ENNENKAIKKEA oikeusturvaa, niin alkaa pirunmoinen ulina naisten taholta. Eikä ole mitenkään yllättävää miksi se ulina alkaa, koska on salattavaa eikä tutkittava asia kestä päivänvaloa. Suomalainen nainen on tehnyt itsestään niin epäluotettavan kieroilijan ja valehtelijan, että siihen _EI PYSTY_ lähtökohtaisesti luottamaan. Eikä VARSINKAAN mitä tulee kakaroihin, sen todistaa tuo ulina. Jos on puhtaat jauhot pussissa, ei ole mitään syytä kieltäytyä isyystestistä tai alkaa länkyttämään tyhjänperästä. JOS (mitä ei kyllä tapahdu suomi-naisten kohdalla KOSKAAN) nainen ajattelee MYÖS miestä, eikä aina vain MINÄ MINÄ MINÄ !, niin ehdottaa sitä testiä ITSE. Se jos mikä, on luottamuksen merkki. Mutta kun julkinen salaisuus on tuo, että suurin osa suomalais naisten kakaroista on jonkun muun kuin "oletetun" isän lapsia, niin eihän tuo ulina yllätä _millään_tavalla.
Se vain vahvistaa sen, minkä kaikki tietävät muutenkin.
Kysymys tämän ketjun alussa oli, miksi loukkaannutaan. Asia on rautalangasta täälläkin väännetty useaan kertaan ja juuri kenenkään en ole nähnyt sanovan, että kieltäytyisi testistä (eihän siitä pitäisi voidakaan kieltäytyä, jos sinut isäksi merkataan voit teettää sen testin ihan itse). Vaan että suhteen tila on sitten jo aika huono muutenkin jos tuo on ensimmäisiä ajatuksia miehellä kun saa lapsen. Ja että monesta ei sellaisessa suhteessa kannata jatkaa. Ja sekin on ihan naisen oikeus olla jatkamatta suhteessa niin kuin miehenkin on varmistaa se isyytensä jos on niin helkkarin huonolla itsetunnolla ja epäilyksillä varustettu.
Tosiasia on se, että pallo on tässä asiassa naisella. Nainen tietää totuuden, mies ei. Sellaisessa tilanteessa on tapana, että informaatioylivoimaa hallitseva osapuoli tulee vastaan asiassa. Vihamielinen tapa taas on alkaa käyttää ylivoimaa toista kohtaan, joten kyllä suhde aika huono on, jos nainen niin tekee käytännössä estämällä miestä saamasta samaa totuutta.
Luitko tuon edellisen viestin? Siinähän sanottiin selvästi, että hankkikoon testin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai siitä loukkaannu kuin ne, jotka eivät itsekään ole vaemoja isästä.
Suomessa on paljon selvittämättömiä henkirikoksia. Sinä voisit todistaa, että et ole tehnyt niistä yhtäkään. Tietenkään et loukkaannu perättömistä syytöksistä, ei ka sinulla ole mitään salattavaa?
Vertailukohtana ei tietenkää. voi olla mikä tahansa henkirikos, vaan sellainen, jossa olen suunnilleen yhtä (tilastollisesti) todennäköinen tekijä kuin mitä väärän isän tapauksia esiintyy. Eli jos olen ollut paikalla ja joudun siksi tutkintaan, niin en tietenkään loukkaannu. Poliisi tsekkaa potentiaaliset tekijät rutiininomaisesti ihan poissulkemisen vuoksi.
Niin, riippuu mitä tarkoitetaan "olla paikalla". Murhan tapahtuessa ei kuitenkaan syytetä ja tutkita ihan kaikkia kaupungin ihmisiä eikä edes 1 prosenttia asukkaista, vaikka käytännössä he ovat kaikki olleet "paikalla" ja heillä on ollut mahdollisuus tehdä murha.
Jos nainen synnyttää lapsen, sanoo Pekan olevan isä ja Pekka haluaa sen varmistettavan, niin vertautuuko tämä sinusta tosiaan siihen, että olen ollut eri puolella Lontoota siellä tapahtuneen henkirikoksen aikana?
Tottakai vertautuu, koska se Heikki, joka voisi ehkä olla lapsen isä, voi kertoa myös ollensa toisella puolen Lontoota siittämisen aikana. Emmehän me voi tietää, millä puolen kaupunkia sinä tai ne kaikki muut kaupungin asukkaat ovat oikeasti olleet ellei asiaa tutkita.
Onneksi tässä meillä on silminnäkijä eli nainen, joka on ottanut Pekan ja Heikin sisäänsä. Ei tarvitse alkaa kysellä satunnaisilta äijiltä mitään.
