Lue keskustelun säännöt.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle xxx
20.12.2018 |
Jälleen napsahti lukkoon kaipaajien ketju. Tässä upouusi, olkaatten hyvät!
Kommentit (3899)
Vierailija kirjoitti:
Millainen kuvittelet minun olevan sängyssä?
Rietas :P
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä teitä ärsyttää kaivatussanne?
Ärsyttää se, että jollen olisi tavannut häntä, ajattelisin todennäköisesti yhä olevani naimisissa elämäni naisen kanssa. Hänen myötä tuo tunne on pysyvästi poissa, niin pitkään olen kaivannut. Ei se hänen vikansa ole, mutta tämä tuli mieleen kysymyksestä.
Mulle tuli tästä pahamieli ja huono-omatunto! :( Vaikka tuskin onkaan minulle... Ymmärtääkseni kaivatullani on hyvä parisuhde. Rakastan häntä paljon ja toivon, että hän voisi olla aidosti onnellinen vaikken kuuluisikaan hänen elämäänsä! <3
Miksi sinulla on huono omatunto siitä että kaipaat jotakuta? Et kuitenkaan aiheuta sillä kenellekään mitään vahinkoa jos kaivatullasi on vielä hyvä parisuhde. Ja kyllä hän siinä tapauksessa on varmasti aidosti onnellinekin, hyvä parisuhde on kuitenkin niin tärkeä osa elämää.
Älä suotta ruoski itseäsi pelkistä tunteistasi, joista ei ole kenellekään mitään haittaa! Ne ovat sinun tunteitasi ja sellaisena tosia ja arvokkaitakin.
Vierailija kirjoitti:
Eräästä telkkarimainoksesta muistin ensirakkauteni keskikouluajalta. Ikävöin häntä ja haluaisin tavata nyt vuosien jälkeen. Ja rakastaa. Ja elää yhdessä loppuelämämme.
Hienoa! Juuri näin osuvin tavoin ottaa yhteyttä ja identioida anonyyminä, onnistuu varmasti. Laitetaanko sydämiä💕
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaipausketjun tuottamat maanis-depressiiviset ailahtelut ovat karseita. Vuorokauden sisään voi hekumoida kuinka kaikki merkit täsmäävät ja taatusti se on se oma kaivattu nainen joka kirjoittelee juuri minusta. Sitten tulee realismin romahdus joka jyrää kaiken onnen alleen ja jäljelle jää synkkä yksinäisyys; ei, se ei voi olla. Samat merkit sopivat tuhansiin ja hän olisi kyllä tuonut asian esiin oikeassa elämässä eikä täällä hilluisi.
Täällä hilluva on mitä suurimmalla varmuudella ypöyksin ja toivottomassa tilanteessa. Siksihän tänne on tullutkin. Hakemaan kesken jääneiden asioiden loppuunkäsittelyä itsensä kesken, koska ei ole vaihtoehtoja, tai elättelemään täysin mahdottomia haaveita ja luomaan harhaisia ajatuksia tai vahvistamaan niitä. Mikä kumma meitä ihmisiä ajaa tällaiseen hulluuteen? Muutoin järkeviä otuksia, kykeneviä itsestään huolehtimaan.
Miksi niin hieno ja iloinen asia kuin rakkaus (kaikissa aste- ja muotoeroissaan) kääntyy meitä vastaan ja alkaa nävertää sisintämme, jättää onnettomia parittomia lillumaan poolittomina muun porukan elämän iloiseen liuokseen, sammuttaa tähdet ja auringon, lakastaa nurmikot ja kukat ja sitten komentaa; selvittelepä itse sotkusi - unohda, nouse ja mene eteenpäin. Kun ei se alkujaankaan ollut oma valinta. Nuolen ampui joku sadistinen pikkupiru ja pakeni rikospaikalta naurettavilla minisiivillään liihottaen, räkänaurun saattelemana.
Tosi hyvää perjantaita ja viikonloppua kaipaamalleni naiselle ja tietysti kanssakärvistelijöillekin!
Ah, niin tuttua! Eilenkin, palstan jo sulkeuduttua, luin viestejä ja leijailin lähes ilmassa. Ajattelin, että ehkä mikään viesti ei ole juuri häneltä, mutta hänkin saattaa ajatella noin. Tai ehkä jokin häviävän pieni mahdollisuus olisi, kun tunnisteetkin ehkä sopisi. Juuri kun taas olin miettinyt, että miten saisin pakotettua itseni unohtamaan, kun en oikeasti halua unohtaa. Harmittelin, etten pystynyt enää vastaamaan ja aioin kaivaa ne viestit esiin uudelleen.
