Onko vielä ihmisä jotka eivät usko ilmastonmuutokseen?

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku linkata minulle tähän ne tutkimukset, joissa kerrotaan miten hyvin, ja millä keinoilla, on saatu tietoon mm. millainen sää ja keli oli 23 456 vuotta eaa.?

Siitä vaan tutkimaan:

https://www.ncdc.noaa.gov/data-access/paleoclimatology-data/datasets

todistettuna sellaisena,

Tieteessä ei todisteta mitään.

Toinen mikä kiinnostaa minua on se, että montako vuotta maapallo on ollu olemassa, ja ennen kaikkea se, miten se on tutkittu, millä analyysillä on päästy tarkkaan tulokseen, ja mistä päätellään että sen voi tietää tuosta tulkosesta?

Radiometrisillä menetelmillä se on tutkittu. Niitä on kymmenittäin erilaisia ja koska kaikki ne antavat yhtäläiset tulokset, voidaan olla erittäin varmoja tulosten paikkansapitävyydestä. Jos ne menetelmät eivät toimisi, niin ne antaisivat keskenään erilaiset tulokset.

Suomessa on tutkittu yksi järvi, ja sen perusteella porukka ajattelee että koko suomi on mikromuovin kyllästämä?

Mikromuovia on ilmassa. Siten se päätyy jokaiseen järveen, joka on ilman kanssa kosketuksissa. Olisi aika omituista kuvitella, että jonkin järven muovistumista olisi estämässä jokin keijukainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole siitä, uskooko että ilmasto muuttuu. Ainahan se muuttuu, eikä koskaan ole aloillaan. Kyse on siitä uskooko sen muuttumisen olevan sillä tavalla huono asia, että siihen pitäisi upottaa mittaamattomasti resursseja. Vai olisiko järkevämpää käyttää resurssit sopeutumiseen, koska muutosta nyt aina kuitenkin tapahtuu eikä sitä estääkään voi.

On laskettu että päästöjen vähentäminen on paljon halvempaa kuin vahinkojen korjaaminen.

Mutta kyse ei ole vain rahasta. Mitä tapahtuu, jos ruuantuotanto vähenee rajusti ilmastonmuutoksen seurauksena? Jossain on liian kuivaa, jossain liian kuumaa, jossain sataa liikaa. Seuraa nälänhätiä ja suuria pakolaismääriä.

Tuo ”on laskettu” on pakko olla väärin ja epäilen että arvaan miten tuollaiseen on päädytty. Ensinnäkin päästöjen vähentäminen on todella kallista, etenkin kun kerrannaisvaikutukset talouteen otetaan huomioon. Niitä ei varmaankaan ole laskelmassasi huomioitu. Vaikea sanoa, ellet laita linkkiä.

Toisekseen, mitään vahinkoja ei ole tarkoitus korjata vaan muutokseen on tarkoitus sopeutua. Tulokulma on aivan eri. Veikkaan, että laskelmissasi on ”korjaamiseen” sisällytetty sellaisia infran uusimisen kuluja, joita joka tapauksessa tehtäisiin koska infralla on tietty elinikä ja vuosisadan loppuun mennessä sitä kuitenkin uusitaan. Jos noin on laskelmissasi tehty, niin se on älyllistä epärehellisyyttä.

Ideahan on, että ilmastonmuutokseen sopeudutaan vuosikymmenten saatossa siten että uusi infra rakennetaan ilmastonmuutos jo huomioiden. Vanhasta infrasta luovutaan, kun sen käyttöikä tulee täyteen. Ei ole mitään estettä sille, että esim. kaupungit siirtisivät hiljalleen sisämaahan uuden rannikon rajaa seuraten. Niin on tehty ennenkin. Ei se maksa sen enempää, kuin infran rakentaminen muutenkin tulisi maksamaan.

Kun ilmasto lämpenee, lisääntyy ilman sitoma kosteus ja pilvisyys. Siksihän sitä juuri kasvihuonelimiöksi nimitetäänkin. Kun kosteus lisääntyy, lisääntyvät sateet. Ne ehkä tulevat eri paikkoihin kuin ennen, kun ilmavirtauksetkin muuttuvat, mutta ylisummaan ne lisääntyvät. Olot viljelykselle siis paranevat ilmaston lämmetessä, joten ruokatuotannon voi odottaa pysyvän ennallaan tai paranevan teknologian kehittyessä. Muutenkin vuosisadan mittaan odotetaan maapallon väkiluvun tasaantuvan,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmastonmuutos on tosiasia, mutta eikö ilmastonmuutosuskovaisuudessa ole kyse siitä, että ihminen on aiheuttanut sen?