No niin, siinä tapauksessahan se nainenkin ilmeisesti suostuukin siihen testiin, jos asiasta noin avoimesti puhutaan.
En nyt aivan saa kiinni, minkälaista skenaariota hahmottelet? Sellaistako, että nainen ei suostu kertomaan isäehdokkaita ja potentiaaliset isät eivät ilmoittaudu? Ehkä siinä tapauksessa hyväksytään, että isä jää tuntemattomaksi, koska sen enempää isä kuin äiti ei halua isää tietoon.
Vierailija kirjoitti:
En loukkaantuisi, mutta epäilisin tämän jälkeen miestä pettäjäksi.
Naisten logiikkaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ollut täysin uskollinen, joten isyyden selvittäminen kertoo, että mies olettaa minun pettäneen. Tiedän, että hyvin, hyvin, hyvin harva mies on uskollinen, joten tavallaan ymmärrän heidän kantansa.
Mutta kenen kanssa mies pettää muuta kuin naisen kanssa? Eli pettäviä naisia on yhtä monta kuin pettäviä miehiä joten onko ihme jos haluaa varmistua isyydestä?
Tilastojen valossa kai nykyisin lisääntymisiässä olevan sukupolven pettämisalttiudessa ei ole juurikaan eroa sukupuolten välillä, mutta tuo argumenttisi ontuu silti pahasti. Jos minun mieheni pettää minua kymmenen eri varatun naisen kanssa niin silloinhan meillä on yksi miespettäjä ja kymmenen naispettäjää.
Tilastojenkin valossa, paljon useammin mies jää ilman seksikokemuksia kuin naiset jäävät. Karkeasti ottaen, pieni joukko pelimiehiä paneskelee ravintolailtojen jälkeen tarpeessa olevia naisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtavaa puolustelua täällä taas, vaikka oikeasti moni isä ei oikeasti ole biologinen isä.
No ompahan TAAS yllättävää, että kun ajetaan miesten oikeuksia ja ENNENKAIKKEA oikeusturvaa, niin alkaa pirunmoinen ulina naisten taholta. Eikä ole mitenkään yllättävää miksi se ulina alkaa, koska on salattavaa eikä tutkittava asia kestä päivänvaloa. Suomalainen nainen on tehnyt itsestään niin epäluotettavan kieroilijan ja valehtelijan, että siihen _EI PYSTY_ lähtökohtaisesti luottamaan. Eikä VARSINKAAN mitä tulee kakaroihin, sen todistaa tuo ulina. Jos on puhtaat jauhot pussissa, ei ole mitään syytä kieltäytyä isyystestistä tai alkaa länkyttämään tyhjänperästä. JOS (mitä ei kyllä tapahdu suomi-naisten kohdalla KOSKAAN) nainen ajattelee MYÖS miestä, eikä aina vain MINÄ MINÄ MINÄ !, niin ehdottaa sitä testiä ITSE. Se jos mikä, on luottamuksen merkki. Mutta kun julkinen salaisuus on tuo, että suurin osa suomalais naisten kakaroista on jonkun muun kuin "oletetun" isän lapsia, niin eihän tuo ulina yllätä _millään_tavalla.
Se vain vahvistaa sen, minkä kaikki tietävät muutenkin.
Kysymys tämän ketjun alussa oli, miksi loukkaannutaan. Asia on rautalangasta täälläkin väännetty useaan kertaan ja juuri kenenkään en ole nähnyt sanovan, että kieltäytyisi testistä (eihän siitä pitäisi voidakaan kieltäytyä, jos sinut isäksi merkataan voit teettää sen testin ihan itse). Vaan että suhteen tila on sitten jo aika huono muutenkin jos tuo on ensimmäisiä ajatuksia miehellä kun saa lapsen. Ja että monesta ei sellaisessa suhteessa kannata jatkaa. Ja sekin on ihan naisen oikeus olla jatkamatta suhteessa niin kuin miehenkin on varmistaa se isyytensä jos on niin helkkarin huonolla itsetunnolla ja epäilyksillä varustettu.
Tosiasia on se, että pallo on tässä asiassa naisella. Nainen tietää totuuden, mies ei. Sellaisessa tilanteessa on tapana, että informaatioylivoimaa hallitseva osapuoli tulee vastaan asiassa. Vihamielinen tapa taas on alkaa käyttää ylivoimaa toista kohtaan, joten kyllä suhde aika huono on, jos nainen niin tekee käytännössä estämällä miestä saamasta samaa totuutta.
Jos mies viettää lapsen seurassa aikaa, niin miten äiti voi estää häntä ottamasta sylkinäytettä?
Tieto dna-testistä tulee molemmille vanhemmille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtavaa puolustelua täällä taas, vaikka oikeasti moni isä ei oikeasti ole biologinen isä.
