Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Noista Norjassa kadonneista suomalaisista
03.01.2019 |
Tietääkö joku heistä mitään taustoja, minkä ikäisiä, onko kokeneita tunturissa liikkujia, jne.? Jotenkin outoa toi uutisointi kun tuntuu ettei edes tiedetä onko joku kadonnut varmasti, vai ei. Mietin ettei ne vaan ole jossain erämökissä täysin tietämättöminä tästä hulabaloosta.
Kommentit (404)
Kiukutelkaa ja puikaa nyrkkiä senkun haluatte, jotkut ihmiset haluavat silti äärikokemuksia, eikä tämä surullinen tapaus muuta asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä vapaalaskusta off-reiteillä tekee niin paljon nautinnollisemman kuin turvallisemmilla laskettelukeskuksen merkityillä reiteillä? Sekö, että noista hoidetuista rinteistä aurataan/tasotetaan liika lumi pois? Vai se, että jännitys puuttuu? Vaikuttaako lumen määrä/tuoreus/pehmeys? Miltä vapaalasku parhaimmillaan tuntuu? Yritän vain ymmärtää onko se nautinto niin suuri, että haluaa silti vaarantaa oman hengen ja terveyden? Jos tulee lumivyöry tai törmää lumen alla olevaan kivenmurikkaan tai tipahtaa jonnekin vuoren railoon. Miksei lasku hiihtokeskuksen rinteessä tuo nautintoa?
Koskemattomalla puterilla laskemista ja rinteessä laskemista ei voi edes vertailla. Vähän sama kuin ihmettelisi miksi joku ui meressä kun on uimahalli, miksi maastopyöräillå kaupunkipyöräilyn sijaan, miksi sukeltaa kun voi katsoa videoita YouTubesta jne. Ei sitä pysty selittämään ihmiselle jolle koko elämä on riskien minimoimista. Tosiasiassa vapaalasku ei todellakaan ole mikään kamikaze-laji, olen harrastanut ko. Lajia 15 vuotta käyden vuosittain 3-4 reissua ulkomaille ja 5-7 kotimaan reissua ja joskus enemmänkin ja hengissä ollaan ilman läheltä piti -tilanteita. Ei minua kiehdo vapaalaskussa tai sukeltamisessa vaarallisuus, mutta ei mikään muu valitettavasti tunnu niin mahtavalta kuin mitä sukeltaminen tai vuorille kiipeäminen ja puuterilla alas laskeminen tuntuu. Tiedostan vallan mainiosti esimerkiksi sukeltaessa 35 metrissä että jos jotain tapahtuu en pääse välttämättä hengissä pinnalle, mutta siksi riskit minimoidaan. Sama homma vapaalaskiessa, riskit minimiin mutta ei siitä riskitöntä saa siltikään. Ja pimeässä lasketaan ihan Suomessakin otsalampun kanssa, ei sinänsä mitään outoa siinä että laskivat Mustikkatunturilla pimeässä.
Ja sanottava vielä sekin että Suomessa on kuollut enemmän ihmisiä ihan niissä hoidetuissa rinteissä kuin vapaalaskuonnettomuuksissa.
Johtuista tämä vaikka siitä, että hoidetuissa rinteissa laskee pikkasen enemmän porukkaa kun pimeissä tuntureissa?
Ja edelleen enemmän ihmisiä kuolee liikenteessä tai suomalaisiin kansantauteihin, siltikin täällä on vapaalasku leimattu lajiksi jossa on lähes varma kuolema ja typerää riskinottoa. Kehotettu pysymään hoidetuissa rinteissä missä siis kuolee enemmän porukkaa kuin offåreilla. Mutta joo, loogista.
Ei ole kyllä hölmömpää kuin verrata extremelajin riskejä normielämän riskeihin. Joitain riskejä voi välttää, joitain ei.
Jos lähden istumaan pimeällä junaradalle, niin onko sinusta minulla kuitenkin suurempi riski kuolla sydänkohtaukseen?Riskien todennäköisyyttä voi suuresti kasvattaa sillä, mitä pöljää tekee. Kaikkia riskejä ei voi eliminoida, mutta toiset voi. Helposti.
Jokainen meistä kuolee joskus ja todennäköisemmin niihin normaalielämän riskeihin kuin extreme-lajien riskeihin. Itsehän en käytä alkoholia, en polta, olen kasvissyöjä, liikun paljon ja pidän fysiikastani huolta joten olen minimoinut paljon jo riskejä. Voihan sitä toki istua kotona tekemättä mitään koska eihän sitä ikinä tiedä jos vaikka ulkona liukastuu ja lyö päänsä ja kuolee. Minä otan nw pienet riskit mitä harrastuksiin tulee koska mieluummin kuolen tehden mitä rakastan kuin elän peläten riskejä tekemättä mitään. Mutta ilmeisestikään en saa itse päättää mitä riskejä olen valnis ottamaan vaan sinä ja muut täällä päätätte ne ihmisten puolesta.