Ihminen, vaikka meitä on 7 miljardia, kuvittelee suuruudenhulluna pystyvänsä vaikuttamaan ilmastoon. 

Ilmakehä on vain 100km paksu. On hyvin helppoa tupruttaa se täyteen kaasuja, jotka vaikuttavat ilmastoon. Ei tarvitse olla ollenkaan suuruudenhullu, vaan tietää vain tuokin simppeli fakta.

Ei se niin helppoa ole, kun kaasut myös karkaavat avaruuteen. Kuten esim. vety ja helium.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmasto on monimutkainen asia, joten asiaan on mahdoton ottaa kantaa jos ei ole kunnolla perehtynyt. Varmaan suurin osa väestöstä epäilee vähintäänkin ilmaston lämpenemisen olevan todennäköistä. Mutta sitten lämpenemisen syistä on esitetty muitakin syitä kuin ihmisen toiminta ja hiilidioksidi.

Minusta on kuvaavaa että juuri hetki sitten uutisoitiin että metsät Suomessa sitovat sittenkin kaksi kertaa enemmän hiilidioksidia kuin oli aikaisemmin luultu. Niin että nämä asiantuntijatkin melkoisilla hehtaaripyssyillä ampuvat, ja sitten kun oletukset ketjutetaan niin lopputuloksen oikeellisuuden todennäköisyys jää kyllä aika pieneksi.

Tämä pätee vähän kaikkeen tieteeseen, ihminen kun on erehtyväinen. Silti luotan tieteeseen, se on luotettavinta tietoa, mitä ihmiskunnalla tällä hetkellä on.

Ja tieteiden mekanismit ovat tosiaan niin monimutkaisia, että niitä ymmärtämätön ei voi tietää asioita kovin varmasti. Tieteenaloja on myös niin paljon, ettei yksi ihminen voi mitenkään perehtyä kaikkeen. Siksi jokainen ihminen on aina jossain määrin "lammas", muiden tiedon varassa. Itse uskon tässä tilanteessa ensisijaisesti asiantuntijoita (enkä esimerkiksi maalaisjärjellä ajattelevia ei-ammattilaisia), heillä kuitenkin oletettavasti on paras tämänhetkinen tieto.

Mä taas en ala USKOMAAN mitään. Jos asiantuntija ei kykene selittämään miksi on jotain mieltä, niin hänen arvauksensa on yhtä hyvä kuin jonkun toisen. Sehän se juuri on tässä maailmassa vikana, että on eri alojen porukkaa, jotka keskenään suhmuroivat, ja sen jälkeen tyhmälle kansalle kerrotaan lopputulos, ja sanotaan että asiat nyt vain ovat näin, ja jos joku kysyy jotain, niin sanotaan vain että olet niin tyhmä ja kouluttamaton, toisin kuin me, että mistään mitään et tiedä, ole siis hiljaa. Ja tällä tavoin on suhmuroitu kaikki poliittinen roska mitä meille on sytöetty. Talvivaarat, yriityskaupat, sähköpuljujen myyminen ulkomaille niin, että me maksetaan ihan älyttömiä hintoja globaalin firman osakkaille. 

Jos asiat kerrottaiaiin, avattaisiin, tehtäisiin vaikka ylelle sarjoja siitä mitä tarkoittaa tutkimus, ja millä on mitäkin mediän kaikkien elämään vaikuttavaa seikkaa tutukittu, ja mitä kautta ja miten ollaan tultu siihen lopputulokseen että rahat kannattaa antaa ulkomaille, ilmastonmuutoksen pystyy torjumaan ainoastaan 5 miljoonaa ihmistä kannatteleva suomi, jne, niin uskon että valeuutisten uskominen ja toiseen ääripäähän linnottautuminen vähenisivät.

Ei kansa ole tyhmää, sitä vain halutaan pitää tyhmänä, ja varsinkin että he itse pitäisivät, koska eihän tämä kaikki kuseetus muuten onnistuisi.

Johonkin kuitenkin uskot. Oma valintasi on, uskotko tieteeseen, maalaisjärkeesi vai johonkin muuhun.

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että ilmastonmuutoksen mekanismeja voisi käsitellä jossakin yleisessä paikassa laajemmin mutta kuitenkin kansantajuisesti. Ei sekään kaikille menisi jakeluun mutta suuremmalle osalle kuitenkin.