No ompahan TAAS yllättävää, että kun ajetaan miesten oikeuksia ja ENNENKAIKKEA oikeusturvaa, niin alkaa pirunmoinen ulina naisten taholta. Eikä ole mitenkään yllättävää miksi se ulina alkaa, koska on salattavaa eikä tutkittava asia kestä päivänvaloa. Suomalainen nainen on tehnyt itsestään niin epäluotettavan kieroilijan ja valehtelijan, että siihen _EI PYSTY_ lähtökohtaisesti luottamaan. Eikä VARSINKAAN mitä tulee kakaroihin, sen todistaa tuo ulina. Jos on puhtaat jauhot pussissa, ei ole mitään syytä kieltäytyä isyystestistä tai alkaa länkyttämään tyhjänperästä. JOS (mitä ei kyllä tapahdu suomi-naisten kohdalla KOSKAAN) nainen ajattelee MYÖS miestä, eikä aina vain MINÄ MINÄ MINÄ !, niin ehdottaa sitä testiä ITSE. Se jos mikä, on luottamuksen merkki. Mutta kun julkinen salaisuus on tuo, että suurin osa suomalais naisten kakaroista on jonkun muun kuin "oletetun" isän lapsia, niin eihän tuo ulina yllätä _millään_tavalla.
Se vain vahvistaa sen, minkä kaikki tietävät muutenkin.
Kysymys tämän ketjun alussa oli, miksi loukkaannutaan. Asia on rautalangasta täälläkin väännetty useaan kertaan ja juuri kenenkään en ole nähnyt sanovan, että kieltäytyisi testistä (eihän siitä pitäisi voidakaan kieltäytyä, jos sinut isäksi merkataan voit teettää sen testin ihan itse). Vaan että suhteen tila on sitten jo aika huono muutenkin jos tuo on ensimmäisiä ajatuksia miehellä kun saa lapsen. Ja että monesta ei sellaisessa suhteessa kannata jatkaa. Ja sekin on ihan naisen oikeus olla jatkamatta suhteessa niin kuin miehenkin on varmistaa se isyytensä jos on niin helkkarin huonolla itsetunnolla ja epäilyksillä varustettu.
Tosiasia on se, että pallo on tässä asiassa naisella. Nainen tietää totuuden, mies ei. Sellaisessa tilanteessa on tapana, että informaatioylivoimaa hallitseva osapuoli tulee vastaan asiassa. Vihamielinen tapa taas on alkaa käyttää ylivoimaa toista kohtaan, joten kyllä suhde aika huono on, jos nainen niin tekee käytännössä estämällä miestä saamasta samaa totuutta.
Luitko tuon edellisen viestin? Siinähän sanottiin selvästi, että hankkikoon testin.
Mutta se on joko tehtävä salaa tai sitten nainen päättää suhteen ja vie lapsen. Eli selvästi nainen ei tule asiassa vastaan reilusti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään syytä kieltäytyä testistä, se on tottakai miehen oikeus jos hänellä epävarmuutta asiasta olisi.
Toki se epävarmuus sitten tarkoittaisi suhteen päättymistä samantien, ei sellaisessa epävarmuudessa ole mitään järkeä jatkaa. Jos mieheni olisi syyttä epäillyt minun pettäneen kerran niin aivan varmasti hän epäilisi sellaista jatkossakin. Rehellisenä ja luottavaisena ihmisenä en itse kestä ollenkaan että minua epäillään tyhjästä ilman syytä.
Ex-mieheni halusi yhtäkkiä avioehtoon maininnan että jos lähden vieraan miehen mukaan niin en saa yhteisestä omaisuudesta mitään mukaani. Hän ilmoitti tämän noin kuukausi ennen suunniteltuja häitä. Meillä ei suurta varallisuutta edes ollut, lähinnä suuri asuntolaina. Minulla ei ollut miespuolisia edes ystävinä, en harrastanut juhlimista tai vastaavaa, olen introvertti kotihiiri. Arvatkaapa tuliko häitä ja jatkuiko suhde tuon jälkeen, vaikka mies myöhemmin perui puheensa ja olisi mennyt naimisiin ilman tuota ehtoa kunhan en vain lähde?
Joten juu, isyystestiin on oikeus mutta toivottavasti kukaan ei jatka suhdetta moisen epäluottamuslauseen jälkeen...
Realistisesti ottaen pettäminen tai ihan avoimesti toisen matkaan lähteminen on kyllä varsin todennäköistä, eikä sitä ole kovin helppoa nähdä etukäteen. Osoittaa suurta lapsellisuutta, jos uskoo sataprosenttisesti edes itseensä, ettei niin voisi käydä.
