Noista Norjassa kadonneista suomalaisista

Jokainen saa tietysti tehdä mitä tykkää, mutta jos hankkii lapsia ja jatkaa näitä extremeharrastuksia siitä huolimatta, niin pidän sellaisia vanhempia vastuuttomina. Otetaan tarpeettomia riskejä ja riistetään omilta lapsilta mahdollisuus vanhempiin. Miten joku hetken hurma voi mennä sen edelle että näkee lastensa kasvavan?

Itse en ymmärrä kohua. Jos aikuinen ihminen haluaa harrastaa vaarallista extremeä, niin hän ottaa tietoisen riskin ja tekee päätöksen ihan itse. Hänen oma elämänsähän se on, ei kenenkään muun. Joskus sitten sattuu onnettomuuksia, ei se nyt siinä vaiheessa enää yllätyksenä voi tulla.

Omaisille ikävää tietysti, osanotot heille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minä koe minään sosiaalipornona tai rääpimisenä, että haluaa tietää, millaiset ihmiset menehtyivät tällaisessa onnettomuudessa. Haluan ymmärtää heitä, koska en itse lähtisi missään olosuhteissa viettämään vapaa-aikaani talvisen eräilyn pariin. Katselen uhrien some-tilejä ja pyrin kuvittelemaan, millainen heidän intohimonsa oli. Siihen minulla on oikeus, koska heillä on julkiset some-tilit. Jos tämä tekee minusta hyeenan niin olkoon sitten niin.

Mua kiinnostaa myös. Tässä on outoa tuo kahden kaverin eräopas-osaaminen. Yleensä näissä keisseissä kuolee rikkaat sunnuntailaskijat, jotka haluavat harrastaa vain ekstremeä, ja se arkinen harjoittelu ja asioihin perehtyminen, opiskelu, on jäänyt kovin vähäiseksi. Eli ollaan menty raha edellä. Ehkä lesoiltu matkoilla ja extreme-harrastuksilla työympyröissä tai rikkaiden tuttujen kesken. Mun yks entinen toimari joskus puhui näistä asioista kahden kesken, hän kadehti kuinka minulla oli aikaa harrastaa ja treenata vaikeaa lajia, eli tehdä pohjatyötä. Tässä taisi olla nyt jotain muuta kyseessä.

Sosiaalipornoa parhaimmillaan. Big Brother on loppu. Nyt täytyy tyytyä oikeaan elämään.

En tykkää BB:stä, en katso sitä. Enemmän tässä kiinnostaa ihan faktat, mikä sai osaajat ottamaan ilmeisesti liian ison riskin.

Yksi saa kicksit suklaansyömisestä ja toinen puolestaan vapaalaskemisesta. Me ihmiset olemme erilaisia ja sen vuoksi on vaikeaa välillä ymmärtää toisiamme.

Vierailija kirjoitti:

Itse en ymmärrä kohua. Jos aikuinen ihminen haluaa harrastaa vaarallista extremeä, niin hän ottaa tietoisen riskin ja tekee päätöksen ihan itse. Hänen oma elämänsähän se on, ei kenenkään muun. Joskus sitten sattuu onnettomuuksia, ei se nyt siinä vaiheessa enää yllätyksenä voi tulla.

Omaisille ikävää tietysti, osanotot heille.

Ne ikävät jälkiseuraukset eivät ole pelkästään omia valintoja ja päätöksiä koskeva asia. Ihmisten pitäisi osata ajatella hetken hurmiota pidemmälle ja ottaa huomioon myös se, mitä omille omaisilleen aiheuttaa. Melko itsekästä ajattelua.

Onkohan tuo lumivyöryriskiluokitus 1-5 enää ajantasainen?

Sääilmiöt ovat muuttuneet tällä vuosituhannella aikalailla. Lunta ei välillä ole lainkaan, välillä tulee useita kymmeniä senttejä kerralla. Pakkaskaudet on pitkiä ilman välillä lunta tiivistäviä suojakelejä. Oletteko huomanneet, miten usein tänä talvena on satanut alijäätynyttä vettä pakkaskeleillä?

Kaikilla näillä on vaikutusta siihen, kuinka lumi kerrostuu.

Ehkä tarvittaisiin uusia malleja lumivyöryvaaran "ennustamiseen"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiukutelkaa ja puikaa nyrkkiä senkun haluatte, jotkut ihmiset haluavat silti äärikokemuksia, eikä tämä surullinen tapaus muuta asiaa.

Surullinen? Eikös he saaneet äärikokemuksen, jos minkä? Ja hirmu onnellisina kuolivat, vai mitä?

Tuskin kukaan kuolee onnellisena? He tiesivät riskit ja lähtivät silti. Teidän paasaamisenne täällä ei vaikuta mihinkään.

Tässä ketjussa on ainakin pariin otteeseen vakuutettu, että vapaalaskijat kuolevat ainakin onnellisina. Itse kyllä aika vahvasti epäilen, ainakin jos henki ei lähde välittömästi vaan vasta vartin päästä tukehtumalla. Ei ole kovin onnellinen tunne siinä, luulen. Ja ne on pitkiä minuutteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiukutelkaa ja puikaa nyrkkiä senkun haluatte, jotkut ihmiset haluavat silti äärikokemuksia, eikä tämä surullinen tapaus muuta asiaa.