Tänään kun katsoin, että mitäs ne viestit oli, mihin piti vastata, en tunnistanut niitä enää enkä saanut yhdestäkään kunnolla kiinni. Olin yöllä vain jossain useiden viestien kollektiivisesti luomassa pilvessä. Luultavasti ne oli sinun (jolle nyt vastaan) kirjoittamiasi. Tyylistä päätellen. Eikä se tyyli edes sovi kaivattuni tyyliin. Mulla on käsitys hänen kirjoitustyylistään, ja vaikka se voi tietyiltä osin olla vääräkin, niin en usko että hän pystyisi feikkaamaan sitä noin päin.
Elät ja valvot trollin kirjoittamana ja kirjoitetulla! On se jäätävää roikkua aamuyöllä miettimässä uutta p:tä tänne!
Tsempit! Rakas kanssakaipaaja💕
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaipausketjun tuottamat maanis-depressiiviset ailahtelut ovat karseita. Vuorokauden sisään voi hekumoida kuinka kaikki merkit täsmäävät ja taatusti se on se oma kaivattu nainen joka kirjoittelee juuri minusta. Sitten tulee realismin romahdus joka jyrää kaiken onnen alleen ja jäljelle jää synkkä yksinäisyys; ei, se ei voi olla. Samat merkit sopivat tuhansiin ja hän olisi kyllä tuonut asian esiin oikeassa elämässä eikä täällä hilluisi.
Täällä hilluva on mitä suurimmalla varmuudella ypöyksin ja toivottomassa tilanteessa. Siksihän tänne on tullutkin. Hakemaan kesken jääneiden asioiden loppuunkäsittelyä itsensä kesken, koska ei ole vaihtoehtoja, tai elättelemään täysin mahdottomia haaveita ja luomaan harhaisia ajatuksia tai vahvistamaan niitä. Mikä kumma meitä ihmisiä ajaa tällaiseen hulluuteen? Muutoin järkeviä otuksia, kykeneviä itsestään huolehtimaan.
Miksi niin hieno ja iloinen asia kuin rakkaus (kaikissa aste- ja muotoeroissaan) kääntyy meitä vastaan ja alkaa nävertää sisintämme, jättää onnettomia parittomia lillumaan poolittomina muun porukan elämän iloiseen liuokseen, sammuttaa tähdet ja auringon, lakastaa nurmikot ja kukat ja sitten komentaa; selvittelepä itse sotkusi - unohda, nouse ja mene eteenpäin. Kun ei se alkujaankaan ollut oma valinta. Nuolen ampui joku sadistinen pikkupiru ja pakeni rikospaikalta naurettavilla minisiivillään liihottaen, räkänaurun saattelemana.
Tosi hyvää perjantaita ja viikonloppua kaipaamalleni naiselle ja tietysti kanssakärvistelijöillekin!
Ah, niin tuttua! Eilenkin, palstan jo sulkeuduttua, luin viestejä ja leijailin lähes ilmassa. Ajattelin, että ehkä mikään viesti ei ole juuri häneltä, mutta hänkin saattaa ajatella noin. Tai ehkä jokin häviävän pieni mahdollisuus olisi, kun tunnisteetkin ehkä sopisi. Juuri kun taas olin miettinyt, että miten saisin pakotettua itseni unohtamaan, kun en oikeasti halua unohtaa. Harmittelin, etten pystynyt enää vastaamaan ja aioin kaivaa ne viestit esiin uudelleen.
Tänään kun katsoin, että mitäs ne viestit oli, mihin piti vastata, en tunnistanut niitä enää enkä saanut yhdestäkään kunnolla kiinni. Olin yöllä vain jossain useiden viestien kollektiivisesti luomassa pilvessä. Luultavasti ne oli sinun (jolle nyt vastaan) kirjoittamiasi. Tyylistä päätellen. Eikä se tyyli edes sovi kaivattuni tyyliin. Mulla on käsitys hänen kirjoitustyylistään, ja vaikka se voi tietyiltä osin olla vääräkin, niin en usko että hän pystyisi feikkaamaan sitä noin päin.