Epäselväksi muuten jäi, miksi pillastuit tuosta? Tuntuiko ehto kohtuuttomalta?
Päätin suhteen koska en halunnut jatkaa suhdetta ihmisen kanssa joka oli niin epävarma siitä että minä olen suhteessa tosissani. Ex-miehen ehdotukseen sisältyi että tuo pykälä olisi voimassa 1-3 vuotta. Jos hänellä olisi ollut joku suuri varallisuus tai perintö tai muu vastaava, olisin ehkä jotenkin kyennyt ymmärtämään, mutta kuten sanoin, olimme köyhinä nuorina menneet yhteen eikä meillä ollut kuin iso asuntolaina ja pari vanhaa autoa. Vaatimus ei siis ollut mitään muuta kuin hänen epävarmuuttaan ja se vei pohjan koko suhteelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtavaa puolustelua täällä taas, vaikka oikeasti moni isä ei oikeasti ole biologinen isä.
No ompahan TAAS yllättävää, että kun ajetaan miesten oikeuksia ja ENNENKAIKKEA oikeusturvaa, niin alkaa pirunmoinen ulina naisten taholta. Eikä ole mitenkään yllättävää miksi se ulina alkaa, koska on salattavaa eikä tutkittava asia kestä päivänvaloa. Suomalainen nainen on tehnyt itsestään niin epäluotettavan kieroilijan ja valehtelijan, että siihen _EI PYSTY_ lähtökohtaisesti luottamaan. Eikä VARSINKAAN mitä tulee kakaroihin, sen todistaa tuo ulina. Jos on puhtaat jauhot pussissa, ei ole mitään syytä kieltäytyä isyystestistä tai alkaa länkyttämään tyhjänperästä. JOS (mitä ei kyllä tapahdu suomi-naisten kohdalla KOSKAAN) nainen ajattelee MYÖS miestä, eikä aina vain MINÄ MINÄ MINÄ !, niin ehdottaa sitä testiä ITSE. Se jos mikä, on luottamuksen merkki. Mutta kun julkinen salaisuus on tuo, että suurin osa suomalais naisten kakaroista on jonkun muun kuin "oletetun" isän lapsia, niin eihän tuo ulina yllätä _millään_tavalla.
Se vain vahvistaa sen, minkä kaikki tietävät muutenkin.
Kysymys tämän ketjun alussa oli, miksi loukkaannutaan. Asia on rautalangasta täälläkin väännetty useaan kertaan ja juuri kenenkään en ole nähnyt sanovan, että kieltäytyisi testistä (eihän siitä pitäisi voidakaan kieltäytyä, jos sinut isäksi merkataan voit teettää sen testin ihan itse). Vaan että suhteen tila on sitten jo aika huono muutenkin jos tuo on ensimmäisiä ajatuksia miehellä kun saa lapsen. Ja että monesta ei sellaisessa suhteessa kannata jatkaa. Ja sekin on ihan naisen oikeus olla jatkamatta suhteessa niin kuin miehenkin on varmistaa se isyytensä jos on niin helkkarin huonolla itsetunnolla ja epäilyksillä varustettu.
Tosiasia on se, että pallo on tässä asiassa naisella. Nainen tietää totuuden, mies ei. Sellaisessa tilanteessa on tapana, että informaatioylivoimaa hallitseva osapuoli tulee vastaan asiassa. Vihamielinen tapa taas on alkaa käyttää ylivoimaa toista kohtaan, joten kyllä suhde aika huono on, jos nainen niin tekee käytännössä estämällä miestä saamasta samaa totuutta.
Jos mies viettää lapsen seurassa aikaa, niin miten äiti voi estää häntä ottamasta sylkinäytettä?
Tieto dna-testistä tulee molemmille vanhemmille.
Niin? Miten tämä estää miestä teettämästä testiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtavaa puolustelua täällä taas, vaikka oikeasti moni isä ei oikeasti ole biologinen isä.
No ompahan TAAS yllättävää, että kun ajetaan miesten oikeuksia ja ENNENKAIKKEA oikeusturvaa, niin alkaa pirunmoinen ulina naisten taholta. Eikä ole mitenkään yllättävää miksi se ulina alkaa, koska on salattavaa eikä tutkittava asia kestä päivänvaloa. Suomalainen nainen on tehnyt itsestään niin epäluotettavan kieroilijan ja valehtelijan, että siihen _EI PYSTY_ lähtökohtaisesti luottamaan. Eikä VARSINKAAN mitä tulee kakaroihin, sen todistaa tuo ulina. Jos on puhtaat jauhot pussissa, ei ole mitään syytä kieltäytyä isyystestistä tai alkaa länkyttämään tyhjänperästä. JOS (mitä ei kyllä tapahdu suomi-naisten kohdalla KOSKAAN) nainen ajattelee MYÖS miestä, eikä aina vain MINÄ MINÄ MINÄ !, niin ehdottaa sitä testiä ITSE. Se jos mikä, on luottamuksen merkki. Mutta kun julkinen salaisuus on tuo, että suurin osa suomalais naisten kakaroista on jonkun muun kuin "oletetun" isän lapsia, niin eihän tuo ulina yllätä _millään_tavalla.
