Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies, lapset ja isovanhemmat haluaa sukujoulun meillä, minä ainoana en
Menin heikkona hetkenä suostumaan ja nyt ahdistaa enemmän ja enemmän ja tekisi mieli perua koko homma. Vieläkö voi? Tekisi vaan mieli sanoa miehelle, että jos hän raahaa sukulaiset meille, niin minä vietän jouluni yksin hotellissa.
Kommentit (694)
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa mieluummin käydä myyjäisissä, mistä saa ns. kotonatehtyä. Tai joltain pitopalveluyritykseltä voi tilata edeltä käsin ne laatikot ja rosollit, jopa salaatitkin. Kyllä ne aina ne kaupan einekset peittoaa. Myyjäisistä saan ostettua ne ihanat lusikkaleivätkin, kun en itse jaksa enkä oikein osaakaan niitä vääntää.
Minä en panikoi oikeastaan muusta kuin siivouksesta. Kun en ole ihan terve, niin kaikki vie aikansa ja väsyn nopeasti. Siksi pitää aloittaa aikaisin ja siivota vähän kerrallaan. Siivoaminen on aika raskasta, vaikka kuinka käyttäisi niitä kodinkoneita ja muita helpottavia välineitä. Joudun istumaan ja lepuuttamaan selkääni jo kesken petivaatteitten vaihtamisen. Mattoja en pysty itse ulos edes kantamaan, onneksi niitä ei paljon ole. Mies kyllä auttaa paljon. Mutta kun olen niin tarkka, että kun siivotaan niin pitää siivota kunnolla. Se sitten vähän stressaa. Mutta eihän se pelkästään joulua koske.
Jäin jo sairauseläkkeelle, mutta ei meillä siellä töissäkään ketään itsensä hengiltäraatajaa ollut. Kaikki puhuttiin joulun alla lähinnä siitä, miten helpoimmalla siitä pääsisi. On tehty joulusilliä toisillemmekin ja sen sellaista. Kerran yksi meistä oli leiponut valtavan määrän piparkakkuja ja siitä riitti sitten meille työkavereillekin, jotain sitten sai meiltä vastineeksi. Ihania työkavereita.
Kaiken a ja o on suunnitelmallisuus. Pitää vain miettiä mitä tekee ja mitä jättää tekemättä, missä järjestyksessä ja missä ajassa. Ja sitten on oltava vielä sitä suurpiirteisyyttä ja armollisuutta. Jos ei jaksakaan nousta aamulla aikaisin sitä riisipuuroa keittämään, niin sitten se jää keittämättä. Ei se sen vaarallisempaa ole. Muutakin voi syödä.
Ap:n mies ymmärsi tilata ruuat äiti-nimiseltä pitopalvelulta ja siivouksen anoppi-nimiseltä siivousfirmalta. Toivottavasti muisti kiittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei vaan ja terveisiä täältä vieraalta maalta. Avasin hetkeksi puhelimen, kotoa pukkaa siihen tahtiin viestiä että sammutan sen kohta taas. En tiedä, haluanko palata kotiin enää ollenkaan, juuri nyt tuntuu että en.
ap
Voi ap, halauksia
Vierailija kirjoitti:
Hei vaan ja terveisiä täältä vieraalta maalta. Avasin hetkeksi puhelimen, kotoa pukkaa siihen tahtiin viestiä että sammutan sen kohta taas. En tiedä, haluanko palata kotiin enää ollenkaan, juuri nyt tuntuu että en.
ap
Ongelmat taisivat olla syvemmällä kuin pelkässä sukujoulussa? :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä olen viimeisilläni raskaana ja mies haluaisi järjestää sukujoulun meillä. Hän ei millään ymmärrä etten jaksaisi passata ja siivota tänävuonna, kun ei minun kuulemma tarvitse tehdä mitään. Ei tarvitse siivota vieraita varten ja vieraat tuovat ruuat ja hoitavat siivoamisen!
Pyydä ystäviäsi apuun siivoamaan jos mies ei suostu. Itsepä olet miehesi valinnut. Palkkaa apulainen jouluksi. Asioista ei tarvitse tehdä monimutkaisempia kuin ne ovatkaan.
"Pyydä pikkuystäväsi apuun siivoamaan". No en todellakaan menisi kenenkään kotia joulusiivoamaan joulun alla jotain sukujoulua varten, kun on omatkin jouluvalmistelut ja -siivoamiset tehtävänä.
