Lue keskustelun säännöt.
Miksi naiset loukkaantuvat isyyden selvittämisestä vaikka on ENSISIJAISESTI lapsen oikeus tietää kuka isänsä on?
04.01.2019 |
Eivätkö naiset ajattele ollenkaan lastaan ja tämän oikeuksia silloin kun ottavat "itseensä" jos mies vaatii, että lapsen isyys selvitetään? Naiset ottavat tämän ensisijaisesti loukkauksena vaikka koko kuviossa pitäisi ajatella miestä sekä lasta. Mikä tässä asiassa on naiselle niin vaikeaa ja kiusallista toteuttaa tämä kuvio läpi? Mistä kumpuaa naisten itsekkyys?
Tietysti naisen _täytyy_ olla sitä mieltä, että miehen ja lapsen on halutessaan saatava selville totuus. Tietenkin, miksi ei pitäisi? Pitäisikö lapsen ja miehen elää epäluulossa koska "Naisen Uskollisuus"?
Kommentit (2252)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai siitä loukkaannu kuin ne, jotka eivät itsekään ole vaemoja isästä.
Suomessa on paljon selvittämättömiä henkirikoksia. Sinä voisit todistaa, että et ole tehnyt niistä yhtäkään. Tietenkään et loukkaannu perättömistä syytöksistä, ei ka sinulla ole mitään salattavaa?
Vertailukohtana ei tietenkää. voi olla mikä tahansa henkirikos, vaan sellainen, jossa olen suunnilleen yhtä (tilastollisesti) todennäköinen tekijä kuin mitä väärän isän tapauksia esiintyy. Eli jos olen ollut paikalla ja joudun siksi tutkintaan, niin en tietenkään loukkaannu. Poliisi tsekkaa potentiaaliset tekijät rutiininomaisesti ihan poissulkemisen vuoksi.
Niin, riippuu mitä tarkoitetaan "olla paikalla". Murhan tapahtuessa ei kuitenkaan syytetä ja tutkita ihan kaikkia kaupungin ihmisiä eikä edes 1 prosenttia asukkaista, vaikka käytännössä he ovat kaikki olleet "paikalla" ja heillä on ollut mahdollisuus tehdä murha.
Jos nainen synnyttää lapsen, sanoo Pekan olevan isä ja Pekka haluaa sen varmistettavan, niin vertautuuko tämä sinusta tosiaan siihen, että olen ollut eri puolella Lontoota siellä tapahtuneen henkirikoksen aikana?
Tottakai vertautuu, koska se Heikki, joka voisi ehkä olla lapsen isä, voi kertoa myös ollensa toisella puolen Lontoota siittämisen aikana. Emmehän me voi tietää, millä puolen kaupunkia sinä tai ne kaikki muut kaupungin asukkaat ovat oikeasti olleet ellei asiaa tutkita.
Onneksi tässä meillä on silminnäkijä eli nainen, joka on ottanut Pekan ja Heikin sisäänsä. Ei tarvitse alkaa kysellä satunnaisilta äijiltä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ellei rakkautta lasta kohtaan muodostu lapsen synnyttyä, niin ei se lisäänny sillä, että mies saa eteensä paperin, joka vahvistaa biologisen isyyden. Eivät kaikki miehet ole psyykkisesti isän rooliin soveliaita. Huonosta isästä on lapselle paljon haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M43 kirjoitti:
Mitäpä olisitte naiset siitä mieltä, jos synnytyksen jälkeen ei lasta merkittäisikään, vaan saisitte sitten kotiutuessanne vaan jonkun lapsen synnäriltä mukaan?
No mitäpä siinä sitten? Virheen todennäköisyys ehkä hieman kasvaisi, mutta kun se virhe on niinkin helpolla vältettävissä, että laitetaan lapselle ranneke, en ymmärrä, miksi se käytäntö pitäisi poistaa. Sitä ranneketta ei käytetä pelkästään sen takia, että äiti voisi olla varma äitiydestään, vaan myös ihan sen lapsen terveyden, identiteetin ja seurannan takia. Se laitetaan siis joka tapauksessa eikä vain äitien "mä haluun" -vinkumisen takia.
Jos lapsi nyt jostain syystä sattuisi vaihtumaan, en oikein tiedä, miksi minun siitä pitäisi sen kummemmin järkyttyä paitsi siinä mielessä, miksi näin on ylipäätään käynyt.
Höpöhöpö. Kyllä sinä järkyttyisit aika syvästi, jos vaihtuminen selviäisi parin kuukauden kuluttua.
Tottakai järkyttyisin, mutta siinä vaiheessa mietittäisiin, miten ja miksi näin kävi, eikä sitä, miten jouduin hoitamaan väärää lasta tietämättäni. Järkytyshän tulee tuossa siitä, missä se oma biologinen lapsi on eikä siitä, että perheeseen tuli vierasta dna:ta.