Se vain vahvistaa sen, minkä kaikki tietävät muutenkin.
Kysymys tämän ketjun alussa oli, miksi loukkaannutaan. Asia on rautalangasta täälläkin väännetty useaan kertaan ja juuri kenenkään en ole nähnyt sanovan, että kieltäytyisi testistä (eihän siitä pitäisi voidakaan kieltäytyä, jos sinut isäksi merkataan voit teettää sen testin ihan itse). Vaan että suhteen tila on sitten jo aika huono muutenkin jos tuo on ensimmäisiä ajatuksia miehellä kun saa lapsen. Ja että monesta ei sellaisessa suhteessa kannata jatkaa. Ja sekin on ihan naisen oikeus olla jatkamatta suhteessa niin kuin miehenkin on varmistaa se isyytensä jos on niin helkkarin huonolla itsetunnolla ja epäilyksillä varustettu.
Tosiasia on se, että pallo on tässä asiassa naisella. Nainen tietää totuuden, mies ei. Sellaisessa tilanteessa on tapana, että informaatioylivoimaa hallitseva osapuoli tulee vastaan asiassa. Vihamielinen tapa taas on alkaa käyttää ylivoimaa toista kohtaan, joten kyllä suhde aika huono on, jos nainen niin tekee käytännössä estämällä miestä saamasta samaa totuutta.
Jos mies viettää lapsen seurassa aikaa, niin miten äiti voi estää häntä ottamasta sylkinäytettä?
Tieto dna-testistä tulee molemmille vanhemmille.
Niin? Miten tämä estää miestä teettämästä testiä?
Ääh. Jos nainen päättää suhteen testin tekemisen vuoksi, niin se on tässä se este. Ymmärrät kyllä tämän, joten miksi viisastelet viestitolkulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isyystestin vaatiminen kertoisi siitä, ettei mies olisi varma isyydestään eli mies pitäisi mahdollisena sitä, että olen pettänyt häntä. Hän siis epäilisi minua suhteemme rikkomisesta ja valehtelusta. Anteeksi, mutta mikä tällaisessa perusteettomassa syytöksessä EI olisi loukkaavaa?
Mitään aihetta tällaiseen epäilyyn ei ole. Parisuhteemme on hyvä ja rakastava. Lasta on yhdessä hartaasti ja suunnitelmallisesti yritetty. Totta kai loukkaisi ja paljon, jos mieheni epäilisi minun pettäneen! Ja kyse ei ole mistään statistiikasta vaan meistä kahdesta ja meidän kahden välisestä suhteesta ja avioiliitosta, jossa tähän asti on vallinnut rakkaus ja luottamus. Pitäisin todella hämmentävänä ja kohtuutonta epäluottamusta osoittavana, jos mieheni pitäisi vähänkään todennäköisenä, että lapsemme isä voisi olla joku muu kuin hän.
Siksipä testaamisen pitäisikin olla automaatio, jolloin miehen ei tarvitsisi epäillä eikä sinun tarvitsisi loukkaantua.
Ja sinusta epäily ja tunteiden loukkaantuminen on pätevä syy käyttää suuri määrä veronmaksajien rahaa? Itse käyttäisin pikemmin nuo rahat miesten syrjäytymisen ehkäisyyn tai vaikka eturauhassyövän seulontaan, puhumatta koulutuksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ellei rakkautta lasta kohtaan muodostu lapsen synnyttyä, niin ei se lisäänny sillä, että mies saa eteensä paperin, joka vahvistaa biologisen isyyden. Eivät kaikki miehet ole psyykkisesti isän rooliin soveliaita. Huonosta isästä on lapselle paljon haittaa.
Kaikenlaista pölinää sitä keksitään, ettei vaan tarvitsisi suoda isällekin mahdollisuutta saada totuutta omasta lapsestaan. Mikä ihme siinä on, että sitä ei voi isälle suoda?
Heikko sitoutuminen vanhemmuuteen johtuu henkilökohtaisista ominaisuuksista. Isäni hankki useita lapsia, mutta jälkikäteen mölisi lapsille, ettei oikeastaan heitä olisi halunnut, koska lapset pilaavat parisuhteen. Ei ollut kiva lapsuus.
