Lue keskustelun säännöt.
Miksi naiset loukkaantuvat isyyden selvittämisestä vaikka on ENSISIJAISESTI lapsen oikeus tietää kuka isänsä on?
04.01.2019 |
Eivätkö naiset ajattele ollenkaan lastaan ja tämän oikeuksia silloin kun ottavat "itseensä" jos mies vaatii, että lapsen isyys selvitetään? Naiset ottavat tämän ensisijaisesti loukkauksena vaikka koko kuviossa pitäisi ajatella miestä sekä lasta. Mikä tässä asiassa on naiselle niin vaikeaa ja kiusallista toteuttaa tämä kuvio läpi? Mistä kumpuaa naisten itsekkyys?
Tietysti naisen _täytyy_ olla sitä mieltä, että miehen ja lapsen on halutessaan saatava selville totuus. Tietenkin, miksi ei pitäisi? Pitäisikö lapsen ja miehen elää epäluulossa koska "Naisen Uskollisuus"?
Kommentit (2252)
Ei vaan laitraa kaverille todiste nenän eteen, että vaimoni on uskollinen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossahan olikin jo hyvä ajatus, isyystesti vain rutiiniksi niin kaikki olisi samalla viivalla ilman mitään murheita luottamuksesta.
Miksi valtion pitäisi mielestäsi maksaa testaaminen? Maksa itse!
Ehdottomasti testi vanhempien maksettavaksi !
Miksi minun pitäisi maksaa? En ole äitinä lainkaan epävarma lapseni vanhemmista.
Jos olet maailmaan uuden elävän ihmisen saanut puskettua niin ei liene liian iso vaatimus, että ottaisit osaa todistaaksesi lapsen isän?
Miksi? Mies maksakoon testit itse, jos isyys askarruttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai siitä loukkaannu kuin ne, jotka eivät itsekään ole vaemoja isästä.
Suomessa on paljon selvittämättömiä henkirikoksia. Sinä voisit todistaa, että et ole tehnyt niistä yhtäkään. Tietenkään et loukkaannu perättömistä syytöksistä, ei ka sinulla ole mitään salattavaa?
Vertailukohtana ei tietenkää. voi olla mikä tahansa henkirikos, vaan sellainen, jossa olen suunnilleen yhtä (tilastollisesti) todennäköinen tekijä kuin mitä väärän isän tapauksia esiintyy. Eli jos olen ollut paikalla ja joudun siksi tutkintaan, niin en tietenkään loukkaannu. Poliisi tsekkaa potentiaaliset tekijät rutiininomaisesti ihan poissulkemisen vuoksi.
Niin, riippuu mitä tarkoitetaan "olla paikalla". Murhan tapahtuessa ei kuitenkaan syytetä ja tutkita ihan kaikkia kaupungin ihmisiä eikä edes 1 prosenttia asukkaista, vaikka käytännössä he ovat kaikki olleet "paikalla" ja heillä on ollut mahdollisuus tehdä murha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai siitä loukkaannu kuin ne, jotka eivät itsekään ole vaemoja isästä.
Suomessa on paljon selvittämättömiä henkirikoksia. Sinä voisit todistaa, että et ole tehnyt niistä yhtäkään. Tietenkään et loukkaannu perättömistä syytöksistä, ei ka sinulla ole mitään salattavaa?
Vertailukohtana ei tietenkää. voi olla mikä tahansa henkirikos, vaan sellainen, jossa olen suunnilleen yhtä (tilastollisesti) todennäköinen tekijä kuin mitä väärän isän tapauksia esiintyy. Eli jos olen ollut paikalla ja joudun siksi tutkintaan, niin en tietenkään loukkaannu. Poliisi tsekkaa potentiaaliset tekijät rutiininomaisesti ihan poissulkemisen vuoksi.
Niin, riippuu mitä tarkoitetaan "olla paikalla". Murhan tapahtuessa ei kuitenkaan syytetä ja tutkita ihan kaikkia kaupungin ihmisiä eikä edes 1 prosenttia asukkaista, vaikka käytännössä he ovat kaikki olleet "paikalla" ja heillä on ollut mahdollisuus tehdä murha.
