Miten tyhmien ihmisten kanssa voi tulla toimeen?
Olen tässä asiassa selvästi osaamaton. Oma sukuni ja lähipiirini on kohtuullisen täysjärkistä ja ajatteluun kykenevää kansaa, joten olen ikäni tottunut siihen, että asioista voidaan puhua järkevästi, voidaan perustella ja kuunnella toisen vastaperusteluja.
Nyt olen oppinut, että on ihmisiä, joiden kanssa mikään järkevä keskustelu ei johda mihinkään. Enkä minä osaa toimia näiden ihmisten kanssa. Mutta jos ollaan esimerkiksi samassa työyhteisössä, niin jotenkin pitää saada arki toimimaan. Miten?
Kommentit (289)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä onnistunut tulemaan erityisen hyvin toimeen paljon tyhmempien kanssa. En tietenkään väitä itse olevani nero, joten tässä tyhmällä tarkoitan ihan vaan itse kokemaani suhteellista tyhmyyttä. Yritän vältellä sellaisia ihmisiä niin paljon kuin mahdollista. Usein he ovat juuri ap:n kuvaamalla tavalla todella riidanhaluisia ja äkkijyrkkiä, joten tuntuu, että kohtaamisista on aina odotettavissa potentiaalisia ongelmia.
Mielenkiintoinen keskustelu! Tapasin itsekin tällaisen heikkolahjaisen ihmisen erään Facebookin ryhmän kautta viime joulukuussa. Hän suuttui minulle aivan yllättäen siitä, että perheessäsi kaikki ovat korkeakoulutettuja. Hän muun muassa kertoi kuinka kaikki korkeakoulutetut ovat ylimielisiä kusipäitä ja pitävät itseään muita parempina. Hän myös kuvasi kuinka yliopistosta valmistuneet ovat kuin juoppoja, joita löytyy joka kaupungista. (Kyllä, luitte oikein. Todella älyllistä argumentointia.)
Minulle tuli mieleen, että voisiko tämä monen heikkolahjaisen ihmisen näennäinen ilkeys johtua siitä, että he jollain tasolla tiedostavat olevansa tyhmiä? Monelle heistä on saattanut muodostua asiasta jonkinlainen henkinen trauma, ja jos tämä heidän tyhmyytensä uhkaa paljastua, he alkavat automaattisesti ilkeilemään? Ja he eivät ehkä kykene sellaiseen itsereflektioon, että voisivat muuttaa käytöstään.
Olen huomioinut, että usein yksinkertaiset ihmiset ovat uhmakkaita ja epäluuloisia. Luulen tämän johtuvan siitä, etteivät pysty arvioimaan asioiden kokonaisuuksia tai vaikutussuhteita, jolloin asiat näyttäytyvät epävarmoina tai uhkaavina. Toisaalta juuri kyvyttömyys itsereflektioon vaikeuttaa tunteiden jäsentelyä ja he toimivat helpommin automaattisista defensseistä käsin (esim. kieltäminen, puolustautuminen, projisointi). Toisen näkökulmaa ei kyetä huomioimaan, koska se on kognitiivinen prosessi. Kun sitten tulee helposti ristiriitoja ja väärinkäsityksiä, näyttäytyvät muut entistä epäluotettavampina ja uhkaavampina. Omaa osuutta tilanteen kulussa ei nähdä. Aika selkeä kuvio oikeastaan.
Vierailija kirjoitti:
Eikös älykkään ihmisen juuri olisi helppo tulla toimeen muiden ihmisten kanssa, koska hän kykenee helpommin ottamaan huomioon muiden ihmisten käytöksestä mahdollisesti johtuvat syyt ja seuraukset?
Vaikka asia olisi helppo, voi se silti olla turhauttava. Ei asian tarvitse olla lainkaan haastava, jotta se voi herättää negatiivisia tunteita. Käytös ja arvot herättävät tunteita jos näissä on ristiriitaa, vaikka ne ymmärtäisikin. Se ei automaattisesti tarkoita, että ne hyväksyisi.
Olen työprojektissa tekemisissä mm iäkkäiden työntekijöiden kanssa maaseudulla, jossa esim tietokoneen käyttö monilla muoremmillakin on alkeellista saati näillä jo eläkeikää lähestyvillä.
Huokaus.
Vuoden vaihteessa tulleen uudistuksen myötä heidän pitäisi osata käyttää työssään älypuhelinta ja muutamia adioita tietokoneella.