Kylä, uskon. Ihan samalla tavalla kuin asiantuntija ja tutkija uskovat asiantuntijuuteensa ja tutkimukseensa. Minä tosin pystyn selittämään miksi uskon mihinkin, mutta he eivät kykene selittämään miksi itse uskovat omiin juttuihinsa.

Eiköhän heillä ole omat syynsä uskoa ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen, kuten sinullakin on olla uskomatta. En tarkalleen tiedä, miksi he siihen uskovat, varmaan siihen liittyy se, että keskilömpötilat nousevat, kasvihuonekaasujen määrät ovat lisääntyneet ja että kasvihuonekaasujen on todettu lämmittävän ilmastoa. Mihin sinä uskot ja miksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmastonmuutos on tosiasia, mutta eikö ilmastonmuutosuskovaisuudessa ole kyse siitä, että ihminen on aiheuttanut sen?

Ihminen, vaikka meitä on 7 miljardia, kuvittelee suuruudenhulluna pystyvänsä vaikuttamaan ilmastoon. 

Ilmakehä on vain 100km paksu. On hyvin helppoa tupruttaa se täyteen kaasuja, jotka vaikuttavat ilmastoon. Ei tarvitse olla ollenkaan suuruudenhullu, vaan tietää vain tuokin simppeli fakta.

Ei se niin helppoa ole, kun kaasut myös karkaavat avaruuteen. Kuten esim. vety ja helium.

Kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia ja metaania, on mittauksissa todettu olevan ihan yksiselitteisesti enemmän kuin ennen. Eivät siis ole ainakaan kokonaan karanneet avaruuteen. Vety ja helium, jotka kevyimpinä varmaankin karkaavat helpoiten, eivät ole kasvihuonekaasuja.

Vierailija kirjoitti:

Ei se meidän uskomisista ole kiinni. Luonnonvoimat on sen verran isoja asioita, ettei pienen ihmisen pidä luulla voivansa kontrolloida niitä.

Nämä naurettavat kuvitelmat siitä, että ihminen ei mukamas pystyisi vaikuttamaan ilmastoon, ovat kyllä paras esimerkki ilmastonmuutoskeptikkojen idiotismista. Ihan kuin ihmisen "pienuus" vaikuttaisi yhtään mihinkään.

Tuhannet lajit kyllä tapetaan sukupuuttoon, mantereiden laajuiset metsäalueetkin hävitetään, mutta jostain syystä biljoonia tonneja kaasuja ilmakehään puskemalla ei muka saada vaikutusta aikaiseksi, vaikka hiilidioksidin määrä moninkertaistuu.

Ei se niin helppoa ole, kun kaasut myös karkaavat avaruuteen. Kuten esim. vety ja helium.

Oliko nyt puhe näistä kahdesta kevyimmästä kaasusta, oliko? No ei ollut. Kun oli puhe hiilidioksidista. Kerrotko, millä tavalla se mukamas karkaa avaruuteen? Jännästi se kerääntyy ilmakehään, kuten mittauksetkin yksiselitteisesti kertovat. Samoin ne kerääntyvät vesistöihin, sekin voidaan mitata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmastonmuutos on tosiasia, mutta eikö ilmastonmuutosuskovaisuudessa ole kyse siitä, että ihminen on aiheuttanut sen?

Ihminen, vaikka meitä on 7 miljardia, kuvittelee suuruudenhulluna pystyvänsä vaikuttamaan ilmastoon. 

Ilmakehä on vain 100km paksu. On hyvin helppoa tupruttaa se täyteen kaasuja, jotka vaikuttavat ilmastoon. Ei tarvitse olla ollenkaan suuruudenhullu, vaan tietää vain tuokin simppeli fakta.

Ei se niin helppoa ole, kun kaasut myös karkaavat avaruuteen. Kuten esim. vety ja helium.

Kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia ja metaania, on mittauksissa todettu olevan ihan yksiselitteisesti enemmän kuin ennen. Eivät siis ole ainakaan kokonaan karanneet avaruuteen. Vety ja helium, jotka kevyimpinä varmaankin karkaavat helpoiten, eivät ole kasvihuonekaasuja.

Korjaan vähän. Kasvihuonekaasuja on enemmän kuin koskaan lyhyen mittaushistorian aikana. Menneisyydessä on kuitenkin ollut vuosimiljoonienkin mittaisia ajanjaksoja, jolloin niitä on ollut ilmakehässä enemmän.

