Miksi lääkärit ei nykyään halua hoitaa yhtään mitään? Kysyn ihan tosissani, ihan normaalina ihmisenä jolla ei ole aikaisemmin ollut mitään lääkäreitä vastaan
Mun on nyt pitänyt 3 kertaa 5 vuoden sisällä etsiä lääkäriä, joka haluaa tutkia vaivaani, kun ensimmäinen ei ole suostunut. Joka kerta on löytynyt hoitoa vaativa ongelma. Sen löytäminen on vaatinut muuta, kuin perusverenkuvan tai muita perustutkimuksia.
Lääkärit tuntuu jo ovella olevan asennoituneen, että turhasta valitat. Kiukkusia vastauksia, tyhmää nokittelua "no jos nyt noin huolissasi olet huoh ja puuh voi että, no kai se sitten pitää tämmöinenkin tutkia.." ja hoidon torppaamista.
Miksi? Mikä siellä on hätänä? Onko teillä joku työssä muuttunut, rahan määrä, potilaiden määrä? Tuntuu ihan kamalalta käydä nykyään lääkärissä, ei ennen näin ollut.
Kommentit (460)
Seurustelin jonkin aikaa lääkärin kanssa, ja aina hän valitti ja vaikeroi iltaisin jos oli joku potilastapaus joka vaati yhtään enemmän paneutumista/selvittelyä.
Joutuu HOITOVASTUUSEEN.
On helpompaa leikkiä vähän tyhmää. Kun ei tosiaankaan tiennyt mitään, ei voinut mitenkään auttaa.
Ainut lääkäri josta on jotain apua on kirurgi. Kaikki muut hoitavat vain oireita tarjoamalla niihin lääkkeitä, joista tulee sivuvaikutuksia joihin määrätään uusia lääkkeitä, ts. lääkkeet eivät paranna tautia eikä ole tarkoituskaan, koska parantunut potilas ei tuota voittoa Big Pharmalle.
Sukulaismies ramppasi pari vuotta työterveydessä hengenahdistusoireiden ja yöyskän takia. Kuuntelivat vaan keuhkoja ja määräsivät astmalääkkeitä, oireet ei helpottaneet mutta mitään muuta ei tutkittu. Sitten parin vuoden päästä sai sydänkohtauksen. Oli pahasti tukkeutuneet päävaltimot sydämessä. Puoli tuntia hapetta, ei meinannut herätä koomasta, laittoivat saattohoitoon, jossa tapahtui ihme ja tuli tajuihinsa. Työkyky ei enää palautunut, joutui hoitokotiin, paha dementia.
Vähällä vaivalla olisi saanut selville että vika oli alunperinkin sydämessä, ei keuhkoissa. Hoitovirhe!
Täällä moni puhuu hoito virheestä ei ole hoito virhe, jos hoidetaan sairautta joka osoittautuu muuksi tai se ettei tutkita. Hoito virhe on tahallinen huolimattomuus tai virhe sairauden hoidossa joka lääkärin pitäisi osata ottaa huomioon ja potilas menehtyy sen takia. Eli virhe on käytännössä aina vain silloin, jos diagnoosi on väärä, mutta hoito väärän diagnoosin mukainen ja se aiheuttaa vammautumisen tai kuoleman tai hoitamatta jättäminen sellaisessa hengenvaarallisessa tilanteessa. Siksi olisi parempi, että olisi olemassa hoito-ohje jonka mukaan tietyillä oireilla AINA pois suljetaan tietyt sairaudet vakavat sellaiset . Enkä tarkoita tällä sitä, että joka ikisen päänsärky potilaan kohdalla esimerkiksi otetaan ct tai mangeetti, vaan että otetaan seurantaan, jos yleisvointi on huono.
Siis eihän potilaan yleisvointi ole silloin hyvä, jos ei pysy pystyssä tai voi kävellä ei sellaista potilasta saisi kotiin laittaa.
Sitä paitsi ei lääkärit edes opettele diagnosoimaan missään heille oireet on toissijaisia ja he tuijottavat verikokeiden tuloksia joskus jopa liikaa .
Lääkärit elävät Suomessa kuin pellossa. Kokoneemmat lääkärit pystyvät ja haluavat härskisti puljaamaan että työnteko jää minimiin ja vastavalmistuneet ja erikoistuvat hääräävät sitten stressissä ilman kunnon ammattitaitoa. Heillä on sitten iso kynnys vaivata kokeneita, jotka voivat olla kesämökeillä, golfmaamassa jne. Edellä oleva on siis koko maan kattava tilanne.