Ota ihan rauhassa vapaalaskun riskit, mutta älä sössötä sitten, kuinka olet "minimoinut" ne "riskit".
Ja kuten jo muutkin ovat sanoneet, nuo sinun vertailusi ja rinnastuksesi ontuvat todella pahasti.
Vierailija kirjoitti:
Kiukutelkaa ja puikaa nyrkkiä senkun haluatte, jotkut ihmiset haluavat silti äärikokemuksia, eikä tämä surullinen tapaus muuta asiaa.
Surullinen? Eikös he saaneet äärikokemuksen, jos minkä? Ja hirmu onnellisina kuolivat, vai mitä?
ihmiselle on annettu järki. pitää myös pikkusen olla kuolemanpelkoa. jo näillä yhdessä pystyy kyllä välttämään lähes mitä vain..ei ole pakko elää henkensä kaupalla. tunturihiihtäjät reitillä keväällä valoisalla vs vapaalaskijat ties missä nurkan takana kaamoksessa extremeoloissa
Vierailija kirjoitti:
Fiksu ruotsalainen 17vuotias kääntyi takaisin, koska huomasi että riski on liian suuri. On nyt elossa ja suunnittelee uusia seikkailuja. Nauraa ja on onnellinen.
Tuskin nauraa, varmasti ristiriitaiset tunteet hänellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä vapaalaskusta off-reiteillä tekee niin paljon nautinnollisemman kuin turvallisemmilla laskettelukeskuksen merkityillä reiteillä? Sekö, että noista hoidetuista rinteistä aurataan/tasotetaan liika lumi pois? Vai se, että jännitys puuttuu? Vaikuttaako lumen määrä/tuoreus/pehmeys? Miltä vapaalasku parhaimmillaan tuntuu? Yritän vain ymmärtää onko se nautinto niin suuri, että haluaa silti vaarantaa oman hengen ja terveyden? Jos tulee lumivyöry tai törmää lumen alla olevaan kivenmurikkaan tai tipahtaa jonnekin vuoren railoon. Miksei lasku hiihtokeskuksen rinteessä tuo nautintoa?
Koskemattomalla puterilla laskemista ja rinteessä laskemista ei voi edes vertailla. Vähän sama kuin ihmettelisi miksi joku ui meressä kun on uimahalli, miksi maastopyöräillå kaupunkipyöräilyn sijaan, miksi sukeltaa kun voi katsoa videoita YouTubesta jne. Ei sitä pysty selittämään ihmiselle jolle koko elämä on riskien minimoimista. Tosiasiassa vapaalasku ei todellakaan ole mikään kamikaze-laji, olen harrastanut ko. Lajia 15 vuotta käyden vuosittain 3-4 reissua ulkomaille ja 5-7 kotimaan reissua ja joskus enemmänkin ja hengissä ollaan ilman läheltä piti -tilanteita. Ei minua kiehdo vapaalaskussa tai sukeltamisessa vaarallisuus, mutta ei mikään muu valitettavasti tunnu niin mahtavalta kuin mitä sukeltaminen tai vuorille kiipeäminen ja puuterilla alas laskeminen tuntuu. Tiedostan vallan mainiosti esimerkiksi sukeltaessa 35 metrissä että jos jotain tapahtuu en pääse välttämättä hengissä pinnalle, mutta siksi riskit minimoidaan. Sama homma vapaalaskiessa, riskit minimiin mutta ei siitä riskitöntä saa siltikään. Ja pimeässä lasketaan ihan Suomessakin otsalampun kanssa, ei sinänsä mitään outoa siinä että laskivat Mustikkatunturilla pimeässä.
Ja sanottava vielä sekin että Suomessa on kuollut enemmän ihmisiä ihan niissä hoidetuissa rinteissä kuin vapaalaskuonnettomuuksissa.
Johtuista tämä vaikka siitä, että hoidetuissa rinteissa laskee pikkasen enemmän porukkaa kun pimeissä tuntureissa?
Ja edelleen enemmän ihmisiä kuolee liikenteessä tai suomalaisiin kansantauteihin, siltikin täällä on vapaalasku leimattu lajiksi jossa on lähes varma kuolema ja typerää riskinottoa. Kehotettu pysymään hoidetuissa rinteissä missä siis kuolee enemmän porukkaa kuin offåreilla. Mutta joo, loogista.
Sä selvästi harrastat extremelajeja, oot varmaan niilla offareillas jo useamman kerran lyönyt pääsi. Sen verran ontuva on logiikka sulla.
Liikenteessä liikkuu enemmän ihmisiä, kuin niillä pimeillä tuntureilla jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukutelkaa ja puikaa nyrkkiä senkun haluatte, jotkut ihmiset haluavat silti äärikokemuksia, eikä tämä surullinen tapaus muuta asiaa.
Surullinen? Eikös he saaneet äärikokemuksen, jos minkä? Ja hirmu onnellisina kuolivat, vai mitä?