Puutuin vedyllä ja heliumilla tuon yhden väitteeseen, että tuprutetut kaasut jäävät ilmakehään. Ei hän mitenkään erotellut kasvihuonekaasuja erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Ei se niin helppoa ole, kun kaasut myös karkaavat avaruuteen. Kuten esim. vety ja helium.

Oliko nyt puhe näistä kahdesta kevyimmästä kaasusta, oliko? No ei ollut. Kun oli puhe hiilidioksidista. Kerrotko, millä tavalla se mukamas karkaa avaruuteen? Jännästi se kerääntyy ilmakehään, kuten mittauksetkin yksiselitteisesti kertovat. Samoin ne kerääntyvät vesistöihin, sekin voidaan mitata.

Itse asiassa, kun luet mihin kommentoin, niin puhe oli ylipäätään vain kaasuista. Kannattaa olla väitteissään tarkka.

Mitä tapahtuu, jos ruuantuotanto vähenee rajusti ilmastonmuutoksen seurauksena?

Ei mitään, koska ilmastonmuutos ei vähennä ruoantuotantoa. Jos jossain lämpenee, niin ettei ruokaa voida tuottaa yhtälaisia määriä, niin jossain kylmässäkin paikassa lämpenee, jolloin siellä voidaan viljellä enemmän. Vaikka niin kävisikin, että viljeltävän maan määrä laskee, ei sekään mitään haittaa. Maata meillä on kymmenien miljardien ihmisten ruokkimiseen, eikä mikään mallinnus esitä, että yli puolet maa-alasta muuttuisi viljelykelvottomaksi.

Seuraa nälänhätiä ja suuria pakolaismääriä.

Eikä seuraa. Nälänhätiä ei seuraa sen takia, etteikö ruokaa voitaisi viljellä. Nälänhätä johtuu aina köyhyydestä. Pakolaismäärät eivät myöskään koskaan seuraa nälänhädästä, ei nälkäinen kävele satoja, saati sitten tuhansia kilometrejä yhtään minnekään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmastonmuutos on tosiasia, mutta eikö ilmastonmuutosuskovaisuudessa ole kyse siitä, että ihminen on aiheuttanut sen?

Ihminen, vaikka meitä on 7 miljardia, kuvittelee suuruudenhulluna pystyvänsä vaikuttamaan ilmastoon. 

Ilmakehä on vain 100km paksu. On hyvin helppoa tupruttaa se täyteen kaasuja, jotka vaikuttavat ilmastoon. Ei tarvitse olla ollenkaan suuruudenhullu, vaan tietää vain tuokin simppeli fakta.

Ei se niin helppoa ole, kun kaasut myös karkaavat avaruuteen. Kuten esim. vety ja helium.

Kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia ja metaania, on mittauksissa todettu olevan ihan yksiselitteisesti enemmän kuin ennen. Eivät siis ole ainakaan kokonaan karanneet avaruuteen. Vety ja helium, jotka kevyimpinä varmaankin karkaavat helpoiten, eivät ole kasvihuonekaasuja.

Kaikista suurivaikutuksisin kasvihuonekaasu on vesihöyry. Se on monta kertaluokkaa voimakkampi vaikutukseltaan kuin mikään muu kaasu. Miten sen määrään ajattelit vaikuttaa?

Lisää lämpöä-Joka kuukausi voitan noin 150e joten teen kaikkeni että lämmöt nousee :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole siitä, uskooko että ilmasto muuttuu. Ainahan se muuttuu, eikä koskaan ole aloillaan. Kyse on siitä uskooko sen muuttumisen olevan sillä tavalla huono asia, että siihen pitäisi upottaa mittaamattomasti resursseja. Vai olisiko järkevämpää käyttää resurssit sopeutumiseen, koska muutosta nyt aina kuitenkin tapahtuu eikä sitä estääkään voi.

On laskettu että päästöjen vähentäminen on paljon halvempaa kuin vahinkojen korjaaminen.

Mutta kyse ei ole vain rahasta. Mitä tapahtuu, jos ruuantuotanto vähenee rajusti ilmastonmuutoksen seurauksena? Jossain on liian kuivaa, jossain liian kuumaa, jossain sataa liikaa. Seuraa nälänhätiä ja suuria pakolaismääriä.

Tuo ”on laskettu” on pakko olla väärin ja epäilen että arvaan miten tuollaiseen on päädytty. Ensinnäkin päästöjen vähentäminen on todella kallista, etenkin kun kerrannaisvaikutukset talouteen otetaan huomioon. Niitä ei varmaankaan ole laskelmassasi huomioitu. Vaikea sanoa, ellet laita linkkiä.