Tämä. Minä olen se kiltti ystävä, joka näille tomerille naisille ja miehille tulee mieleen, kun omat hommat pitäisi teettää toisilla.
Vedettäjiin kyllästynyt kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä olen viimeisilläni raskaana ja mies haluaisi järjestää sukujoulun meillä. Hän ei millään ymmärrä etten jaksaisi passata ja siivota tänävuonna, kun ei minun kuulemma tarvitse tehdä mitään. Ei tarvitse siivota vieraita varten ja vieraat tuovat ruuat ja hoitavat siivoamisen!
Pyydä ystäviäsi apuun siivoamaan jos mies ei suostu. Itsepä olet miehesi valinnut. Palkkaa apulainen jouluksi. Asioista ei tarvitse tehdä monimutkaisempia kuin ne ovatkaan.
"Pyydä pikkuystäväsi apuun siivoamaan". No en todellakaan menisi kenenkään kotia joulusiivoamaan joulun alla jotain sukujoulua varten, kun on omatkin jouluvalmistelut ja -siivoamiset tehtävänä.
Tämä. Minä olen se kiltti ystävä, joka näille tomerille naisille ja miehille tulee mieleen, kun omat hommat pitäisi teettää toisilla.
Oletko oppinut sanomaan EI?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vedettäjiin kyllästynyt kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä olen viimeisilläni raskaana ja mies haluaisi järjestää sukujoulun meillä. Hän ei millään ymmärrä etten jaksaisi passata ja siivota tänävuonna, kun ei minun kuulemma tarvitse tehdä mitään. Ei tarvitse siivota vieraita varten ja vieraat tuovat ruuat ja hoitavat siivoamisen!
Pyydä ystäviäsi apuun siivoamaan jos mies ei suostu. Itsepä olet miehesi valinnut. Palkkaa apulainen jouluksi. Asioista ei tarvitse tehdä monimutkaisempia kuin ne ovatkaan.
"Pyydä pikkuystäväsi apuun siivoamaan". No en todellakaan menisi kenenkään kotia joulusiivoamaan joulun alla jotain sukujoulua varten, kun on omatkin jouluvalmistelut ja -siivoamiset tehtävänä.
Tämä. Minä olen se kiltti ystävä, joka näille tomerille naisille ja miehille tulee mieleen, kun omat hommat pitäisi teettää toisilla.
Oletko oppinut sanomaan EI?
Toki, mutta sillähän ei ole merkitystä kun ei sitä haluta kuulla. Tähtäimessä on oma hyöty ja sen tavoittelussa on monet keinot sallittuja. Aika usein tulee kyllä, myönnän, suostuttua vain siksi, että pelkää suuttuvansa siitä vaatimisesta ja vänkäämisestä niin, että menee välit totaalisesti.
Vierailija kirjoitti:
Hei vaan ja terveisiä täältä vieraalta maalta. Avasin hetkeksi puhelimen, kotoa pukkaa siihen tahtiin viestiä että sammutan sen kohta taas. En tiedä, haluanko palata kotiin enää ollenkaan, juuri nyt tuntuu että en.
ap
Haha 0/5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se tunnelma voi olla rento siinä siivotussa ja laitetussakin kodissa, nämä asiat ei nyt ole mitään toistensa vastakohtia. Enemmän tuossa on nyt kyse ihmissuhteista.
Kireät ihmiset saa aikaan sen kireyden missä olosuhteissa tahansa. Vaikka eivät olisi tikkua ristiin laittaneet vieraita varten eikä juhlaa millään lailla valmistaneet. Joillekin ne kaupan valmiit laatikotkin on iso homma, onhan ne muistettava ostaa ja mietittävä minkä verran niitä on oltava ja jaksettava ne sinne uuniinkin laittaa. Ylipäänsä vieraiden vastaanottaminen ja niiden kanssa oleminen on joillekin hermokimpuille hankala juttu. Ja kaikkien kanssa sitä rentoa tunnelmaa ei vaan saa aikaan.
No minkä ihmeen takia kutsutte niitä vieraita, jos lanttulaatikon ostaminen on jo ylivoimaista. Jos olen väsynyt ja töissä on ollut raskasta, en kutsu jouluksi sukulaisia sellaisena vuotena. En nyt ainakaan stressaantuneena ja uupuneena ala lattialaattojen välejä hammasharjalla hinkkaamaan vieraiden takia.