Huokaus.
Kun ollaan kasvotusten ja neuvotaan, vaikuttaa siltä että opitaan ja asia ok. Kun selkäsi käännät he eivät kuitenkaan tee kuten sovittu ja vieläpä valehtelevat kirkkain silmin jollekin muulle (jopa asiakkaalle) ettei heitä ole neuvottu tai järjestelmä ei toimi.
Olen ihan turmistynyt muutenkin tästä valehtelemisen ja asioiden todellisen kannan muuttelusta mihin törmään lähes viikottain. Samasta asiasta yksi sanoo yhtä ja kun toiselta kysyn se onkin ihan toisin.
Kun joku ei osaa jotain tai ei ole muistanut tai viitsinyt tehdä, syytetään aina ensin jotain muuta (jopa ihan raivokkaasti).
Sitten kuulee joka kerta, ei minua ole perehdytetty tähän. Siis vaikka on oikeasti perehdytetty 2x.
Jos jossain on pieniäkin haasteita ja tulee sanomista, porukka (jopa ne esihenkilötasoiset koulutetut) ryntää sekunnissa puolustamaan itseään "minä olen kyllä tehnyt juuri niin kuin piti ja minä olen hoitanut, minä olen perehdyttänyt, minä minä minä.....".
Aina syy on jonkun muun.
Ihan hassua ja tosi haasteellista kun ei voi luottaa siihen mitä sanotaan, aina pitää varmistaa adia vielä joltain muulta ku porukat valehtelee pelastaakseen oman nahkansa.
Tässä oppii taas arvostamaan nykypäivän osaamisella varusettuja amailaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Nyt olen oppinut" viittaa siihen, että tajusit vasta myöhemmässä iässä joidenkin ihmisten olevan tyhmiä. Miten olet voinut välttyä idiooteilta, itse olen sellaisia tavannut tarhaiästä asti? Ja jotenkin tottunut siihen, että kaikkea haluamaansa ei saa vaan ihmissuhteissa joutuu sietämään erilaisuutta...
(en ole AP)
Lapsena tietenkin olettaa muidenkin lasten olevan ihan vain lapsia. Samoin kuin alakoulussa. Tavallaan sitä teininäkin oletti, että kaikki muutkin vain teeskentelee jotta sopisi joukoon. Niin sanotusti "kuuluu" sanoa vähän typeriä asioita tai teeskennellä pitävänsä jostakin. Itse en tiedostanut edes, että oletin ihmisten teeskentelevän välillä vähän yksinkertaisia, ennen kuin vasta joskus lukio iässä. Jollain tavalla alitajuntaisesti oletin ihmisten imitoivan sitä mitä näkevät televisiossa ja sitä kautta muissa ihmisissä. En tietoisesti edes ajatellut, että tosi TV ohjelmissa näytettävien ihmisten kaltaisia ihmisiä oikeasti on, koska en ollut kohdannut aikuisia jotka käyttäytyvät lainkaan sellaiseen malliin.
Tätä harhakuvaa siitä, että oikeasti kaikki teeskentelevät vahvisti se, että itsekkin teeskentelin, koska luulin, että se nyt vain on sellaisia asioita mitä kuuluu tehdä. (esimerkiksi pakollinen hevoshulluus vaihe ja äärimmäinen eläinrakkaus. Sitten poikabändien palvominen.) Yksityisesti voi tykätä lukea isän tiedelehtiä Demin sijasta, mutta se on sellainen asia mistä ei vain kuulu puhua. Lisäksi ne jotka kuuluttivat pitävänsä kyseisistä asioista ääneen olivat usein sellaisia joilla muutenkin oli vaikeuksia sopeutua joukkoon tai lukea sosiaalisia normeja.
Ei niin, että itse olisin siis ollut millään tavalla "massateini" joka kulutti kaikki TV ohjelmat läpi joista koulussa puhuttiin tai osti merkkivaatteita koska niin "kuuluu" tehdä. Vähän vasemmallakädellä viittasin vain toisinani siihen suuntaan ja pääasiassa peitin omat oikeat kiinnostuksen kohteeni, koska ne olivat "outoja". Siltikin. Jollain tavalla alitajuntaisesti oletin, ettei kukaan oikeasti ole niin typerä kuin joskus antaa ymmärtää.