No niin, siinä se taas nähdään ja asia todistetaan aikojen takaa ! Kersat _pilaavat_ parisuhteen ja elämän. Voi vain kuvitella kuinka tuota miestä vtuttanut läpi elämänsä, haalata tuollaisia painolasteja mukanaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään syytä kieltäytyä testistä, se on tottakai miehen oikeus jos hänellä epävarmuutta asiasta olisi.
Toki se epävarmuus sitten tarkoittaisi suhteen päättymistä samantien, ei sellaisessa epävarmuudessa ole mitään järkeä jatkaa. Jos mieheni olisi syyttä epäillyt minun pettäneen kerran niin aivan varmasti hän epäilisi sellaista jatkossakin. Rehellisenä ja luottavaisena ihmisenä en itse kestä ollenkaan että minua epäillään tyhjästä ilman syytä.
Ex-mieheni halusi yhtäkkiä avioehtoon maininnan että jos lähden vieraan miehen mukaan niin en saa yhteisestä omaisuudesta mitään mukaani. Hän ilmoitti tämän noin kuukausi ennen suunniteltuja häitä. Meillä ei suurta varallisuutta edes ollut, lähinnä suuri asuntolaina. Minulla ei ollut miespuolisia edes ystävinä, en harrastanut juhlimista tai vastaavaa, olen introvertti kotihiiri. Arvatkaapa tuliko häitä ja jatkuiko suhde tuon jälkeen, vaikka mies myöhemmin perui puheensa ja olisi mennyt naimisiin ilman tuota ehtoa kunhan en vain lähde?
Joten juu, isyystestiin on oikeus mutta toivottavasti kukaan ei jatka suhdetta moisen epäluottamuslauseen jälkeen...
Realistisesti ottaen pettäminen tai ihan avoimesti toisen matkaan lähteminen on kyllä varsin todennäköistä, eikä sitä ole kovin helppoa nähdä etukäteen. Osoittaa suurta lapsellisuutta, jos uskoo sataprosenttisesti edes itseensä, ettei niin voisi käydä.
Epäselväksi muuten jäi, miksi pillastuit tuosta? Tuntuiko ehto kohtuuttomalta?
Päätin suhteen koska en halunnut jatkaa suhdetta ihmisen kanssa joka oli niin epävarma siitä että minä olen suhteessa tosissani. Ex-miehen ehdotukseen sisältyi että tuo pykälä olisi voimassa 1-3 vuotta. Jos hänellä olisi ollut joku suuri varallisuus tai perintö tai muu vastaava, olisin ehkä jotenkin kyennyt ymmärtämään, mutta kuten sanoin, olimme köyhinä nuorina menneet yhteen eikä meillä ollut kuin iso asuntolaina ja pari vanhaa autoa. Vaatimus ei siis ollut mitään muuta kuin hänen epävarmuuttaan ja se vei pohjan koko suhteelta.
Vai että sellainen pykälä. En usko koko tarinaa häiden perumisineen ja määräaikaisine pykälineen, mutta mielipiteesi selvisi kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai siitä loukkaannu kuin ne, jotka eivät itsekään ole vaemoja isästä.
Suomessa on paljon selvittämättömiä henkirikoksia. Sinä voisit todistaa, että et ole tehnyt niistä yhtäkään. Tietenkään et loukkaannu perättömistä syytöksistä, ei ka sinulla ole mitään salattavaa?
Vertailukohtana ei tietenkää. voi olla mikä tahansa henkirikos, vaan sellainen, jossa olen suunnilleen yhtä (tilastollisesti) todennäköinen tekijä kuin mitä väärän isän tapauksia esiintyy. Eli jos olen ollut paikalla ja joudun siksi tutkintaan, niin en tietenkään loukkaannu. Poliisi tsekkaa potentiaaliset tekijät rutiininomaisesti ihan poissulkemisen vuoksi.
Niin, riippuu mitä tarkoitetaan "olla paikalla". Murhan tapahtuessa ei kuitenkaan syytetä ja tutkita ihan kaikkia kaupungin ihmisiä eikä edes 1 prosenttia asukkaista, vaikka käytännössä he ovat kaikki olleet "paikalla" ja heillä on ollut mahdollisuus tehdä murha.
Jos nainen synnyttää lapsen, sanoo Pekan olevan isä ja Pekka haluaa sen varmistettavan, niin vertautuuko tämä sinusta tosiaan siihen, että olen ollut eri puolella Lontoota siellä tapahtuneen henkirikoksen aikana?
Tottakai vertautuu, koska se Heikki, joka voisi ehkä olla lapsen isä, voi kertoa myös ollensa toisella puolen Lontoota siittämisen aikana. Emmehän me voi tietää, millä puolen kaupunkia sinä tai ne kaikki muut kaupungin asukkaat ovat oikeasti olleet ellei asiaa tutkita.