OT, mutta uteliaisuudesta; mitä tarkoittaa "noin päin"? Parempaan vai huonompaan? Vai johonkin ihan kummalliseen sivusuuntaan? Arvioi tyylini... ;)
Mutta juu, tuota samaa olen kokenut. Ensilukemalta jokin viestisarja tuntuu olevan tismalleen nappiin, mutta jos tarkemmin perehtyy, löytyy aina jotain pientä, mikä on pielessä. Tai ei ehkä suoraan pielessäkään, mutta jotenkin vaikutelma murtuu, esimerkiksi niin, että sen huomaakin olevan liian yleistä, joka ei oikeastaan kerro mitään mistään. Tai että ne sittenkin ovat kenties eri ihmisten kirjoittamia. Voisinpa kertoa sinulle suoraan, että olenko vaiko enkä ole hän, mutta eipä tässä siihenkään ole aineksia. Joudut yhä jatkamaan pähkimistäsi.
Uskon, että pystyn aika hyvin arvioimaan tiettyjä asioita kirjoituksen perusteella, jos tyyliä ei ole tarkoituksella muutettu. Sanotaanko näin, että et voi olla hän, ellet ole välissä opiskellut kirjoittamista. Enkä usko, että olet. Ei kun siis en usko, että hän on. Tässähän menee ihan sekaisin. :D Luultavasti olet myös jonkin verran nuorempi ja aika paljon avoimempi. Tosin avoimuus voi muuttua ja iän voi arvioida tässä kohtaa aika paljon pieleenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terveiset Sinulle: Jeesus rakastaa sinua ja haluaa sinunkin rakastavan häntä. Hän johdattaa sinua elämässäsi ja alkaa kommunikoida kanssasi yliluonnollisesti kun uskot elämäsi Hänen käsiinsä.
Vierailija kirjoitti:
Naiselle kirjoitti:
Tunteeni niin syvät,
maan keskipisteeseen juurtuneet,
saavat minut sinua aurinkoni tavoittamaan.
Älä tunteitani epäile,
vain sinun olen,
kuin oksa puun rungossa,
sinussa olen, sydämestäni kiinni,
ajatuksiani myöten satamaasi ankkuroitunut.
Rakkauden polte kuin raju tuli sisälläni.
vaatii minua kaiken sinulle antamaan,
onnestasi huolta kantamaan.
Suudelmaasi janoan,
kuin janoinen vesipisaraa erämaassa.
Olet minulle keitaista kaunein,
sinä naiseni rakkain.
Tahtoisin tulla kuin rakkauden sade,
kukkulasi, laaksosi kastellen,
saada sinut kukoistamaan,
rakkautemme voimasta,
kaikkeni sinulle antaen.
Taas kerran kiitos. Varmaankin jokaisen ketjulaisen puolesta. Kaunis, kuten olet varmaan sinäkin, kun näin tunteella ja kaunopuheisesti kaivattuasi osaat tavoitella täällä kyberavaruudessa. Kaipaamani mies <3 ja runosi kyllä puhuttelevat ja inspiroivat. Omatkin ajatukseni kaunistuvat entisestään häntä ja näitä runoja ajatellessa. Tämän päivän mielentilojen vuoksi 5 viimeistä riviä osuivat erityisesti, herkistäen, taas herätellen laineilemaan.
Zeezuz! Näillä mennään? Herkistyn ihan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millainen kuvittelet minun olevan sängyssä?
Kuvittelen sinun olevan kiihkeä ja aktiivinen sängyssä. Antaudut rakastelulle yhtä täydellisesti kuin minäkin. Keskittyisimme vain toisiimme ja antaisimme tunteiden viedä. Todennäköisesti tiedät mitä tahdot ja osaat myös puhua siitä, mikä sinua kiihottaa. Minulla ei olisi estoja olla toteuttamatta mitään mistä pitäisit. Sillä minä rakastan sinua ja tahdon siksi tuottaa sinulle nautintoa. Nauttisin nähdessäni sinun nauttivan. Olisimme helliä ja kiihkeitä rakastellessamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perjantai-illan mietteitä. Ilmeisesti teillä on asiat hyvin ellei jopa todella hyvin aika monessakin mielessä. Vaikka minun pitäisi olla onnellinen puolestasi, en voi mitään kateellisuudelleni ja katkeruudelleni. Enkä voi ymmärtää mitä teit. Halusit ja kelpasin kyllä seuraksi, mutta asioista et halunnut rehellisesti puhua. Apuakin sait, kun tarvitsit. Puran tämän tänne, kun en oikein muuallekaan voi sitä purkaa. Koen myös syyllisyyttäkin näistä tunteista, kun ne osoittavat kuinka vajavainen olen. Alan olla aika väsynyt. Kunhan totean vain.
