Lue keskustelun säännöt.
Mikä on tavallista murrosiän oireilua?
09.12.2018 |
Meillä on kaksi teiniä, toinen on lipunut läpi teinivuosien ilman mitään suurempia oireita, mitä nyt saattoi suuttuessaan oven paiskasta perässään, nekin kerrat olleet yhden käden sormilla laskettavissa.
Toinen sitten pinnaa koulusta, haistattelee, ei tee mitään kotitöitä, eristäytyy huoneeseensa, ei ole kuulemma motia mihinkään.
Miten te pärjäätte murrosikäistenne kanssa ja pitäisikö olla huolissaan missä vaiheessa? Poika on nyt 14 ja pahin murrosikä päällä. Tyttö 16 taas ei ikinä ole hölmöillyt, voimasanojakin käyttää äärimmäisen harvoin.
Olenko siis epäonnistunut vanhempana kun juuri kuulin 14 vuotiaan suusta: ”Painu helvettiin” kun hain astioita pois huoneestaan.
Kommentit (27)
Just joo, paha poika ja hyvä tyttö. Tietysti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenko siis epäonnistunut vanhempana kun juuri kuulin 14 vuotiaan suusta: ”Painu helvettiin” kun hain astioita pois huoneestaan.
Ja valitset kuunnella tuollaista kieltä...?
Mitä ehdotat?
Olen kieltänyt moisen kielenkäytön tottakai.
Vierailija kirjoitti:
Just joo, paha poika ja hyvä tyttö. Tietysti.
Varmaan roolit voisivat olla toisinkin päin, meillä tämä menee nyt näin.
Ja yhtä paljon heitä rakastetaan ja kannustetaan.. toinen vaan oireilee nyt rankasti murrosikäänsä (?).
Meillä ihan samanlaista, ainoastaan tyttö 15 v. on se ongelmatapaus ja poika 17v. taas on ollut aina rauhallinen ja tasapainoinen tapaus.
Meilläkin haistatellaan, on viiltelyä, koulusta poissoloja, itsemurhayritys jne. jne. En voi enää tehdä asialle juuri mitään, kaikki auttavat tahot on nyt käyty läpi ja tilanne on ja pysyy. Ainoa mikä saattaa auttaa, on aika, jos sinne pieneen päähän joskus kehittyisi ajattelevat aivot.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ihan samanlaista, ainoastaan tyttö 15 v. on se ongelmatapaus ja poika 17v. taas on ollut aina rauhallinen ja tasapainoinen tapaus.
Meilläkin haistatellaan, on viiltelyä, koulusta poissoloja, itsemurhayritys jne. jne. En voi enää tehdä asialle juuri mitään, kaikki auttavat tahot on nyt käyty läpi ja tilanne on ja pysyy. Ainoa mikä saattaa auttaa, on aika, jos sinne pieneen päähän joskus kehittyisi ajattelevat aivot.
Voimia teille! Kuulostaa hurjalta. Minäkin toivon ajan tuovan järkeä päähän. Kaikki fiksut harrastukset ovat jääneet ja tilalle on tullut maleskelu kavereiden kanssa, tietokonepelit ja totaalinen viha meitä vanhempia kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ihan samanlaista, ainoastaan tyttö 15 v. on se ongelmatapaus ja poika 17v. taas on ollut aina rauhallinen ja tasapainoinen tapaus.
Meilläkin haistatellaan, on viiltelyä, koulusta poissoloja, itsemurhayritys jne. jne. En voi enää tehdä asialle juuri mitään, kaikki auttavat tahot on nyt käyty läpi ja tilanne on ja pysyy. Ainoa mikä saattaa auttaa, on aika, jos sinne pieneen päähän joskus kehittyisi ajattelevat aivot.
Voimia teille! Kuulostaa hurjalta. Minäkin toivon ajan tuovan järkeä päähän. Kaikki fiksut harrastukset ovat jääneet ja tilalle on tullut maleskelu kavereiden kanssa, tietokonepelit ja totaalinen viha meitä vanhempia kohtaan.
Kiitos ja voimia sinne myös! Oma teini-ikä on ihan hyvin muistissa vielä ja osin siitäkin syystä luotan ja jaksan vielä uskoa, että tilanne palaa normaaliksi ajan kanssa. Tyttö on kuitenkin ollut pienestä asti aivan ihana lapsi, vuosi sitten kaikki muuttui ihan totaalisesti.
No minä olin ihan todella vaikea teini, pikkuvelikin sekoili, mutta isosisko oli se kaikkien toiveiden täyttymys, täydellinen kolmen ällän ja kolmen eximian ylioppilas joka luo uraa ja jota aina muistetaan ylistää, edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No minä olin ihan todella vaikea teini, pikkuvelikin sekoili, mutta isosisko oli se kaikkien toiveiden täyttymys, täydellinen kolmen ällän ja kolmen eximian ylioppilas joka luo uraa ja jota aina muistetaan ylistää, edelleen.
Ei ole tuokaan rooli helppo. Nimittäin kokemusta on. Pikkusisaren sekoilivat, ryyppäsivät ja varastelivat ja milloin mitäkin. Itse yritin olla tuottamatta äidille yhtään enempää harmia ja ylisuoritin. Sairastuin anoreksiaan myöhemmin, ja äiti itki taas mitä on tehnyt väärin.