Tuskin kukaan kuolee onnellisena? He tiesivät riskit ja lähtivät silti. Teidän paasaamisenne täällä ei vaikuta mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten nopeasti lumivyöry liikkuu, onko edes teoriassa mahdollista ehtiä alta pois? Kuuleeko sen kun lumi lähtee liikkeelle vai pitääkö koko ajan pälyillä ympärilleen?
Mietin että ovatko ehtineet tajuta että nyt se tulee?
Surullinen ja ahdistava tapaus, monta elämää jäi kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukutelkaa ja puikaa nyrkkiä senkun haluatte, jotkut ihmiset haluavat silti äärikokemuksia, eikä tämä surullinen tapaus muuta asiaa.
Surullinen? Eikös he saaneet äärikokemuksen, jos minkä? Ja hirmu onnellisina kuolivat, vai mitä?
Tuskin kukaan kuolee onnellisena? He tiesivät riskit ja lähtivät silti. Teidän paasaamisenne täällä ei vaikuta mihinkään.
Ja en harrasta vapaalaskua, laitesukellusta kylläkin (en luolissa). En myöskään juo alkoholia, se jos mikä on riskinottamista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä vapaalaskusta off-reiteillä tekee niin paljon nautinnollisemman kuin turvallisemmilla laskettelukeskuksen merkityillä reiteillä? Sekö, että noista hoidetuista rinteistä aurataan/tasotetaan liika lumi pois? Vai se, että jännitys puuttuu? Vaikuttaako lumen määrä/tuoreus/pehmeys? Miltä vapaalasku parhaimmillaan tuntuu? Yritän vain ymmärtää onko se nautinto niin suuri, että haluaa silti vaarantaa oman hengen ja terveyden? Jos tulee lumivyöry tai törmää lumen alla olevaan kivenmurikkaan tai tipahtaa jonnekin vuoren railoon. Miksei lasku hiihtokeskuksen rinteessä tuo nautintoa?
Koskemattomalla puterilla laskemista ja rinteessä laskemista ei voi edes vertailla. Vähän sama kuin ihmettelisi miksi joku ui meressä kun on uimahalli, miksi maastopyöräillå kaupunkipyöräilyn sijaan, miksi sukeltaa kun voi katsoa videoita YouTubesta jne. Ei sitä pysty selittämään ihmiselle jolle koko elämä on riskien minimoimista. Tosiasiassa vapaalasku ei todellakaan ole mikään kamikaze-laji, olen harrastanut ko. Lajia 15 vuotta käyden vuosittain 3-4 reissua ulkomaille ja 5-7 kotimaan reissua ja joskus enemmänkin ja hengissä ollaan ilman läheltä piti -tilanteita. Ei minua kiehdo vapaalaskussa tai sukeltamisessa vaarallisuus, mutta ei mikään muu valitettavasti tunnu niin mahtavalta kuin mitä sukeltaminen tai vuorille kiipeäminen ja puuterilla alas laskeminen tuntuu. Tiedostan vallan mainiosti esimerkiksi sukeltaessa 35 metrissä että jos jotain tapahtuu en pääse välttämättä hengissä pinnalle, mutta siksi riskit minimoidaan. Sama homma vapaalaskiessa, riskit minimiin mutta ei siitä riskitöntä saa siltikään. Ja pimeässä lasketaan ihan Suomessakin otsalampun kanssa, ei sinänsä mitään outoa siinä että laskivat Mustikkatunturilla pimeässä.
Ja sanottava vielä sekin että Suomessa on kuollut enemmän ihmisiä ihan niissä hoidetuissa rinteissä kuin vapaalaskuonnettomuuksissa.
Johtuista tämä vaikka siitä, että hoidetuissa rinteissa laskee pikkasen enemmän porukkaa kun pimeissä tuntureissa?
Ja edelleen enemmän ihmisiä kuolee liikenteessä tai suomalaisiin kansantauteihin, siltikin täällä on vapaalasku leimattu lajiksi jossa on lähes varma kuolema ja typerää riskinottoa. Kehotettu pysymään hoidetuissa rinteissä missä siis kuolee enemmän porukkaa kuin offåreilla. Mutta joo, loogista.
Ei ole kyllä hölmömpää kuin verrata extremelajin riskejä normielämän riskeihin. Joitain riskejä voi välttää, joitain ei.
Jos lähden istumaan pimeällä junaradalle, niin onko sinusta minulla kuitenkin suurempi riski kuolla sydänkohtaukseen?Riskien todennäköisyyttä voi suuresti kasvattaa sillä, mitä pöljää tekee. Kaikkia riskejä ei voi eliminoida, mutta toiset voi. Helposti.
Niinpä, meidän on kaikkien pakko kulkea liikenteen joukossa, koska täytyy käydä töissä jne. Liikenteessä voidaan jalankulkijoina minimoida riskejä käyttämällä heijastimia jne.