Tämä johtuu siitä, että ei ole kunnon johtamista. Johtaja lääkäreitä on, mutta eivät he sitä tehtäväänsä tuloksellisuuden perusteella tee. Tuloksellisuuteen kuuluu siis määrä JA laatu. Lääkäreiden asemaan ei ole oikein haluttu puuttua ja organisaatiotkin ovat sellaisia, että se mahddollistaa aikamoisen rötväämisen. Kalliiksi tulee veronmaksajille. Englantilainen julkisen puolen lääkäri 'käsittelee' 40 potilasta päivässä, meillä 6 tai 7 !!!!!!!
Onneksi keinoäly korvaa puoskarit.
- Migreeni oli "paniikkihäiriö"
- Suun aftat olivat "suun hiivatulehdus" johon hiivalääkkeet :'D Tapahtui yksityisellä
- Hyvin hankalaoireinen ja kivulias munasarjakysta oli "psykosomaattisista syistä johtuva ärtyvän suolen oireyhtymä"
- Selän nikamissa murtumia tapaturman jälkeen, tk:ssa ensin "lihasperäistä se vaan on ja mene fysioterapeutille että saat lihaksia vahvistettua." Kuvauksen jälkeen toinen lääkäri kauhistui ja ei todellakaan mitään jumppaa hetkeen, kuvauksen/hoidon jouduin hoitamaan yksityisellä
- Tulehtunut umppari oli tietenkin vain sitä ärtyvän suolen oireyhtymää, koska kaikki virheellisetkin diagnoosit ovat kannassa loppuelämän. Lopulta vatsakalvo tulehtuneena leikkauksen jälkeen viikko sairaalassa ja sen jälkeen pitkä suoliston kuntouttaminen rajujen antibioottien jäljiltä, joita ei olisi ikinä tarvittu jos olisi heti otettu tosissaan (osasin itse heti epäillä umpparia, ja pidettiin selkeästi vain hermoheikkona luulotautisena)
Ikää nyt 37 vuotta ja edellä olevat tapahtuneet ikävuosina 12-36. Luotto lääkäreihin pyöreä nolla ja suututtaa helvetisti miten surkeaa hoito on Suomessa.
Minusta on nurinkurista se, että lääkärit vähättelee ihmisten omia arvioita vaivoistaan. Sitten taas välillä oikein kysyvät potilaalta, että mitä itse arvelet. Kerron esimerkin.
Keski-ikäistä miestäni oli vaikea saada lääkäriin. Uniapnean oireita oli useampi ja hän on joskus aiemmin sairastanutkin sitä. Kuorsaa, ramppaa öisin vessassa, hikoilee, aamulla särkee päätä, on väsynyt päivisin. Vihdoin hän suostui menemään lääkäriin. Itse oli sanonut syyksi kuorsauksen. Lääkäri oli _kysynyt_ onko hänellä omasta mielestään uniapnea. Tollo mieheni (anteeksi rakas tämä nimitys) vastasi "ei".
Mitään tutkimuksia ei tehty ja käynnin hyöty oli 0. Yksityinen lääkäri, joten maksoikin kivasti. Tuon jälkeen miestä ei saa lääkäriin millään, kun ei siellä mitään tehdä. Mieheni ei siis kieltäytynyt mistään. Lääkäri vaan ei ehdottanut tutkimuksia. Sanoi että huuhtele nenää ja käytä nenäöljyä. 149 euroa, kiitos. Seuraava.
Vierailija kirjoitti:
Lääkärit elävät Suomessa kuin pellossa. Kokoneemmat lääkärit pystyvät ja haluavat härskisti puljaamaan että työnteko jää minimiin ja vastavalmistuneet ja erikoistuvat hääräävät sitten stressissä ilman kunnon ammattitaitoa. Heillä on sitten iso kynnys vaivata kokeneita, jotka voivat olla kesämökeillä, golfmaamassa jne. Edellä oleva on siis koko maan kattava tilanne.
Tämä johtuu siitä, että ei ole kunnon johtamista. Johtaja lääkäreitä on, mutta eivät he sitä tehtäväänsä tuloksellisuuden perusteella tee. Tuloksellisuuteen kuuluu siis määrä JA laatu. Lääkäreiden asemaan ei ole oikein haluttu puuttua ja organisaatiotkin ovat sellaisia, että se mahddollistaa aikamoisen rötväämisen. Kalliiksi tulee veronmaksajille. Englantilainen julkisen puolen lääkäri 'käsittelee' 40 potilasta päivässä, meillä 6 tai 7 !!!!!!!
Britanniassa ei ole uusittu reseptejä etäkontaktien perusteella, joten esimerkiksi verenpainetaudin vuoksi on pitänyt käydä puolivuosittain lääkärissä.