Omassa perhepiirissäni en ollut tavannut YHTÄKÄÄN joka olisi lainkaan tähän suuntaankaan viittaava. Suurin osa on insinöörejä, muutama tähtitietelijäkin löytyy seasta. Naapuritkin olivat tähän samaan opiskelijapiiriin kuuluneita puolisoineen, joten en ihan oikeasti tavannut paljoakaan aikuisia jotka olisivat olleet tästä normista poikkeavia. Siksi varsin ymmärrettävää, että saa sen käsityksen, ettei niin sanotusti "typeriä" aikuisia olekkaan vaan nuorempina kaikki teeskentelevät. Tarhan työntekijät puhuvat lapsille lässyttäen koska niin vain kuuluu tehdä.
Samaan kategoriaan siis meni siis tuo typeryyden teeskentely kuin pierujen pidätys julkisesti.
Jos nyt palaisin loppua kohden vielä alkuperäiseen kysymykseen: Minä olen koko ikäni laskeutunut "heidän" tasolleen ja koettanut ymmärtää heidänkin näkökantansa asioihin. Helpottaa, jos ymmärtää, että ei lähde suoraan agressiivisesti haastamaan vaan kuuntelee loppuun ja esittää pieniä huomioita väliin. Ei kannata heti runnoa omaa näkökantaansa läpi "loogisimpana" koska se synnyttää vastareaktion. Rauhallisutta vain siis kehiin, kyllä se siitä.
Ei millään pahalla, mutta tekstisi on sekava ja niin täynnä kirjoitusvirheitä, että et taida kuulua älykköjen kerhoon. Mutta pärjäät kyllä.
Mahdollisimman vähän kontaktia kyseiseen henkilöön. Älä tee aloitetta. Vain työhön liittyvät asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä onnistunut tulemaan erityisen hyvin toimeen paljon tyhmempien kanssa. En tietenkään väitä itse olevani nero, joten tässä tyhmällä tarkoitan ihan vaan itse kokemaani suhteellista tyhmyyttä. Yritän vältellä sellaisia ihmisiä niin paljon kuin mahdollista. Usein he ovat juuri ap:n kuvaamalla tavalla todella riidanhaluisia ja äkkijyrkkiä, joten tuntuu, että kohtaamisista on aina odotettavissa potentiaalisia ongelmia.
Mielenkiintoinen keskustelu! Tapasin itsekin tällaisen heikkolahjaisen ihmisen erään Facebookin ryhmän kautta viime joulukuussa. Hän suuttui minulle aivan yllättäen siitä, että perheessäsi kaikki ovat korkeakoulutettuja. Hän muun muassa kertoi kuinka kaikki korkeakoulutetut ovat ylimielisiä kusipäitä ja pitävät itseään muita parempina. Hän myös kuvasi kuinka yliopistosta valmistuneet ovat kuin juoppoja, joita löytyy joka kaupungista. (Kyllä, luitte oikein. Todella älyllistä argumentointia.)
Minulle tuli mieleen, että voisiko tämä monen heikkolahjaisen ihmisen näennäinen ilkeys johtua siitä, että he jollain tasolla tiedostavat olevansa tyhmiä? Monelle heistä on saattanut muodostua asiasta jonkinlainen henkinen trauma, ja jos tämä heidän tyhmyytensä uhkaa paljastua, he alkavat automaattisesti ilkeilemään? Ja he eivät ehkä kykene sellaiseen itsereflektioon, että voisivat muuttaa käytöstään.
Olen huomioinut, että usein yksinkertaiset ihmiset ovat uhmakkaita ja epäluuloisia. Luulen tämän johtuvan siitä, etteivät pysty arvioimaan asioiden kokonaisuuksia tai vaikutussuhteita, jolloin asiat näyttäytyvät epävarmoina tai uhkaavina. Toisaalta juuri kyvyttömyys itsereflektioon vaikeuttaa tunteiden jäsentelyä ja he toimivat helpommin automaattisista defensseistä käsin (esim. kieltäminen, puolustautuminen, projisointi). Toisen näkökulmaa ei kyetä huomioimaan, koska se on kognitiivinen prosessi. Kun sitten tulee helposti ristiriitoja ja väärinkäsityksiä, näyttäytyvät muut entistä epäluotettavampina ja uhkaavampina. Omaa osuutta tilanteen kulussa ei nähdä. Aika selkeä kuvio oikeastaan.
Tää on just näin.