Kenenkään ei ole pakko ahtautua johonkin luolaan ja jäädä happilaitteista kiinni ja kuolla tai mennä pimeeseen rinteeseen ja kuolla lumikasaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä vapaalaskusta off-reiteillä tekee niin paljon nautinnollisemman kuin turvallisemmilla laskettelukeskuksen merkityillä reiteillä? Sekö, että noista hoidetuista rinteistä aurataan/tasotetaan liika lumi pois? Vai se, että jännitys puuttuu? Vaikuttaako lumen määrä/tuoreus/pehmeys? Miltä vapaalasku parhaimmillaan tuntuu? Yritän vain ymmärtää onko se nautinto niin suuri, että haluaa silti vaarantaa oman hengen ja terveyden? Jos tulee lumivyöry tai törmää lumen alla olevaan kivenmurikkaan tai tipahtaa jonnekin vuoren railoon. Miksei lasku hiihtokeskuksen rinteessä tuo nautintoa?
Koskemattomalla puterilla laskemista ja rinteessä laskemista ei voi edes vertailla. Vähän sama kuin ihmettelisi miksi joku ui meressä kun on uimahalli, miksi maastopyöräillå kaupunkipyöräilyn sijaan, miksi sukeltaa kun voi katsoa videoita YouTubesta jne. Ei sitä pysty selittämään ihmiselle jolle koko elämä on riskien minimoimista. Tosiasiassa vapaalasku ei todellakaan ole mikään kamikaze-laji, olen harrastanut ko. Lajia 15 vuotta käyden vuosittain 3-4 reissua ulkomaille ja 5-7 kotimaan reissua ja joskus enemmänkin ja hengissä ollaan ilman läheltä piti -tilanteita. Ei minua kiehdo vapaalaskussa tai sukeltamisessa vaarallisuus, mutta ei mikään muu valitettavasti tunnu niin mahtavalta kuin mitä sukeltaminen tai vuorille kiipeäminen ja puuterilla alas laskeminen tuntuu. Tiedostan vallan mainiosti esimerkiksi sukeltaessa 35 metrissä että jos jotain tapahtuu en pääse välttämättä hengissä pinnalle, mutta siksi riskit minimoidaan. Sama homma vapaalaskiessa, riskit minimiin mutta ei siitä riskitöntä saa siltikään. Ja pimeässä lasketaan ihan Suomessakin otsalampun kanssa, ei sinänsä mitään outoa siinä että laskivat Mustikkatunturilla pimeässä.
Ja sanottava vielä sekin että Suomessa on kuollut enemmän ihmisiä ihan niissä hoidetuissa rinteissä kuin vapaalaskuonnettomuuksissa.
Millä logiikalla on riskien minimointia, että lähdetään vuorelle, jolla on kolmosluokan vyöryvaara "Huomattava, luonnolliset lumivyöryt mahdollisia, ihmisen aiheuttamat todennäköisiä" - ja vielä pimeällä?
Kas kun sinä et kyseistä lajista tai lumivyöryriskeistä näemmä tajua vaikka osasitkin tuon lauseen Googlettaa. Lumivyöryriskit eivät koske koko tunturia/vuorta vaan riskit ovat tietyillä kohdilla, jotka on kaltevuudessaan sopivia. Tuollakin oli menty ihan niitä oikeita nousureittejä, itse en esimerkiksi ole mistään lukenut varmaksi sattuiko vyöry laskiessa vai skinnatessa. On ainoastaan sanottu että suksien jäljet johtivat vyöryyn. Pimeällä ei ole juuri mitään tekemistä riskien kanssa, siellä käytetään sen verta tehokkaita otsalamppuja että on sama onko pilkkopimeää.
Joku tänne jo kirjoittelikin ettei 1 ja 2 riskeillä ole käytännössä kunnolla tuoretta lunta. Viereisellä rinteellä laskenut ihminen oli antanut lehdelle haastattelun että keli oli hyvå keskiviikkona.
Aivan sama onko menty oikeita reittejä tai oliko hyvä keli. Nyt on joka tapauksessa neljä vainajaa. Neljä täysin turhaa kuolemaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä vapaalaskusta off-reiteillä tekee niin paljon nautinnollisemman kuin turvallisemmilla laskettelukeskuksen merkityillä reiteillä? Sekö, että noista hoidetuista rinteistä aurataan/tasotetaan liika lumi pois? Vai se, että jännitys puuttuu? Vaikuttaako lumen määrä/tuoreus/pehmeys? Miltä vapaalasku parhaimmillaan tuntuu? Yritän vain ymmärtää onko se nautinto niin suuri, että haluaa silti vaarantaa oman hengen ja terveyden? Jos tulee lumivyöry tai törmää lumen alla olevaan kivenmurikkaan tai tipahtaa jonnekin vuoren railoon. Miksei lasku hiihtokeskuksen rinteessä tuo nautintoa?