Miten ihmiset menee näin sekaisin joulusta. Muistan edelleen kaiholla sinkkuaikojen jouluaattoja. Tulin aattona töistä klo 15 ja pidettiin kavereiden kanssa nyyttärit. Pizzaa ja viiniä ja mitä milloinkin. Juteltiin ja syötiin ja naurettiin. Villakoirat olivat mukana menossa, kun kavereiden kanssa istuttiin lattialla ja pelattiin korttia ja juotiin halpispunkkua.
Samat ihmiset sitten parisuhteeseen mennessään alkavat suorittaa ja väsyttävät itsensä joulun takia ja sitten raivoavat perheelleen, kun he ovat niin väsyneitä ja eivät jaksa ja teidän sikojen takia joudun jouluaatoksi keittiön kaapitkin pesemään ja tekemään puolukkajäädykettä ja itse keittämään sinapitkin ja lusikkalaatikot jynssäämään karhunvillalla.
Liioitellaankohan täällä hieman?
En tunne yhtäkään ihmistä, joka oikeasti olisi sekaisin joulusta. Kyllähän monetkin puhuu joulutekemisistään ja siitä, kuinka on kiire sinne ja tänne, mutta ei ne kukaan hermojaan tosissaan revi sen takia.
Onhan se tietenkin mukavaa muistella jotain opiskeluaikojen tms. rentoja bileitä ja nyyttäreitä, mutta miten sen saman siirrät perheellisen elämään? Kas kun se aika vaan menee ohitse. Kyllä minustakin on mukavaa muistella lapsuus- ja nuoruusaikoja, kun sai olla ihan vapaana mistään ja äiti ja isä huolehtivat kaikesta, mukavahan se oli niitä hauskoja juttuja kavereitten kanssa tehdä, mutta kun sitten itsellä on lapsia, niin ainahan se on erilaista se elämä jo silloin. Oletko itsekään valmis siihen, että teille tulee kaverit puolisoineen ja lapsineen viettämään jouluaattoa ja lattialle istumaan ja syömään pizzaa ja juomaan halpaa viiniä ja pelaamaan korttia? Sellaisenko joulun haluaisit lapsiperheelle? En uskokaan että haluaisit, mutta jotain samanlaista rentoutta. Mutta minkälaista se sitten olisi?
Kodin siistinä pitäminen se nyt vaan vie oman aikansa ja voimansa. Jos sitä ei tee, niin sitten saa tosiaan ottaa ne vieraansa vastaan sottaisessa kodissa ja laittaa heidät asioimaan likaisessa vessassa ja tarjota kahvia ja ruokaa epäsiistiltä pöydältä jne. En minä ainakaan ihannoi mitään pölypalloja enää tässä iässä enkä halua niitä kodissani nähdä.
Olen naisvaltaisella alalla töissä ja joka vuosi olen ihmetellyt (30 vuotta) sitä, kuinka marraskuussa jo aletaan huokailla jouluvalmisteluja ja sitä, kuinka ollaan väsyneitä. Kilpaillaan melkein, kuka on uupunein ja kuka on tehnyt eniten ja siivonnut eniten ja leiponut jne...
Olen yleensä ollut hiljaa, koska en raatanut edes lasten asuessa kotona jouluisin. En saanut kruunua päälaelleni tuskaillessani, kuinka raskasta oli taas eilen, kun siivosin yömyöhään ja pakkasessa h akkasin patjoja vielä klo 22.00 ja silitin lakanoita.
En tiedä sitten, mikä meidän jouluissa oli, mutta meillä oli rentoa jouluna ja kukaan ei ollut väsynyt joulupuuhissa. Siksi olen vuosikymmeniä ihmetellyt näitä tuttujani, jotka sinkkuna istuivat viinilasi kädessä aattona pelaillen korttia, muuttuivat n ipottaviksi ja stressaantuneiksi suorittajiksi, kun perustivat perheen.
En ole viemässä kruunua päälaeltasi. Mutta kun kysyy näiltä ihmisiltä, että miksi sitten r iehut joulun alla noin, ollaan hetki öönä ja sitten t iuskaissaan, että mutta kun se on tapana.
Olen minäkin kuullut noita valituksia, että pitäs valmistella joulua...monella mies kotona, joka ei tee mitään. Nainen palkkatyön ohella raataa jouluvalmisteluja. Koska naisen kuuluu, muka. Ei voi tajuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se tunnelma voi olla rento siinä siivotussa ja laitetussakin kodissa, nämä asiat ei nyt ole mitään toistensa vastakohtia. Enemmän tuossa on nyt kyse ihmissuhteista.
