Rasittavat aamut, vaimo ei löydä kultaista keskitietä vaan joko lässyttää tai huutaa
Minä yövuoron tehneenä tahtoisin nukkua, mutta pitää mennä väliin. Joka aamu.
Homma siis menee niin, että vaimo koettaa ensin lempeästi lässyttäen herätellä lapsia ja sitten suuttuu. on kuin piru " Kulta, herää, äiti laittaa aamupalaa. Mitä otat? Hei nyt oikeasti ylös sieltä. JUMALAUTA SÄ MYÖHÄSTYT BUSSISTA ! ON SE VI""U KUN EI USKOTA!"
Lapset ovat siis ekaluokkalainen ja kolmasluokkalainen, vánhempi huutaa takaisin että "AINA SÄ HUUDAT MEILLE!"
Kommentit (153)
Hoidapa sinä ne aamutoimet. Kotona kun olet.
Tuo kannustus jutella rauhassa perheen aamusta vaimon kanssa on hyvä. Joskus juttelukin menee riidaksi tai mitään uutta ei löydetä. Tällöin on hyvä pyytää ulkopuolista näkökulmaa. Myös perhetyöntekijät (nimitys vaihtelee eri kunnissa, tarkoitettu koululaisten perheiden tueksi) voivat tulla juttelemaan perheenne kanssa siitä, miten aamut hoidetaan niin, että yövuorosta palaava saa nukkua, lapset eivät ole liian väsyneitä ja kellään ei mene hermot. Kyse on hyvin pitkälti toimintatavoista, jos entinen toimintamalli ei toimi hyvin, on opeteltava uusi, rakentavampi, vähemmän kitkaa aiheuttava. Joskus on vaikea hyväksyä, että minun täytyy muuttaa käytöstäni, tällainen vain huonontaa tilannetta, miten nyt toimin. Mutta lyhyesti: Jos ei halua jatkaa entiseen (huonoon) malliin, on tehtävä muutos. Mieluiten koko perhe yhteisesti sitä keksimällä.
Pistä vaimo rauhoittumaan ja kun kerran hereillä olet, niin hoidat itse tilanteen nätisti. Oikeastiko vain kuuntelet aamusta toiseen raivoamista...?
Lapset ajoissa nukkumaan ja illan rauhoittaminen alkaa jo hyvissä ajoin. Tietokoneet, telkkarit yms. pois viimeistään kuuden aikaan (myös vanhemmilta siksi ajaksi!! ), sopiva iltapala ja rentoa yhdessäoloa nukkumaan menoon saakka.
Minkälaiset työajat sinulla on? Räyhääkö vaimosi aina muutenkin lapsille noin, jos tuollainen raivoaminen on teillä normaalia aamuisin? Lapsilta ei tarvitse kysyä mitä he haluavat syödä, vaan puuro keitetään ja siihen mukaan leipäpala, juomista ja sillä mennään. Vaatteet ja reput valmiiksi jo edellisenä iltana. Ei se ole aikuiselle vaikeaa, mutta toki jos elämänhallinta on kateissa, niin se on kateissa.
Meidän äiti tuli tuolloin lässyttäessäänkin jo ravistamaan, sitten 2-5min päästä huutamaan ”YLÖS”.
Inhottavat muistot kotona asumisesta ja kouluun lähtemisestä. Nykyään jos ollaan äidin luona käymässä tulee edelleen viimeistään 8:30 huutamaan kyllästyneesti että ”nouskaas nyt jo ylös sieltä”, ravistelemaan ei sentään enää tule.
Vanhemmilta kännykät takavarikkoon ja takaisin vasta kun elämä rauhoittuu. Mies päivätöihin ja huolehtimaan toisena vanhempana arjen sujumisesta. Vauvapalsta ei ole oikea paikka tilittää tilannetta silloin kun kotona on kaaos viereisessä huoneessa.
Vierailija kirjoitti:
Pistä vaimo rauhoittumaan ja kun kerran hereillä olet, niin hoidat itse tilanteen nätisti. Oikeastiko vain kuuntelet aamusta toiseen raivoamista...?
Lapset ajoissa nukkumaan ja illan rauhoittaminen alkaa jo hyvissä ajoin. Tietokoneet, telkkarit yms. pois viimeistään kuuden aikaan (myös vanhemmilta siksi ajaksi!! ), sopiva iltapala ja rentoa yhdessäoloa nukkumaan menoon saakka.
Minkälaiset työajat sinulla on? Räyhääkö vaimosi aina muutenkin lapsille noin, jos tuollainen raivoaminen on teillä normaalia aamuisin? Lapsilta ei tarvitse kysyä mitä he haluavat syödä, vaan puuro keitetään ja siihen mukaan leipäpala, juomista ja sillä mennään. Vaatteet ja reput valmiiksi jo edellisenä iltana. Ei se ole aikuiselle vaikeaa, mutta toki jos elämänhallinta on kateissa, niin se on kateissa.
