Lue keskustelun säännöt.
Olen aidosti kokematon 40-vuotias mies, enkä Iltapäivälehden keksimä. Kysy tai hauku.
09.12.2018 |
Tämä on tilaisuutesi keskustella aidon outouden kanssa. Eikä maksa mitään.
Kommentit (414)
Sinulla vaikuttaisi olevan aika lailla samankaltainen ajatusmaailma/sisäinen maailma kuin minulla. Olen nainen.
Ollessani kolmekymppisenä itse yhä kokematon päätin kerta kaikkiaan, että minun on hankittava edes yksi (vaikka sitten tunteeton ja mekaaninen) kokemus, ennen kuin asia kasvaa liian isoksi pääni sisällä. Aloin toden teolla pelätä, että kuolen kokemattomana ja soimasin itseäni saamattomuudesta asian suhteen. Ajattelin, että minun on yksinkertaisesti pakko saada selville, mistä siinä touhussa on kysymys.
Homman hoitaminen sujui asian päätettyäni loppujen lopuksi aika helposti. Tosin minulle tuli morkkis olo ja tunne siitä, että käytin miestä hyväkseni (siis vain hankkiakseni kokemuksen).
No millaista se sitten oli? Ihan ok tekemistä, jos ottaa ajanvietteen kannalta. Eniten vahvistui kuitenkin käsitykseni, että se ei ole minun juttuni, jos mukana ei ole syvä henkinen yhteys. Koen, että seksuaalisuuteni on minussa kokonaisvaltaisesti joka paikassa, siksi tunnen tekeväni tavallaan väkivaltaa itseäni ja seksuaalisuuttani kohtaan, jos toimin pelkästään "sukuelimien ehdoilla". Minun on otettava muutkin puoleni ja ominaisuuteni asiassa huomioon, jotta oikeasti nauttisin.
Vaikea sanoa, että olenko aina ollut tällainen, vai johtuuko tämä ajattelutapani jostakin, esim. traumasta tms. Näillä nyt ilmeisesti kuitenkin mennään loppuelämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vai oletko komea ja uralla menestyvä mies, joka ei vaan jotenkin osaa iskeä naista pitempiaikaiseen suhteeseen ja lyhyt ei kiinnosta.
Tässä oli tämmöinen jatkokysymyskin. Vastataan:
En ole.
ap
Vierailija kirjoitti:
Sinulla vaikuttaisi olevan aika lailla samankaltainen ajatusmaailma/sisäinen maailma kuin minulla. Olen nainen.
Ollessani kolmekymppisenä itse yhä kokematon päätin kerta kaikkiaan, että minun on hankittava edes yksi (vaikka sitten tunteeton ja mekaaninen) kokemus, ennen kuin asia kasvaa liian isoksi pääni sisällä. Aloin toden teolla pelätä, että kuolen kokemattomana ja soimasin itseäni saamattomuudesta asian suhteen. Ajattelin, että minun on yksinkertaisesti pakko saada selville, mistä siinä touhussa on kysymys.
Homman hoitaminen sujui asian päätettyäni loppujen lopuksi aika helposti. Tosin minulle tuli morkkis olo ja tunne siitä, että käytin miestä hyväkseni (siis vain hankkiakseni kokemuksen).
No millaista se sitten oli? Ihan ok tekemistä, jos ottaa ajanvietteen kannalta. Eniten vahvistui kuitenkin käsitykseni, että se ei ole minun juttuni, jos mukana ei ole syvä henkinen yhteys. Koen, että seksuaalisuuteni on minussa kokonaisvaltaisesti joka paikassa, siksi tunnen tekeväni tavallaan väkivaltaa itseäni ja seksuaalisuuttani kohtaan, jos toimin pelkästään "sukuelimien ehdoilla". Minun on otettava muutkin puoleni ja ominaisuuteni asiassa huomioon, jotta oikeasti nauttisin.
Vaikea sanoa, että olenko aina ollut tällainen, vai johtuuko tämä ajattelutapani jostakin, esim. traumasta tms. Näillä nyt ilmeisesti kuitenkin mennään loppuelämä.