Koskemattomalla puterilla laskemista ja rinteessä laskemista ei voi edes vertailla. Vähän sama kuin ihmettelisi miksi joku ui meressä kun on uimahalli, miksi maastopyöräillå kaupunkipyöräilyn sijaan, miksi sukeltaa kun voi katsoa videoita YouTubesta jne. Ei sitä pysty selittämään ihmiselle jolle koko elämä on riskien minimoimista. Tosiasiassa vapaalasku ei todellakaan ole mikään kamikaze-laji, olen harrastanut ko. Lajia 15 vuotta käyden vuosittain 3-4 reissua ulkomaille ja 5-7 kotimaan reissua ja joskus enemmänkin ja hengissä ollaan ilman läheltä piti -tilanteita. Ei minua kiehdo vapaalaskussa tai sukeltamisessa vaarallisuus, mutta ei mikään muu valitettavasti tunnu niin mahtavalta kuin mitä sukeltaminen tai vuorille kiipeäminen ja puuterilla alas laskeminen tuntuu. Tiedostan vallan mainiosti esimerkiksi sukeltaessa 35 metrissä että jos jotain tapahtuu en pääse välttämättä hengissä pinnalle, mutta siksi riskit minimoidaan. Sama homma vapaalaskiessa, riskit minimiin mutta ei siitä riskitöntä saa siltikään. Ja pimeässä lasketaan ihan Suomessakin otsalampun kanssa, ei sinänsä mitään outoa siinä että laskivat Mustikkatunturilla pimeässä.
Ja sanottava vielä sekin että Suomessa on kuollut enemmän ihmisiä ihan niissä hoidetuissa rinteissä kuin vapaalaskuonnettomuuksissa.
Johtuista tämä vaikka siitä, että hoidetuissa rinteissa laskee pikkasen enemmän porukkaa kun pimeissä tuntureissa?
Ja edelleen enemmän ihmisiä kuolee liikenteessä tai suomalaisiin kansantauteihin, siltikin täällä on vapaalasku leimattu lajiksi jossa on lähes varma kuolema ja typerää riskinottoa. Kehotettu pysymään hoidetuissa rinteissä missä siis kuolee enemmän porukkaa kuin offåreilla. Mutta joo, loogista.
Entäpä vapaalaskija, joka menee autolla rinteeseen ja kuolee siinä automatkalla?
Vai koskevatko arkielämän riskit vain tylsiä pelkureita?
Vierailija kirjoitti:
17-vuotias oli kääntynyt takaisin huonon kelin takia, se ainoa lumivyörystä pelastunut. En pysty ymmärtämään, miten huonosti nämä laskijat tunsivat keliolosuhteita...Ilmastonmuutoksen takia lumivyöryt tulevat lisääntymään huimasti, joten ei ole ensimmäinen eikä viimeinen tapaus.
Koska kehittävät sellaisen suojakuplan tms. joka laukeaa laskijan ympärille lumivyöryn yllättäessä, sellainen "maanalainen laskuvarjo", joka muodostaa ilmataskun laskijan ympärille. Nykyisin pelastautumisaikaa on varttitunnin verran, eli aivan mahdoton tehtävä tuollaisissa olosuhteissa.
Katsokaahan telkusta sitä pelastajat-sarjaa, jossa pelastavat laskijoita alpeilta. Rotkoon putoamiset ja lumivyöryn alle hautautumiset ovat pelastajien arkipäivää. Ja kaikki vaan siksi, että hyväosaiset länsimaalaiset saisivat kokea jotain extremeä.
En käsitä. Extremeurheilu jos mikä on hyväosaisten laji. Tuntuu pahalta omaisten puolesta. :(
Tylsistyneen yläluokan touhuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä vapaalaskusta off-reiteillä tekee niin paljon nautinnollisemman kuin turvallisemmilla laskettelukeskuksen merkityillä reiteillä? Sekö, että noista hoidetuista rinteistä aurataan/tasotetaan liika lumi pois? Vai se, että jännitys puuttuu? Vaikuttaako lumen määrä/tuoreus/pehmeys? Miltä vapaalasku parhaimmillaan tuntuu? Yritän vain ymmärtää onko se nautinto niin suuri, että haluaa silti vaarantaa oman hengen ja terveyden? Jos tulee lumivyöry tai törmää lumen alla olevaan kivenmurikkaan tai tipahtaa jonnekin vuoren railoon. Miksei lasku hiihtokeskuksen rinteessä tuo nautintoa?