Tunnistan työssäni nämä henkilöt.
Juuri tuo että hyökätään heti ja käyttäydytään asiattomadti, jopa uhkaavasti kun ei ole kykyä keskustella asioista. Jopa yrityksessä huomattavasti paljon ylempänä organisaatiossa oleville auotaan päätä ja sanotaan vastaan vaikkeivat itse tiedä asioista mitään.
Myös tuo voimakas puolustautuminen heti jos mistään tulee huomauttamista tai vaikka ihan vain viaton kysymys, suututaan ja aletaan puolustsutumaan heti vaika valheellisesti ja aina syyttämään jotain muuta.
Myös se että omia mielikuvia ja mielipiteitä puhutaan suureen ääneen totena eteenpäin on yksi sellainen ei niin kovin älykkäiden ihmisten piirre johon törmään usein. Tällä he ehkä olettavat vaikuttavansa fiksummilta kuin ovatkaan.
Hyvä ja ajankohtainen kysymys. Hermoja raastavaa, eikä kärsivällisyys riitä. Kun ihmiselle on sanottu 100 kertaa perusteluineen, miksi joku asia pitää tehdä, kuten se pitää tehdä ja idari ei vaan ymmärrä. Sössötää jotai mutku-mä luulin, enkä-mä-ajatellu, enkä- mä-tajunnu -jargoniaa, ja sitten homma menee ennustetusti päin helvettiä, niin hermo siinä menee. Kun tyyppi on tyhmä, yksinkertainen, aivoton, ajattelenaton ja itsepäinen eikä ymmärrä mitään tunnettua puhekieltä en vaan jaksa sympatiseerata. Arvostan järjen käyttöä, loogisuutta ja älyä. Vihaan tyhmiä ihmisiä, jotka ovat usein miten kananaivoisia kaakattavia naisia, enkä yksinkertaisesti pysty kunnioittamaan heitä.
Pidän myös moukkamaisesti käyttäytyviä ihmisiä tyhminä vaikka saattavat olla jopa esimiehiä tai päälliköitäkin.
En vaan voi tajuta miten joku naisihminen alkaa ruokapöydässä työpaikalla puhua jotain juttua ulosteista, kun muut vielä syö.
Siis oikeesti, ei hemmetti mikä juntti.
Muutenkaan ei ole järjellä pilattu, en voi tajuta miten hän on päässyt tuohon tehtävään, osaa kyllä suurimman osan perus käytännönasioista kun on ollut yrityksessä 15v mutta selkeästi osaaminen on jossain 20v takana. Toistelee vaan muiden sanomisia (ihan hassulla tavalla) ja argumentit ovat hyvin käytännönläheisiä itsestäänselvyyksiä eikä esitä koskaan mitään kehitystoimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhtaudut heihin kuin pieniin lapsiin.
Muutama tyyppi työpaikallani on suhtautunut minuun kuin lapseen. Heille tuli naamalle sellainen maireahko ilme, ääni hieman pehmeni ja ehkä puherytmikin hidastui. Sitten se-li-tet-tiin hi-taas-ti, että mis-tä täs-sä to-del-la on kyse jne jne. Sillä tavalla he puhuivat ja kommunikoivat minun - siis tyhmän - kanssa. Joistakin asioista olin samaa mieltä, joistakin en. Silloin kun en ollut samaa mieltä, olin siis tietenkin se Vesa, joka ei vaan tajuu...
Koska oma ÄO:ni on 142, niin näiden minua tyhmänä pitäneiden ÄO:t täytyy olla jo todella korkeita. Odotan heiltä edelleenkin, vuosien jälkeen, koko ajan suuria parannuksia järjestelmäämme, esim. niiden syksyn aikana pähkäilemieni rajapintojen pienien ongelmakohtien pikaisia ratkaisuja. Tai edes hyvää kirjaa tai applikaatiota tai biisiä tai patenttia johonkin keksintöön, mutta ei - hiljaista on heidän toimestaan ollut niin meidän työpaikalla kuin muuallakin. Yhdellä taisi olla joku huoltajuuskiista meneillään, ehkä se vie aikaa.
Aikuinen, jotka puhuu toiselle aikuiselle kuin pienelle lapselle, on itse päästänsä vajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhtaudut heihin kuin pieniin lapsiin.