Ja jos viedään tätä rinnastusta vielä pidemmälle, tuossahan pitäisi oikeastaan sen oman biologisen vauvan olla esim kuollut ja nyt sylissä olisi siis jonkun vieraan ihmisen lapsi. Ongelmaksi muodostuisi tuossa se, että en tuossa vaiheessa haluaisi luopua siitä vieraasta lapsesta, kun taas tässä miesten dnan ongelmana olisi se, että sitä vierasta lasta ei haluttaisi enää elättää. Jos minulla olisi siis joku vieras lapsi ja tietäisin, että omaa ei ole olemassakaan, todellakin haluaisin pitää lapsen ja kasvattaa omanani ja dna olisi minulle täysin merkityksetön.
Haluaisitko pitää sen lapsen jos paljastuisi että miehesi on sumplinut perheeseenne rakastajattarensa vauvan?
Todellakin haluaisin, jos olen häntä omanani hoitanut. Miehestä kyllä eroaisin. Nimenomaan pointti on petos ja epäluottamus eikä dna.
En usko hetkeäkään. Niin paljon on kuitenkin nähty kumppaninsa lapsia huonosti kohtelevia äitipuolia ym että en usko että tämä biologiahomma on naisillekaan yhtään niin yhdentekevä kuin koittavat esittää. Harvemmin vain tulee kohdalle joten on helppo jeesustella .
On eri asia hoitaa lapsi vastasyntyneestä kuin myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtavaa puolustelua täällä taas, vaikka oikeasti moni isä ei oikeasti ole biologinen isä.
No ompahan TAAS yllättävää, että kun ajetaan miesten oikeuksia ja ENNENKAIKKEA oikeusturvaa, niin alkaa pirunmoinen ulina naisten taholta. Eikä ole mitenkään yllättävää miksi se ulina alkaa, koska on salattavaa eikä tutkittava asia kestä päivänvaloa. Suomalainen nainen on tehnyt itsestään niin epäluotettavan kieroilijan ja valehtelijan, että siihen _EI PYSTY_ lähtökohtaisesti luottamaan. Eikä VARSINKAAN mitä tulee kakaroihin, sen todistaa tuo ulina. Jos on puhtaat jauhot pussissa, ei ole mitään syytä kieltäytyä isyystestistä tai alkaa länkyttämään tyhjänperästä. JOS (mitä ei kyllä tapahdu suomi-naisten kohdalla KOSKAAN) nainen ajattelee MYÖS miestä, eikä aina vain MINÄ MINÄ MINÄ !, niin ehdottaa sitä testiä ITSE. Se jos mikä, on luottamuksen merkki. Mutta kun julkinen salaisuus on tuo, että suurin osa suomalais naisten kakaroista on jonkun muun kuin "oletetun" isän lapsia, niin eihän tuo ulina yllätä _millään_tavalla.
Se vain vahvistaa sen, minkä kaikki tietävät muutenkin.
Kysymys tämän ketjun alussa oli, miksi loukkaannutaan. Asia on rautalangasta täälläkin väännetty useaan kertaan ja juuri kenenkään en ole nähnyt sanovan, että kieltäytyisi testistä (eihän siitä pitäisi voidakaan kieltäytyä, jos sinut isäksi merkataan voit teettää sen testin ihan itse). Vaan että suhteen tila on sitten jo aika huono muutenkin jos tuo on ensimmäisiä ajatuksia miehellä kun saa lapsen. Ja että monesta ei sellaisessa suhteessa kannata jatkaa. Ja sekin on ihan naisen oikeus olla jatkamatta suhteessa niin kuin miehenkin on varmistaa se isyytensä jos on niin helkkarin huonolla itsetunnolla ja epäilyksillä varustettu.
Vierailija kirjoitti:
Ellei rakkautta lasta kohtaan muodostu lapsen synnyttyä, niin ei se lisäänny sillä, että mies saa eteensä paperin, joka vahvistaa biologisen isyyden. Eivät kaikki miehet ole psyykkisesti isän rooliin soveliaita. Huonosta isästä on lapselle paljon haittaa.
Kaikenlaista pölinää sitä keksitään, ettei vaan tarvitsisi suoda isällekin mahdollisuutta saada totuutta omasta lapsestaan. Mikä ihme siinä on, että sitä ei voi isälle suoda?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei isyystesti voisi olla automaattinen aina kun lapsi syntyy? 🤔 Ei sitten tarttis riidellä ja väitellä onko isä vai ei.
Miten miehet selvisivät ennen kuin dna-testejä isyyden varmistamiseksi oli olemassa? Epäilivätkö kaikki silloin päivittäin isyyttään ja käyttivät tätä verukkeenaan perheensä hylkäämiseen?