Koskemattomalla puterilla laskemista ja rinteessä laskemista ei voi edes vertailla. Vähän sama kuin ihmettelisi miksi joku ui meressä kun on uimahalli, miksi maastopyöräillå kaupunkipyöräilyn sijaan, miksi sukeltaa kun voi katsoa videoita YouTubesta jne. Ei sitä pysty selittämään ihmiselle jolle koko elämä on riskien minimoimista. Tosiasiassa vapaalasku ei todellakaan ole mikään kamikaze-laji, olen harrastanut ko. Lajia 15 vuotta käyden vuosittain 3-4 reissua ulkomaille ja 5-7 kotimaan reissua ja joskus enemmänkin ja hengissä ollaan ilman läheltä piti -tilanteita. Ei minua kiehdo vapaalaskussa tai sukeltamisessa vaarallisuus, mutta ei mikään muu valitettavasti tunnu niin mahtavalta kuin mitä sukeltaminen tai vuorille kiipeäminen ja puuterilla alas laskeminen tuntuu. Tiedostan vallan mainiosti esimerkiksi sukeltaessa 35 metrissä että jos jotain tapahtuu en pääse välttämättä hengissä pinnalle, mutta siksi riskit minimoidaan. Sama homma vapaalaskiessa, riskit minimiin mutta ei siitä riskitöntä saa siltikään. Ja pimeässä lasketaan ihan Suomessakin otsalampun kanssa, ei sinänsä mitään outoa siinä että laskivat Mustikkatunturilla pimeässä.
Ja sanottava vielä sekin että Suomessa on kuollut enemmän ihmisiä ihan niissä hoidetuissa rinteissä kuin vapaalaskuonnettomuuksissa.
Johtuista tämä vaikka siitä, että hoidetuissa rinteissa laskee pikkasen enemmän porukkaa kun pimeissä tuntureissa?
Ja edelleen enemmän ihmisiä kuolee liikenteessä tai suomalaisiin kansantauteihin, siltikin täällä on vapaalasku leimattu lajiksi jossa on lähes varma kuolema ja typerää riskinottoa. Kehotettu pysymään hoidetuissa rinteissä missä siis kuolee enemmän porukkaa kuin offåreilla. Mutta joo, loogista.
Ei ole kyllä hölmömpää kuin verrata extremelajin riskejä normielämän riskeihin. Joitain riskejä voi välttää, joitain ei.
Jos lähden istumaan pimeällä junaradalle, niin onko sinusta minulla kuitenkin suurempi riski kuolla sydänkohtaukseen?Riskien todennäköisyyttä voi suuresti kasvattaa sillä, mitä pöljää tekee. Kaikkia riskejä ei voi eliminoida, mutta toiset voi. Helposti.
Jokainen meistä kuolee joskus ja todennäköisemmin niihin normaalielämän riskeihin kuin extreme-lajien riskeihin. Itsehän en käytä alkoholia, en polta, olen kasvissyöjä, liikun paljon ja pidän fysiikastani huolta joten olen minimoinut paljon jo riskejä. Voihan sitä toki istua kotona tekemättä mitään koska eihän sitä ikinä tiedä jos vaikka ulkona liukastuu ja lyö päänsä ja kuolee. Minä otan nw pienet riskit mitä harrastuksiin tulee koska mieluummin kuolen tehden mitä rakastan kuin elän peläten riskejä tekemättä mitään. Mutta ilmeisestikään en saa itse päättää mitä riskejä olen valnis ottamaan vaan sinä ja muut täällä päätätte ne ihmisten puolesta.
Koska vaihtoehtojahan on vain kaksi: istua p*rse homeessa himassa pelosta täristen tai elää täysillä ja lasketella lumivyöryn alle säkkipimeässä tunturissa. YOLO vai miten se nyt menikään.
Vierailija kirjoitti:
Fiksu ruotsalainen 17vuotias kääntyi takaisin, koska huomasi että riski on liian suuri. On nyt elossa ja suunnittelee uusia seikkailuja. Nauraa ja on onnellinen.
Veikkaisin, että on poika parka shokissa ja hänellä menee vuosia toipua kokemastaan. Toivottavasti hän joskus vielä nauraa ja on onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli vain mieleen, että lyhyessä ajassa on aika monta suomalaista kuollut ulkomailla vapaa-ajan harrastuksissa. Nämä kolme pohjalaista laskijamiestä sekä neljä metsästäjää Afrikassa.
Suomen rajojen sisällä kuolee liikenneonnettomuuksissa yli 200 joka vuosi.
Suomen sairaaloissa kuolee hoitovirheisiin tuhat ihmistä vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä vapaalaskusta off-reiteillä tekee niin paljon nautinnollisemman kuin turvallisemmilla laskettelukeskuksen merkityillä reiteillä? Sekö, että noista hoidetuista rinteistä aurataan/tasotetaan liika lumi pois? Vai se, että jännitys puuttuu? Vaikuttaako lumen määrä/tuoreus/pehmeys? Miltä vapaalasku parhaimmillaan tuntuu? Yritän vain ymmärtää onko se nautinto niin suuri, että haluaa silti vaarantaa oman hengen ja terveyden? Jos tulee lumivyöry tai törmää lumen alla olevaan kivenmurikkaan tai tipahtaa jonnekin vuoren railoon. Miksei lasku hiihtokeskuksen rinteessä tuo nautintoa?