No eiköhän se isyyskin lähtökohtaisesti testattaisi vain siltä isäksi oletettavalta henkilöltä? Vai ajattelitko sinä asian jotenkin siihen tyyliin että kun naapurin Pirkko saa lapsen niin koko kylän miehet pistetään jonoon testattavaksi?
Vierailija kirjoitti:
Isyystestin vaatiminen kertoisi siitä, ettei mies olisi varma isyydestään eli mies pitäisi mahdollisena sitä, että olen pettänyt häntä. Hän siis epäilisi minua suhteemme rikkomisesta ja valehtelusta. Anteeksi, mutta mikä tällaisessa perusteettomassa syytöksessä EI olisi loukkaavaa?
Mitään aihetta tällaiseen epäilyyn ei ole. Parisuhteemme on hyvä ja rakastava. Lasta on yhdessä hartaasti ja suunnitelmallisesti yritetty. Totta kai loukkaisi ja paljon, jos mieheni epäilisi minun pettäneen! Ja kyse ei ole mistään statistiikasta vaan meistä kahdesta ja meidän kahden välisestä suhteesta ja avioiliitosta, jossa tähän asti on vallinnut rakkaus ja luottamus. Pitäisin todella hämmentävänä ja kohtuutonta epäluottamusta osoittavana, jos mieheni pitäisi vähänkään todennäköisenä, että lapsemme isä voisi olla joku muu kuin hän.
Mieshän ei voi olla varma isyydestään. Tämä ei ole mielipidekysymys, eikä liity mitenkään teidän hartauksiinne.
Mies joutuu siis punnitsemaan, kuinka varma hän arvelee olevansa isyyydestään ja kuinka suuren varmuuden hän siitä haluaa. Joissain suhteissa pettäminen on jopa ilmeistä, joissain sen suuntaisia merkkejä ei ole. Toisille miehille taas ei ole merkitystä varmuudella, toiset haluavat olla sataprosenttisen varmoja. Lisäksi täytyy ottaa huomioon, miten äiti reagoi, eli onko suhteen pilaantumisen kustannus liian iso.
Siitä seuraa, että osa haluaa testin, osa ei. Luottamus on vain yksi osatekijä yhtälössä. Miehen korkea tai matala halu olla varma taas on mielestäni miehen oma asia ja se on hänelle hyväksyttävä, oli taso mikä vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai siitä loukkaannu kuin ne, jotka eivät itsekään ole vaemoja isästä.
Suomessa on paljon selvittämättömiä henkirikoksia. Sinä voisit todistaa, että et ole tehnyt niistä yhtäkään. Tietenkään et loukkaannu perättömistä syytöksistä, ei ka sinulla ole mitään salattavaa?
Vertailukohtana ei tietenkää. voi olla mikä tahansa henkirikos, vaan sellainen, jossa olen suunnilleen yhtä (tilastollisesti) todennäköinen tekijä kuin mitä väärän isän tapauksia esiintyy. Eli jos olen ollut paikalla ja joudun siksi tutkintaan, niin en tietenkään loukkaannu. Poliisi tsekkaa potentiaaliset tekijät rutiininomaisesti ihan poissulkemisen vuoksi.
Niin, riippuu mitä tarkoitetaan "olla paikalla". Murhan tapahtuessa ei kuitenkaan syytetä ja tutkita ihan kaikkia kaupungin ihmisiä eikä edes 1 prosenttia asukkaista, vaikka käytännössä he ovat kaikki olleet "paikalla" ja heillä on ollut mahdollisuus tehdä murha.
Jos nainen synnyttää lapsen, sanoo Pekan olevan isä ja Pekka haluaa sen varmistettavan, niin vertautuuko tämä sinusta tosiaan siihen, että olen ollut eri puolella Lontoota siellä tapahtuneen henkirikoksen aikana?
Ketju vahvistaa sen käsitystä, että monikaan mies ei haluaisi kasvattaa kenenkään lapsia, ei omia eikä toisen miehen lapsia. Moni mies on niin keskenkasvuinen, ettei isän rooliin ikinä kykene kunnolla siirtymään, vaan kadehtii lastensa äidiltään saamaa huomiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M43 kirjoitti:
Mitäpä olisitte naiset siitä mieltä, jos synnytyksen jälkeen ei lasta merkittäisikään, vaan saisitte sitten kotiutuessanne vaan jonkun lapsen synnäriltä mukaan?