Kireät ihmiset saa aikaan sen kireyden missä olosuhteissa tahansa. Vaikka eivät olisi tikkua ristiin laittaneet vieraita varten eikä juhlaa millään lailla valmistaneet. Joillekin ne kaupan valmiit laatikotkin on iso homma, onhan ne muistettava ostaa ja mietittävä minkä verran niitä on oltava ja jaksettava ne sinne uuniinkin laittaa. Ylipäänsä vieraiden vastaanottaminen ja niiden kanssa oleminen on joillekin hermokimpuille hankala juttu. Ja kaikkien kanssa sitä rentoa tunnelmaa ei vaan saa aikaan.
No minkä ihmeen takia kutsutte niitä vieraita, jos lanttulaatikon ostaminen on jo ylivoimaista. Jos olen väsynyt ja töissä on ollut raskasta, en kutsu jouluksi sukulaisia sellaisena vuotena. En nyt ainakaan stressaantuneena ja uupuneena ala lattialaattojen välejä hammasharjalla hinkkaamaan vieraiden takia.
Miten ihmiset menee näin sekaisin joulusta. Muistan edelleen kaiholla sinkkuaikojen jouluaattoja. Tulin aattona töistä klo 15 ja pidettiin kavereiden kanssa nyyttärit. Pizzaa ja viiniä ja mitä milloinkin. Juteltiin ja syötiin ja naurettiin. Villakoirat olivat mukana menossa, kun kavereiden kanssa istuttiin lattialla ja pelattiin korttia ja juotiin halpispunkkua.
Samat ihmiset sitten parisuhteeseen mennessään alkavat suorittaa ja väsyttävät itsensä joulun takia ja sitten raivoavat perheelleen, kun he ovat niin väsyneitä ja eivät jaksa ja teidän sikojen takia joudun jouluaatoksi keittiön kaapitkin pesemään ja tekemään puolukkajäädykettä ja itse keittämään sinapitkin ja lusikkalaatikot jynssäämään karhunvillalla.
Liioitellaankohan täällä hieman?
En tunne yhtäkään ihmistä, joka oikeasti olisi sekaisin joulusta. Kyllähän monetkin puhuu joulutekemisistään ja siitä, kuinka on kiire sinne ja tänne, mutta ei ne kukaan hermojaan tosissaan revi sen takia.
Onhan se tietenkin mukavaa muistella jotain opiskeluaikojen tms. rentoja bileitä ja nyyttäreitä, mutta miten sen saman siirrät perheellisen elämään? Kas kun se aika vaan menee ohitse. Kyllä minustakin on mukavaa muistella lapsuus- ja nuoruusaikoja, kun sai olla ihan vapaana mistään ja äiti ja isä huolehtivat kaikesta, mukavahan se oli niitä hauskoja juttuja kavereitten kanssa tehdä, mutta kun sitten itsellä on lapsia, niin ainahan se on erilaista se elämä jo silloin. Oletko itsekään valmis siihen, että teille tulee kaverit puolisoineen ja lapsineen viettämään jouluaattoa ja lattialle istumaan ja syömään pizzaa ja juomaan halpaa viiniä ja pelaamaan korttia? Sellaisenko joulun haluaisit lapsiperheelle? En uskokaan että haluaisit, mutta jotain samanlaista rentoutta. Mutta minkälaista se sitten olisi?
Kodin siistinä pitäminen se nyt vaan vie oman aikansa ja voimansa. Jos sitä ei tee, niin sitten saa tosiaan ottaa ne vieraansa vastaan sottaisessa kodissa ja laittaa heidät asioimaan likaisessa vessassa ja tarjota kahvia ja ruokaa epäsiistiltä pöydältä jne. En minä ainakaan ihannoi mitään pölypalloja enää tässä iässä enkä halua niitä kodissani nähdä.
Olen naisvaltaisella alalla töissä ja joka vuosi olen ihmetellyt (30 vuotta) sitä, kuinka marraskuussa jo aletaan huokailla jouluvalmisteluja ja sitä, kuinka ollaan väsyneitä. Kilpaillaan melkein, kuka on uupunein ja kuka on tehnyt eniten ja siivonnut eniten ja leiponut jne...