Onneksi tässä meillä on silminnäkijä eli nainen, joka on ottanut Pekan ja Heikin sisäänsä. Ei tarvitse alkaa kysellä satunnaisilta äijiltä mitään.
No niin, siinä tapauksessahan se nainenkin ilmeisesti suostuukin siihen testiin, jos asiasta noin avoimesti puhutaan.
En nyt aivan saa kiinni, minkälaista skenaariota hahmottelet? Sellaistako, että nainen ei suostu kertomaan isäehdokkaita ja potentiaaliset isät eivät ilmoittaudu? Ehkä siinä tapauksessa hyväksytään, että isä jää tuntemattomaksi, koska sen enempää isä kuin äiti ei halua isää tietoon.
No eikö tässä nyt ylipäätään ollut kyse tilanteesta, jossa pettämisen mahdollisuutta ei edes oteta puheeksi (ettei tule riitaa), joten oletetaan, että isä on se, joka naisen kanssa on parisuhteessa.
Itse teettäisin omin päin testin, jos en olisi varma isyydestäni. Äitiin en niin suuresti luota, että voisin olla varma. Lasten ulkonäkö riittää minulle vahvistukseksi. Siis tietysti myös se, että äiti hyvin todennäköisesti ei ollut pettänyt.
Kohtuus kirjoitti:
Kaveri elätti tietämättään kahta lasta 14v ja 15v ennenkuin hänelle selvisi ettei kumpikaan ollut omia. Naisille pitäisi saada tuollaisesta rikoksesta ehdotonta vankeutta useampi vuosi, ja korvata kaikki kulut joita isä on maksanut kaikki vuodet, toisen lapsista. Ja suuret vahingon korvaukset menetetyistä vuosista. No onneksi kaveri löysi vielä uuden vaimon, jonka kassa ehti hankkia pari lasta.
Niin tarkoitat varmaan että sen biologisen isän tulisi korvata sille lapset kasvattaneelle isälle ne kulut niiden vuosien ajalta?
Mutta ihan rehellisesti, tässä oikeasti rupeaa ihmetyttämään että suhtautuvatko miehet tosissaan lapsiin noin? Että eikö siinä se biologinen isä ole enemmän se huijattu osapuoli kun häneltä on mennyt mahdollisuus tutustua omiin lapsiinsa? Ja se lapset kasvattanut mies taas on saanut vähän niinkun onnenpotkun kun on päässyt kasvattamaan lapset ominaan vaikkeivät olekaan hänen?
Jotenkin kamala ajatella että jos se mies jota itse olen isänäni pitänyt koko ikäni niin paljastuisikin ei-biologiseksi niin sittenkö hänen suhtautumisensa olisi tuo? Ymmärrän että olisi vihainen äidille pettämisestä mutta enkö siis merkitsisikään hänelle yhtään mitään koska dna onkin väärä? Itselkeni kun hän olisi edelleen se isä, ihan sama niille geeneille...
Ei tästä kannata tehdä ongelmaa, kun ratkaisu on mitä helpoin. Oleellista on huomata, että tämä ei voi alkaa miehen aloitteesta, vaan aloitteen on tultava naiselta.
Raskausaikana nainen kysyy mieheltä, että kuulemma moni tekee sellaisen isyystestin, tehtäiskö mekin?
Mies sanoo, että no joo, miksei. Sitten tehdään ja asia selvä.
Mies sanoo, että no hehheh, mihin sellaista meidän tilanteessa muka tarvittaisi. Ei tehdä ja asia selvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtavaa puolustelua täällä taas, vaikka oikeasti moni isä ei oikeasti ole biologinen isä.
No ompahan TAAS yllättävää, että kun ajetaan miesten oikeuksia ja ENNENKAIKKEA oikeusturvaa, niin alkaa pirunmoinen ulina naisten taholta. Eikä ole mitenkään yllättävää miksi se ulina alkaa, koska on salattavaa eikä tutkittava asia kestä päivänvaloa. Suomalainen nainen on tehnyt itsestään niin epäluotettavan kieroilijan ja valehtelijan, että siihen _EI PYSTY_ lähtökohtaisesti luottamaan. Eikä VARSINKAAN mitä tulee kakaroihin, sen todistaa tuo ulina. Jos on puhtaat jauhot pussissa, ei ole mitään syytä kieltäytyä isyystestistä tai alkaa länkyttämään tyhjänperästä. JOS (mitä ei kyllä tapahdu suomi-naisten kohdalla KOSKAAN) nainen ajattelee MYÖS miestä, eikä aina vain MINÄ MINÄ MINÄ !, niin ehdottaa sitä testiä ITSE. Se jos mikä, on luottamuksen merkki. Mutta kun julkinen salaisuus on tuo, että suurin osa suomalais naisten kakaroista on jonkun muun kuin "oletetun" isän lapsia, niin eihän tuo ulina yllätä _millään_tavalla.