Jotain samankaltaisuuksia näyttää tosiaan löytyvän.
Mä jotenkin onnistuin missaamaan tuon pakottovan tunteen ja sisäisen palon - vaiheen elämässäni. Ensin mulla oli aika, kun kuvittelin, että se tulee tapahtumaan joskus, kunhan vietän normaalia elämää. Sitten kun se ei tapahtunutkaan huomasinkin jo katuvani omaa passiivisuuttani ja koin itseni liian vanhaksi etsimään enää sitä ensimmäistä kokemusta. Seksuaalinen ajattelu ja käsitys mulla ei ole ihan noin vahvan periaatteellinen. Tunnen hetkittäisiä pelkän fyysisen halun hetkiä ja varmasti tilanteen ollessa sopiva toimisin niiden mukaan. En kuitenkaan tunne tätä halua jatkuvasti, eikä se ole koskaan määrittänyt toimintaani ihmisten kanssa.
ap
Vierailija kirjoitti:
No hei, musta sä vaikutat tosi kiinnostavalta eikä kokemattomuus haittaisi yhtään. Voitaisiinko oikeasti tavata? Olen luonnossa liikkumista rakastava nelikymppinen kahden teini-ikäisen lapsen äiti.
Miten sä AP et vastannut tälle naiselle missään vaiheessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No hei, musta sä vaikutat tosi kiinnostavalta eikä kokemattomuus haittaisi yhtään. Voitaisiinko oikeasti tavata? Olen luonnossa liikkumista rakastava nelikymppinen kahden teini-ikäisen lapsen äiti.
Miten sä AP et vastannut tälle naiselle missään vaiheessa?
Tässä oli useampia syitä:
a) jos tänne laittaa yhteystietoja poistetaan koko ketju
b) olen skeptinen ihmisten motiivien suhteen (ei välttämättä juuri vastanneen, mutta yleensä)
c) en tehnyt ketjua löytääkseni kumppanin, vaan lähinnä keskustelun ja ajatusten vaihdon takia
Viesti silti lämmitti sisintäni ja ainakin ajattelen sen kertovan, että ehkä on olemassa joku jossakin, joka voi puutteideni ohi. Kiitos siis viestin lähettäjälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et halunnut ottaa yhteyttä vaikka et oo koskaan ketään saanut? Nyt joku tarjos sulle ihmettä ja sä vain vetäydyt. Oletko ehkä sittenkin aseksuaali? Tai ehkä homo?
Ei kuulosta normaalilta mieheltä tommoinen.
Vierailija kirjoitti:
Et halunnut ottaa yhteyttä vaikka et oo koskaan ketään saanut? Nyt joku tarjos sulle ihmettä ja sä vain vetäydyt. Oletko ehkä sittenkin aseksuaali? Tai ehkä homo?
Ei kuulosta normaalilta mieheltä tommoinen.
Niin. Ehkä halusin, mutta en uskaltanut? Ehkä epäilytti? Jos olisin ihmissuhteissani rohkea ja impulsiivinen en varmaan olisi 40-vuotias neitsyt. Tämmöinen mä oon. Ei voi mitään.
En ole aseksuaali. En ole homo. Nämä epäilyt olen kuullut aika usein.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä oli tuo iltapäivälehden keksimä kokematon mies? Linkkiä? Mistä tiedät, että oli keksitty?
Ap, mulla ei ole kysyttävää, toivon sulle kaikkea hyvää ja ihanaa jatkossa ja ehkäpä naisen joka löytää sinut ja ainutlaatuisuutesi.
Noin voi hyvin käydä ilman syytä. Mun mies oli 27v ja neitsyt kun tavattiin. Voisi aivan hyvin olla yhä nyt nelikymppisenäkin neitsyt jos ei oltaisi tavattu. On niin ujo, hiljainen jne joten vaikea tehdä ”ensivaikutelmaa”. Ja jossitä ei tee niin ei pääse kunnolla tutustumaan.