No mitäpä siinä sitten? Virheen todennäköisyys ehkä hieman kasvaisi, mutta kun se virhe on niinkin helpolla vältettävissä, että laitetaan lapselle ranneke, en ymmärrä, miksi se käytäntö pitäisi poistaa. Sitä ranneketta ei käytetä pelkästään sen takia, että äiti voisi olla varma äitiydestään, vaan myös ihan sen lapsen terveyden, identiteetin ja seurannan takia. Se laitetaan siis joka tapauksessa eikä vain äitien "mä haluun" -vinkumisen takia.
Jos lapsi nyt jostain syystä sattuisi vaihtumaan, en oikein tiedä, miksi minun siitä pitäisi sen kummemmin järkyttyä paitsi siinä mielessä, miksi näin on ylipäätään käynyt.
Höpöhöpö. Kyllä sinä järkyttyisit aika syvästi, jos vaihtuminen selviäisi parin kuukauden kuluttua.
Tottakai järkyttyisin, mutta siinä vaiheessa mietittäisiin, miten ja miksi näin kävi, eikä sitä, miten jouduin hoitamaan väärää lasta tietämättäni. Järkytyshän tulee tuossa siitä, missä se oma biologinen lapsi on eikä siitä, että perheeseen tuli vierasta dna:ta.
Ja jos viedään tätä rinnastusta vielä pidemmälle, tuossahan pitäisi oikeastaan sen oman biologisen vauvan olla esim kuollut ja nyt sylissä olisi siis jonkun vieraan ihmisen lapsi. Ongelmaksi muodostuisi tuossa se, että en tuossa vaiheessa haluaisi luopua siitä vieraasta lapsesta, kun taas tässä miesten dnan ongelmana olisi se, että sitä vierasta lasta ei haluttaisi enää elättää. Jos minulla olisi siis joku vieras lapsi ja tietäisin, että omaa ei ole olemassakaan, todellakin haluaisin pitää lapsen ja kasvattaa omanani ja dna olisi minulle täysin merkityksetön.
Haluaisitko pitää sen lapsen jos paljastuisi että miehesi on sumplinut perheeseenne rakastajattarensa vauvan?
Todellakin haluaisin, jos olen häntä omanani hoitanut. Miehestä kyllä eroaisin. Nimenomaan pointti on petos ja epäluottamus eikä dna.
Kyllähän aika moni mieskin ihan tieten kasvattaa toisen miehen lasta. Pointti tosiaan on petos ja petoksen mahdollistaa se, että nainen voi nykyisin melko mielivaltaisesti päättää miehen vanhemmuudesta. Automaattiset isyystestit poistaisivat tuon mahdollisuuden ja antaisivat miehelle saman 100% varmuuden vanhemmuudestaan synnytyslaitokselta lähtiessä kuin naisella luontaisestikin on ja lisäksi vapauden päättää itse alkaako isäpuoleksi vai ei.
Ai nyt se menikin taas näin päin. Tässä on nyt sivutolkulla lässytetty, että ei ole kyse siitä ettei luotettaisi naiseen, vaan pelkästään tarvitaan varmuus dna:sta. On yritetty vähätellä sen epäluottamuksen osuutta tässä ja muka ollaan ihan varmoja, ettei nainen ole pettänyt ja ihmetellään, miksi nainen loukkaantuu. Mutta nyt sitten yhtäkkiä pointti onkin juuri se epäilys petoksesta. Juuri sen takiahan se nainen loukkaantuukin. Haloo!
Haloo itsellesi. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi että näihin ketjuihin ehkä kirjoittaa useampiakin ihmisiä (sekä miehiä että naisia) jotka eivät suinkaan ole sukupuolensa määrittämää homogeenista massaa ja siten kaikista asioista aivan samaa mieltä?
No siinä tapauksessa varmaankin kannattaa kertoa, ettei ole samaa mieltä, kuin ne kaikki muut ketjuun vastanneet isyyden selvittämistä vaativat. Olisit voinut ihan reippaasti tuossa sanoa, että ymmärrät kyllä, että naiset loukkaantuvat ja että heitä kyllä ihan avoimesti voidaan epäillä.