Epäilyistä en tiedä, mutta perheitä hylättiin kyllä. Lapsia hylkäsivät molemmatkin vanhemmat aiva yleisesti. En itse haluaisi takaisin niihin aikoihin, vaikka silloinkin ”selvittiin”...
Vierailija kirjoitti:
Ketju vahvistaa sen käsitystä, että monikaan mies ei haluaisi kasvattaa kenenkään lapsia, ei omia eikä toisen miehen lapsia. Moni mies on niin keskenkasvuinen, ettei isän rooliin ikinä kykene kunnolla siirtymään, vaan kadehtii lastensa äidiltään saamaa huomiota.
Niin että kun naisia saapuu oven taakse elatussopimustensa kanssa, niin miehen on vaan pistettävä suosiolla nimi papereihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska naiset eivät ajattele tässä kuin omaa itseään. Lapsesta viis ja puolisosta viis. Jos mies haluaa isyystodistuksen niin sehän tietysti tarkoittaa, että mies ajattelee minun pettäneen eikä suinkaan sitä, että haluaisi vain virallisen todistuksen. Koska minä olen tapaloukkaantuja eikä asia mitenkään voi olla muuten, kuin miten minä sen kuvittelen olevan. Koska minäminäminä.
Virallisen todisteen saa ilman sitä testiäkin. Esimerkiksi aviomies saa sen automaattisesti, ihan virallisen todisteen. Avomies saa sen kun käy yhdessä lapsen äidin kanssa tunnustamassa lapsen omakseen. Ei vaadita testiä siinäkään.
Virallinen todiste tarkoittaa tässä yhteydessä varmaan ihan sitä testattua faktaa...
No mitä sillä tehdään, jos muka tiedetään, ettei nainen ole pettänyt ja tiedetään kutakuinkin, miten vauvat saavat alkunsa? Jos tarvitaan vielä tämän lisäksi virallinen todiste, sehän tarkoittaa sitä, ettei sitten luotettukaan siihen naiseen. Mikä tässä nyt on vaikeaa?
En ole koskaan pettänyt miestäni enkä antanut mitään syytä epäillä, että pettäisin. Jos mies vaatisi isyystestin, suostuisin mutta ero tulisi myös. En voisi jatkaa suhteessa jossa luottamus minuun on noin heikkoa. Siinä voisi sitten mies miettiä oliko kaikki sen arvoista kun näkee lastaan vain minimaalisen ajan verrattuna siihen jos olisimme jatkaneet perheenä. Lapsi on kuitenkin vielä vauva ja imetän niin mitään perustetta millekään viikko-viikko systeemille ei ole vielä vuosikausiin. Tämä nyt on kuitenkin pelkkää jossittelua sillä niin kuin sanoin en ole pettänyt ja suhteemme on muutenkin toimiva. En usko että mies kokee tarvetta testille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtavaa puolustelua täällä taas, vaikka oikeasti moni isä ei oikeasti ole biologinen isä.
No ompahan TAAS yllättävää, että kun ajetaan miesten oikeuksia ja ENNENKAIKKEA oikeusturvaa, niin alkaa pirunmoinen ulina naisten taholta. Eikä ole mitenkään yllättävää miksi se ulina alkaa, koska on salattavaa eikä tutkittava asia kestä päivänvaloa. Suomalainen nainen on tehnyt itsestään niin epäluotettavan kieroilijan ja valehtelijan, että siihen _EI PYSTY_ lähtökohtaisesti luottamaan. Eikä VARSINKAAN mitä tulee kakaroihin, sen todistaa tuo ulina. Jos on puhtaat jauhot pussissa, ei ole mitään syytä kieltäytyä isyystestistä tai alkaa länkyttämään tyhjänperästä. JOS (mitä ei kyllä tapahdu suomi-naisten kohdalla KOSKAAN) nainen ajattelee MYÖS miestä, eikä aina vain MINÄ MINÄ MINÄ !, niin ehdottaa sitä testiä ITSE. Se jos mikä, on luottamuksen merkki. Mutta kun julkinen salaisuus on tuo, että suurin osa suomalais naisten kakaroista on jonkun muun kuin "oletetun" isän lapsia, niin eihän tuo ulina yllätä _millään_tavalla.
Se vain vahvistaa sen, minkä kaikki tietävät muutenkin.
Kysymys tämän ketjun alussa oli, miksi loukkaannutaan. Asia on rautalangasta täälläkin väännetty useaan kertaan ja juuri kenenkään en ole nähnyt sanovan, että kieltäytyisi testistä (eihän siitä pitäisi voidakaan kieltäytyä, jos sinut isäksi merkataan voit teettää sen testin ihan itse). Vaan että suhteen tila on sitten jo aika huono muutenkin jos tuo on ensimmäisiä ajatuksia miehellä kun saa lapsen. Ja että monesta ei sellaisessa suhteessa kannata jatkaa. Ja sekin on ihan naisen oikeus olla jatkamatta suhteessa niin kuin miehenkin on varmistaa se isyytensä jos on niin helkkarin huonolla itsetunnolla ja epäilyksillä varustettu.