Mutta sulle lohdutukseksi, vielä ehtii, juuri saimmekolmannen lapsemne minä 42v ja mies 45v. Sulla se vaan vaatii yhden onnenpotkun että tutustuisit oikeaan naiseen, perheen vielä ehdit perustaa. Onnea matkaan ja et oletodellakaan kummallinen tai outo!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos en olis naimisissa niin tekisin heti treffit apn kanssa! Taino eihän niitä yksipuolisesti tehdä vaan että kutsuisin. Minusta ap on aivan ihana. Eikö nyt ketään sinkkua joka kiinnostuisi? Haluun tälle onnellisen lopun! Sinkut nyt huomatkaa tilaisuutenne!
Ap, minusta kuulostat mukavalta mieheltä.
Jotain treffipalstaa kannattaa kokeilla, kirjallinen ilmaisusi on hyvää ja välittää sinusta kuvan ihmisenä johon olisi mukava tutustua. Jos siellä olisi joku kiinnostava, voisitte vähän aikaa kirjoitella, ja se varmasti vähentäisi ensitapaamisen jännitystä. Et myöskään vaikuta vihaiselta ja katkeroituneelta, siitäkin tulee monelle vanhemmalle sinkkumiehelle ongelma.
Olen itse 40-v, eronnut ja muutenkin kohtuullisen kokenut. Minulle kokemattomuutesi ei olisi turn off, ehkä jopa päin vastoin. :D Liian moni tämän ikäinen sinkkumies on kaiken nähnyt, kyyninen häntäheikki. En minä semmoista halua, paljon mieluummin törmäisin vaikka sinuun netissä. : )
Semmoisen salaisuuden voin kertoa, että seksiasioissa puhuminen on tärkeää. Vaikka olisi miten kokenut, se ei tee kenestäkään ajatustenlukijaa joka tietäisi automattisesti toisen toiveet ja epävarmuudet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, mulla ei ole kysyttävää, toivon sulle kaikkea hyvää ja ihanaa jatkossa ja ehkäpä naisen joka löytää sinut ja ainutlaatuisuutesi.
Noin voi hyvin käydä ilman syytä. Mun mies oli 27v ja neitsyt kun tavattiin. Voisi aivan hyvin olla yhä nyt nelikymppisenäkin neitsyt jos ei oltaisi tavattu. On niin ujo, hiljainen jne joten vaikea tehdä ”ensivaikutelmaa”. Ja jossitä ei tee niin ei pääse kunnolla tutustumaan.Mutta sulle lohdutukseksi, vielä ehtii, juuri saimmekolmannen lapsemne minä 42v ja mies 45v. Sulla se vaan vaatii yhden onnenpotkun että tutustuisit oikeaan naiseen, perheen vielä ehdit perustaa. Onnea matkaan ja et oletodellakaan kummallinen tai outo!
Olet ehkä ensimmäinen, joka käyttää tilanteestani nimitystä ainutlaatuinen positiivisessa mielessä. Kiitos siitä. Ehkä toivon tuota joulupukilta niiden jokavuotisten (mutta mukavien) villasukkien sijaan.
Mä en enää haaveile perheestä. Jos vaikka kokisi mitä on yhdessä eläminen, välittäminen, intohimo, rakkaus ja toisen ihmisen seura hyvinä ja huonoina aikoina. Tuokin olisi jo melkoinen kokemusten viidakko.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ap, minusta kuulostat mukavalta mieheltä.
Jotain treffipalstaa kannattaa kokeilla, kirjallinen ilmaisusi on hyvää ja välittää sinusta kuvan ihmisenä johon olisi mukava tutustua. Jos siellä olisi joku kiinnostava, voisitte vähän aikaa kirjoitella, ja se varmasti vähentäisi ensitapaamisen jännitystä. Et myöskään vaikuta vihaiselta ja katkeroituneelta, siitäkin tulee monelle vanhemmalle sinkkumiehelle ongelma.
Olen itse 40-v, eronnut ja muutenkin kohtuullisen kokenut. Minulle kokemattomuutesi ei olisi turn off, ehkä jopa päin vastoin. :D Liian moni tämän ikäinen sinkkumies on kaiken nähnyt, kyyninen häntäheikki. En minä semmoista halua, paljon mieluummin törmäisin vaikka sinuun netissä. : )
Semmoisen salaisuuden voin kertoa, että seksiasioissa puhuminen on tärkeää. Vaikka olisi miten kokenut, se ei tee kenestäkään ajatustenlukijaa joka tietäisi automattisesti toisen toiveet ja epävarmuudet.