Olen yleensä ollut hiljaa, koska en raatanut edes lasten asuessa kotona jouluisin. En saanut kruunua päälaelleni tuskaillessani, kuinka raskasta oli taas eilen, kun siivosin yömyöhään ja pakkasessa h akkasin patjoja vielä klo 22.00 ja silitin lakanoita.
En tiedä sitten, mikä meidän jouluissa oli, mutta meillä oli rentoa jouluna ja kukaan ei ollut väsynyt joulupuuhissa. Siksi olen vuosikymmeniä ihmetellyt näitä tuttujani, jotka sinkkuna istuivat viinilasi kädessä aattona pelaillen korttia, muuttuivat n ipottaviksi ja stressaantuneiksi suorittajiksi, kun perustivat perheen.
En ole viemässä kruunua päälaeltasi. Mutta kun kysyy näiltä ihmisiltä, että miksi sitten r iehut joulun alla noin, ollaan hetki öönä ja sitten t iuskaissaan, että mutta kun se on tapana.
Olen minäkin kuullut noita valituksia, että pitäs valmistella joulua...monella mies kotona, joka ei tee mitään. Nainen palkkatyön ohella raataa jouluvalmisteluja. Koska naisen kuuluu, muka. Ei voi tajuta.
Jos nainen hoitaa kaiken arkena, niin hankala sitå on yks kaks muuttaa. Meillä molemmat laittavat ruokaa, käyvät kaupassa jne. Sen vuoksi joulun valmistelut sujuvat myös hyvin, kun kumpikin ymmärtää, mitä tarvitaan ja miten tehdään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se tunnelma voi olla rento siinä siivotussa ja laitetussakin kodissa, nämä asiat ei nyt ole mitään toistensa vastakohtia. Enemmän tuossa on nyt kyse ihmissuhteista.
Kireät ihmiset saa aikaan sen kireyden missä olosuhteissa tahansa. Vaikka eivät olisi tikkua ristiin laittaneet vieraita varten eikä juhlaa millään lailla valmistaneet. Joillekin ne kaupan valmiit laatikotkin on iso homma, onhan ne muistettava ostaa ja mietittävä minkä verran niitä on oltava ja jaksettava ne sinne uuniinkin laittaa. Ylipäänsä vieraiden vastaanottaminen ja niiden kanssa oleminen on joillekin hermokimpuille hankala juttu. Ja kaikkien kanssa sitä rentoa tunnelmaa ei vaan saa aikaan.
No minkä ihmeen takia kutsutte niitä vieraita, jos lanttulaatikon ostaminen on jo ylivoimaista. Jos olen väsynyt ja töissä on ollut raskasta, en kutsu jouluksi sukulaisia sellaisena vuotena. En nyt ainakaan stressaantuneena ja uupuneena ala lattialaattojen välejä hammasharjalla hinkkaamaan vieraiden takia.
Miten ihmiset menee näin sekaisin joulusta. Muistan edelleen kaiholla sinkkuaikojen jouluaattoja. Tulin aattona töistä klo 15 ja pidettiin kavereiden kanssa nyyttärit. Pizzaa ja viiniä ja mitä milloinkin. Juteltiin ja syötiin ja naurettiin. Villakoirat olivat mukana menossa, kun kavereiden kanssa istuttiin lattialla ja pelattiin korttia ja juotiin halpispunkkua.
Samat ihmiset sitten parisuhteeseen mennessään alkavat suorittaa ja väsyttävät itsensä joulun takia ja sitten raivoavat perheelleen, kun he ovat niin väsyneitä ja eivät jaksa ja teidän sikojen takia joudun jouluaatoksi keittiön kaapitkin pesemään ja tekemään puolukkajäädykettä ja itse keittämään sinapitkin ja lusikkalaatikot jynssäämään karhunvillalla.
Liioitellaankohan täällä hieman?
En tunne yhtäkään ihmistä, joka oikeasti olisi sekaisin joulusta. Kyllähän monetkin puhuu joulutekemisistään ja siitä, kuinka on kiire sinne ja tänne, mutta ei ne kukaan hermojaan tosissaan revi sen takia.