Ota viikkorahat ja kone pois jos alkaa haistattelemaan, ei siinä sen kummempia temppuja tarvita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hakekaa apua. Koulukuraattori, lääkäri, psykologi? Tai on kohta kasvatuslaitoksessa koko jannu.
Vierailija kirjoitti:
Ota viikkorahat ja kone pois jos alkaa haistattelemaan, ei siinä sen kummempia temppuja tarvita.
Meillä ei ole saanut viikkorahaa enää aikoihin, eikä ole konettakaan. Puhelin vielä on, viimeksi kun otettiin se pois, karkasi kotoa ja oli kateissa viikon. Muita ideoita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä olin ihan todella vaikea teini, pikkuvelikin sekoili, mutta isosisko oli se kaikkien toiveiden täyttymys, täydellinen kolmen ällän ja kolmen eximian ylioppilas joka luo uraa ja jota aina muistetaan ylistää, edelleen.
Ei ole tuokaan rooli helppo. Nimittäin kokemusta on. Pikkusisaren sekoilivat, ryyppäsivät ja varastelivat ja milloin mitäkin. Itse yritin olla tuottamatta äidille yhtään enempää harmia ja ylisuoritin. Sairastuin anoreksiaan myöhemmin, ja äiti itki taas mitä on tehnyt väärin.
Jep, sama. Lukion ylisuorittajatyttö löysi sitten nuorena aikuisena seksin ja huumeet. Parempi ehkä kapinoida ajoissa, vaikka ihan tavallinen keskiluokkainen perheenäiti mustakin tuli.
Vierailija kirjoitti:
Ota viikkorahat ja kone pois jos alkaa haistattelemaan, ei siinä sen kummempia temppuja tarvita.
Tuolla tavallahan noita asioita ratkotaan, kiristämällä ja uhkailulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hakekaa apua. Koulukuraattori, lääkäri, psykologi? Tai on kohta kasvatuslaitoksessa koko jannu.
Nämä kannattaa kokeilla, vaikka avun saaminen onkin välillä todella hidasta. Meidän teinin herätti vasta se, kun joutui sijoitukseen perhekotiin. Siellä näki minkälaista on kun elämässä on oikeasti ongelmia ja vaikeuksia. Alkoi oma koti tuntua yhtäkkiä kovinkin mukavalta paikalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota viikkorahat ja kone pois jos alkaa haistattelemaan, ei siinä sen kummempia temppuja tarvita.
Meillä ei ole saanut viikkorahaa enää aikoihin, eikä ole konettakaan. Puhelin vielä on, viimeksi kun otettiin se pois, karkasi kotoa ja oli kateissa viikon. Muita ideoita?
Lasu.
Teini-ikä on vanhemmille kamalaa, mutta myös useille teineille tosi rankkaa. Meillä toinen tyttö ohitti nuo myrskyt helposti. Toinen tyttö, nyt 15v, puolestaan on koitellut seiskan alusta alkaen. On ollut psyykkistä oireilua (kaverisuhteet johti ahdistukseen), viiltelyä, juomissekoilua,väärät kaveripiiri,joissa hölmöilyä, koulupoissaoloja, jne. Haistattelua meillä ei ole ollut, välit on saatu pysymään hyvinä, vaikka huoli on ollut hirveä! Mutta mielummin olisin ottanut sen haistattelun kuin nämä meidän juonenkäänteet.
Apua on haettu,sitä on vaadittu, mutta ei ole auttanut. Ihan surkea tuo hoitosysteemi; kädet nostetaan pystyyn kun nuori ei sovi hoitomuottiin.
Kaikesta huolimatta nyt tuntuu vähän helpottavan.
Ja uskon,että hyvät,välittävät välit ja selvät rajat (joita teini silti toistuvasti rikkoo,kuten jossain määrin kuuluukin) on ollut meillä se juttu. Teinin kanssa ei kannata alentua tappelemaan, vanhempi ei ainakaan voita sitä.
Tsemppiä kaikille teinien vanhemmille!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakekaa apua. Koulukuraattori, lääkäri, psykologi? Tai on kohta kasvatuslaitoksessa koko jannu.
Nämä kannattaa kokeilla, vaikka avun saaminen onkin välillä todella hidasta. Meidän teinin herätti vasta se, kun joutui sijoitukseen perhekotiin. Siellä näki minkälaista on kun elämässä on oikeasti ongelmia ja vaikeuksia. Alkoi oma koti tuntua yhtäkkiä kovinkin mukavalta paikalta.
Ihan kuin sijoitukseen edes noin vain pääsisi! Kyllä sitä apua on täytynyt hakea jo vuosia ja ongelmia olla myös vanhemmilla.
No onko hakannut kaveriporukalla 12 vuotiaan tytön, käyttääkö kovia huumeita, varastelee autoja tai muuta? Jos ei niin anna olla.
Toiset vaan ovat hankalia uhmaiässä, toiset murrosiässä. Mietipä, menikö niin. Mitä olen seurannut tuttuja nuoria niin tämä kaava on sääntö. Siis vaikea uhmaikä —> helppo teini ja helppo uhmaikä—> vaikea teini.
Ja valitset kuunnella tuollaista kieltä...?