Briteissä on monessa akuutissa vaivassa siirrytty ns. farmaseutin tekemään reseptiin. Vaikkapa lapsen korvakipuun, naisten virtsatietulehdukseen, silmätulehdukseen ja poskiontelotulehdukseen saa avun suoraan apteekista. Farmaseutti haastattelee ja antaa lääkemääräyksen ja toimittaa lääkkeen. Palvelu on ilmainen sikäläiseen julkiseen terveydenhuoltoon oikeutetuille, ja muillekin maksaa vähän eli tyyliin kymmenen puntaa. Tämä olisi hyvä systeemi Suomeenkin.
Lisäksi Briteissä aletaan ensi vuonna (sitä myöten kun saadaan farmaseutteja lisäkoulutettua) siirtymään yhä enenevässä määrin farmaseutin tekemiin lääkeresepteihin. Yksinkertaisiin vaivoihin kuten allergiaoireisiin, masennukseen tai verenpainetautiin reseptit uusitaan ja lääkitykset aloitetaan farmaseutin toimesta. Kyllä, nämä lääkkeitä määräävät farmaseutit koulutetaan samoihin kriteereihin kuin lääkäritkin. Ei, farmaseutit eivät hoida monisairaita vaan potilaalla saa olla vain 1-3 vaivaa (kuten vaikka mainitut allergia + verenpainetauti + masennus). Kyllä, farmaseutit koulutetaan haastattelemaan potilaat, mittaamaan verenpaineet, ja edelleen täytyy tehdä kotona verenpaineen kotiseuranta ja masennustesti. Ja kyllä, farmaseutit osaavat ja saavat määrätä tarvittavat verikokeet ja tulkita niiden tulokset.
Tulevalla muutoksella pyritään saamaan joka seitsemäs lääkärikäynti tekemättä, jotta resurssit riittävät paremmin.
"Onko teillä joku työssä muuttunut, rahan määrä, ?"
Ehdottomasti rahan määrä. Lääkärit voivat pyytää ihan poskettomia summia pienestäkin hommasta. Kyllä siinä helposti alkaa tuntea itsensä kuninkaaksi, eikä työt enää kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Tuloksellisuuteen kuuluu siis määrä JA laatu. Lääkäreiden asemaan ei ole oikein haluttu puuttua ja organisaatiotkin ovat sellaisia, että se mahddollistaa aikamoisen rötväämisen. Kalliiksi tulee veronmaksajille. Englantilainen julkisen puolen lääkäri 'käsittelee' 40 potilasta päivässä, meillä 6 tai 7 !!!!!!!
Suomessa lääkärit tekevät paperitöitä. Terveyskeskuslääkäri viettää vaikkapa tunnin päivässä uusien lääkereseptejä. Britanniassa nämä kaikki potilaat hoidettaisiin vastaanotolla. Suomessa kirjoitetaan myös jäätävä määrä lääkärinlausuntoja ja -todistuksia vaikkapa mihin. Kaikkein eniten tämä rasittaa psykiatriaa. B-lausunnon kirjoittamiseen vaaditaan tunti työaikaa, ja psykiatrin työpäivään saattaa sisältyä kuuden B-lausunnon tekeminen. Lääkärintodistuksia vaaditaan mitä mielenkiintoisimpiin asioihin kuten lapsen kala-allergiasta kouluruokailuun tai lääkärintodistus koulukyydin saamista varten. Viimeksi olemme saaneet lukea, että vanhemmat haluavat lääkäriltä todistuksia jopa siitä, että heidän lapsensa saisi käyttää kännykkää koulupäivän aikana vaikka koulun säännöt sen kieltävät. Siis täysin järjetöntä terveydenhuollon resurssien tuhlausta edes vastailla näihin yhteydenottoihin.
Ystävän Ms-tautia hoidettiin jumpalla ja laihduttamisella vaikka en mä kyllä tajua mistä 60-kiloinen enää laihtuu..
Vasta kun näkö meni ja ambulanssilla sairaalaan,tutkittiin kunnolla ja tuli diagnoosi.
Minulla on nivelreuma. Ennen keskussairaalan yhteydessä oli reumapoli ja kutsu saapui säännöllisesti. Sitten reumapoli lakkautettiin,potilaan pitää itse muistaa varata aika noin kolmen vuoden välein ja hoito tapahtuu terveyskeskuksen yleislääkärillä. Kokemuksia:
- Yksi lääkäri ei uskaltanut pistää kortsonia polveen
- Toinen puhui niin murtaen suomea etten tajunnut mitään
- Kolmas ei halunnut koskea minuun mutta uusi kaikki lääkkeet ja olisi määrännyt mitä vain olisin halunnut.
Ikävöin ammattitaitoa huokuvia reumalääkäreitä joiden kanssa tunsin olevani hyvissä käsissä.