Mä olen jotenkin käsittänyt, että kirjallinen ulosanti on nykydeittailuissa toissijainen asia ja todellinen kilpailu käydään ulkonäön ja mahdollisimman nopean tapaamisen kautta. Ehkä olen väärässä. Kai joku nainen saattaa pitää kirjailijaakin seksisymbolina urheilijan tai leffatähden sijaan.
En ole vihainen tai katkera. Tai jos olen niin korkeintaan itselleni tuhlatuista mahdollisuuksista ja hukatuista vuosista. Ei nuo mielentilat silti kauaa kestä. Turhaa kai se on sadatella sitä, minkä menetti ja mitä ei ilman aikakonetta voi korjata.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä oli tuo iltapäivälehden keksimä kokematon mies? Linkkiä? Mistä tiedät, että oli keksitty?
Nyt oli joku MTV3:n juttu ja sit oli se muistaakseni Antti jossain iltapäivälehdessä. Täällä spekuloitiin, että ovat keksittyjä juttuja lukijoiden saamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Jos en olis naimisissa niin tekisin heti treffit apn kanssa! Taino eihän niitä yksipuolisesti tehdä vaan että kutsuisin. Minusta ap on aivan ihana. Eikö nyt ketään sinkkua joka kiinnostuisi? Haluun tälle onnellisen lopun! Sinkut nyt huomatkaa tilaisuutenne!
Kiitos. En tajua miten kirjoituksista saa kuvan ihanasta ihmisestä, mutta luotan tulkintaasi. Ehkä se on sitä rivien välistä tulkintaa ja ihmistuntemusta johon en ole oikein kykenevä?
ap
Siis miten kokematon oot? Oot varmaan halannut, suudellut, kosketellut, mutta et oo seksiä siis harrastanut? Vai miten? Ootko seurustellut kuitenkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, minusta kuulostat mukavalta mieheltä.
Jotain treffipalstaa kannattaa kokeilla, kirjallinen ilmaisusi on hyvää ja välittää sinusta kuvan ihmisenä johon olisi mukava tutustua. Jos siellä olisi joku kiinnostava, voisitte vähän aikaa kirjoitella, ja se varmasti vähentäisi ensitapaamisen jännitystä. Et myöskään vaikuta vihaiselta ja katkeroituneelta, siitäkin tulee monelle vanhemmalle sinkkumiehelle ongelma.
Olen itse 40-v, eronnut ja muutenkin kohtuullisen kokenut. Minulle kokemattomuutesi ei olisi turn off, ehkä jopa päin vastoin. :D Liian moni tämän ikäinen sinkkumies on kaiken nähnyt, kyyninen häntäheikki. En minä semmoista halua, paljon mieluummin törmäisin vaikka sinuun netissä. : )
Semmoisen salaisuuden voin kertoa, että seksiasioissa puhuminen on tärkeää. Vaikka olisi miten kokenut, se ei tee kenestäkään ajatustenlukijaa joka tietäisi automattisesti toisen toiveet ja epävarmuudet.
Mä olen jotenkin käsittänyt, että kirjallinen ulosanti on nykydeittailuissa toissijainen asia ja todellinen kilpailu käydään ulkonäön ja mahdollisimman nopean tapaamisen kautta. Ehkä olen väärässä. Kai joku nainen saattaa pitää kirjailijaakin seksisymbolina urheilijan tai leffatähden sijaan.
En ole vihainen tai katkera. Tai jos olen niin korkeintaan itselleni tuhlatuista mahdollisuuksista ja hukatuista vuosista. Ei nuo mielentilat silti kauaa kestä. Turhaa kai se on sadatella sitä, minkä menetti ja mitä ei ilman aikakonetta voi korjata.
ap
Monille ulkonäkö on tärkein, mutta itse naisena tärkein mitä etsin on persoona - eli mielenkiintoinen profiili, ulkonäkö aivan toissijainen olettaen, että et ole suohirviö. Luultavasti kiinnostuisin sinusta Tinderissä jos mielenkiinnon kohteemme mätsäisivät edes jonkin verran. ;-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, minusta kuulostat mukavalta mieheltä.