En oikeastaan kyllä ymmärrä että naiset loukkaantuvat siitä että miehet haluavat yhdenveroisen aseman naisen kanssa tässä vanhemmuusasiassa. Minusta se on tekopyhää että mieheltä odotetaan ehdotonta luottamusta isossa asiassa josta naisella on varma tieto eikä tämän siten tarvitse edes pohtia mitään luottamuskysymyksiä.
Miten niin yhdenveroisemman? Ei kai se nyt naisen syy ole, että heille dna on itsestäänselvä. Jotenkin tämä kuitenkin kaatuu naisten kieroilun syyksi.
Ihan yhtä lailla myös sillä miehellä on varma tieto, missä hän on paneskellut ja missä hänellä mahdollisesti on lapsia. Ei nainenkaan pääse tähän tietoon käsiksi oikein mitenkään.
Ei kukaan loukkaannu siitä, että haluat varmistaa dna:n, vaan loukkaantuminen tulee siitä, että epäilet vaimosi pettäneen. Jos et ymmärrä, miksi tästä joku loukkaantuu, kokeilepas todistaa puolisollesi, ettet ole häntä pettänyt. Niin, mitenkäs sen todistat. Saako vaimosi pitää sinua pettäjänä, koska et pysty tätä todistamaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska naiset eivät ajattele tässä kuin omaa itseään. Lapsesta viis ja puolisosta viis. Jos mies haluaa isyystodistuksen niin sehän tietysti tarkoittaa, että mies ajattelee minun pettäneen eikä suinkaan sitä, että haluaisi vain virallisen todistuksen. Koska minä olen tapaloukkaantuja eikä asia mitenkään voi olla muuten, kuin miten minä sen kuvittelen olevan. Koska minäminäminä.
Virallisen todisteen saa ilman sitä testiäkin. Esimerkiksi aviomies saa sen automaattisesti, ihan virallisen todisteen. Avomies saa sen kun käy yhdessä lapsen äidin kanssa tunnustamassa lapsen omakseen. Ei vaadita testiä siinäkään.
Virallinen todiste tarkoittaa tässä yhteydessä varmaan ihan sitä testattua faktaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi mies ei voi kaikessa hiljaisuudessa teettää sitä isyystestiä? Turhaa riidanhaastoa alkaa julistaa lapsen äidille tuota asiaa.
Voi verrata vaikka sp-tautitesteihin pitkässä parisuhteessa. Ne voi käydä teettämässä, mutta siitä huutelu tuo merkittävän särön parisuhteeseen, kun ääneen julistaa ettei luota puolisoonsa.
Ihan vapaasti saa testata, mutta saa myös eropaperit siinä vaiheessa. En minä haluaisi viettää elämääni henkilön kanssa joka ei minuun luota sen vertaa. Olen nuorempana ollut suhteessa miehen kanssa joka koko ajan epäili pettämistä täysin turhaan, ja toista kertaa en sellaisen kanssa suostuisi elämään. Voidaan jopa jättää testaamatta ja isyys tunnustamatta, minä voin kyllä hoitaa omat lapseni itse ilman tulevan exän osallistumista asiaan mitenkään. Testistähän saisi sitten ne elarit maksettavakseen (toki myös oikeuden tavata lastaan ja viettää hänen kanssaan aikaa), mikä tuntuu ainakin täällä olevan monen mielestä suuri vääryys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M43 kirjoitti:
Mitäpä olisitte naiset siitä mieltä, jos synnytyksen jälkeen ei lasta merkittäisikään, vaan saisitte sitten kotiutuessanne vaan jonkun lapsen synnäriltä mukaan?
No mitäpä siinä sitten? Virheen todennäköisyys ehkä hieman kasvaisi, mutta kun se virhe on niinkin helpolla vältettävissä, että laitetaan lapselle ranneke, en ymmärrä, miksi se käytäntö pitäisi poistaa. Sitä ranneketta ei käytetä pelkästään sen takia, että äiti voisi olla varma äitiydestään, vaan myös ihan sen lapsen terveyden, identiteetin ja seurannan takia. Se laitetaan siis joka tapauksessa eikä vain äitien "mä haluun" -vinkumisen takia.