Surullinen? Eikös he saaneet äärikokemuksen, jos minkä? Ja hirmu onnellisina kuolivat, vai mitä?

Tuskin kukaan kuolee onnellisena? He tiesivät riskit ja lähtivät silti. Teidän paasaamisenne täällä ei vaikuta mihinkään.

Tässä ketjussa on ainakin pariin otteeseen vakuutettu, että vapaalaskijat kuolevat ainakin onnellisina. Itse kyllä aika vahvasti epäilen, ainakin jos henki ei lähde välittömästi vaan vasta vartin päästä tukehtumalla. Ei ole kovin onnellinen tunne siinä, luulen. Ja ne on pitkiä minuutteja.

Kuolevat tajuttomana. Harva kuoleee tukehtumiseen vaan siihen lumivyöryn joka katkaisee niskan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä vapaalaskusta off-reiteillä tekee niin paljon nautinnollisemman kuin turvallisemmilla laskettelukeskuksen merkityillä reiteillä? Sekö, että noista hoidetuista rinteistä aurataan/tasotetaan liika lumi pois? Vai se, että jännitys puuttuu? Vaikuttaako lumen määrä/tuoreus/pehmeys? Miltä vapaalasku parhaimmillaan tuntuu? Yritän vain ymmärtää onko se nautinto niin suuri, että haluaa silti vaarantaa oman hengen ja terveyden? Jos tulee lumivyöry tai törmää lumen alla olevaan kivenmurikkaan tai tipahtaa jonnekin vuoren railoon. Miksei lasku hiihtokeskuksen rinteessä tuo nautintoa?

Koskemattomalla puterilla laskemista ja rinteessä laskemista ei voi edes vertailla. Vähän sama kuin ihmettelisi miksi joku ui meressä kun on uimahalli, miksi maastopyöräillå kaupunkipyöräilyn sijaan, miksi sukeltaa kun voi katsoa videoita YouTubesta jne. Ei sitä pysty selittämään ihmiselle jolle koko elämä on riskien minimoimista. Tosiasiassa vapaalasku ei todellakaan ole mikään kamikaze-laji, olen harrastanut ko. Lajia 15 vuotta käyden vuosittain 3-4 reissua ulkomaille ja 5-7 kotimaan reissua ja joskus enemmänkin ja hengissä ollaan ilman läheltä piti -tilanteita. Ei minua kiehdo vapaalaskussa tai sukeltamisessa vaarallisuus, mutta ei mikään muu valitettavasti tunnu niin mahtavalta kuin mitä sukeltaminen tai vuorille kiipeäminen ja puuterilla alas laskeminen tuntuu. Tiedostan vallan mainiosti esimerkiksi sukeltaessa 35 metrissä että jos jotain tapahtuu en pääse välttämättä hengissä pinnalle, mutta siksi riskit minimoidaan. Sama homma vapaalaskiessa, riskit minimiin mutta ei siitä riskitöntä saa siltikään. Ja pimeässä lasketaan ihan Suomessakin otsalampun kanssa, ei sinänsä mitään outoa siinä että laskivat Mustikkatunturilla pimeässä.

Ja sanottava vielä sekin että Suomessa on kuollut enemmän ihmisiä ihan niissä hoidetuissa rinteissä kuin vapaalaskuonnettomuuksissa.

Johtuista tämä vaikka siitä, että hoidetuissa rinteissa laskee pikkasen enemmän porukkaa kun pimeissä tuntureissa?

Ja edelleen enemmän ihmisiä kuolee liikenteessä tai suomalaisiin kansantauteihin, siltikin täällä on vapaalasku leimattu lajiksi jossa on lähes varma kuolema ja typerää riskinottoa. Kehotettu pysymään hoidetuissa rinteissä missä siis kuolee enemmän porukkaa kuin offåreilla. Mutta joo, loogista.

Vapaalaskua harrastettaisiin lähes päivittäin ja lähes jokainen, siis yhtä paljon kuin liikennettä käytetään, kumpikohan nyt sitten olisi se turvallisempi. Huomaatko vertaat miljoonien ihmisten joka päiväistä liikkumista, vapaa laskun harrastaja määriin ja kertoihin vuodessa.

Ja no kansansairaudet, onko pakko vääntää rautalangasta, etkö ymmärrä itse? Kaikki kuollaan joskus. Mutta yleensä vanhoina, voitko oikeasti verrata sairauksiin kuolleita, nuoriin onnettomuudessa kuolleisiin.

No toki voi sanoa sitten, ettei mitään pelastusoperaatiota olisi edes kannattanut yrittää, uhrit olisivat kumminkin kuolleet pian kansansairauksiin tai liikenteessä.

Haluat näemmä tahallaan ymmärtää väärin, minä en vertaile missään tapauksessa näitä riskejä keskenään muuta kuin siten että elämässä on aina riskejä vaikka kuinka yrittäisi niitä välttää, joten on älytöntä että tämäkin ketju on kerännyt hirveän määrän harrastuksen tuomitsevia koska se on riskialtista. Ehkä sunkin kannattis joskus harrastaa jotain mikä tekee sut onnelliseksi, aggressiivisen väärinymmärtämisen sijaan.