Toisekseen, mitään vahinkoja ei ole tarkoitus korjata vaan muutokseen on tarkoitus sopeutua. Tulokulma on aivan eri. Veikkaan, että laskelmissasi on ”korjaamiseen” sisällytetty sellaisia infran uusimisen kuluja, joita joka tapauksessa tehtäisiin koska infralla on tietty elinikä ja vuosisadan loppuun mennessä sitä kuitenkin uusitaan. Jos noin on laskelmissasi tehty, niin se on älyllistä epärehellisyyttä.

Ideahan on, että ilmastonmuutokseen sopeudutaan vuosikymmenten saatossa siten että uusi infra rakennetaan ilmastonmuutos jo huomioiden. Vanhasta infrasta luovutaan, kun sen käyttöikä tulee täyteen. Ei ole mitään estettä sille, että esim. kaupungit siirtisivät hiljalleen sisämaahan uuden rannikon rajaa seuraten. Niin on tehty ennenkin. Ei se maksa sen enempää, kuin infran rakentaminen muutenkin tulisi maksamaan.

Kun ilmasto lämpenee, lisääntyy ilman sitoma kosteus ja pilvisyys. Siksihän sitä juuri kasvihuonelimiöksi nimitetäänkin. Kun kosteus lisääntyy, lisääntyvät sateet. Ne ehkä tulevat eri paikkoihin kuin ennen, kun ilmavirtauksetkin muuttuvat, mutta ylisummaan ne lisääntyvät. Olot viljelykselle siis paranevat ilmaston lämmetessä, joten ruokatuotannon voi odottaa pysyvän ennallaan tai paranevan teknologian kehittyessä. Muutenkin vuosisadan mittaan odotetaan maapallon väkiluvun tasaantuvan,

Ihmisen (ja muidenkin eliöiden) sopeutumiskyky on valitettavan rajallinen. Nykyisellä ilmastonmuutoksen hillitsemisellä pyritään siihen, että ilmasto lämpenisi enintään kaksi astetta. Siinäkin on jo sopeutumista, ja voisimme varmaan sopeutua myös kolmen tai neljän asteen muutokseen, jos olisi pakko, mutta entä siitä eteenpäin? Ei ilmastonmuutos niin vain pysähdy vaan ilmasto voi lämmetä vaikka 5-10 astetta, jos mitään ei tehdä, ja siihen ei niin vain sopeuduta.

Eli ilmastonmuutosta on kuitenkin pakko hillitä, joten parempi aloittaa saman tien.

Ja ihmisen aiheuttama muutos ei ole mikään pikkujuttu. Fossiiliset polttoaineet syntyivät pääasiassa hiilikaudella, joka kesti n. 50 miljoonaa vuotta. Jos vaikka vain 10% silloin varastoituneesta hiilestä vapautetaan ilmakehään, samansuuruinen muutos hiilikaudella olisi kestänyt 5 miljoonaa vuotta. Siinä ehtii sopeutua, parissasadassa vuodessa ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku linkata minulle tähän ne tutkimukset, joissa kerrotaan miten hyvin, ja millä keinoilla, on saatu tietoon mm. millainen sää ja keli oli 23 456 vuotta eaa.?

Siitä vaan tutkimaan:

https://www.ncdc.noaa.gov/data-access/paleoclimatology-data/datasets

todistettuna sellaisena,

Tieteessä ei todisteta mitään.

Toinen mikä kiinnostaa minua on se, että montako vuotta maapallo on ollu olemassa, ja ennen kaikkea se, miten se on tutkittu, millä analyysillä on päästy tarkkaan tulokseen, ja mistä päätellään että sen voi tietää tuosta tulkosesta?

Radiometrisillä menetelmillä se on tutkittu. Niitä on kymmenittäin erilaisia ja koska kaikki ne antavat yhtäläiset tulokset, voidaan olla erittäin varmoja tulosten paikkansapitävyydestä. Jos ne menetelmät eivät toimisi, niin ne antaisivat keskenään erilaiset tulokset.

Suomessa on tutkittu yksi järvi, ja sen perusteella porukka ajattelee että koko suomi on mikromuovin kyllästämä?

Mikromuovia on ilmassa. Siten se päätyy jokaiseen järveen, joka on ilman kanssa kosketuksissa. Olisi aika omituista kuvitella, että jonkin järven muovistumista olisi estämässä jokin keijukainen.

Kuinka monesta eri paikasta mikromuovia on ilmasta havaittu? Käsittääkseni vain yhdessä paikassa suomea.