Onhan se tietenkin mukavaa muistella jotain opiskeluaikojen tms. rentoja bileitä ja nyyttäreitä, mutta miten sen saman siirrät perheellisen elämään? Kas kun se aika vaan menee ohitse. Kyllä minustakin on mukavaa muistella lapsuus- ja nuoruusaikoja, kun sai olla ihan vapaana mistään ja äiti ja isä huolehtivat kaikesta, mukavahan se oli niitä hauskoja juttuja kavereitten kanssa tehdä, mutta kun sitten itsellä on lapsia, niin ainahan se on erilaista se elämä jo silloin. Oletko itsekään valmis siihen, että teille tulee kaverit puolisoineen ja lapsineen viettämään jouluaattoa ja lattialle istumaan ja syömään pizzaa ja juomaan halpaa viiniä ja pelaamaan korttia? Sellaisenko joulun haluaisit lapsiperheelle? En uskokaan että haluaisit, mutta jotain samanlaista rentoutta. Mutta minkälaista se sitten olisi?
Kodin siistinä pitäminen se nyt vaan vie oman aikansa ja voimansa. Jos sitä ei tee, niin sitten saa tosiaan ottaa ne vieraansa vastaan sottaisessa kodissa ja laittaa heidät asioimaan likaisessa vessassa ja tarjota kahvia ja ruokaa epäsiistiltä pöydältä jne. En minä ainakaan ihannoi mitään pölypalloja enää tässä iässä enkä halua niitä kodissani nähdä.
Olen naisvaltaisella alalla töissä ja joka vuosi olen ihmetellyt (30 vuotta) sitä, kuinka marraskuussa jo aletaan huokailla jouluvalmisteluja ja sitä, kuinka ollaan väsyneitä. Kilpaillaan melkein, kuka on uupunein ja kuka on tehnyt eniten ja siivonnut eniten ja leiponut jne...
Olen yleensä ollut hiljaa, koska en raatanut edes lasten asuessa kotona jouluisin. En saanut kruunua päälaelleni tuskaillessani, kuinka raskasta oli taas eilen, kun siivosin yömyöhään ja pakkasessa h akkasin patjoja vielä klo 22.00 ja silitin lakanoita.
En tiedä sitten, mikä meidän jouluissa oli, mutta meillä oli rentoa jouluna ja kukaan ei ollut väsynyt joulupuuhissa. Siksi olen vuosikymmeniä ihmetellyt näitä tuttujani, jotka sinkkuna istuivat viinilasi kädessä aattona pelaillen korttia, muuttuivat n ipottaviksi ja stressaantuneiksi suorittajiksi, kun perustivat perheen.
En ole viemässä kruunua päälaeltasi. Mutta kun kysyy näiltä ihmisiltä, että miksi sitten r iehut joulun alla noin, ollaan hetki öönä ja sitten t iuskaissaan, että mutta kun se on tapana.
Olen minäkin kuullut noita valituksia, että pitäs valmistella joulua...monella mies kotona, joka ei tee mitään. Nainen palkkatyön ohella raataa jouluvalmisteluja. Koska naisen kuuluu, muka. Ei voi tajuta.
Jos nainen hoitaa kaiken arkena, niin hankala sitå on yks kaks muuttaa. Meillä molemmat laittavat ruokaa, käyvät kaupassa jne. Sen vuoksi joulun valmistelut sujuvat myös hyvin, kun kumpikin ymmärtää, mitä tarvitaan ja miten tehdään.
Monella ne roolit jää päälle äitiyslomalla/hoitovapaalla, eikä niitä enää osata muuttaa (vaikka nainen haluaisikin), kun nainen palaa töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jee. Itse asiassa en usko tähän aapeehen ollenkaan. Keksaistu joulutrolli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se tunnelma voi olla rento siinä siivotussa ja laitetussakin kodissa, nämä asiat ei nyt ole mitään toistensa vastakohtia. Enemmän tuossa on nyt kyse ihmissuhteista.
Kireät ihmiset saa aikaan sen kireyden missä olosuhteissa tahansa. Vaikka eivät olisi tikkua ristiin laittaneet vieraita varten eikä juhlaa millään lailla valmistaneet. Joillekin ne kaupan valmiit laatikotkin on iso homma, onhan ne muistettava ostaa ja mietittävä minkä verran niitä on oltava ja jaksettava ne sinne uuniinkin laittaa. Ylipäänsä vieraiden vastaanottaminen ja niiden kanssa oleminen on joillekin hermokimpuille hankala juttu. Ja kaikkien kanssa sitä rentoa tunnelmaa ei vaan saa aikaan.