Tosiasia on se, että pallo on tässä asiassa naisella. Nainen tietää totuuden, mies ei. Sellaisessa tilanteessa on tapana, että informaatioylivoimaa hallitseva osapuoli tulee vastaan asiassa. Vihamielinen tapa taas on alkaa käyttää ylivoimaa toista kohtaan, joten kyllä suhde aika huono on, jos nainen niin tekee käytännössä estämällä miestä saamasta samaa totuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei isyystesti voisi olla automaattinen aina kun lapsi syntyy? 🤔 Ei sitten tarttis riidellä ja väitellä onko isä vai ei.
Isyystesti automaatioksi ja isä maksaa. Ei varmaan sen kalliimpaa kuin verikoekaan jos kaikkien syntyneiden kohdalla tehdään.
Isä maksaa, entäs kun verikokeen antaja ei ole se isä?
-vain äidistä voi olla varma
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M43 kirjoitti:
Mitäpä olisitte naiset siitä mieltä, jos synnytyksen jälkeen ei lasta merkittäisikään, vaan saisitte sitten kotiutuessanne vaan jonkun lapsen synnäriltä mukaan?
No mitäpä siinä sitten? Virheen todennäköisyys ehkä hieman kasvaisi, mutta kun se virhe on niinkin helpolla vältettävissä, että laitetaan lapselle ranneke, en ymmärrä, miksi se käytäntö pitäisi poistaa. Sitä ranneketta ei käytetä pelkästään sen takia, että äiti voisi olla varma äitiydestään, vaan myös ihan sen lapsen terveyden, identiteetin ja seurannan takia. Se laitetaan siis joka tapauksessa eikä vain äitien "mä haluun" -vinkumisen takia.
Jos lapsi nyt jostain syystä sattuisi vaihtumaan, en oikein tiedä, miksi minun siitä pitäisi sen kummemmin järkyttyä paitsi siinä mielessä, miksi näin on ylipäätään käynyt.
Höpöhöpö. Kyllä sinä järkyttyisit aika syvästi, jos vaihtuminen selviäisi parin kuukauden kuluttua.
Tottakai järkyttyisin, mutta siinä vaiheessa mietittäisiin, miten ja miksi näin kävi, eikä sitä, miten jouduin hoitamaan väärää lasta tietämättäni. Järkytyshän tulee tuossa siitä, missä se oma biologinen lapsi on eikä siitä, että perheeseen tuli vierasta dna:ta.
Ja jos viedään tätä rinnastusta vielä pidemmälle, tuossahan pitäisi oikeastaan sen oman biologisen vauvan olla esim kuollut ja nyt sylissä olisi siis jonkun vieraan ihmisen lapsi. Ongelmaksi muodostuisi tuossa se, että en tuossa vaiheessa haluaisi luopua siitä vieraasta lapsesta, kun taas tässä miesten dnan ongelmana olisi se, että sitä vierasta lasta ei haluttaisi enää elättää. Jos minulla olisi siis joku vieras lapsi ja tietäisin, että omaa ei ole olemassakaan, todellakin haluaisin pitää lapsen ja kasvattaa omanani ja dna olisi minulle täysin merkityksetön.
Haluaisitko pitää sen lapsen jos paljastuisi että miehesi on sumplinut perheeseenne rakastajattarensa vauvan?
Todellakin haluaisin, jos olen häntä omanani hoitanut. Miehestä kyllä eroaisin. Nimenomaan pointti on petos ja epäluottamus eikä dna.
Kyllähän aika moni mieskin ihan tieten kasvattaa toisen miehen lasta. Pointti tosiaan on petos ja petoksen mahdollistaa se, että nainen voi nykyisin melko mielivaltaisesti päättää miehen vanhemmuudesta. Automaattiset isyystestit poistaisivat tuon mahdollisuuden ja antaisivat miehelle saman 100% varmuuden vanhemmuudestaan synnytyslaitokselta lähtiessä kuin naisella luontaisestikin on ja lisäksi vapauden päättää itse alkaako isäpuoleksi vai ei.
Ai nyt se menikin taas näin päin. Tässä on nyt sivutolkulla lässytetty, että ei ole kyse siitä ettei luotettaisi naiseen, vaan pelkästään tarvitaan varmuus dna:sta. On yritetty vähätellä sen epäluottamuksen osuutta tässä ja muka ollaan ihan varmoja, ettei nainen ole pettänyt ja ihmetellään, miksi nainen loukkaantuu. Mutta nyt sitten yhtäkkiä pointti onkin juuri se epäilys petoksesta. Juuri sen takiahan se nainen loukkaantuukin. Haloo!