Se vain vahvistaa sen, minkä kaikki tietävät muutenkin.
Kysymys tämän ketjun alussa oli, miksi loukkaannutaan. Asia on rautalangasta täälläkin väännetty useaan kertaan ja juuri kenenkään en ole nähnyt sanovan, että kieltäytyisi testistä (eihän siitä pitäisi voidakaan kieltäytyä, jos sinut isäksi merkataan voit teettää sen testin ihan itse). Vaan että suhteen tila on sitten jo aika huono muutenkin jos tuo on ensimmäisiä ajatuksia miehellä kun saa lapsen. Ja että monesta ei sellaisessa suhteessa kannata jatkaa. Ja sekin on ihan naisen oikeus olla jatkamatta suhteessa niin kuin miehenkin on varmistaa se isyytensä jos on niin helkkarin huonolla itsetunnolla ja epäilyksillä varustettu.
Tosiasia on se, että pallo on tässä asiassa naisella. Nainen tietää totuuden, mies ei. Sellaisessa tilanteessa on tapana, että informaatioylivoimaa hallitseva osapuoli tulee vastaan asiassa. Vihamielinen tapa taas on alkaa käyttää ylivoimaa toista kohtaan, joten kyllä suhde aika huono on, jos nainen niin tekee käytännössä estämällä miestä saamasta samaa totuutta.
Luitko tuon edellisen viestin? Siinähän sanottiin selvästi, että hankkikoon testin.
Mutta se on joko tehtävä salaa tai sitten nainen päättää suhteen ja vie lapsen. Eli selvästi nainen ei tule asiassa vastaan reilusti.
... olisko vielä sellainen vaihtoehto, jossa keskusteltaisiin yhdessä peloista ja koitettaisiin saada rakastava luottamus tuotua suhteeseen, ja mahdollisesti saataisiin teetettyä se isyystesti tai sitten mies voisi jopa kokea olonsa niin varmaksi suhteessa, ettei sitä enää tarvitsisi? Tätä keskustelua kärjistetään kauheasti ja kyllä minäkin loukkaantuisin verisesti jos ihan puskista tulisi isä iloisesti onnistuneen raskauden jälkeen suunnitellun lapsen isyyttä epäilemään. Vaatisi keskustelua miehen epävarmuudesta jo raskausaikana. Näissä esimerkeissä tosin ei juuri tunnu rakastava parisuhde esimerkkinä olevankaan, joten minun on ollut helppo myös vastata kärkevästi. Kuka epäterveessä parisuhteessa haluaisikaan pysyä? Siis jos mies ihan aikuisten oikeasti noin paljon epäilee naisen uskollisuutta, miksi hänkään haluaisi pysyä suhteessa? Lapsen elämään osallistumiseen on isällä tietenkin oikeus enkä muuta väittänytkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ellei rakkautta lasta kohtaan muodostu lapsen synnyttyä, niin ei se lisäänny sillä, että mies saa eteensä paperin, joka vahvistaa biologisen isyyden. Eivät kaikki miehet ole psyykkisesti isän rooliin soveliaita. Huonosta isästä on lapselle paljon haittaa.
Kaikenlaista pölinää sitä keksitään, ettei vaan tarvitsisi suoda isällekin mahdollisuutta saada totuutta omasta lapsestaan. Mikä ihme siinä on, että sitä ei voi isälle suoda?
Heikko sitoutuminen vanhemmuuteen johtuu henkilökohtaisista ominaisuuksista. Isäni hankki useita lapsia, mutta jälkikäteen mölisi lapsille, ettei oikeastaan heitä olisi halunnut, koska lapset pilaavat parisuhteen. Ei ollut kiva lapsuus.
No niin, siinä se taas nähdään ja asia todistetaan aikojen takaa ! Kersat _pilaavat_ parisuhteen ja elämän. Voi vain kuvitella kuinka tuota miestä vtuttanut läpi elämänsä, haalata tuollaisia painolasteja mukanaan.
Itse jätti ehkäisyn käyttämättä, täysin vapaaehtoisesti. Hän teki valinnan hankkiessaan monta lasta. Minulta taas kukaan ei kysynyt haluanko kasvaa tuollaisen isän hoteissa.
Miksi maksaisi? Eiköhän se mene samaan piikkiin kun muutkin lapset kulut. Lapsen etuhan se on.