Entä kuinka kauan tätä mikromuovia on ollut pitkin maita ja mantuja? 60-luvulta asti? 

Sitähän ei tiedetä mitä muovi elimistölle tekee, muuta kuin poistuu ulosteen mukana. Nanopartikkelit ovat edelleen mysteeri. Ja kauanko näitä nanopartikkeleita on ihmiskehossa ollut? Kymmeniä vuoisa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmastonmuutos on tosiasia, mutta eikö ilmastonmuutosuskovaisuudessa ole kyse siitä, että ihminen on aiheuttanut sen?

Ihminen, vaikka meitä on 7 miljardia, kuvittelee suuruudenhulluna pystyvänsä vaikuttamaan ilmastoon. 

Ilmakehä on vain 100km paksu. On hyvin helppoa tupruttaa se täyteen kaasuja, jotka vaikuttavat ilmastoon. Ei tarvitse olla ollenkaan suuruudenhullu, vaan tietää vain tuokin simppeli fakta.

Ei se niin helppoa ole, kun kaasut myös karkaavat avaruuteen. Kuten esim. vety ja helium.

Kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia ja metaania, on mittauksissa todettu olevan ihan yksiselitteisesti enemmän kuin ennen. Eivät siis ole ainakaan kokonaan karanneet avaruuteen. Vety ja helium, jotka kevyimpinä varmaankin karkaavat helpoiten, eivät ole kasvihuonekaasuja.

Kaikista suurivaikutuksisin kasvihuonekaasu on vesihöyry. Se on monta kertaluokkaa voimakkampi vaikutukseltaan kuin mikään muu kaasu. Miten sen määrään ajattelit vaikuttaa?

Miksikäs luulet, että sen määrään pitäisi edes vaikuttaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole siitä, uskooko että ilmasto muuttuu. Ainahan se muuttuu, eikä koskaan ole aloillaan. Kyse on siitä uskooko sen muuttumisen olevan sillä tavalla huono asia, että siihen pitäisi upottaa mittaamattomasti resursseja. Vai olisiko järkevämpää käyttää resurssit sopeutumiseen, koska muutosta nyt aina kuitenkin tapahtuu eikä sitä estääkään voi.

On laskettu että päästöjen vähentäminen on paljon halvempaa kuin vahinkojen korjaaminen.

Mutta kyse ei ole vain rahasta. Mitä tapahtuu, jos ruuantuotanto vähenee rajusti ilmastonmuutoksen seurauksena? Jossain on liian kuivaa, jossain liian kuumaa, jossain sataa liikaa. Seuraa nälänhätiä ja suuria pakolaismääriä.

Tuo ”on laskettu” on pakko olla väärin ja epäilen että arvaan miten tuollaiseen on päädytty. Ensinnäkin päästöjen vähentäminen on todella kallista, etenkin kun kerrannaisvaikutukset talouteen otetaan huomioon. Niitä ei varmaankaan ole laskelmassasi huomioitu. Vaikea sanoa, ellet laita linkkiä.

Toisekseen, mitään vahinkoja ei ole tarkoitus korjata vaan muutokseen on tarkoitus sopeutua. Tulokulma on aivan eri. Veikkaan, että laskelmissasi on ”korjaamiseen” sisällytetty sellaisia infran uusimisen kuluja, joita joka tapauksessa tehtäisiin koska infralla on tietty elinikä ja vuosisadan loppuun mennessä sitä kuitenkin uusitaan. Jos noin on laskelmissasi tehty, niin se on älyllistä epärehellisyyttä.

Ideahan on, että ilmastonmuutokseen sopeudutaan vuosikymmenten saatossa siten että uusi infra rakennetaan ilmastonmuutos jo huomioiden. Vanhasta infrasta luovutaan, kun sen käyttöikä tulee täyteen. Ei ole mitään estettä sille, että esim. kaupungit siirtisivät hiljalleen sisämaahan uuden rannikon rajaa seuraten. Niin on tehty ennenkin. Ei se maksa sen enempää, kuin infran rakentaminen muutenkin tulisi maksamaan.