Juuri näin. Nyt vain on päätetty että joulun pilaa nimenomaan joku nainen joka hössöttää. Ja Suomen naiset kilpailevat kuka tekee vähiten jouluna ja jos joku tykkää joulua laittaa, se pitää tehdä salaa, vähätellen ja anteeksipyydellen.
Minun äitini väsäsi kaikki jouluruuat itse, edes valmista torttutaikinaa ei ikinä voinut käyttää. Isäni ei tehnyt mitään muuta kuin tuli valmiiseen pöytään. Mutta hän se pilasi monta aattoa rähjäämisellä ja draamailulla, ei äitini. Ja ei, isäni ei ollut humalassa. Miehissäkin vain on paljon näitä draamakuningattaria, vaikka siitä ei puhuta.
Dramaqueen mullakin työkaverina. Voi jeesus että onkin rasittava mies.Joskus miettinyt onko yhtä v.mäinen kotonaan,olettaisin että on.
Vierailija kirjoitti:
Miten tässä kävi?
Ap lähti lomalle ja kotoa tulee ikäviä viestejä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tämän takia Suomessa voidaan huonosti. Isovanhemmat eivät kuulu enää perheeseen, vaan on ulkoistettu suvuksi. :(
Itsestään selvää, että isovanhemmat ja kummankin sisaret perheineen kuuluu perheeseen ja ovat tervetulleita.
Kuvitteletko, että Intiassa miehen sukuun myyty morsian voi paremmin miehen suvun kotiorjana kuin suomalaiset naiset täällä?
Onkohan eropaperit jo viety? :(
Teet miehelle listan & sanot suoraan (& lapsille iästä riippuen).
- siivous (mikä päivä ja mitä sisältää)
- kauppa lista, missä KAIKKI tarjottavat, + servetit ym mitä tarvitset/haluat
- päivä jolloin paistaa kinkun
-23.pvä riisipuuro uuniin jne
Yllättävän helppoa sitten aattona vaan lämmittää laatikot uunissa & nostaa kaikki ruuat esiin. Pöydän kattamiseen voivat kaikki osallistua.
Tehtiin vähän tännepäin tänä jouluna ja ensimmäinen joulu kun esim anoppi ei itke, kun on niin v*#*tun raskasta 👍😂
Alue: Aihe vapaa
Kannattaa mieluummin käydä myyjäisissä, mistä saa ns. kotonatehtyä. Tai joltain pitopalveluyritykseltä voi tilata edeltä käsin ne laatikot ja rosollit, jopa salaatitkin. Kyllä ne aina ne kaupan einekset peittoaa. Myyjäisistä saan ostettua ne ihanat lusikkaleivätkin, kun en itse jaksa enkä oikein osaakaan niitä vääntää.
Minä en panikoi oikeastaan muusta kuin siivouksesta. Kun en ole ihan terve, niin kaikki vie aikansa ja väsyn nopeasti. Siksi pitää aloittaa aikaisin ja siivota vähän kerrallaan. Siivoaminen on aika raskasta, vaikka kuinka käyttäisi niitä kodinkoneita ja muita helpottavia välineitä. Joudun istumaan ja lepuuttamaan selkääni jo kesken petivaatteitten vaihtamisen. Mattoja en pysty itse ulos edes kantamaan, onneksi niitä ei paljon ole. Mies kyllä auttaa paljon. Mutta kun olen niin tarkka, että kun siivotaan niin pitää siivota kunnolla. Se sitten vähän stressaa. Mutta eihän se pelkästään joulua koske.
Jäin jo sairauseläkkeelle, mutta ei meillä siellä töissäkään ketään itsensä hengiltäraatajaa ollut. Kaikki puhuttiin joulun alla lähinnä siitä, miten helpoimmalla siitä pääsisi. On tehty joulusilliä toisillemmekin ja sen sellaista. Kerran yksi meistä oli leiponut valtavan määrän piparkakkuja ja siitä riitti sitten meille työkavereillekin, jotain sitten sai meiltä vastineeksi. Ihania työkavereita.
Kaiken a ja o on suunnitelmallisuus. Pitää vain miettiä mitä tekee ja mitä jättää tekemättä, missä järjestyksessä ja missä ajassa. Ja sitten on oltava vielä sitä suurpiirteisyyttä ja armollisuutta. Jos ei jaksakaan nousta aamulla aikaisin sitä riisipuuroa keittämään, niin sitten se jää keittämättä. Ei se sen vaarallisempaa ole. Muutakin voi syödä.