Ja mitä tulee näihin pelastuskuluihin, niin mikähän esimerkiksi olisi Lyngenin taloudellinen tilanne ilman vapaalaskuturisteja? Kyllä vapaalaskijat tuovat todella paljon rahaa esimerkiksi Alpeilla ja Pohjois-Norjassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tätä uutisointia seuratessa tulee mieleen, onko riskinotto aina pelkkä yksityisasia ja onko oikeudenmukaista, että muut joutuvat maksajiksi tällaisten riskinottojen pelastusoperaatioissa. Iltalehden jutun mukaan aluella tulee pilkkopimeää jo kahdelta iltapäivällä. Minkä ihmeen takia he ovat tuonne lähteneet. Ei voi käsittää.

Niillä on kyllä ollut otsalamput ja luultavasti muitakin valonlähteitä mukana. Olihan heillä myös piipparit (paikannus) ja hätäraketit, eli ihan asiallinen varustautuminen vyöryn varalta. Nyt vaan oli huonoa tuuria.

Päivänvalon aikaan täytyy laskea jos on laskeakseen. Ei pimeellä ja otsalamput ei niin paljon valaise. Sitä ennen ottaa selville säätila ja onko varoituksia . Omalla riskillä laskee. Nää oli varmaan sinkkuja ts lapsettomia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiukutelkaa ja puikaa nyrkkiä senkun haluatte, jotkut ihmiset haluavat silti äärikokemuksia, eikä tämä surullinen tapaus muuta asiaa.

Surullinen? Eikös he saaneet äärikokemuksen, jos minkä? Ja hirmu onnellisina kuolivat, vai mitä?

Tuskin kukaan kuolee onnellisena? He tiesivät riskit ja lähtivät silti. Teidän paasaamisenne täällä ei vaikuta mihinkään.

Tässä ketjussa on ainakin pariin otteeseen vakuutettu, että vapaalaskijat kuolevat ainakin onnellisina. Itse kyllä aika vahvasti epäilen, ainakin jos henki ei lähde välittömästi vaan vasta vartin päästä tukehtumalla. Ei ole kovin onnellinen tunne siinä, luulen. Ja ne on pitkiä minuutteja.

Kuolevat tajuttomana. Harva kuoleee tukehtumiseen vaan siihen lumivyöryn joka katkaisee niskan.

Ei taida pitää paikkaansa.

"Statistics show that 93 percent of avalanche victims survive if dug out within 15 minutes. Then the survival rates drop fast. After 45 minutes, only 20 to 30 percent of victims are alive. After two hours, very few people survive."

Lumivyöryä ei voi ihminen hiihtää pakoon. Pitäisi yrittää hiihtää syrjään. Jotkut vyöryt voi kuulla ennakolta - Pang!" -  ja tajuta sen suunnan. Jotkut muut lähtevät vaan sillein hissukseen. Ihan niinkuin pieni narahdus ensin ja vähitellen on koko massa liikkeessä. Sitten pitäisi yrittåaåa tehdä sellaisia uimaliikkeitä, pysyä pinnalla ja suojata kasvot jotta jäisi jotain happirakoa ja sitten  - jos selvisi siihen asti niin pitää yrittää sylkäistä lumeen ja miettiä mihin suuntaan se sylki valuu ja kaivaa päinpastaiseen suuntaan jos on mahiksia kaivamiseen. Harvoilla on, koska sinne on niinkuin betoniin valettu.

T. Asun myös Norjassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiukutelkaa ja puikaa nyrkkiä senkun haluatte, jotkut ihmiset haluavat silti äärikokemuksia, eikä tämä surullinen tapaus muuta asiaa.

Surullinen? Eikös he saaneet äärikokemuksen, jos minkä? Ja hirmu onnellisina kuolivat, vai mitä?

Tuskin kukaan kuolee onnellisena? He tiesivät riskit ja lähtivät silti. Teidän paasaamisenne täällä ei vaikuta mihinkään.

Tässä ketjussa on ainakin pariin otteeseen vakuutettu, että vapaalaskijat kuolevat ainakin onnellisina. Itse kyllä aika vahvasti epäilen, ainakin jos henki ei lähde välittömästi vaan vasta vartin päästä tukehtumalla. Ei ole kovin onnellinen tunne siinä, luulen. Ja ne on pitkiä minuutteja.

Kuolevat tajuttomana. Harva kuoleee tukehtumiseen vaan siihen lumivyöryn joka katkaisee niskan.

On kyllä yksi pahimmista painajaisista, mitä voi kuvitella, olla hengissä paksujen lumimassojen alla, eikä kukaan tule.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä vapaalaskusta off-reiteillä tekee niin paljon nautinnollisemman kuin turvallisemmilla laskettelukeskuksen merkityillä reiteillä? Sekö, että noista hoidetuista rinteistä aurataan/tasotetaan liika lumi pois? Vai se, että jännitys puuttuu? Vaikuttaako lumen määrä/tuoreus/pehmeys? Miltä vapaalasku parhaimmillaan tuntuu? Yritän vain ymmärtää onko se nautinto niin suuri, että haluaa silti vaarantaa oman hengen ja terveyden? Jos tulee lumivyöry tai törmää lumen alla olevaan kivenmurikkaan tai tipahtaa jonnekin vuoren railoon. Miksei lasku hiihtokeskuksen rinteessä tuo nautintoa?