Jos lapsi nyt jostain syystä sattuisi vaihtumaan, en oikein tiedä, miksi minun siitä pitäisi sen kummemmin järkyttyä paitsi siinä mielessä, miksi näin on ylipäätään käynyt.
Höpöhöpö. Kyllä sinä järkyttyisit aika syvästi, jos vaihtuminen selviäisi parin kuukauden kuluttua.
Tottakai järkyttyisin, mutta siinä vaiheessa mietittäisiin, miten ja miksi näin kävi, eikä sitä, miten jouduin hoitamaan väärää lasta tietämättäni. Järkytyshän tulee tuossa siitä, missä se oma biologinen lapsi on eikä siitä, että perheeseen tuli vierasta dna:ta.
Ja jos viedään tätä rinnastusta vielä pidemmälle, tuossahan pitäisi oikeastaan sen oman biologisen vauvan olla esim kuollut ja nyt sylissä olisi siis jonkun vieraan ihmisen lapsi. Ongelmaksi muodostuisi tuossa se, että en tuossa vaiheessa haluaisi luopua siitä vieraasta lapsesta, kun taas tässä miesten dnan ongelmana olisi se, että sitä vierasta lasta ei haluttaisi enää elättää. Jos minulla olisi siis joku vieras lapsi ja tietäisin, että omaa ei ole olemassakaan, todellakin haluaisin pitää lapsen ja kasvattaa omanani ja dna olisi minulle täysin merkityksetön.
Haluaisitko pitää sen lapsen jos paljastuisi että miehesi on sumplinut perheeseenne rakastajattarensa vauvan?
Ikävä tuottaa pettymys, mutta en kykenisi luopumaan lapsesta jota olen omanani pitänyt ja hoitanut ellei sitä tultaisi väkivalloin riistämään. Parisuhde toki loppuisi.
Miksei isyystesti voisi olla automaattinen aina kun lapsi syntyy? 🤔 Ei sitten tarttis riidellä ja väitellä onko isä vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai siitä loukkaannu kuin ne, jotka eivät itsekään ole vaemoja isästä.
Suomessa on paljon selvittämättömiä henkirikoksia. Sinä voisit todistaa, että et ole tehnyt niistä yhtäkään. Tietenkään et loukkaannu perättömistä syytöksistä, ei ka sinulla ole mitään salattavaa?
Vertailukohtana ei tietenkää. voi olla mikä tahansa henkirikos, vaan sellainen, jossa olen suunnilleen yhtä (tilastollisesti) todennäköinen tekijä kuin mitä väärän isän tapauksia esiintyy. Eli jos olen ollut paikalla ja joudun siksi tutkintaan, niin en tietenkään loukkaannu. Poliisi tsekkaa potentiaaliset tekijät rutiininomaisesti ihan poissulkemisen vuoksi.
Niin, riippuu mitä tarkoitetaan "olla paikalla". Murhan tapahtuessa ei kuitenkaan syytetä ja tutkita ihan kaikkia kaupungin ihmisiä eikä edes 1 prosenttia asukkaista, vaikka käytännössä he ovat kaikki olleet "paikalla" ja heillä on ollut mahdollisuus tehdä murha.
Jos nainen synnyttää lapsen, sanoo Pekan olevan isä ja Pekka haluaa sen varmistettavan, niin vertautuuko tämä sinusta tosiaan siihen, että olen ollut eri puolella Lontoota siellä tapahtuneen henkirikoksen aikana?
Tottakai vertautuu, koska se Heikki, joka voisi ehkä olla lapsen isä, voi kertoa myös ollensa toisella puolen Lontoota siittämisen aikana. Emmehän me voi tietää, millä puolen kaupunkia sinä tai ne kaikki muut kaupungin asukkaat ovat oikeasti olleet ellei asiaa tutkita.
Vierailija kirjoitti:
Miksei isyystesti voisi olla automaattinen aina kun lapsi syntyy? 🤔 Ei sitten tarttis riidellä ja väitellä onko isä vai ei.