Koskemattomalla puterilla laskemista ja rinteessä laskemista ei voi edes vertailla. Vähän sama kuin ihmettelisi miksi joku ui meressä kun on uimahalli, miksi maastopyöräillå kaupunkipyöräilyn sijaan, miksi sukeltaa kun voi katsoa videoita YouTubesta jne. Ei sitä pysty selittämään ihmiselle jolle koko elämä on riskien minimoimista. Tosiasiassa vapaalasku ei todellakaan ole mikään kamikaze-laji, olen harrastanut ko. Lajia 15 vuotta käyden vuosittain 3-4 reissua ulkomaille ja 5-7 kotimaan reissua ja joskus enemmänkin ja hengissä ollaan ilman läheltä piti -tilanteita. Ei minua kiehdo vapaalaskussa tai sukeltamisessa vaarallisuus, mutta ei mikään muu valitettavasti tunnu niin mahtavalta kuin mitä sukeltaminen tai vuorille kiipeäminen ja puuterilla alas laskeminen tuntuu. Tiedostan vallan mainiosti esimerkiksi sukeltaessa 35 metrissä että jos jotain tapahtuu en pääse välttämättä hengissä pinnalle, mutta siksi riskit minimoidaan. Sama homma vapaalaskiessa, riskit minimiin mutta ei siitä riskitöntä saa siltikään. Ja pimeässä lasketaan ihan Suomessakin otsalampun kanssa, ei sinänsä mitään outoa siinä että laskivat Mustikkatunturilla pimeässä.
Ja sanottava vielä sekin että Suomessa on kuollut enemmän ihmisiä ihan niissä hoidetuissa rinteissä kuin vapaalaskuonnettomuuksissa.
Johtuista tämä vaikka siitä, että hoidetuissa rinteissa laskee pikkasen enemmän porukkaa kun pimeissä tuntureissa?
Ja edelleen enemmän ihmisiä kuolee liikenteessä tai suomalaisiin kansantauteihin, siltikin täällä on vapaalasku leimattu lajiksi jossa on lähes varma kuolema ja typerää riskinottoa. Kehotettu pysymään hoidetuissa rinteissä missä siis kuolee enemmän porukkaa kuin offåreilla. Mutta joo, loogista.
Ei ole kyllä hölmömpää kuin verrata extremelajin riskejä normielämän riskeihin. Joitain riskejä voi välttää, joitain ei.
Jos lähden istumaan pimeällä junaradalle, niin onko sinusta minulla kuitenkin suurempi riski kuolla sydänkohtaukseen?Riskien todennäköisyyttä voi suuresti kasvattaa sillä, mitä pöljää tekee. Kaikkia riskejä ei voi eliminoida, mutta toiset voi. Helposti.
Jokainen meistä kuolee joskus ja todennäköisemmin niihin normaalielämän riskeihin kuin extreme-lajien riskeihin. Itsehän en käytä alkoholia, en polta, olen kasvissyöjä, liikun paljon ja pidän fysiikastani huolta joten olen minimoinut paljon jo riskejä. Voihan sitä toki istua kotona tekemättä mitään koska eihän sitä ikinä tiedä jos vaikka ulkona liukastuu ja lyö päänsä ja kuolee. Minä otan nw pienet riskit mitä harrastuksiin tulee koska mieluummin kuolen tehden mitä rakastan kuin elän peläten riskejä tekemättä mitään. Mutta ilmeisestikään en saa itse päättää mitä riskejä olen valnis ottamaan vaan sinä ja muut täällä päätätte ne ihmisten puolesta.
Koska vaihtoehtojahan on vain kaksi: istua p*rse homeessa himassa pelosta täristen tai elää täysillä ja lasketella lumivyöryn alle säkkipimeässä tunturissa. YOLO vai miten se nyt menikään.
Näin näyttää olevan, kun tätä ketjua lukee. Ja lumivyöryihin tykästyneillä on pelkkiä oikeuksia, ei vastuuta eikä velvollisuuksia, koska äärikokemuksia pitää saada.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli vain mieleen, että lyhyessä ajassa on aika monta suomalaista kuollut ulkomailla vapaa-ajan harrastuksissa. Nämä kolme pohjalaista laskijamiestä sekä neljä metsästäjää Afrikassa.
Suomen rajojen sisällä kuolee liikenneonnettomuuksissa yli 200 joka vuosi.
Suomen sairaaloissa kuolee hoitovirheisiin tuhat ihmistä vuodessa.
Ja nämä ovat suoraan verrattavissa riskialttiisiin harrastuksiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä vapaalaskusta off-reiteillä tekee niin paljon nautinnollisemman kuin turvallisemmilla laskettelukeskuksen merkityillä reiteillä? Sekö, että noista hoidetuista rinteistä aurataan/tasotetaan liika lumi pois? Vai se, että jännitys puuttuu? Vaikuttaako lumen määrä/tuoreus/pehmeys? Miltä vapaalasku parhaimmillaan tuntuu? Yritän vain ymmärtää onko se nautinto niin suuri, että haluaa silti vaarantaa oman hengen ja terveyden? Jos tulee lumivyöry tai törmää lumen alla olevaan kivenmurikkaan tai tipahtaa jonnekin vuoren railoon. Miksei lasku hiihtokeskuksen rinteessä tuo nautintoa?