Koskemattomalla puterilla laskemista ja rinteessä laskemista ei voi edes vertailla. Vähän sama kuin ihmettelisi miksi joku ui meressä kun on uimahalli, miksi maastopyöräillå kaupunkipyöräilyn sijaan, miksi sukeltaa kun voi katsoa videoita YouTubesta jne. Ei sitä pysty selittämään ihmiselle jolle koko elämä on riskien minimoimista. Tosiasiassa vapaalasku ei todellakaan ole mikään kamikaze-laji, olen harrastanut ko. Lajia 15 vuotta käyden vuosittain 3-4 reissua ulkomaille ja 5-7 kotimaan reissua ja joskus enemmänkin ja hengissä ollaan ilman läheltä piti -tilanteita. Ei minua kiehdo vapaalaskussa tai sukeltamisessa vaarallisuus, mutta ei mikään muu valitettavasti tunnu niin mahtavalta kuin mitä sukeltaminen tai vuorille kiipeäminen ja puuterilla alas laskeminen tuntuu. Tiedostan vallan mainiosti esimerkiksi sukeltaessa 35 metrissä että jos jotain tapahtuu en pääse välttämättä hengissä pinnalle, mutta siksi riskit minimoidaan. Sama homma vapaalaskiessa, riskit minimiin mutta ei siitä riskitöntä saa siltikään. Ja pimeässä lasketaan ihan Suomessakin otsalampun kanssa, ei sinänsä mitään outoa siinä että laskivat Mustikkatunturilla pimeässä.

Ja sanottava vielä sekin että Suomessa on kuollut enemmän ihmisiä ihan niissä hoidetuissa rinteissä kuin vapaalaskuonnettomuuksissa.

Millä logiikalla on riskien minimointia, että lähdetään vuorelle, jolla on kolmosluokan vyöryvaara "Huomattava, luonnolliset lumivyöryt mahdollisia, ihmisen aiheuttamat todennäköisiä" - ja vielä pimeällä?

Kas kun sinä et kyseistä lajista tai lumivyöryriskeistä näemmä tajua vaikka osasitkin tuon lauseen Googlettaa. Lumivyöryriskit eivät koske koko tunturia/vuorta vaan riskit ovat tietyillä kohdilla, jotka on kaltevuudessaan sopivia. Tuollakin oli menty ihan niitä oikeita nousureittejä, itse en esimerkiksi ole mistään lukenut varmaksi sattuiko vyöry laskiessa vai skinnatessa. On ainoastaan sanottu että suksien jäljet johtivat vyöryyn. Pimeällä ei ole juuri mitään tekemistä riskien kanssa, siellä käytetään sen verta tehokkaita otsalamppuja että on sama onko pilkkopimeää.

Joku tänne jo kirjoittelikin ettei 1 ja 2 riskeillä ole käytännössä kunnolla tuoretta lunta. Viereisellä rinteellä laskenut ihminen oli antanut lehdelle haastattelun että keli oli hyvå keskiviikkona.

Aivan sama onko menty oikeita reittejä tai oliko hyvä keli. Nyt on joka tapauksessa neljä vainajaa. Neljä täysin turhaa kuolemaa.

Ja saanen kysyä miten tämä sinun p*rsettäsi kutittaa? Onko tämä nyt aiheuttanut sinulle kuinka paljon vaivaa ja voitko vielä kertoa miten? Käytkö samalla innolla paasaamassa vaikkapa alkoholin aiheuttamiin liitännäissairauksiin kuolevien omaisille?

Jossain luki, että ruotsalainen joka hälytti apua oli 1000 metrin korkeudessa. Jossain taas luki, että lumivyöry oli 500-700 metriä pitkä ja 300 metriä leveä. Jos vuori on n. 1400 metriä korkea, niin tällöin lumivyöry on ulottunut n. 700-900 metrin korkeuteen. Onkohan tuo ruotsalainen ollut leveyssuunnassa syrjässä lumivyörystä vai onkohan ehtinyt laskea lumivyöryn alta pois....

Vierailija kirjoitti:

Lumivyöryä ei voi ihminen hiihtää pakoon. Pitäisi yrittää hiihtää syrjään. Jotkut vyöryt voi kuulla ennakolta - Pang!" -  ja tajuta sen suunnan. Jotkut muut lähtevät vaan sillein hissukseen. Ihan niinkuin pieni narahdus ensin ja vähitellen on koko massa liikkeessä. Sitten pitäisi yrittåaåa tehdä sellaisia uimaliikkeitä, pysyä pinnalla ja suojata kasvot jotta jäisi jotain happirakoa ja sitten  - jos selvisi siihen asti niin pitää yrittää sylkäistä lumeen ja miettiä mihin suuntaan se sylki valuu ja kaivaa päinpastaiseen suuntaan jos on mahiksia kaivamiseen. Harvoilla on, koska sinne on niinkuin betoniin valettu.