Haloo itsellesi. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi että näihin ketjuihin ehkä kirjoittaa useampiakin ihmisiä (sekä miehiä että naisia) jotka eivät suinkaan ole sukupuolensa määrittämää homogeenista massaa ja siten kaikista asioista aivan samaa mieltä?
No siinä tapauksessa varmaankin kannattaa kertoa, ettei ole samaa mieltä, kuin ne kaikki muut ketjuun vastanneet isyyden selvittämistä vaativat. Olisit voinut ihan reippaasti tuossa sanoa, että ymmärrät kyllä, että naiset loukkaantuvat ja että heitä kyllä ihan avoimesti voidaan epäillä.
En oikeastaan kyllä ymmärrä että naiset loukkaantuvat siitä että miehet haluavat yhdenveroisen aseman naisen kanssa tässä vanhemmuusasiassa. Minusta se on tekopyhää että mieheltä odotetaan ehdotonta luottamusta isossa asiassa josta naisella on varma tieto eikä tämän siten tarvitse edes pohtia mitään luottamuskysymyksiä.
Miten niin yhdenveroisemman? Ei kai se nyt naisen syy ole, että heille dna on itsestäänselvä. Jotenkin tämä kuitenkin kaatuu naisten kieroilun syyksi.
Ihan yhtä lailla myös sillä miehellä on varma tieto, missä hän on paneskellut ja missä hänellä mahdollisesti on lapsia. Ei nainenkaan pääse tähän tietoon käsiksi oikein mitenkään.
Ei kukaan loukkaannu siitä, että haluat varmistaa dna:n, vaan loukkaantuminen tulee siitä, että epäilet vaimosi pettäneen. Jos et ymmärrä, miksi tästä joku loukkaantuu, kokeilepas todistaa puolisollesi, ettet ole häntä pettänyt. Niin, mitenkäs sen todistat. Saako vaimosi pitää sinua pettäjänä, koska et pysty tätä todistamaan?
Ei tässä naisia syytetä siitä että näillä on biologian sanelemana etuoikeus aina olla varma vanhemmuudestaan vaan halutaan miehelle oikeus samaan varmuuteen. Ei tämä nyt oikeasti voi olla noin vaikeaa ymmärtää.
Miehellä tosiaan on varma tieto siitä missä on paneskellut ja siten kenen kanssa hänellä MAHDOLLISESTI on lapsia. Tai kääntäen mies voi satavarmasti tietää vain että jonkun naisen kanssa hänellä ei ole lapsia koska ei ole tämän kanssa paneskellut. Eihän tuo tilanne ole mitenkään verrannollinen siihen että voiko tietää varmasti onko lapsi oma vai ei tai onko niitä lapsia ylipäätään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ellei rakkautta lasta kohtaan muodostu lapsen synnyttyä, niin ei se lisäänny sillä, että mies saa eteensä paperin, joka vahvistaa biologisen isyyden. Eivät kaikki miehet ole psyykkisesti isän rooliin soveliaita. Huonosta isästä on lapselle paljon haittaa.
Kaikenlaista pölinää sitä keksitään, ettei vaan tarvitsisi suoda isällekin mahdollisuutta saada totuutta omasta lapsestaan. Mikä ihme siinä on, että sitä ei voi isälle suoda?
Heikko sitoutuminen vanhemmuuteen johtuu henkilökohtaisista ominaisuuksista. Isäni hankki useita lapsia, mutta jälkikäteen mölisi lapsille, ettei oikeastaan heitä olisi halunnut, koska lapset pilaavat parisuhteen. Ei ollut kiva lapsuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai siitä loukkaannu kuin ne, jotka eivät itsekään ole vaemoja isästä.
Suomessa on paljon selvittämättömiä henkirikoksia. Sinä voisit todistaa, että et ole tehnyt niistä yhtäkään. Tietenkään et loukkaannu perättömistä syytöksistä, ei ka sinulla ole mitään salattavaa?
Vertailukohtana ei tietenkää. voi olla mikä tahansa henkirikos, vaan sellainen, jossa olen suunnilleen yhtä (tilastollisesti) todennäköinen tekijä kuin mitä väärän isän tapauksia esiintyy. Eli jos olen ollut paikalla ja joudun siksi tutkintaan, niin en tietenkään loukkaannu. Poliisi tsekkaa potentiaaliset tekijät rutiininomaisesti ihan poissulkemisen vuoksi.
Niin, riippuu mitä tarkoitetaan "olla paikalla". Murhan tapahtuessa ei kuitenkaan syytetä ja tutkita ihan kaikkia kaupungin ihmisiä eikä edes 1 prosenttia asukkaista, vaikka käytännössä he ovat kaikki olleet "paikalla" ja heillä on ollut mahdollisuus tehdä murha.
Jos nainen synnyttää lapsen, sanoo Pekan olevan isä ja Pekka haluaa sen varmistettavan, niin vertautuuko tämä sinusta tosiaan siihen, että olen ollut eri puolella Lontoota siellä tapahtuneen henkirikoksen aikana?