Kun ilmasto lämpenee, lisääntyy ilman sitoma kosteus ja pilvisyys. Siksihän sitä juuri kasvihuonelimiöksi nimitetäänkin. Kun kosteus lisääntyy, lisääntyvät sateet. Ne ehkä tulevat eri paikkoihin kuin ennen, kun ilmavirtauksetkin muuttuvat, mutta ylisummaan ne lisääntyvät. Olot viljelykselle siis paranevat ilmaston lämmetessä, joten ruokatuotannon voi odottaa pysyvän ennallaan tai paranevan teknologian kehittyessä. Muutenkin vuosisadan mittaan odotetaan maapallon väkiluvun tasaantuvan,

Ihmisen (ja muidenkin eliöiden) sopeutumiskyky on valitettavan rajallinen. Nykyisellä ilmastonmuutoksen hillitsemisellä pyritään siihen, että ilmasto lämpenisi enintään kaksi astetta. Siinäkin on jo sopeutumista, ja voisimme varmaan sopeutua myös kolmen tai neljän asteen muutokseen, jos olisi pakko, mutta entä siitä eteenpäin? Ei ilmastonmuutos niin vain pysähdy vaan ilmasto voi lämmetä vaikka 5-10 astetta, jos mitään ei tehdä, ja siihen ei niin vain sopeuduta.

Eli ilmastonmuutosta on kuitenkin pakko hillitä, joten parempi aloittaa saman tien.

Ja ihmisen aiheuttama muutos ei ole mikään pikkujuttu. Fossiiliset polttoaineet syntyivät pääasiassa hiilikaudella, joka kesti n. 50 miljoonaa vuotta. Jos vaikka vain 10% silloin varastoituneesta hiilestä vapautetaan ilmakehään, samansuuruinen muutos hiilikaudella olisi kestänyt 5 miljoonaa vuotta. Siinä ehtii sopeutua, parissasadassa vuodessa ei.

Ensimmäinen virkkeesi on aivan päätön. Ihan kuin et olisi kullut eskimoista, beduiineista tai pygmeistä mitään. Ihminenhän elää jo nyt hyvin paljon poikkeavimmissa ilmasto-olosuhteissa kuin mitä ilmastonmuutoksen astelisäykset olisivat. Meitä elää arktisissa oloissa, sademetsissä, viidakoissa, vuoristoissa... Suurista eläinlajeista me olemme se kaikkein levittäytynein. Eliötkin ovat levittäytyneet jo nyt eri ilmastoihin maapallolle. Kun ilmasto muuttuu, niin jotkut eliöt väistyvät ja toiset muuttavat tilalle. Muutos tulee olemaan hidas. Joten älä pliis hupaja, ettei ihminen kestä viiden asteen nousua, koska jo nyt elämme paljon suurimissa aste-eroissa.

Huomaa myös, että ilmastonmuutoksen pohja-arvoksi on valittu teollistumisen aikakauden alku, joka valitettavasti oli myös pikkujääkauden aikaa. Lämpötilat olisivat luultavimmin palautuneet muutenkin. Jos lähtöarvoksi oltaisiin valittu keskiaika, niin nykyinen ilmastonlämpeneminen olisi siihen verrattuna aika pientä. Se mihin koordinaatiston nollapisteen sijoittaa, vaikuttaa aika lailla johtopäätöksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmastonmuutos on tosiasia, mutta eikö ilmastonmuutosuskovaisuudessa ole kyse siitä, että ihminen on aiheuttanut sen?

Ihminen, vaikka meitä on 7 miljardia, kuvittelee suuruudenhulluna pystyvänsä vaikuttamaan ilmastoon. 

Ilmakehä on vain 100km paksu. On hyvin helppoa tupruttaa se täyteen kaasuja, jotka vaikuttavat ilmastoon. Ei tarvitse olla ollenkaan suuruudenhullu, vaan tietää vain tuokin simppeli fakta.

Ei se niin helppoa ole, kun kaasut myös karkaavat avaruuteen. Kuten esim. vety ja helium.

Kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia ja metaania, on mittauksissa todettu olevan ihan yksiselitteisesti enemmän kuin ennen. Eivät siis ole ainakaan kokonaan karanneet avaruuteen. Vety ja helium, jotka kevyimpinä varmaankin karkaavat helpoiten, eivät ole kasvihuonekaasuja.

Kaikista suurivaikutuksisin kasvihuonekaasu on vesihöyry. Se on monta kertaluokkaa voimakkampi vaikutukseltaan kuin mikään muu kaasu. Miten sen määrään ajattelit vaikuttaa?

Vesihöyryä on aina ollut ilmakehässä paljon. Ihmisenkin toimintakin voi sitä lisätä, mutta muutos on pieni suhteessa vesihöyryn normaaliin määrään. Lisäksi vesihöyry poistuu ilmakehästä suhteellisen nopeasti.

