Miksi naiset loukkaantuvat isyyden selvittämisestä vaikka on ENSISIJAISESTI lapsen oikeus tietää kuka isänsä on?

Is sivuilta eksyin tänne. Mulla itellä on aikamoinen ero takana ja en ole 3 lasta nähnyt yli kahteen vuoteen. Itte tiedän satavarmasti kahden olevan mun kupeista, yhdelle haluaisin testin.Mie itte olen aika lapsirakas ja omien kanssa touhusin paljonkin, kun olin yrittäjänä ja lapset saivat vapaasti mun luona olemaan.

Mie kesällä olin yhden kassa aika vakavasti

ja hän epäili olevan raskaana toiselle. Mie itte ajattelen, että olen isä geeneista poistamatta. Kasvatus sen tekee.

Onko ihmisille asiat todella noin mustavalkoisia. 

Itsellä 2 lasta ja pitkä liitto takana. Yhteisesti aikoinaan päätetty, että lapsia saa tulla ja olemme molemmat siihen valmiita. Kerran erään tulisen riidan yhteydessä vaimo ilmoitti, että ainakin toinen tai mahdollisesti jopa molemmat lapset eivät ole minun. Ennen riitaa en ollut asiaa hetkeäkään epäillyt.

En ole vaatinut testiä kun on kuitenkin tunteet pelissä sekä lapsiin että vaimoon, mutta huomaan itsekseni usein miettiväni kumpi ei ole minun ja etsin lapsista vieraita piirteitä tai ennen kaikkea joidenkin lapsien hankinta-aikaan yhteydessä olleiden miespuolisten tuttujen piirteitä.

Jos nyt lukee naisten juttuja siitä, että ainoa oikea reaktio on erpaperien kiikuttaminen käräjäoikeuteen, niin nyt mielelläni kuulisin mustavalkoisia neuvoja, olisikohan se minullekin ainoa oikea tapa toimia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloituksessa kylläkin sanottiin, että kyse on ensisijaisesti LAPSEN oikeudesta tietää, kuka hänen isänsä on.

Täällä on kuitenkin asia vääristettu miehen oikeudeksi tietää.

Kysynkin nyt, kuinka moni täällä palstalla olevista tietää varmasti kuka hänen isänsä on, eli on tehty TESTI.  Muussa tapauksessa ei siis voi tietää.

Veikkaisin että ei juuri kenenkään kohdalla ole tällaista testiä tehty.

No, kärsittekö kovastikin, kun ette tiedä, eli oikeuksianne on poljettu?

Minunkaan kohdallani ei ole testiä tehty.  Pidän isänäni miestä, joka meillä asui ja minua lapsekseen on aina sanonut.  Ihan niin kuin pidän äitinäni tuota naista, joka äidikseni on ryhtynyt.  Onhan olemassa mahdollisuus, että olen vaikka laitoksella vaihtunut.  Miten sen voisi testata?   Minä en kärsi mitenkään siitä, että mitään testejä ei ole tehty.  Minä en koe mitään oikeuttani poljetuksi.  

Näitä testejä vaativat miehet, joilla on kauhea tarve kontrolloida naista ja joilla ei ole mitään luottamusta naiseen.  Hyvässä parisuhteessa luottamus on aina.  Varmasti on niitäkin tapauksia, joissa lapsi ei olekaan aviomiehen, ja ne on sitten jokainen omanlaisensa.  Jotkut miehet tietävät, ettei lapsi ole hänen, jotkut eivät.  Mutta tuo väite, että naiset noin yleisestikin tulevat raskaiksi jossain pikkujouluissa ja valitsevat sieltä sitten sopivan insinöörimiehen kusetettavakseen, on kyllä ihan itse kehitelty kuvitelma.  Narsistisen mustasukkaiset miehet näitä kehittelevät mielessään.  Eiköhän sellaisen miehen ole sitten parasta olla kajoamatta naiseen, ettei kukaan voi tulla vaatimaan mitään elatuksia.  Ja jos taas on sitä mieltä, että oma vaimo se siellä itseään raskaaksi hankkii ja valehtelee miehelleen, niin mitäpä jos lähtisitte eri teille?  Voitte vaatia sen testin tekemistä, mutta oli tulos mikä tahansa, niin eroon vaan.  Parisuhteet ei ole niitä varten, joiden on koko ajan epäiltävä toista.  

Entä jos tämä vaadittava testi sitten tehtäisiin, mutta sen tulos kerrottaisiin aikanaan vain sitten sille lapselle, jolla on se oikeus tietää oma isänsä?  Kun kerran siinä niin sitä lapsen oikeutta korostettiin.

Sinulle biologinen vanhemmuus ei selvästi ole tärkeää, monille muille on. Kysymys on osin periaattellinen, mutta myös terveydellinen ja juridinenkin.

Kaunis ajatus parisuhteista, mutta epärealistinen ja vaatimuksessaan epäinhimmillinen. Suhteen alussa toinen voi tuntua hyvinkin luotettavalta, mutta vuosien kuluessa tilanne voi muuttua. Olen aiemminkin kirjoittanutkin, että ette taatusti itsekään tässä asiassa elä kuin opetatte. Ette muka ikinä epäile toisen tunteita tai pidä mahdollisena kumppanin toisia sukupuolisuhteita. Ei minulla ole ollut yhtään tyttöystävää ja nyt vaimoa, joka ei olisi joskus ollut mustasukkainen ja jopa epäillyt tahi vihjaillut pettämisestä tms.

ollaan yhdessä 24/7, ei ole syytä epäillä.