Muutama tyyppi työpaikallani on suhtautunut minuun kuin lapseen. Heille tuli naamalle sellainen maireahko ilme, ääni hieman pehmeni ja ehkä puherytmikin hidastui. Sitten se-li-tet-tiin hi-taas-ti, että mis-tä täs-sä to-del-la on kyse jne jne. Sillä tavalla he puhuivat ja kommunikoivat minun - siis tyhmän - kanssa. Joistakin asioista olin samaa mieltä, joistakin en. Silloin kun en ollut samaa mieltä, olin siis tietenkin se Vesa, joka ei vaan tajuu...
Koska oma ÄO:ni on 142, niin näiden minua tyhmänä pitäneiden ÄO:t täytyy olla jo todella korkeita. Odotan heiltä edelleenkin, vuosien jälkeen, koko ajan suuria parannuksia järjestelmäämme, esim. niiden syksyn aikana pähkäilemieni rajapintojen pienien ongelmakohtien pikaisia ratkaisuja. Tai edes hyvää kirjaa tai applikaatiota tai biisiä tai patenttia johonkin keksintöön, mutta ei - hiljaista on heidän toimestaan ollut niin meidän työpaikalla kuin muuallakin. Yhdellä taisi olla joku huoltajuuskiista meneillään, ehkä se vie aikaa.
Aikuinen, jotka puhuu toiselle aikuiselle kuin pienelle lapselle, on itse päästänsä vajaa.
*joka
Automaattikorjaus temppuilee.
Minä olen tyhmä ja välttelen aloittajan tapaisia älykköjä. Uskoisin että muutkin kaltaiseni välttelevät.
Lainattu kommentista 109
"Myös se että omia mielikuvia ja mielipiteitä puhutaan suureen ääneen totena eteenpäin on yksi sellainen ei niin kovin älykkäiden ihmisten piirre johon törmään usein. Tällä he ehkä olettavat vaikuttavansa fiksummilta kuin ovatkaan."
-------------
Tämä on niin totta noiden junttien kanssa.
-oletetaan asioita ihan vaan omassa päässä, oletuksella ei ole välttämättä mitään yhtymäpintaa todellisuuteen ja niitä oletuksia puhutaan faktatietona.
- haukutaan ja arvostellaan vuolaasti sellaisia joita ehkä oikeasti kadehditaan ja puhutaan pahansuopaan sävyyn ihan jotain yksityiskohtia toisten elämästä joiden todellista alkuperää ei varmasti tiedetä ollenkaan.
- juorutaan kaikki asiat eteenpäin, niin omat kuin muiden.
- puhetyyli on märisevä ja negatiivisvoittoinen. Aina kun suu aukeaa sieltä tulee arvostelua, valitusta ja/tai muiden haukkumista.
- yleistetää asioita "aina kaikki, kukaan ei koskaan, sekin aina sitä ja tätä, ikinä ei..... "jne
- yleisillä paikoilla ei osata käyttäytyä tilanteen mukaan vaan suureen ääneen kailotetaan jopa yksityisasioita tai ei osata käyttäytyä ruokaravintoloissa, mätetään kaksin käsin kaikki sekaisin lautaselle, ei ole pöyyätapoja. Ilmotetaan vessaanmenotarpeista niin että puolet ravintolan asiakkaista kuulee sen. Vieläpä ilmotetaan kummalle hädälle ollaan sinne menossa. Voi kiesus ja omg!
Siis viisveisataan tavoista ja vielä ollaan ylpeitä siitä.
- Kiroillaan paljon, se yleensä kertoo jonkunlaisesta tyhmyydestä ja sivistymättömyydestä.
Miten tulla toimeen tällaisen kanssa.
-eipä juuri mitenkään tai sitten max muutama tunti kerrallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmien kanssa ei vaan jaksa.
Tervehtii aamulla ystävällisesti ja antaa sen jälkeen olla mahdollisimman paljon omissa oloissaan.Ei onnistu. He työskentelevät henkilökohtaisina avustajinani. Ne jotka eivät pääse minnekään muualle, alkavat avustajiksi.
No hyi. Olisikohan itsessäsikin jotain vialla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmien kanssa ei vaan jaksa.
Tervehtii aamulla ystävällisesti ja antaa sen jälkeen olla mahdollisimman paljon omissa oloissaan.Ei onnistu. He työskentelevät henkilökohtaisina avustajinani. Ne jotka eivät pääse minnekään muualle, alkavat avustajiksi.
No hyi. Olisikohan itsessäsikin jotain vialla.