T. Asun myös Norjassa.

Youtubessa on video 1990-luvulla suomalaiselle ja Suomessa tapahtuneesta lumivyörytapauksesta. Hän selvisi hengissä ja kertoo tapauksesta itse. Kaverit kaivoivat ylös. Silloin ei ollut piippareita. Päällä oli puolitoista metriä lunta. Hän oli kokeillut tuota sylkitemppua, josta tajusi olevansa pystyasennossa pää ylöspäin, koska sylki valui suoraan alas. Eli lumivyöryssä oli tullut valtava määrä lunta. Varpaita pystyi heiluttamaan kengissä ja sormia hanskoissa mutta raajoja ja kehoa ei mitenkään, koska lumi oli pakkautunut tiiviisti ympärille. Karmea tilanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä vapaalaskusta off-reiteillä tekee niin paljon nautinnollisemman kuin turvallisemmilla laskettelukeskuksen merkityillä reiteillä? Sekö, että noista hoidetuista rinteistä aurataan/tasotetaan liika lumi pois? Vai se, että jännitys puuttuu? Vaikuttaako lumen määrä/tuoreus/pehmeys? Miltä vapaalasku parhaimmillaan tuntuu? Yritän vain ymmärtää onko se nautinto niin suuri, että haluaa silti vaarantaa oman hengen ja terveyden? Jos tulee lumivyöry tai törmää lumen alla olevaan kivenmurikkaan tai tipahtaa jonnekin vuoren railoon. Miksei lasku hiihtokeskuksen rinteessä tuo nautintoa?

Koskemattomalla puterilla laskemista ja rinteessä laskemista ei voi edes vertailla. Vähän sama kuin ihmettelisi miksi joku ui meressä kun on uimahalli, miksi maastopyöräillå kaupunkipyöräilyn sijaan, miksi sukeltaa kun voi katsoa videoita YouTubesta jne. Ei sitä pysty selittämään ihmiselle jolle koko elämä on riskien minimoimista. Tosiasiassa vapaalasku ei todellakaan ole mikään kamikaze-laji, olen harrastanut ko. Lajia 15 vuotta käyden vuosittain 3-4 reissua ulkomaille ja 5-7 kotimaan reissua ja joskus enemmänkin ja hengissä ollaan ilman läheltä piti -tilanteita. Ei minua kiehdo vapaalaskussa tai sukeltamisessa vaarallisuus, mutta ei mikään muu valitettavasti tunnu niin mahtavalta kuin mitä sukeltaminen tai vuorille kiipeäminen ja puuterilla alas laskeminen tuntuu. Tiedostan vallan mainiosti esimerkiksi sukeltaessa 35 metrissä että jos jotain tapahtuu en pääse välttämättä hengissä pinnalle, mutta siksi riskit minimoidaan. Sama homma vapaalaskiessa, riskit minimiin mutta ei siitä riskitöntä saa siltikään. Ja pimeässä lasketaan ihan Suomessakin otsalampun kanssa, ei sinänsä mitään outoa siinä että laskivat Mustikkatunturilla pimeässä.

Ja sanottava vielä sekin että Suomessa on kuollut enemmän ihmisiä ihan niissä hoidetuissa rinteissä kuin vapaalaskuonnettomuuksissa.

Johtuista tämä vaikka siitä, että hoidetuissa rinteissa laskee pikkasen enemmän porukkaa kun pimeissä tuntureissa?

Ja edelleen enemmän ihmisiä kuolee liikenteessä tai suomalaisiin kansantauteihin, siltikin täällä on vapaalasku leimattu lajiksi jossa on lähes varma kuolema ja typerää riskinottoa. Kehotettu pysymään hoidetuissa rinteissä missä siis kuolee enemmän porukkaa kuin offåreilla. Mutta joo, loogista.

Ei ole kyllä hölmömpää kuin verrata extremelajin riskejä normielämän riskeihin. Joitain riskejä voi välttää, joitain ei.

Jos lähden istumaan pimeällä junaradalle, niin onko sinusta minulla kuitenkin suurempi riski kuolla sydänkohtaukseen?

Riskien todennäköisyyttä voi suuresti kasvattaa sillä, mitä pöljää tekee. Kaikkia riskejä ei voi eliminoida, mutta toiset voi. Helposti.

Jokainen meistä kuolee joskus ja todennäköisemmin niihin normaalielämän riskeihin kuin extreme-lajien riskeihin. Itsehän en käytä alkoholia, en polta, olen kasvissyöjä, liikun paljon ja pidän fysiikastani huolta joten olen minimoinut paljon jo riskejä. Voihan sitä toki istua kotona tekemättä mitään koska eihän sitä ikinä tiedä jos vaikka ulkona liukastuu ja lyö päänsä ja kuolee. Minä otan nw pienet riskit mitä harrastuksiin tulee koska mieluummin kuolen tehden mitä rakastan kuin elän peläten riskejä tekemättä mitään. Mutta ilmeisestikään en saa itse päättää mitä riskejä olen valnis ottamaan vaan sinä ja muut täällä päätätte ne ihmisten puolesta.

Koska vaihtoehtojahan on vain kaksi: istua p*rse homeessa himassa pelosta täristen tai elää täysillä ja lasketella lumivyöryn alle säkkipimeässä tunturissa. YOLO vai miten se nyt menikään.