Tottakai vertautuu, koska se Heikki, joka voisi ehkä olla lapsen isä, voi kertoa myös ollensa toisella puolen Lontoota siittämisen aikana. Emmehän me voi tietää, millä puolen kaupunkia sinä tai ne kaikki muut kaupungin asukkaat ovat oikeasti olleet ellei asiaa tutkita.
Onneksi tässä meillä on silminnäkijä eli nainen, joka on ottanut Pekan ja Heikin sisäänsä. Ei tarvitse alkaa kysellä satunnaisilta äijiltä mitään.
No niin, siinä tapauksessahan se nainenkin ilmeisesti suostuukin siihen testiin, jos asiasta noin avoimesti puhutaan.
Mun lapset tietää jo totuuden, samoin mies. Joten ei ole mitään selvitettävää. Kaikki kolme lasta on 100% varmuudella miehen. Kenenkään oikeuksia ei ole poljettu. Jos mies alkais vaatia testejä niin se olis epäluottamuslause minua kohtaan. Testit toki tehtäisiin, mutta luottamus olis mennyt. En ole ikinä antanut aihetta minkäänlaiseen epäilyksiin, joten loukkaantuisin kyllä jos mies alkais epäillä. Olisihan ne täysin keksittyjä epäilyjä. Lapset on hänen. Sitä ei muuta mikään testi.
Ihan samoin veikkaan useimpien miesten loukkaantuvan jos vaimot alkais vaatia heitä menemään sukupuolitautitesteihin varmuuden vuoksi. Vaikka kerran vuodessa. Ihan vaan, koska niin moni mies pettää ja saa sukupuolitaudin. Väitän, että aika moni uskollinen mies vetäis ehdotuksesta herneen syvälle nenään. Mutta naisten pitäis hymyssä suin mennä isyystesteihin vain koska mies sattuu niin haluamaan. Vain koska joku muu on joskus pettänyt ja valehdellut. Joku muu.
Tai kuinka moni hyväksyisi, että poliisi tekis kotietsinnän ja perusteena olis se että kun niin moni on jäänyt kiinni huumeiden hallussapidosta, joten ei sitä sinustakaan tiedä. Parempi tutkia kuin luottaa sanaan. Ja mitään todisteitakaan ei tarvi, riittää että joku muu on joskus niitä huumeita kotonaan säilyttänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtavaa puolustelua täällä taas, vaikka oikeasti moni isä ei oikeasti ole biologinen isä.
No ompahan TAAS yllättävää, että kun ajetaan miesten oikeuksia ja ENNENKAIKKEA oikeusturvaa, niin alkaa pirunmoinen ulina naisten taholta. Eikä ole mitenkään yllättävää miksi se ulina alkaa, koska on salattavaa eikä tutkittava asia kestä päivänvaloa. Suomalainen nainen on tehnyt itsestään niin epäluotettavan kieroilijan ja valehtelijan, että siihen _EI PYSTY_ lähtökohtaisesti luottamaan. Eikä VARSINKAAN mitä tulee kakaroihin, sen todistaa tuo ulina. Jos on puhtaat jauhot pussissa, ei ole mitään syytä kieltäytyä isyystestistä tai alkaa länkyttämään tyhjänperästä. JOS (mitä ei kyllä tapahdu suomi-naisten kohdalla KOSKAAN) nainen ajattelee MYÖS miestä, eikä aina vain MINÄ MINÄ MINÄ !, niin ehdottaa sitä testiä ITSE. Se jos mikä, on luottamuksen merkki. Mutta kun julkinen salaisuus on tuo, että suurin osa suomalais naisten kakaroista on jonkun muun kuin "oletetun" isän lapsia, niin eihän tuo ulina yllätä _millään_tavalla.
Se vain vahvistaa sen, minkä kaikki tietävät muutenkin.
Kysymys tämän ketjun alussa oli, miksi loukkaannutaan. Asia on rautalangasta täälläkin väännetty useaan kertaan ja juuri kenenkään en ole nähnyt sanovan, että kieltäytyisi testistä (eihän siitä pitäisi voidakaan kieltäytyä, jos sinut isäksi merkataan voit teettää sen testin ihan itse). Vaan että suhteen tila on sitten jo aika huono muutenkin jos tuo on ensimmäisiä ajatuksia miehellä kun saa lapsen. Ja että monesta ei sellaisessa suhteessa kannata jatkaa. Ja sekin on ihan naisen oikeus olla jatkamatta suhteessa niin kuin miehenkin on varmistaa se isyytensä jos on niin helkkarin huonolla itsetunnolla ja epäilyksillä varustettu.