Kauppaan lähtiessä mies sitten sujauttaa nauhoituslaitteen taskuusi.

Odottaessani lasta kysyin avopuolisoltani haluaisiko hän isyystestin. Halusin tehdä nahdollisesti kiusallisen toiveen hänelle helpoksi. Itselläni asiasta ei ollut epäilystä, niin oli helppo avata itse tämä keskustelu. Hän ei halunnut testiä ja aiheeseen ei ole tarvinnut palata sen koomin.

Minun mielestäni tämä vain vahvistaisi kaikkea jos tulos on oikeanlainen ja molemminpuolinen rakkaus syventyisi. Antaisin itse ainakin tehdä testin ilman mitään ongelmia ja vastaansanomisia. Tosin vaatisin palkkioksi kuukauden sängynpohjalla nauttien, minun ehdoillani.. hyvän vaimon lisää :)

Vierailija kirjoitti:

Kohtuus kirjoitti:

Kaveri elätti tietämättään kahta lasta 14v ja 15v ennenkuin hänelle selvisi ettei kumpikaan ollut omia. Naisille pitäisi saada tuollaisesta rikoksesta ehdotonta vankeutta useampi vuosi, ja korvata kaikki kulut joita isä on maksanut kaikki vuodet, toisen lapsista. Ja suuret vahingon korvaukset menetetyistä vuosista. No onneksi kaveri löysi vielä uuden vaimon, jonka kassa ehti hankkia pari lasta.

 

Niin tarkoitat varmaan että sen biologisen isän tulisi korvata sille lapset kasvattaneelle isälle ne kulut niiden vuosien ajalta?

Mutta ihan rehellisesti, tässä oikeasti rupeaa ihmetyttämään että suhtautuvatko miehet tosissaan lapsiin noin? Että eikö siinä se biologinen isä ole enemmän se huijattu osapuoli kun häneltä on mennyt mahdollisuus tutustua omiin lapsiinsa? Ja se lapset kasvattanut mies taas on saanut vähän niinkun onnenpotkun kun on päässyt kasvattamaan lapset

Mitäpä jos nainen tulikin raskaaksi ns vahingossa? Eli oma mies ei alkujaankaan olisi halunnut lapsia. Miksi ei saisi harmittaa ihan toden teolla sen jälkeen kun paljastui etteivät edes olleet hänen lapsiaan. Ymmärrän naisena täysin tuota miestä.

Isyystestin pitäisi olla rutiinitoimenpide jo synnytysosastolla. Liian moni mies kasvattaa tietämättään toisen lasta. Lapsi ansaitsee tietää todellisen vanhempansa ja myös isä ansaitsee totuuden. Tämä on kaikkien etu, paitsi kierojen huorailijoiden.

Mistä kumpuaa itsekkyys? Lisääntyminen on itsekästä omien tarpeiden tyydyttämistä. Väkisin synnytetään toinen valmiiksi ylibuukatulle saastuneelle pallolle kuolemaan, jotta saa itse helpotusta primitiivisille tarpeilleen ja eksistentiaaliseen kriisiin.

Siksi epäitsekkäitä ihmisiä ei ole vanhempina.

Sillon selviäisi lasten oikea isä ja kumppaniehdokkaita se 70 miestä . Menisi myös miljoonaomaisuus sivu suun kun ei saisi elatusmaksuja . 

Khyllä juurikin näin!! Ja miettikää nyt perkele, mitä loukkaavaa naiselle se edes voi olla, että isyystestataan koska niinhän se suhdestatuksella surffaavien patiskuntien pitäisi aina muutenkin elää eli "USKOLLISESTI"! Eli heti kun tälläsestä asiasta nainen pystyy mitenkään loukkaantua, niin emännällä ei ole todellakaan tullut kaikki "ylimääräiset lenkit" kerrottua rakkaalle miehelleen! Minä olen myös äärimmäisen hämmentynyt nykynaisten itsekkyydestä aina yli muiden, tässä asiassa jopa LAPSEN!! Sen takia tavallaan jopa toivon että sota syttyisi, niin hemmotellut mäiskereidet joutuvat paskat housussa pinkomaan joka suuntaan ja VARSINKIN pärjäämään ilman miestä, kuka ennen tehnyt ne työt mitä nainen ei ole koskaan pitänyt minään!! Tämä on mennyt mies näkökulmasta aivan kauheaksi, kun mies ei ole enää kuin rahapussi ja haukun kohde!! Siksi vielä kerran EIKÖ TEILLÄ NAISILLA OLE MITÄÄN YMMÄRRYSTÄ ASIASSA, MIKÄ LOPPUPELEISSÄ PARHAIMMILLAAN HITSAA PERHEEN YHTEEN LOPPUELÄMÄKSI JA TOISESSA KÄDESSÄ OTATTE TEOSTANNE VASTUUN JOS LAPSI MUUN!! TÄMÄN TAKIA ISYYATESTI EHDOTTOMASTI JOKAISELLE ILMAN MITÄÄN KYSELYJÄ! 

Miksei ne isyystestit voisi olla automaattisia jos isä niin haluaa. Eihän äidille edes tarvitsisi sairalan kertoa onko testiä otettu.Ja kyllä olen feministi mutta nykyinen käytäntö on vaan törkeä!