V*tun id-iootti kun se vapaalasku ei edes ole mikään helvetin vaarallinen laji. Tälläkin hetkellä maailmalla on kymmeniä suomalaisia vapaalaskijoita laskemassa offareita, mutta koska nyt kuoli 3 ihmistä niin te urpot olette päättäneet muka tietävänne jotain lajin riskeistä. Antaa olla, tämä ketju on täynnä katkeria id-iootteja.

mitä ajan ja rahan hukkaa.

nämä kyseiset ihmiset on menneet tieten tahtoen tonne vuorille, tietäen riskit.

Nekin etsintöihin menneet rahat ja mediahuomio ois ollu parempi suunnata ajankohtaisiin asioihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä vapaalaskusta off-reiteillä tekee niin paljon nautinnollisemman kuin turvallisemmilla laskettelukeskuksen merkityillä reiteillä? Sekö, että noista hoidetuista rinteistä aurataan/tasotetaan liika lumi pois? Vai se, että jännitys puuttuu? Vaikuttaako lumen määrä/tuoreus/pehmeys? Miltä vapaalasku parhaimmillaan tuntuu? Yritän vain ymmärtää onko se nautinto niin suuri, että haluaa silti vaarantaa oman hengen ja terveyden? Jos tulee lumivyöry tai törmää lumen alla olevaan kivenmurikkaan tai tipahtaa jonnekin vuoren railoon. Miksei lasku hiihtokeskuksen rinteessä tuo nautintoa?

Koskemattomalla puterilla laskemista ja rinteessä laskemista ei voi edes vertailla. Vähän sama kuin ihmettelisi miksi joku ui meressä kun on uimahalli, miksi maastopyöräillå kaupunkipyöräilyn sijaan, miksi sukeltaa kun voi katsoa videoita YouTubesta jne. Ei sitä pysty selittämään ihmiselle jolle koko elämä on riskien minimoimista. Tosiasiassa vapaalasku ei todellakaan ole mikään kamikaze-laji, olen harrastanut ko. Lajia 15 vuotta käyden vuosittain 3-4 reissua ulkomaille ja 5-7 kotimaan reissua ja joskus enemmänkin ja hengissä ollaan ilman läheltä piti -tilanteita. Ei minua kiehdo vapaalaskussa tai sukeltamisessa vaarallisuus, mutta ei mikään muu valitettavasti tunnu niin mahtavalta kuin mitä sukeltaminen tai vuorille kiipeäminen ja puuterilla alas laskeminen tuntuu. Tiedostan vallan mainiosti esimerkiksi sukeltaessa 35 metrissä että jos jotain tapahtuu en pääse välttämättä hengissä pinnalle, mutta siksi riskit minimoidaan. Sama homma vapaalaskiessa, riskit minimiin mutta ei siitä riskitöntä saa siltikään. Ja pimeässä lasketaan ihan Suomessakin otsalampun kanssa, ei sinänsä mitään outoa siinä että laskivat Mustikkatunturilla pimeässä.

Ja sanottava vielä sekin että Suomessa on kuollut enemmän ihmisiä ihan niissä hoidetuissa rinteissä kuin vapaalaskuonnettomuuksissa.

Johtuista tämä vaikka siitä, että hoidetuissa rinteissa laskee pikkasen enemmän porukkaa kun pimeissä tuntureissa?

Ja edelleen enemmän ihmisiä kuolee liikenteessä tai suomalaisiin kansantauteihin, siltikin täällä on vapaalasku leimattu lajiksi jossa on lähes varma kuolema ja typerää riskinottoa. Kehotettu pysymään hoidetuissa rinteissä missä siis kuolee enemmän porukkaa kuin offåreilla. Mutta joo, loogista.

Ei ole kyllä hölmömpää kuin verrata extremelajin riskejä normielämän riskeihin. Joitain riskejä voi välttää, joitain ei.

Jos lähden istumaan pimeällä junaradalle, niin onko sinusta minulla kuitenkin suurempi riski kuolla sydänkohtaukseen?

Riskien todennäköisyyttä voi suuresti kasvattaa sillä, mitä pöljää tekee. Kaikkia riskejä ei voi eliminoida, mutta toiset voi. Helposti.

Jokainen meistä kuolee joskus ja todennäköisemmin niihin normaalielämän riskeihin kuin extreme-lajien riskeihin. Itsehän en käytä alkoholia, en polta, olen kasvissyöjä, liikun paljon ja pidän fysiikastani huolta joten olen minimoinut paljon jo riskejä. Voihan sitä toki istua kotona tekemättä mitään koska eihän sitä ikinä tiedä jos vaikka ulkona liukastuu ja lyö päänsä ja kuolee. Minä otan nw pienet riskit mitä harrastuksiin tulee koska mieluummin kuolen tehden mitä rakastan kuin elän peläten riskejä tekemättä mitään. Mutta ilmeisestikään en saa itse päättää mitä riskejä olen valnis ottamaan vaan sinä ja muut täällä päätätte ne ihmisten puolesta.

Koska vaihtoehtojahan on vain kaksi: istua p*rse homeessa himassa pelosta täristen tai elää täysillä ja lasketella lumivyöryn alle säkkipimeässä tunturissa. YOLO vai miten se nyt menikään.