Onneksi on kavereita tai vertaistukea joiden kanssa on samalla tasolla.
Odottakaapas älyköt kun läheisenne sairastuu muistisairauteen, koette tämän hetkisen turhautumisen tuhatkertaisena ja saatte palkaksi kaukosäätimestä tai muusta astalosta nenukkiin. Mutta hänethän viedäänkin laitokseen muiden riesaksi.
Toiseksi, miksi ne tyhminä pidetyt on yleensä naisia tai naisvaltaisilla aloilla olevia, miehissähän on yhtä paljon tyhmiä vai eikö ole.
Kolmanneksi, tiedättekö varmasti tyhmän ihmisen tavatessanne että hän on kaikilla osa-alueilla tyhmä. Hän ei osaa eikä tiedä mitään teitä paremmin. Aika ylimielistä ajattelua, se oma oleminen on ainoa oikea tapa.
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa saada ajatuksensa läpi jollekulle, sitä pitää tarjota siten, että toinen kokee hyötyvänsä jotain. Järkevät ihmiset näkevät laajemman hyödyn, moraalisen perusteen, yhteisen hyvän jne. Mutta tyhmemmät näkevät vain sen, että joku sanoo jotain, mitä he eivät ymmärrä ja yrittää kuulostaa fiksulta, tai pahimmassa tapauksessa yrittää huijata. Varsinkin jos tyhmän ihmisen kanssa ei ole mitään historiaa ja heillä ei ole luottamusta siihen, että ajattelisit heidän etuaan, niin on ihan loogista, että järkevään ehdotukseen saa kielteisen reaktion. Siinä pitää valitettavasti tyhmentää itseään, että ei kuulosta elitistiseltä vaan samantasoiselta, ja osoittaa, että on luotettava, kiva tyyppi, tai tehdä asiasta kiva ja edullinen toiselle.
Einstein sanoi että "Jos et osaa selittää asiaa niin että isoäitisi ymmärtää sen, et ymmärrä sitä itsekään". Väittäisin että suurin osa tuosta "en kestä näitä tyhmiä ympärilläni" -angstista on jotain muuta angstia joka ei johdu muista ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein rasittavimpia ovat ylimieliset.
Kieltämättä hirveä yhdistelmä: ylimielinen-tyhmä-itsepäinen. Tuosta pitää säätää rangaistus rikoslakiin. 6 kk ehdotonta vankeutta.
Olen vaihtanut alaa ja muuttanut maalaiskaupunkiin.
Mulla alaisena esihenkilöitä ja heillä työntekijöitä.
Voi hyvää päivää mihin tilanteisiin olen joutunut. Ihmisetnrlää täällä ku 90 luvulla osaamisessa. Monet iäkkäämmät tt:t ei osaa käyttää ees tietokonetta.
Älypuhelin on vaan kapula jolla soitetaan ja siihen vastatasn ku joku neuvo miten.
Muutenki kysytään ihan tyhmiä ja sit ku ei tajuta asioita niin kuitenki kiukkusesti vängätään ja luullaan että heitä huijataan vaikka näytän työehtosopimuksesta kohdan mihin mikäkin perustuu.
Tuntuu ettei edes esihenkilöroolissa olevat osaa käyttää järkeään ja etsiä itse tietoa vaan kaikki, siis ihan kaikki kysytään minulta vaikken edes työskentele fyysisesti heidän kanssa. Onneksi. Tulisin hulluks jos joutusin olemaan läsnä kaikki päivät.
Meillä on myös tukiorganisaatio josta kysytään tietyt asiat niin nämä vaan soittaa mulle niistäkin asioista vaikka joka hiton kerta sanon mihin hänen kuuluu olla yhteyksissä.
Jos en vastaa heti puhelimeen tai s postiin mulle tiuskitaan ettei sinua saa kiinni koskaan. (Huom. Yleistetään ja liioitellaan monia asioita, joka on myös yksi sivistymättömyyden merkki).
Niin.... torvi, en voi vastata puheluusi kokouksen aikana joka kestää 2 h. Tai en voi vastata s postiisi työmatkalla kun ajan autoa 2h putkeen ja sen jälkeen olen asiakastapaamisessa.
Ei ihme etten viihdy noissa asiakaskohteissa yhtään. Toimistolla on kivaa, pääsääntöisesti älykästä porukkaa ja viihdyn siinä seurassa.