Muiden kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin ja metaanin, määrä taas on noussut viime aikoina huomattavasti, ja ne poistuvat ilmakehästä paljon hitaammin.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monesta eri paikasta mikromuovia on ilmasta havaittu? Käsittääkseni vain yhdessä paikassa suomea.

Ja ilmako ei liiku? Pysyy ihan vain paikallaan? Ja tuonne saaristoonkin se mikromuovi on ihan vaan sattumalta joutunut juuri sinne missä se kerääjä oli? Herää nyt. Jo pelkästään tällä naurettavan pienellä datamäärällä on erittäin perusteltua sanoa, että mikromuovia on aivan kaikkialla.

Entä kuinka kauan tätä mikromuovia on ollut pitkin maita ja mantuja? 60-luvulta asti? 

Mitä merkitystä tällä on mihinkään?

Sitähän ei tiedetä mitä muovi elimistölle tekee, muuta kuin poistuu ulosteen mukana.

Tiedetäänhän. Moni muovi toimii hormonivaikuttajana. Vaikuttaa esimerkiksi fertiliteettiin.

Nanopartikkelit ovat edelleen mysteeri.

Mitä tekemistä millään nanopartikkeleilla on keskustelun kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmastonmuutos on tosiasia, mutta eikö ilmastonmuutosuskovaisuudessa ole kyse siitä, että ihminen on aiheuttanut sen?

Ihminen, vaikka meitä on 7 miljardia, kuvittelee suuruudenhulluna pystyvänsä vaikuttamaan ilmastoon. 

Ilmakehä on vain 100km paksu. On hyvin helppoa tupruttaa se täyteen kaasuja, jotka vaikuttavat ilmastoon. Ei tarvitse olla ollenkaan suuruudenhullu, vaan tietää vain tuokin simppeli fakta.

Ei se niin helppoa ole, kun kaasut myös karkaavat avaruuteen. Kuten esim. vety ja helium.

Kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia ja metaania, on mittauksissa todettu olevan ihan yksiselitteisesti enemmän kuin ennen. Eivät siis ole ainakaan kokonaan karanneet avaruuteen. Vety ja helium, jotka kevyimpinä varmaankin karkaavat helpoiten, eivät ole kasvihuonekaasuja.

Kaikista suurivaikutuksisin kasvihuonekaasu on vesihöyry. Se on monta kertaluokkaa voimakkampi vaikutukseltaan kuin mikään muu kaasu. Miten sen määrään ajattelit vaikuttaa?

Miksikäs luulet, että sen määrään pitäisi edes vaikuttaa?

Jotenkin sitä ajattelisi, että jos ihmisellä on sydäntauti ja sisäänkasvava varpaankynsi, niin jotain huomiota saisi se sydäntautikin. Mutta sinusta siis ei?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmastonmuutos on tosiasia, mutta eikö ilmastonmuutosuskovaisuudessa ole kyse siitä, että ihminen on aiheuttanut sen?

Ihminen, vaikka meitä on 7 miljardia, kuvittelee suuruudenhulluna pystyvänsä vaikuttamaan ilmastoon. 

Ilmakehä on vain 100km paksu. On hyvin helppoa tupruttaa se täyteen kaasuja, jotka vaikuttavat ilmastoon. Ei tarvitse olla ollenkaan suuruudenhullu, vaan tietää vain tuokin simppeli fakta.

Ei se niin helppoa ole, kun kaasut myös karkaavat avaruuteen. Kuten esim. vety ja helium.

Kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia ja metaania, on mittauksissa todettu olevan ihan yksiselitteisesti enemmän kuin ennen. Eivät siis ole ainakaan kokonaan karanneet avaruuteen. Vety ja helium, jotka kevyimpinä varmaankin karkaavat helpoiten, eivät ole kasvihuonekaasuja.

Korjaan vähän. Kasvihuonekaasuja on enemmän kuin koskaan lyhyen mittaushistorian aikana. Menneisyydessä on kuitenkin ollut vuosimiljoonienkin mittaisia ajanjaksoja, jolloin niitä on ollut ilmakehässä enemmän.

Puutuin vedyllä ja heliumilla tuon yhden väitteeseen, että tuprutetut kaasut jäävät ilmakehään. Ei hän mitenkään erotellut kasvihuonekaasuja erikseen.

No ehkä tässä keskustelussa juuri ne kasvihuonekaasut ovat relevantteja. Kuten kirjoitin, kaasut jotka vaikuttavat ilmastoon. 100km ilmakehä on helppo pilata. Missä oltaisiinkaan ellei olisi tehty edes tätä mitä jo on tehty ilmaston eteen.