V*tun id-iootti kun se vapaalasku ei edes ole mikään helvetin vaarallinen laji. Tälläkin hetkellä maailmalla on kymmeniä suomalaisia vapaalaskijoita laskemassa offareita, mutta koska nyt kuoli 3 ihmistä niin te urpot olette päättäneet muka tietävänne jotain lajin riskeistä. Antaa olla, tämä ketju on täynnä katkeria id-iootteja.

Eikö ruotsalainen ole ihminen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä vapaalaskusta off-reiteillä tekee niin paljon nautinnollisemman kuin turvallisemmilla laskettelukeskuksen merkityillä reiteillä? Sekö, että noista hoidetuista rinteistä aurataan/tasotetaan liika lumi pois? Vai se, että jännitys puuttuu? Vaikuttaako lumen määrä/tuoreus/pehmeys? Miltä vapaalasku parhaimmillaan tuntuu? Yritän vain ymmärtää onko se nautinto niin suuri, että haluaa silti vaarantaa oman hengen ja terveyden? Jos tulee lumivyöry tai törmää lumen alla olevaan kivenmurikkaan tai tipahtaa jonnekin vuoren railoon. Miksei lasku hiihtokeskuksen rinteessä tuo nautintoa?

Koskemattomalla puterilla laskemista ja rinteessä laskemista ei voi edes vertailla. Vähän sama kuin ihmettelisi miksi joku ui meressä kun on uimahalli, miksi maastopyöräillå kaupunkipyöräilyn sijaan, miksi sukeltaa kun voi katsoa videoita YouTubesta jne. Ei sitä pysty selittämään ihmiselle jolle koko elämä on riskien minimoimista. Tosiasiassa vapaalasku ei todellakaan ole mikään kamikaze-laji, olen harrastanut ko. Lajia 15 vuotta käyden vuosittain 3-4 reissua ulkomaille ja 5-7 kotimaan reissua ja joskus enemmänkin ja hengissä ollaan ilman läheltä piti -tilanteita. Ei minua kiehdo vapaalaskussa tai sukeltamisessa vaarallisuus, mutta ei mikään muu valitettavasti tunnu niin mahtavalta kuin mitä sukeltaminen tai vuorille kiipeäminen ja puuterilla alas laskeminen tuntuu. Tiedostan vallan mainiosti esimerkiksi sukeltaessa 35 metrissä että jos jotain tapahtuu en pääse välttämättä hengissä pinnalle, mutta siksi riskit minimoidaan. Sama homma vapaalaskiessa, riskit minimiin mutta ei siitä riskitöntä saa siltikään. Ja pimeässä lasketaan ihan Suomessakin otsalampun kanssa, ei sinänsä mitään outoa siinä että laskivat Mustikkatunturilla pimeässä.

Ja sanottava vielä sekin että Suomessa on kuollut enemmän ihmisiä ihan niissä hoidetuissa rinteissä kuin vapaalaskuonnettomuuksissa.

Johtuista tämä vaikka siitä, että hoidetuissa rinteissa laskee pikkasen enemmän porukkaa kun pimeissä tuntureissa?

Ja edelleen enemmän ihmisiä kuolee liikenteessä tai suomalaisiin kansantauteihin, siltikin täällä on vapaalasku leimattu lajiksi jossa on lähes varma kuolema ja typerää riskinottoa. Kehotettu pysymään hoidetuissa rinteissä missä siis kuolee enemmän porukkaa kuin offåreilla. Mutta joo, loogista.

Ei ole kyllä hölmömpää kuin verrata extremelajin riskejä normielämän riskeihin. Joitain riskejä voi välttää, joitain ei.

Jos lähden istumaan pimeällä junaradalle, niin onko sinusta minulla kuitenkin suurempi riski kuolla sydänkohtaukseen?

Riskien todennäköisyyttä voi suuresti kasvattaa sillä, mitä pöljää tekee. Kaikkia riskejä ei voi eliminoida, mutta toiset voi. Helposti.

Jokainen meistä kuolee joskus ja todennäköisemmin niihin normaalielämän riskeihin kuin extreme-lajien riskeihin. Itsehän en käytä alkoholia, en polta, olen kasvissyöjä, liikun paljon ja pidän fysiikastani huolta joten olen minimoinut paljon jo riskejä. Voihan sitä toki istua kotona tekemättä mitään koska eihän sitä ikinä tiedä jos vaikka ulkona liukastuu ja lyö päänsä ja kuolee. Minä otan nw pienet riskit mitä harrastuksiin tulee koska mieluummin kuolen tehden mitä rakastan kuin elän peläten riskejä tekemättä mitään. Mutta ilmeisestikään en saa itse päättää mitä riskejä olen valnis ottamaan vaan sinä ja muut täällä päätätte ne ihmisten puolesta.

Koska vaihtoehtojahan on vain kaksi: istua p*rse homeessa himassa pelosta täristen tai elää täysillä ja lasketella lumivyöryn alle säkkipimeässä tunturissa. YOLO vai miten se nyt menikään.

V*tun id-iootti kun se vapaalasku ei edes ole mikään helvetin vaarallinen laji. Tälläkin hetkellä maailmalla on kymmeniä suomalaisia vapaalaskijoita laskemassa offareita, mutta koska nyt kuoli 3 ihmistä niin te urpot olette päättäneet muka tietävänne jotain lajin riskeistä. Antaa olla, tämä ketju on täynnä katkeria id-iootteja.