Tosiasia on se, että pallo on tässä asiassa naisella. Nainen tietää totuuden, mies ei. Sellaisessa tilanteessa on tapana, että informaatioylivoimaa hallitseva osapuoli tulee vastaan asiassa. Vihamielinen tapa taas on alkaa käyttää ylivoimaa toista kohtaan, joten kyllä suhde aika huono on, jos nainen niin tekee käytännössä estämällä miestä saamasta samaa totuutta.
Jos mies viettää lapsen seurassa aikaa, niin miten äiti voi estää häntä ottamasta sylkinäytettä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole biologisia lapsia, en ainakaan tiedä ja ihmettelen miten isyys ja lapset täällä koetaan niin kielteiseksi, kun itse olen saanut nauttia"toisten tuotoksista" niin paljon elämässäni iloa ja sisältöä, jota lapset ovat antaneet. En vaihtaisi osaani mistään hinnasta ja on samantekevää, onko ne biologisia vai ei.
Niin, no ainä oletkin siellä aidan toisella puolella. Todennäköisesti jos jokin nainen tulisi sinulta vaatimaan elatusmaksuja lapselleen, niin saattaisi mielesi muuttua, että haluat varmistuksen isyydestäsi.
Aivan varmasti jos kyseessä olisi vain joku nainen. Mutta jos kyseessä on oma puoliso jonka kanssa on yhdessä lapsi suunniteltu ja tehty niin koetko että se on ihan sama tilanne kuin että joku nainen yhtäkkiä soittaa ovikelloa ja vaatii sinua isäksi?
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan pettänyt miestäni enkä antanut mitään syytä epäillä, että pettäisin. Jos mies vaatisi isyystestin, suostuisin mutta ero tulisi myös. En voisi jatkaa suhteessa jossa luottamus minuun on noin heikkoa. Siinä voisi sitten mies miettiä oliko kaikki sen arvoista kun näkee lastaan vain minimaalisen ajan verrattuna siihen jos olisimme jatkaneet perheenä. Lapsi on kuitenkin vielä vauva ja imetän niin mitään perustetta millekään viikko-viikko systeemille ei ole vielä vuosikausiin. Tämä nyt on kuitenkin pelkkää jossittelua sillä niin kuin sanoin en ole pettänyt ja suhteemme on muutenkin toimiva. En usko että mies kokee tarvetta testille.
Sinä tiedät totuuden omasta lapsestasi, mies ei. Sinä kuitenkin kiristät miestä lapsella ja käytännössä estät miestä saamasta totuutta omasta lapsestaan. Saahan sitä pelata sikaa tietysti, mutta pitää ymmärtää tekevänsä niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M43 kirjoitti:
Mitäpä olisitte naiset siitä mieltä, jos synnytyksen jälkeen ei lasta merkittäisikään, vaan saisitte sitten kotiutuessanne vaan jonkun lapsen synnäriltä mukaan?
No mitäpä siinä sitten? Virheen todennäköisyys ehkä hieman kasvaisi, mutta kun se virhe on niinkin helpolla vältettävissä, että laitetaan lapselle ranneke, en ymmärrä, miksi se käytäntö pitäisi poistaa. Sitä ranneketta ei käytetä pelkästään sen takia, että äiti voisi olla varma äitiydestään, vaan myös ihan sen lapsen terveyden, identiteetin ja seurannan takia. Se laitetaan siis joka tapauksessa eikä vain äitien "mä haluun" -vinkumisen takia.
Jos lapsi nyt jostain syystä sattuisi vaihtumaan, en oikein tiedä, miksi minun siitä pitäisi sen kummemmin järkyttyä paitsi siinä mielessä, miksi näin on ylipäätään käynyt.
Höpöhöpö. Kyllä sinä järkyttyisit aika syvästi, jos vaihtuminen selviäisi parin kuukauden kuluttua.
Tottakai järkyttyisin, mutta siinä vaiheessa mietittäisiin, miten ja miksi näin kävi, eikä sitä, miten jouduin hoitamaan väärää lasta tietämättäni. Järkytyshän tulee tuossa siitä, missä se oma biologinen lapsi on eikä siitä, että perheeseen tuli vierasta dna:ta.
Ja jos viedään tätä rinnastusta vielä pidemmälle, tuossahan pitäisi oikeastaan sen oman biologisen vauvan olla esim kuollut ja nyt sylissä olisi siis jonkun vieraan ihmisen lapsi. Ongelmaksi muodostuisi tuossa se, että en tuossa vaiheessa haluaisi luopua siitä vieraasta lapsesta, kun taas tässä miesten dnan ongelmana olisi se, että sitä vierasta lasta ei haluttaisi enää elättää. Jos minulla olisi siis joku vieras lapsi ja tietäisin, että omaa ei ole olemassakaan, todellakin haluaisin pitää lapsen ja kasvattaa omanani ja dna olisi minulle täysin merkityksetön.
Haluaisitko pitää sen lapsen jos paljastuisi että miehesi on sumplinut perheeseenne rakastajattarensa vauvan?