1) koska oletus on se, että parisuhteessa ihmisten ei tarvitse tällaisesta asiasta riidellä
2) ei ole ilmaista
Vierailija kirjoitti:
Miksei isyystesti voisi olla automaattinen aina kun lapsi syntyy? 🤔 Ei sitten tarttis riidellä ja väitellä onko isä vai ei.
Laadi kansalaisaloite, jos koet tuon oikeasti olevan kunnallinen epäkohta. Muussa tapauksessa maksa testisi itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M43 kirjoitti:
Mitäpä olisitte naiset siitä mieltä, jos synnytyksen jälkeen ei lasta merkittäisikään, vaan saisitte sitten kotiutuessanne vaan jonkun lapsen synnäriltä mukaan?
No mitäpä siinä sitten? Virheen todennäköisyys ehkä hieman kasvaisi, mutta kun se virhe on niinkin helpolla vältettävissä, että laitetaan lapselle ranneke, en ymmärrä, miksi se käytäntö pitäisi poistaa. Sitä ranneketta ei käytetä pelkästään sen takia, että äiti voisi olla varma äitiydestään, vaan myös ihan sen lapsen terveyden, identiteetin ja seurannan takia. Se laitetaan siis joka tapauksessa eikä vain äitien "mä haluun" -vinkumisen takia.
Jos lapsi nyt jostain syystä sattuisi vaihtumaan, en oikein tiedä, miksi minun siitä pitäisi sen kummemmin järkyttyä paitsi siinä mielessä, miksi näin on ylipäätään käynyt.
Höpöhöpö. Kyllä sinä järkyttyisit aika syvästi, jos vaihtuminen selviäisi parin kuukauden kuluttua.
Tottakai järkyttyisin, mutta siinä vaiheessa mietittäisiin, miten ja miksi näin kävi, eikä sitä, miten jouduin hoitamaan väärää lasta tietämättäni. Järkytyshän tulee tuossa siitä, missä se oma biologinen lapsi on eikä siitä, että perheeseen tuli vierasta dna:ta.
Ja jos viedään tätä rinnastusta vielä pidemmälle, tuossahan pitäisi oikeastaan sen oman biologisen vauvan olla esim kuollut ja nyt sylissä olisi siis jonkun vieraan ihmisen lapsi. Ongelmaksi muodostuisi tuossa se, että en tuossa vaiheessa haluaisi luopua siitä vieraasta lapsesta, kun taas tässä miesten dnan ongelmana olisi se, että sitä vierasta lasta ei haluttaisi enää elättää. Jos minulla olisi siis joku vieras lapsi ja tietäisin, että omaa ei ole olemassakaan, todellakin haluaisin pitää lapsen ja kasvattaa omanani ja dna olisi minulle täysin merkityksetön.
Haluaisitko pitää sen lapsen jos paljastuisi että miehesi on sumplinut perheeseenne rakastajattarensa vauvan?
Todellakin haluaisin, jos olen häntä omanani hoitanut. Miehestä kyllä eroaisin. Nimenomaan pointti on petos ja epäluottamus eikä dna.
Kyllähän aika moni mieskin ihan tieten kasvattaa toisen miehen lasta. Pointti tosiaan on petos ja petoksen mahdollistaa se, että nainen voi nykyisin melko mielivaltaisesti päättää miehen vanhemmuudesta. Automaattiset isyystestit poistaisivat tuon mahdollisuuden ja antaisivat miehelle saman 100% varmuuden vanhemmuudestaan synnytyslaitokselta lähtiessä kuin naisella luontaisestikin on ja lisäksi vapauden päättää itse alkaako isäpuoleksi vai ei.
Ai nyt se menikin taas näin päin. Tässä on nyt sivutolkulla lässytetty, että ei ole kyse siitä ettei luotettaisi naiseen, vaan pelkästään tarvitaan varmuus dna:sta. On yritetty vähätellä sen epäluottamuksen osuutta tässä ja muka ollaan ihan varmoja, ettei nainen ole pettänyt ja ihmetellään, miksi nainen loukkaantuu. Mutta nyt sitten yhtäkkiä pointti onkin juuri se epäilys petoksesta. Juuri sen takiahan se nainen loukkaantuukin. Haloo!