Jotain treffipalstaa kannattaa kokeilla, kirjallinen ilmaisusi on hyvää ja välittää sinusta kuvan ihmisenä johon olisi mukava tutustua. Jos siellä olisi joku kiinnostava, voisitte vähän aikaa kirjoitella, ja se varmasti vähentäisi ensitapaamisen jännitystä. Et myöskään vaikuta vihaiselta ja katkeroituneelta, siitäkin tulee monelle vanhemmalle sinkkumiehelle ongelma.
Olen itse 40-v, eronnut ja muutenkin kohtuullisen kokenut. Minulle kokemattomuutesi ei olisi turn off, ehkä jopa päin vastoin. :D Liian moni tämän ikäinen sinkkumies on kaiken nähnyt, kyyninen häntäheikki. En minä semmoista halua, paljon mieluummin törmäisin vaikka sinuun netissä. : )
Semmoisen salaisuuden voin kertoa, että seksiasioissa puhuminen on tärkeää. Vaikka olisi miten kokenut, se ei tee kenestäkään ajatustenlukijaa joka tietäisi automattisesti toisen toiveet ja epävarmuudet.
Mä olen jotenkin käsittänyt, että kirjallinen ulosanti on nykydeittailuissa toissijainen asia ja todellinen kilpailu käydään ulkonäön ja mahdollisimman nopean tapaamisen kautta. Ehkä olen väärässä. Kai joku nainen saattaa pitää kirjailijaakin seksisymbolina urheilijan tai leffatähden sijaan.
En ole vihainen tai katkera. Tai jos olen niin korkeintaan itselleni tuhlatuista mahdollisuuksista ja hukatuista vuosista. Ei nuo mielentilat silti kauaa kestä. Turhaa kai se on sadatella sitä, minkä menetti ja mitä ei ilman aikakonetta voi korjata.
ap
Monille ulkonäkö on tärkein, mutta itse naisena tärkein mitä etsin on persoona - eli mielenkiintoinen profiili, ulkonäkö aivan toissijainen olettaen, että et ole suohirviö. Luultavasti kiinnostuisin sinusta Tinderissä jos mielenkiinnon kohteemme mätsäisivät edes jonkin verran. ;-)
Googletin suohirviön ja on mulla ainakin paremmat hampaat, ja vähemmän rasvainen tukka.
Kiva kuulla. Ehkä menen persoona edellä, jos siten löytyy todennäköisemmin se sopivampi ihminen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Siis miten kokematon oot? Oot varmaan halannut, suudellut, kosketellut, mutta et oo seksiä siis harrastanut? Vai miten? Ootko seurustellut kuitenkin?
Vastataan uudestaan, kun tämä on ilmeisesti joillekin liian vaikea uskoa:
- olen halannut, mutta en intiimisti tai romanttisesti
- pussannut ja kerran aikuisena suudellut
- olen kätellyt ihmisiä, mutta en muuten koskenut
- ei seksiä ikinä, ei edes lähellä
- en ole seurustellut, en edes leikisti
ap
Pidin joskus syksyä parhaimpana vuodenaikana, mutta mitään diagnosoitua ongelmaa ei ole. Juon välillä olutta ja viskien maailma kiehtoo. En asu maalla, jos sillä maaseutua tarkoitetaan.
Eikä tietenkään ole pakko olla kokenut seksiä. Ei se estä elämistä. Ei minultakaan evätä pääsyä Linnanmäen laitteisiin vaikka en ole koskaan seksiä harrastanutkaan. Olisi silti kiva joskus kokeilla. Ehkä tykkäisin, ehkä en. Olisi kiva myös kokeilla parisuhdetta. Ei sekään varmasti mitään sataprosenttista kukkaiskedolla tanssimista olisi, mutta siinäkin olisin ennemmin omien kokemusten ja mielipiteiden varassa kuin toisten ihmisten.
ap