Näin normaaleissa perheissä mennään pienten koululaisten kanssa, mutta se on toki vanhemmille vaikeaa. Vaikein on varmaan sen puhelimen ja telkkarin sulkeminen muutamaksi tunniksi.
Kai sinä, ap, ennen töihn lähtöä kokkaat, siivoat, pyykkäät, valvot lasten läksyt, käyt kaupassa ja olet lapsille läsnä ja keskustelet siitä, että heidänkin pitää kantaa kortensa kekoon?
Vai nukutko koko päivän ja se yksinhuoltajavaimosi raahustaa taakkansa kanssa yksin?
Lopeta turha valittaminen. Saat aamut helposti rauhoittumaan, kun hoidat itse lasten herätyksen ja kouluun lähettämisen ja annat vaimon nukkua. Vaimosi kuulostaa ylirasittuneelta ja univajeiselta.
Etkö sinä voisi laittaa nukkumaan vasta kun lapset on saatu aamupalalle?
Vuorotyö ja perhe on raskas yhdistelmä, mutta melko usein se vuorotyössä käyvä osapuoli ei ymmärrä, kuinka päävastuu kaikesta lapsiin ja kotiin liittyvästä jää helposti sille puolisolle. Kun siitä muiden hereilläoloajasta pitää aina pyhittää vuorotyöläiselle uniaikaa ja yks kaks siihen tarvitseekin vielä tuplasti omaa aikaa päälle verrattuna puolisoon - kun on tavallaan jo tottunut että se normaali aikaan työssäkäyvä puoliso hoitaa lapset.
En tiedä onko teillä noin, mutta väsyneeltä puolisosi kuulostaa ja suosittelen miettimään oikeasti sitä toisenkin tilannetta, jääkö hänelle jatkuvasti suurempi vastuu yhteisistä asioista?
Vierailija kirjoitti:
Pistä vaimo rauhoittumaan ja kun kerran hereillä olet, niin hoidat itse tilanteen nätisti. Oikeastiko vain kuuntelet aamusta toiseen raivoamista...?
Lapset ajoissa nukkumaan ja illan rauhoittaminen alkaa jo hyvissä ajoin. Tietokoneet, telkkarit yms. pois viimeistään kuuden aikaan (myös vanhemmilta siksi ajaksi!! ), sopiva iltapala ja rentoa yhdessäoloa nukkumaan menoon saakka.
Minkälaiset työajat sinulla on? Räyhääkö vaimosi aina muutenkin lapsille noin, jos tuollainen raivoaminen on teillä normaalia aamuisin? Lapsilta ei tarvitse kysyä mitä he haluavat syödä, vaan puuro keitetään ja siihen mukaan leipäpala, juomista ja sillä mennään. Vaatteet ja reput valmiiksi jo edellisenä iltana. Ei se ole aikuiselle vaikeaa, mutta toki jos elämänhallinta on kateissa, niin se on kateissa.
Olen töissä 22-06. Ei vaimo muuten huuda mutta aamut ovat vaikeita, ei ikinä ole ollut aamuihmisiä. Nyt on työtön mutta muistan kun kävi ennen lapsia töissä ja suuttui aamulla katseestakin. Hänelle ei suunnilleen saanut puhua ennen pannullista kahvia .
T. Se aloituksen tehnyt
Vaimo kuulostaa olevan katkeamispisteessä. Uupunut ihminen menettää hermonsa hetkessä. Hoida lasten aamut ennen nukkumaanmenoa?
Vierailija kirjoitti:
Kai sinä, ap, ennen töihn lähtöä kokkaat, siivoat, pyykkäät, valvot lasten läksyt, käyt kaupassa ja olet lapsille läsnä ja keskustelet siitä, että heidänkin pitää kantaa kortensa kekoon?
Vai nukutko koko päivän ja se yksinhuoltajavaimosi raahustaa taakkansa kanssa yksin?
En nuku koko päivää. Herään klo 13-14 ja ellei vaimo ole käynyt kaupassa käymme yhdessä, sitten autan lapsia läksyissä. Klo 17 menen uudestaan nukkumaan.
T. Se ketjun aloittaja
Itse superäitinä olen ratkaissut tämän asettamalla herätyskellot lastenhuoneeseen ja tekemällä lapsille aamupalat ennen työhön lähtöä. Ei tarvitse katsella äkäisiä lapsia kuin vapaapäivinä ja silloinkaan eivät huomaa minua :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai sinä, ap, ennen töihn lähtöä kokkaat, siivoat, pyykkäät, valvot lasten läksyt, käyt kaupassa ja olet lapsille läsnä ja keskustelet siitä, että heidänkin pitää kantaa kortensa kekoon?
Vai nukutko koko päivän ja se yksinhuoltajavaimosi raahustaa taakkansa kanssa yksin?
En nuku koko päivää. Herään klo 13-14 ja ellei vaimo ole käynyt kaupassa käymme yhdessä, sitten autan lapsia läksyissä. Klo 17 menen uudestaan nukkumaan.
T. Se ketjun aloittaja
Eli olet 20-21 tuntia vuorokaudessa koko nukkumassa tai töissä? Ei ihme, että vaimo on uupunut. Hänhän on käytännössä yksinhuoltaja muodollisella lisäaikuisella.