Vierailija kirjoitti:
Mä kävin lääkärissä kun oli kierukka poistettu silloin pari viikkoa sitten ja oli älyttömät kivut alavatsassa, vatsakin kramppaili kun olisin ollut synnytyämässä, joutui välillä kaksinkerroin kävellä,
makean hajusta vuotoa ja koko pirun alakerta ihan turvonnut sisältä...
No lääkäri ei edes istuutunut alas, kuunteli kun kerroin oireet ja virnuili, että sellaista tämä naisten elämä on välillä. Ei tutkinut. Lähetti kotiin vaan. Naislääkäri.Lähdin kotiin itkien, olo oli nöyryytetty. En minä kehdannut vaatia alapäätäni katsomaan.
Menin aamulla yksityiselle, muutama testi ja ultra, paljastui kohtutulehdus ja kahdet antibiootit hoidoksi.
Tämä oli nyt viimeisin.. on kyllä muitakin huonoja kokemuksia, kerta toisensa jälkeen. Ihan vaarallisiakin.
Kai teit ilmoituksen lääkäristä ?
Vierailija kirjoitti:
Mulla on paino tippunut yli 40 kiloa parissa vuodessa ilman syytä. Syön kuin hevonen ja samoja labroja katsotaan. Kasvaimia löydetty mutta ketään ei kiinnosta tutkia niitä.
Kaikki on vaan masennusta jota minulla ei ole edes tai sitten vaan ilman syytä tippuu paino. Ja aiemmin minun kipuja ja oireista sanottiin, että johtuu ylipainosta.. Noh kun laihdun kivut vaan pahenee. Eikun samoja labroja ja samat arvot aina koholla ja lääkkeitä oireisiin, mutta sitä syytä ei vaan löydy . Mulla on varmaan jo yli 100 oire diagnoosia ja kukaan ei osaa yhdistää näitä. Loppuu mun lääkärissä käynti en vaan jaksa enää, kun apua ei saa ja sitä syytä selville. Varmaan viimeistään ruumis huoneella todetaan, että aijaa täähän tauti sillä oli tai pahimmassa tapauksessa syöpä, kun sellaisia oireita on.
Kuulostaa kyllä aika paksulta, että kasvaimia olisi löydetty mutta "ketään ei kiinnosta tutkia niitä".
Minulla oli verivirtsaisuutta ja sain juosta kaikki mahdolliset labrat ja kuvantamiset kunnes todettiin, että hoitokohdetta (kasvainta, syöpää tms.) ei ole ja kehotettiin olemaan yhteydessä jos uusiutuu.
Suonikohjutkin pitää hoidella itse. Tukisukkaa , jumppaa yms. Ei pääse edes verisuonikirurgille . Ultraan eiei... NÄIN SÄÄSTETÄÄN ! - Länsiuusimaa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on nivelreuma. Ennen keskussairaalan yhteydessä oli reumapoli ja kutsu saapui säännöllisesti. Sitten reumapoli lakkautettiin,potilaan pitää itse muistaa varata aika noin kolmen vuoden välein ja hoito tapahtuu terveyskeskuksen yleislääkärillä. Kokemuksia:
- Yksi lääkäri ei uskaltanut pistää kortsonia polveen
- Toinen puhui niin murtaen suomea etten tajunnut mitään
- Kolmas ei halunnut koskea minuun mutta uusi kaikki lääkkeet ja olisi määrännyt mitä vain olisin halunnut.
Ikävöin ammattitaitoa huokuvia reumalääkäreitä joiden kanssa tunsin olevani hyvissä käsissä.
Oireettoman nivelreumapotilaan hoito kuuluu terveyskeskukseen. Kuulostaa ennemminkin siltä, että keskussairaalassa oli vähän liian vähän potilaita, jos siellä pyöriteltiin oireettomia potilaita kontrolleissa. Yhteiskunnan rahojen tuhlausta moinen.
Vierailija kirjoitti:
Suonikohjutkin pitää hoidella itse. Tukisukkaa , jumppaa yms. Ei pääse edes verisuonikirurgille . Ultraan eiei... NÄIN SÄÄSTETÄÄN ! - Länsiuusimaa.
Niinpä. Painonhallinta, liikunta ja tukisukat ovat asianmukaista suonikohjujen itsehoitoa. Vai pitäisikö kirurgin käydä sinun puolesta jumpallakin?
Se on vaan itse perehdyttävä ja tutkittava asiat. Itse löysin oman diagnoosini ysärillä, kun lääkärit eivät löytäneet. Ei ollut googlea, piti kaivaa kirjoista. Harvinainen sairaus jota sairastaa vain 1400 ihmistä Suomessa. Kun kerroin työterveyslääkärille että tämä tauti se on, nauroi vain, ei uskonut. Pääsin sitten erikoislääkäreille tutkimuksiin sairaalaan, ja tämä tauti diagnosoitiin moninaisten tutkimusten avulla.