Todellakin haluaisin, jos olen häntä omanani hoitanut. Miehestä kyllä eroaisin. Nimenomaan pointti on petos ja epäluottamus eikä dna.
Kyllähän aika moni mieskin ihan tieten kasvattaa toisen miehen lasta. Pointti tosiaan on petos ja petoksen mahdollistaa se, että nainen voi nykyisin melko mielivaltaisesti päättää miehen vanhemmuudesta. Automaattiset isyystestit poistaisivat tuon mahdollisuuden ja antaisivat miehelle saman 100% varmuuden vanhemmuudestaan synnytyslaitokselta lähtiessä kuin naisella luontaisestikin on ja lisäksi vapauden päättää itse alkaako isäpuoleksi vai ei.
Ai nyt se menikin taas näin päin. Tässä on nyt sivutolkulla lässytetty, että ei ole kyse siitä ettei luotettaisi naiseen, vaan pelkästään tarvitaan varmuus dna:sta. On yritetty vähätellä sen epäluottamuksen osuutta tässä ja muka ollaan ihan varmoja, ettei nainen ole pettänyt ja ihmetellään, miksi nainen loukkaantuu. Mutta nyt sitten yhtäkkiä pointti onkin juuri se epäilys petoksesta. Juuri sen takiahan se nainen loukkaantuukin. Haloo!
Haloo itsellesi. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi että näihin ketjuihin ehkä kirjoittaa useampiakin ihmisiä (sekä miehiä että naisia) jotka eivät suinkaan ole sukupuolensa määrittämää homogeenista massaa ja siten kaikista asioista aivan samaa mieltä?
No siinä tapauksessa varmaankin kannattaa kertoa, ettei ole samaa mieltä, kuin ne kaikki muut ketjuun vastanneet isyyden selvittämistä vaativat. Olisit voinut ihan reippaasti tuossa sanoa, että ymmärrät kyllä, että naiset loukkaantuvat ja että heitä kyllä ihan avoimesti voidaan epäillä.
En oikeastaan kyllä ymmärrä että naiset loukkaantuvat siitä että miehet haluavat yhdenveroisen aseman naisen kanssa tässä vanhemmuusasiassa. Minusta se on tekopyhää että mieheltä odotetaan ehdotonta luottamusta isossa asiassa josta naisella on varma tieto eikä tämän siten tarvitse edes pohtia mitään luottamuskysymyksiä.
Miten niin yhdenveroisemman? Ei kai se nyt naisen syy ole, että heille dna on itsestäänselvä. Jotenkin tämä kuitenkin kaatuu naisten kieroilun syyksi.
Ihan yhtä lailla myös sillä miehellä on varma tieto, missä hän on paneskellut ja missä hänellä mahdollisesti on lapsia. Ei nainenkaan pääse tähän tietoon käsiksi oikein mitenkään.
Ei kukaan loukkaannu siitä, että haluat varmistaa dna:n, vaan loukkaantuminen tulee siitä, että epäilet vaimosi pettäneen. Jos et ymmärrä, miksi tästä joku loukkaantuu, kokeilepas todistaa puolisollesi, ettet ole häntä pettänyt. Niin, mitenkäs sen todistat. Saako vaimosi pitää sinua pettäjänä, koska et pysty tätä todistamaan?
Ei tässä naisia syytetä siitä että näillä on biologian sanelemana etuoikeus aina olla varma vanhemmuudestaan vaan halutaan miehelle oikeus samaan varmuuteen. Ei tämä nyt oikeasti voi olla noin vaikeaa ymmärtää.
Miehellä tosiaan on varma tieto siitä missä on paneskellut ja siten kenen kanssa hänellä MAHDOLLISESTI on lapsia. Tai kääntäen mies voi satavarmasti tietää vain että jonkun naisen kanssa hänellä ei ole lapsia koska ei ole tämän kanssa paneskellut. Eihän tuo tilanne ole mitenkään verrannollinen siihen että voiko tietää varmasti onko lapsi oma vai ei tai onko niitä lapsia ylipäätään.
No sellainenhan on! Se testi on mahdollinen ihan tällä hetkellä, eli missä ongelma?
https://yle.fi/uutiset/3-6127807
Korkein oikeus on ratkaissut kiistan perusteettomista elatusmaksuista. Juttua puitiin aikanaan Lahden käräjäoikeudessa, joka kumosi aviomiehen isyyden. Mies vaati osaa suorittamistaan elatusmaksuista takaisin avioeron jälkeiseltä ajalta, koska äiti oli tiennyt koko ajan, ettei maksaja ollut lapsen isä. Korkein oikeus katsoo, ettei äidin tarvitse palauttaa elatusmaksuja kohtuusyistä.
Näin Suomessa.
Rakkaat miehet, käyttäkää kumia ja siltikin vaatikaa aina todisteet.