Haloo itsellesi. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi että näihin ketjuihin ehkä kirjoittaa useampiakin ihmisiä (sekä miehiä että naisia) jotka eivät suinkaan ole sukupuolensa määrittämää homogeenista massaa ja siten kaikista asioista aivan samaa mieltä?
No siinä tapauksessa varmaankin kannattaa kertoa, ettei ole samaa mieltä, kuin ne kaikki muut ketjuun vastanneet isyyden selvittämistä vaativat. Olisit voinut ihan reippaasti tuossa sanoa, että ymmärrät kyllä, että naiset loukkaantuvat ja että heitä kyllä ihan avoimesti voidaan epäillä.
En oikeastaan kyllä ymmärrä että naiset loukkaantuvat siitä että miehet haluavat yhdenveroisen aseman naisen kanssa tässä vanhemmuusasiassa. Minusta se on tekopyhää että mieheltä odotetaan ehdotonta luottamusta isossa asiassa josta naisella on varma tieto eikä tämän siten tarvitse edes pohtia mitään luottamuskysymyksiä.
Miten niin yhdenveroisemman? Ei kai se nyt naisen syy ole, että heille dna on itsestäänselvä. Jotenkin tämä kuitenkin kaatuu naisten kieroilun syyksi.
Ihan yhtä lailla myös sillä miehellä on varma tieto, missä hän on paneskellut ja missä hänellä mahdollisesti on lapsia. Ei nainenkaan pääse tähän tietoon käsiksi oikein mitenkään.
Ei kukaan loukkaannu siitä, että haluat varmistaa dna:n, vaan loukkaantuminen tulee siitä, että epäilet vaimosi pettäneen. Jos et ymmärrä, miksi tästä joku loukkaantuu, kokeilepas todistaa puolisollesi, ettet ole häntä pettänyt. Niin, mitenkäs sen todistat. Saako vaimosi pitää sinua pettäjänä, koska et pysty tätä todistamaan?
Ei ole naisten syy, elleivät naiset estä tai vaikeuta asian selvittämistä. Muutamalla kympillä saadaan molemmille yhtäläinen varmuus asiasta. Aika kohtuutonta, ettei valmiiksi varma haluaisi toiselle samaa tilannetta.
Miehen muut lapset tai naisen satunnaiset panotkin ovat varmaan monelle iso juttu, mutta eivät kyllä yhtään mitään verrattuna omaan lapseen. Totuus omasta lapsesta kuuluu jokaiselle, en voi kuvitellakaan muuta tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Miksei isyystesti voisi olla automaattinen aina kun lapsi syntyy? 🤔 Ei sitten tarttis riidellä ja väitellä onko isä vai ei.
Miten miehet selvisivät ennen kuin dna-testejä isyyden varmistamiseksi oli olemassa? Epäilivätkö kaikki silloin päivittäin isyyttään ja käyttivät tätä verukkeenaan perheensä hylkäämiseen?
Vierailija kirjoitti:
Miksei isyystesti voisi olla automaattinen aina kun lapsi syntyy? 🤔 Ei sitten tarttis riidellä ja väitellä onko isä vai ei.
Isyystesti automaatioksi ja isä maksaa. Ei varmaan sen kalliimpaa kuin verikoekaan jos kaikkien syntyneiden kohdalla tehdään.
Myönnän loukkaantuneeni. En oo ikinä pettänyt tai edes antanut aihetta epäillä pettämistä. Sitten mies pamauttaa, että ei voi olla varma, että lapsi on hänen eikä osallistu mitenkään ennen kuin varmuus on. Satutti vähintään helvetisti, kun itse olin kuvitellut, että meillä on luottamus ja kaikki todella hyvin ja sitten toinen uskookin mun pettäneen. Yhdessä sovittiin, että ehkäisy jää pois ja lapsi saa tulla ja 3kk jälkeen tärppäsi. Suhde ei palautunut enää ikinä entiselleen mun puolelta. En voi enää luottaa, että meillä on kaikki hyvin, koska mistä sen tietää mistä mies mua mielessään syyttää, mutta ei kerro. Tai mitä se tekee itse mun selän takana.