Neljä niitä oli. Siis kuolleita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä vapaalaskusta off-reiteillä tekee niin paljon nautinnollisemman kuin turvallisemmilla laskettelukeskuksen merkityillä reiteillä? Sekö, että noista hoidetuista rinteistä aurataan/tasotetaan liika lumi pois? Vai se, että jännitys puuttuu? Vaikuttaako lumen määrä/tuoreus/pehmeys? Miltä vapaalasku parhaimmillaan tuntuu? Yritän vain ymmärtää onko se nautinto niin suuri, että haluaa silti vaarantaa oman hengen ja terveyden? Jos tulee lumivyöry tai törmää lumen alla olevaan kivenmurikkaan tai tipahtaa jonnekin vuoren railoon. Miksei lasku hiihtokeskuksen rinteessä tuo nautintoa?

Koskemattomalla puterilla laskemista ja rinteessä laskemista ei voi edes vertailla. Vähän sama kuin ihmettelisi miksi joku ui meressä kun on uimahalli, miksi maastopyöräillå kaupunkipyöräilyn sijaan, miksi sukeltaa kun voi katsoa videoita YouTubesta jne. Ei sitä pysty selittämään ihmiselle jolle koko elämä on riskien minimoimista. Tosiasiassa vapaalasku ei todellakaan ole mikään kamikaze-laji, olen harrastanut ko. Lajia 15 vuotta käyden vuosittain 3-4 reissua ulkomaille ja 5-7 kotimaan reissua ja joskus enemmänkin ja hengissä ollaan ilman läheltä piti -tilanteita. Ei minua kiehdo vapaalaskussa tai sukeltamisessa vaarallisuus, mutta ei mikään muu valitettavasti tunnu niin mahtavalta kuin mitä sukeltaminen tai vuorille kiipeäminen ja puuterilla alas laskeminen tuntuu. Tiedostan vallan mainiosti esimerkiksi sukeltaessa 35 metrissä että jos jotain tapahtuu en pääse välttämättä hengissä pinnalle, mutta siksi riskit minimoidaan. Sama homma vapaalaskiessa, riskit minimiin mutta ei siitä riskitöntä saa siltikään. Ja pimeässä lasketaan ihan Suomessakin otsalampun kanssa, ei sinänsä mitään outoa siinä että laskivat Mustikkatunturilla pimeässä.

Ja sanottava vielä sekin että Suomessa on kuollut enemmän ihmisiä ihan niissä hoidetuissa rinteissä kuin vapaalaskuonnettomuuksissa.

Johtuista tämä vaikka siitä, että hoidetuissa rinteissa laskee pikkasen enemmän porukkaa kun pimeissä tuntureissa?

Ja edelleen enemmän ihmisiä kuolee liikenteessä tai suomalaisiin kansantauteihin, siltikin täällä on vapaalasku leimattu lajiksi jossa on lähes varma kuolema ja typerää riskinottoa. Kehotettu pysymään hoidetuissa rinteissä missä siis kuolee enemmän porukkaa kuin offåreilla. Mutta joo, loogista.

Ei ole kyllä hölmömpää kuin verrata extremelajin riskejä normielämän riskeihin. Joitain riskejä voi välttää, joitain ei.

Jos lähden istumaan pimeällä junaradalle, niin onko sinusta minulla kuitenkin suurempi riski kuolla sydänkohtaukseen?

Riskien todennäköisyyttä voi suuresti kasvattaa sillä, mitä pöljää tekee. Kaikkia riskejä ei voi eliminoida, mutta toiset voi. Helposti.

Jokainen meistä kuolee joskus ja todennäköisemmin niihin normaalielämän riskeihin kuin extreme-lajien riskeihin. Itsehän en käytä alkoholia, en polta, olen kasvissyöjä, liikun paljon ja pidän fysiikastani huolta joten olen minimoinut paljon jo riskejä. Voihan sitä toki istua kotona tekemättä mitään koska eihän sitä ikinä tiedä jos vaikka ulkona liukastuu ja lyö päänsä ja kuolee. Minä otan nw pienet riskit mitä harrastuksiin tulee koska mieluummin kuolen tehden mitä rakastan kuin elän peläten riskejä tekemättä mitään. Mutta ilmeisestikään en saa itse päättää mitä riskejä olen valnis ottamaan vaan sinä ja muut täällä päätätte ne ihmisten puolesta.

Koska vaihtoehtojahan on vain kaksi: istua p*rse homeessa himassa pelosta täristen tai elää täysillä ja lasketella lumivyöryn alle säkkipimeässä tunturissa. YOLO vai miten se nyt menikään.

V*tun id-iootti kun se vapaalasku ei edes ole mikään helvetin vaarallinen laji. Tälläkin hetkellä maailmalla on kymmeniä suomalaisia vapaalaskijoita laskemassa offareita, mutta koska nyt kuoli 3 ihmistä niin te urpot olette päättäneet muka tietävänne jotain lajin riskeistä. Antaa olla, tämä ketju on täynnä katkeria id-iootteja.

Paljonkos luulet olevan tällä hetkellä vaikka suomalaisia murtomaahiihtäjiä hiihtämässä, ja moniko heistä kuolee hiihtoon liittyvien riskien takia yhden päivän aikana?