Koskemattomalla puterilla laskemista ja rinteessä laskemista ei voi edes vertailla. Vähän sama kuin ihmettelisi miksi joku ui meressä kun on uimahalli, miksi maastopyöräillå kaupunkipyöräilyn sijaan, miksi sukeltaa kun voi katsoa videoita YouTubesta jne. Ei sitä pysty selittämään ihmiselle jolle koko elämä on riskien minimoimista. Tosiasiassa vapaalasku ei todellakaan ole mikään kamikaze-laji, olen harrastanut ko. Lajia 15 vuotta käyden vuosittain 3-4 reissua ulkomaille ja 5-7 kotimaan reissua ja joskus enemmänkin ja hengissä ollaan ilman läheltä piti -tilanteita. Ei minua kiehdo vapaalaskussa tai sukeltamisessa vaarallisuus, mutta ei mikään muu valitettavasti tunnu niin mahtavalta kuin mitä sukeltaminen tai vuorille kiipeäminen ja puuterilla alas laskeminen tuntuu. Tiedostan vallan mainiosti esimerkiksi sukeltaessa 35 metrissä että jos jotain tapahtuu en pääse välttämättä hengissä pinnalle, mutta siksi riskit minimoidaan. Sama homma vapaalaskiessa, riskit minimiin mutta ei siitä riskitöntä saa siltikään. Ja pimeässä lasketaan ihan Suomessakin otsalampun kanssa, ei sinänsä mitään outoa siinä että laskivat Mustikkatunturilla pimeässä.
Ja sanottava vielä sekin että Suomessa on kuollut enemmän ihmisiä ihan niissä hoidetuissa rinteissä kuin vapaalaskuonnettomuuksissa.
Johtuista tämä vaikka siitä, että hoidetuissa rinteissa laskee pikkasen enemmän porukkaa kun pimeissä tuntureissa?
Ja edelleen enemmän ihmisiä kuolee liikenteessä tai suomalaisiin kansantauteihin, siltikin täällä on vapaalasku leimattu lajiksi jossa on lähes varma kuolema ja typerää riskinottoa. Kehotettu pysymään hoidetuissa rinteissä missä siis kuolee enemmän porukkaa kuin offåreilla. Mutta joo, loogista.
Ei ole kyllä hölmömpää kuin verrata extremelajin riskejä normielämän riskeihin. Joitain riskejä voi välttää, joitain ei.
Jos lähden istumaan pimeällä junaradalle, niin onko sinusta minulla kuitenkin suurempi riski kuolla sydänkohtaukseen?Riskien todennäköisyyttä voi suuresti kasvattaa sillä, mitä pöljää tekee. Kaikkia riskejä ei voi eliminoida, mutta toiset voi. Helposti.
Jokainen meistä kuolee joskus ja todennäköisemmin niihin normaalielämän riskeihin kuin extreme-lajien riskeihin. Itsehän en käytä alkoholia, en polta, olen kasvissyöjä, liikun paljon ja pidän fysiikastani huolta joten olen minimoinut paljon jo riskejä. Voihan sitä toki istua kotona tekemättä mitään koska eihän sitä ikinä tiedä jos vaikka ulkona liukastuu ja lyö päänsä ja kuolee. Minä otan nw pienet riskit mitä harrastuksiin tulee koska mieluummin kuolen tehden mitä rakastan kuin elän peläten riskejä tekemättä mitään. Mutta ilmeisestikään en saa itse päättää mitä riskejä olen valnis ottamaan vaan sinä ja muut täällä päätätte ne ihmisten puolesta.
Koska vaihtoehtojahan on vain kaksi: istua p*rse homeessa himassa pelosta täristen tai elää täysillä ja lasketella lumivyöryn alle säkkipimeässä tunturissa. YOLO vai miten se nyt menikään.
Näin näyttää olevan, kun tätä ketjua lukee. Ja lumivyöryihin tykästyneillä on pelkkiä oikeuksia, ei vastuuta eikä velvollisuuksia, koska äärikokemuksia pitää saada.
No niin palstasoturit, lopettakaas tuo hyödytön keuhkoaminen!
Alue: Aihe vapaa
Vapaalaskua harrastettaisiin lähes päivittäin ja lähes jokainen, siis yhtä paljon kuin liikennettä käytetään, kumpikohan nyt sitten olisi se turvallisempi. Huomaatko vertaat miljoonien ihmisten joka päiväistä liikkumista, vapaa laskun harrastaja määriin ja kertoihin vuodessa.
Ja no kansansairaudet, onko pakko vääntää rautalangasta, etkö ymmärrä itse? Kaikki kuollaan joskus. Mutta yleensä vanhoina, voitko oikeasti verrata sairauksiin kuolleita, nuoriin onnettomuudessa kuolleisiin.
No toki voi sanoa sitten, ettei mitään pelastusoperaatiota olisi edes kannattanut yrittää, uhrit olisivat kumminkin kuolleet pian kansansairauksiin tai liikenteessä.