Vierailija kirjoitti:
Perjantai-illan mietteitä. Ilmeisesti teillä on asiat hyvin ellei jopa todella hyvin aika monessakin mielessä. Vaikka minun pitäisi olla onnellinen puolestasi, en voi mitään kateellisuudelleni ja katkeruudelleni. Enkä voi ymmärtää mitä teit. Halusit ja kelpasin kyllä seuraksi, mutta asioista et halunnut rehellisesti puhua. Apuakin sait, kun tarvitsit. Puran tämän tänne, kun en oikein muuallekaan voi sitä purkaa. Koen myös syyllisyyttäkin näistä tunteista, kun ne osoittavat kuinka vajavainen olen. Alan olla aika väsynyt. Kunhan totean vain.
Miehele vai naiselle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä miksi, mutta kuvittelen sinun olevan sängyssä enemmän sellainen kovakourainen kuin hellä. Miehelle. Tai kovakourainen on huono sana, mutta ehkä saat kiinni.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miksi, mutta kuvittelen sinun olevan sängyssä enemmän sellainen kovakourainen kuin hellä. Miehelle. Tai kovakourainen on huono sana, mutta ehkä saat kiinni.
Ronski? Norsu posliinikaupassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perjantai-illan mietteitä. Ilmeisesti teillä on asiat hyvin ellei jopa todella hyvin aika monessakin mielessä. Vaikka minun pitäisi olla onnellinen puolestasi, en voi mitään kateellisuudelleni ja katkeruudelleni. Enkä voi ymmärtää mitä teit. Halusit ja kelpasin kyllä seuraksi, mutta asioista et halunnut rehellisesti puhua. Apuakin sait, kun tarvitsit. Puran tämän tänne, kun en oikein muuallekaan voi sitä purkaa. Koen myös syyllisyyttäkin näistä tunteista, kun ne osoittavat kuinka vajavainen olen. Alan olla aika väsynyt. Kunhan totean vain.
Miehele vai naiselle?
Naiselle menevät. Enkä usko täällä olevan. Ja miksi olisikaan?
Oon kyllä maailman säälittävin ihminen. Olla nyt tällä lailla ihastunut huomattavasti nuorempaan mieheen, joka on mulle ystävällinen vaan siksi että on muillekin. Ja todennäköisesti erittäin vaivaantunut laittamistani viesteistä. Ja nyt välttelee minua. Tsiisus sentään. Miten aikuinen nainen voi olla näin typerä :( eikä tämän ketjun lukeminen ei ainakaan auta tilannetta :D yritän jotenkin pelastautua edes täältä, oikeassa elämässä täytyy varmaan koittaa etsiä sitä oikeaa elämää... tsemppiä vaan muille samassa suossa tarpoville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä teitä ärsyttää kaivatussanne?
Ärsyttää se, että jollen olisi tavannut häntä, ajattelisin todennäköisesti yhä olevani naimisissa elämäni naisen kanssa. Hänen myötä tuo tunne on pysyvästi poissa, niin pitkään olen kaivannut. Ei se hänen vikansa ole, mutta tämä tuli mieleen kysymyksestä.
Mulle tuli tästä pahamieli ja huono-omatunto! :( Vaikka tuskin onkaan minulle... Ymmärtääkseni kaivatullani on hyvä parisuhde. Rakastan häntä paljon ja toivon, että hän voisi olla aidosti onnellinen vaikken kuuluisikaan hänen elämäänsä! <3
Oikea asenne. Kypsän aikuisen ihmisen asenne👍 Kiitos tästä.👍
Tajusin juuri, ettei hän ole kiinnostunut minusta. Mikä vapauttava tunne. Ja samalla tajusin, etten minäkään varsinaisesti hänestä. Hän vain oli siinä, ja ihastumisen tunne on niin koukuttava. Onkohan täällä paljon vastaavia tarinoita?
Ikävöin sinua nainen. Saisinpa pitää sinua sylissäni.
Vierailija kirjoitti:
Tajusin juuri, ettei hän ole kiinnostunut minusta. Mikä vapauttava tunne. Ja samalla tajusin, etten minäkään varsinaisesti hänestä. Hän vain oli siinä, ja ihastumisen tunne on niin koukuttava. Onkohan täällä paljon vastaavia tarinoita?
Joka toinen tai kolmas päivä...
Ketju on lukittu.
Älä ole niin varma. ❤️