Lue keskustelun säännöt.
Yksinhuoltajana avioliitossa kun miehelle on liikaa katsoa lapsia edes kerran viikossa
YksinhuoltajaAvioliitossa
20.12.2018 |
Olen kolmen lapsen kotiäiti ja tuntuu etten pääse ikinä mihinkään kun miehelle on liikaa katsoa kaikkia kolmea lasta esim. yhtenä iltana viikossa ja jos katsoo näistä yhtäkään niin pitää sopia jo päiviä etukäteen. Harvinaisiin kaveritapaamisiin lähden sitten monesti vähintään yhden lapsen kanssa. On kiva yrittää jutella ja kahvitella kun uhmaikäinen siinä juoksee pitkin ostoskeskusta. Miehelle taas ei ole mikään ongelma jättää minua yksin illaksi näiden kanssa jos käy itse kaverin kanssa ulkona, hän ei välttämättä edes etukäteen ilmoita mitään vaan voi lähteä yhtäkkiä. Tämä epäsuhta alkaa vähitellen todella ärsyttää.
Miten toimisitte? Ja miten teidän puolisot huolehtivat lapsistaan? Saatteko "omaa aikaa"?
Kommentit (72)
Jos ei ole miehen biologisia tai adoptoituja lapsia, ymmärrän. Jos sen sijaan ovat, niin kyllähän molempien pitää tasapuolisesti niitä KAIKKIA hoitaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysyisin mieheltä, katsooko hän lapsia vai hankinko maksullisen lapsenvahdin. Ja jatkossa hänkin saisi maksaa lapsenvahdille omista menoilloistaan.
Itseasiassa olin jo harkinnut tätä ja rekisteröidyinkin jo yhteen palveluun jota kerhossa suositeltiin. Itse joutuisin tosin maksamaan, koska mies ei taatusti osallistuisi kustannuksiin ja hän ei lapsenvahtia ottaisi jos minä olen kotona. Jättäisi vaan tulematta kotiin töistä ja lähtisi kaverille.
Lapset ovat toki meidän omia biologisia lapsia kaikki.
-ap
Juokseeko se mies sinun perään jos laitat kengät jalkaan, menet ulos ja laitat oven kiinni?
Tämän takia on tärkeää jakaa vastuu heti vauva-aikana. En osaa auttaa, koska meillä menot on 50:50.
Sanoisin että käske, älä pyydä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kumpikin saa omaa aikaa, kun sitä tarvitsee. Kohteliaasti kysymme käykö, mutta aina jos vain perheen aikatauluun sopii niin se on ok. Joskus kun perheessä oli vielä vauva, mies ”pakotti” minut pois kotoa. Tuli töistä, katsoi riutunutta vaimoa ja sanoi, että jaahas, rouvalla on tänään vapaa ilta. Hän on käynyt lapsen/lasten kanssa esim. keskenään risteilyllä, rannalla, huvipuistossa, mun vanhempien mökillä, jos minulla ollut vaikka töitä loma-aikaan enkä ole itse päässyt. Olemme täysin samanveroiset vanhempina, voin aina luottaa että lapset ovat hyvissä käsissä isänsä kanssa. Tilanne on ollut tällainen heti esikoisen synnyttyä, tosin en olisi hetkeäkään toisenlaista menoa katsellut.
Et kyllä voi tuota verrata yksinhuoltajuuteen. Se on oikeasti rankkaa hoitaa KAIKKI yksin. Sinä kitiset vain omasta ajasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyisin mieheltä, katsooko hän lapsia vai hankinko maksullisen lapsenvahdin. Ja jatkossa hänkin saisi maksaa lapsenvahdille omista menoilloistaan.
Itseasiassa olin jo harkinnut tätä ja rekisteröidyinkin jo yhteen palveluun jota kerhossa suositeltiin. Itse joutuisin tosin maksamaan, koska mies ei taatusti osallistuisi kustannuksiin ja hän ei lapsenvahtia ottaisi jos minä olen kotona. Jättäisi vaan tulematta kotiin töistä ja lähtisi kaverille.
Voi tsiisus taas. Oletko sä joku tahdoton alamainen ja mies taloutenne yksinvaltias? Nyt ei auta muu kuin salaa laittaa itsensä vaikka valmiiksi lenkille ja sitten ovensuusta huutaa heipat.
Lässytilää. Jos olet moisen kanssa jo kolme lasta maailmaan psreestäsi ängennyt, niin on todella myöhäinen sytytys, että nyt on alkanut ketuttaa. Tyhmästä päästä (tahi miehestä) kärsii koko ruumis (eli perhe).
Koska tällaiset hoidankaikkiihanitse tajuavat, ettei ole lastenkaan etu, että isäksi valitaan mitään osaamaton, lapsiansa ja vastuuta pelkäävä vapaamatkustaja. Mitä jos kaiken tekevä kuolee, vammautuu, menettää järkensä? Siitäkö huithaplista kuoriutuu kaikenhoitava vastuunkantaja sillä sekunnilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerro miehelle että harkitset eroa ja haluat viikko-viikko -systeemin.