Mikä tuossa aloittajan tapahtumissa on aikajänne? Tuleeko ne todella tuolla tavalla pötköön, vai käykö äiti herättämässä lapsia useita kertoja aamun aikana? Kouluikäiset voisi jo pikkuisen ottaa itsekin vastuuta siitä, ettei vanhemman tarvitse käyttää puolta aamua erilaisiin herätystoimenpiteisiin, kyllähän se varmaan hiertää nousta itse passaamaan kun muu perhe vetää unta palloon persaus homeessa. MUTTA huutaminen ja raivoaminen ei silti ole oikein. Olisiko lasten kanssa syytä keskustella siitä, mikä on heidän vastuunsa bussiin ehtimisestä?
Myönnän että minunkin on usein vaikea olla kiivastuttamatta. Nuoremman saa suunilleen kantaa peiton, jonka on kiskonut päälleen että en nouse! sisässä aamupalalle ja sitten pohditaan minuuttitolkulla tahdotaanko leipää vai puuroa, vanhempi jolla kai teini ikää lykkää päälle venkslaa vaatteiden ja hiusten kanssa tai unohtuu räpläämään kännykkää. Tyttöjä siis molemmat.
T. Se ketjun aloittaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai sinä, ap, ennen töihn lähtöä kokkaat, siivoat, pyykkäät, valvot lasten läksyt, käyt kaupassa ja olet lapsille läsnä ja keskustelet siitä, että heidänkin pitää kantaa kortensa kekoon?
Vai nukutko koko päivän ja se yksinhuoltajavaimosi raahustaa taakkansa kanssa yksin?
En nuku koko päivää. Herään klo 13-14 ja ellei vaimo ole käynyt kaupassa käymme yhdessä, sitten autan lapsia läksyissä. Klo 17 menen uudestaan nukkumaan.
T. Se ketjun aloittaja
Eli olet 20-21 tuntia vuorokaudessa koko nukkumassa tai töissä? Ei ihme, että vaimo on uupunut. Hänhän on käytännössä yksinhuoltaja muodollisella lisäaikuisella.
Jonkun on pakko käydä. Ei tässä lapsilisillä eletä.
T. Se ketjun aloittaja
Vierailija kirjoitti:
Mikä tuossa aloittajan tapahtumissa on aikajänne? Tuleeko ne todella tuolla tavalla pötköön, vai käykö äiti herättämässä lapsia useita kertoja aamun aikana? Kouluikäiset voisi jo pikkuisen ottaa itsekin vastuuta siitä, ettei vanhemman tarvitse käyttää puolta aamua erilaisiin herätystoimenpiteisiin, kyllähän se varmaan hiertää nousta itse passaamaan kun muu perhe vetää unta palloon persaus homeessa. MUTTA huutaminen ja raivoaminen ei silti ole oikein. Olisiko lasten kanssa syytä keskustella siitä, mikä on heidän vastuunsa bussiin ehtimisestä?
Vaimon herätys soi noin klo 6.10, molemmat tytöt menevät kahdeksaan kouluun, menevät 7.15 bussilla. Käy herättelemässä, menee keittiöön ja pistää kahvin tippumaan sekä leivät ja leikkeleet pöytään, minkä jälkeen menee taas huhuilemaan että ylös ylös.
T. Se ketjun aloittaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai sinä, ap, ennen töihn lähtöä kokkaat, siivoat, pyykkäät, valvot lasten läksyt, käyt kaupassa ja olet lapsille läsnä ja keskustelet siitä, että heidänkin pitää kantaa kortensa kekoon?
Vai nukutko koko päivän ja se yksinhuoltajavaimosi raahustaa taakkansa kanssa yksin?
En nuku koko päivää. Herään klo 13-14 ja ellei vaimo ole käynyt kaupassa käymme yhdessä, sitten autan lapsia läksyissä. Klo 17 menen uudestaan nukkumaan.
T. Se ketjun aloittaja
Eli olet 20-21 tuntia vuorokaudessa koko nukkumassa tai töissä? Ei ihme, että vaimo on uupunut. Hänhän on käytännössä yksinhuoltaja muodollisella lisäaikuisella.
Jonkun on pakko käydä. Ei tässä lapsilisillä eletä.
T. Se ketjun aloittaja
Ei töissä käynti muitakaan vanhempia vapauta velvollisuudesta huolehtia lapsistaan, joten ota aamut haltuusi, koska iltaisin sinusta ei näytä mitään hyötyä olevan.
Lapset aiemmin iltaunille. Ottakaa rauhassa keskusteluun tämä asia, ja kerrot miten se vaivaa sua ja miten lapset kokevat huutamisen kamalaksi tavaksi aloittaa päivä. Puutu siihen, mä tiedän tuon kuvion. Olen ollut tuo rääkyvä äiti. En ole enää, enkä ikinä uudestaan valitsisi sitä tyyliä pienille lapsille. Olkaa ihmeessä viisaampia kuin minä!