Vierailija kirjoitti:
Lässytilää. Jos olet moisen kanssa jo kolme lasta maailmaan psreestäsi ängennyt, niin on todella myöhäinen sytytys, että nyt on alkanut ketuttaa. Tyhmästä päästä (tahi miehestä) kärsii koko ruumis (eli perhe).
Koska tällaiset hoidankaikkiihanitse tajuavat, ettei ole lastenkaan etu, että isäksi valitaan mitään osaamaton, lapsiansa ja vastuuta pelkäävä vapaamatkustaja. Mitä jos kaiken tekevä kuolee, vammautuu, menettää järkensä? Siitäkö huithaplista kuoriutuu kaikenhoitava vastuunkantaja sillä sekunnilla?
Kuvauksesi ei osu mieheeni joka on rakastava isä lapsilleen ja rakastava aviomieskin (tietyin varauksin). Hän on toimitusjohtaja joten aika kaukana huithapelista, mutta tämä asia hiertää pahasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Normaalit ihmiset yleensä istuvat pöydän ääreen ja nostavat asian esille. Jos ei tilanne muutu niin sitte sinun tulee punnita sitä että miten teet jatkossa. Mieheltäsi et lupaa tarvitse mihinkään muista se.
Mies alkaa hoitaa lapsia 50/50 joko yhteisessä kodissa tai erillisissä kodeissa. Saa valita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä samankaltainen homma, en edes muista että milloin viimeksi ilman lapsia olen päässyt ulos. Hoidan lapsia 24/7 Mies vain kyhjöttää omissa oloissaan ja jos asiasta mainitsen niin on riita päällä.
Pyykit pyysin tekemään, teki ne mutta unohti hakea ne yleisestä pesutuvasta ja eihän niitä enää löytynyt :D
Sitten minulle valitti ja murjotti että luuli että minä kävin ne hakemassa.
No ainut hyvä homma on että, olen se joka tienaa eniten tässä taloudessa. Mutta en sitä haluaisi käyttää kiristys keinona. Että jos ei kiinnosta osallistua perheen asioihin niin tuolla on ovi.
Miten noi keskustelut teillä ap menee?
Meillä menisi näin:
Minä: ajattelin perjantaina lähteä shoppailee ja kahvittelee kavereiden kanssa.
Mies: ok. Tarviitko kyydin?
Vierailija kirjoitti:
Kerro miehelle että harkitset eroa ja haluat viikko-viikko -systeemin.
Olen jo hakenut eroa ja olemme harkinta-ajalla. Käytännössä hän olisi sitten viikonloppuisä koska lapset ovat vielä pieniä.
Yritämme käyttää harkinta-ajan niin että saisimme suhteen toimimaan ja mietin juuri että mitkä ovat sellaisia asioita joiden tulee muuttua vai vaadinko liikaa esim. tässä vapaa-aika asiassa.
Ihan helposti ei pitäisi erotakaan kun on lapsia.
En ole koskaa joutunut kyselemään enkä myöskään kysellyt voiko puoliso hoitaa omia (=yhteisiä) lapsiaan. Joskus aikatauluista on saattanut tulla vääntöä kun menot osuu päällekäin silloinkin lapsille on yleensä löytynyt hoitaja.
Eli ensimmäisen lapsen jälkeen vastuu vielä jakautui tasan, samoin toisen. Mutta kolmannen lapsen syntymän jälkeen mies ei enää jää heidän kanssaan kotiin. Lupasiko hän kuitenkin niin siinä vaiheessa, kun kolmatta lasta aloitte suunnitella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lässytilää. Jos olet moisen kanssa jo kolme lasta maailmaan psreestäsi ängennyt, niin on todella myöhäinen sytytys, että nyt on alkanut ketuttaa. Tyhmästä päästä (tahi miehestä) kärsii koko ruumis (eli perhe).
Koska tällaiset hoidankaikkiihanitse tajuavat, ettei ole lastenkaan etu, että isäksi valitaan mitään osaamaton, lapsiansa ja vastuuta pelkäävä vapaamatkustaja. Mitä jos kaiken tekevä kuolee, vammautuu, menettää järkensä? Siitäkö huithaplista kuoriutuu kaikenhoitava vastuunkantaja sillä sekunnilla?
Kuvauksesi ei osu mieheeni joka on rakastava isä lapsilleen ja rakastava aviomieskin (tietyin varauksin). Hän on toimitusjohtaja joten aika kaukana huithapelista, mutta tämä asia hiertää pahasti.
Miten voi olla rakastava isä, jos ei halua viettää lastensa kanssa aikaa? Rakastava isä huolehtisi myös lastensa äidin hyvinvoinnista ja varmistaisi näin, että lapsillaan on täysipäinen hoitaja kotona.
Kysyisin mieheltä, katsooko hän lapsia vai hankinko maksullisen lapsenvahdin. Ja jatkossa hänkin saisi maksaa lapsenvahdille omista menoilloistaan.