Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Nelikymppiset perheelliset: mitä luulette kuinka helppoa olisi löytää uusi hyvä puoliso?
04.11.2018 |
Millainen fiilis teillä huonoissa parisuhteissa olevilla on: olisiko helppoa löytää mieluinen puoliso?
Itse olen vielä naimisissa, 2 lasta jne. Avioero mietinnässä.
Oma puoliso on hyvä, mutta sanoo ettei rakasta minua sellaisena ihmisenä kuin olen eikä ole onnellinen kanssani. Mietin, että kuinka kauan oma pää tätä rakkaudettomuutta kestää. Olisiko vain parempi lähteä itse jos toinen ei lähde. Vai muuttuuko tilanne. Onko kyse vain toisen 40 v kriisistä tms..
En osaa kuvitella elämää yksin/osa-aikaisena yksinhuoltajana.
Kuinka helppoa oikeasti on löytää hyvä, rakastava puoliso ja hyvä parisuhde?
Onko se vain sattuman kysymys?
Mitä itse luulet, kuinka helppoa olisi löytää ihana puoliso jos perheellisenä eroasit ja haluaisit uuden parisuhteen?
Kommentit (145)
20v tavallinen poika: "Moi! Olen kiva, normaalipainoinen ja opiskelunsa kunnialla hoitava poika. Kiinnostaisiko?"
20v tavallinen tyttö: "No ei oikein, mitä spesiaalia sinussa on miksi pitäisi kiinnostua?"
...
40v tavallinen nainen: "Moi! Olen kiva, normaalipainoinen, opiskelunsa ja työnsä kunnialla hoitanut nainen. Kiinnostaisiko?"
40v laatumies: ""No ei oikein, mitä spesiaalia sinussa on miksi pitäisi kiinnostua?"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän miehet haluaa parikymppisiä naisia, mutta noin yleisesti naiset on voittajia parisuhdemarkkinoilla. Länsimaissa lähes kaikki pariskunnat on lähes saman ikäisiä, mies yleensä muutaman vuoden vanhempi. Eli miehet ei saa sen ikäisiä naisia mitä haluavat (paitsi tietysti kun ovat alle 25-vuotiaita itse).
Koska suurin osa naisista pariutuu 20-35vuotiaina. Mutta yhdessä vaiheessahan oli sanonta, että oli todennäköisempää, että meteoriitti iskee naiseen, kuin että aloittaa suhteen ja menee naimisiin yli 35 vuotiaana. Nyt puhutaan 45-vuotiaista naisista.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän miehet haluaa parikymppisiä naisia, mutta noin yleisesti naiset on voittajia parisuhdemarkkinoilla. Länsimaissa lähes kaikki pariskunnat on lähes saman ikäisiä, mies yleensä muutaman vuoden vanhempi. Eli miehet ei saa sen ikäisiä naisia mitä haluavat (paitsi tietysti kun ovat alle 25-vuotiaita itse).
Suurin osa ei saa, mutta nyt puhutaankin laatumiehistä.
Mieti asiaa näin.
1. Kuinka suuri osa 40+ miehistä sopii ap:n kriteereihin (komea, älykäs, sosiaalinen, menestynyt, varakas, pitää lapsista, luotettava kumppanina)?
2. Kuinka suuri osa näistä useimpien perheikäisten naisten toivemiehistä saa nuoremman naisen?
Miinusta 1. kohdan miehistä 2. kohdan miehet. Jäljelle jäävä prosentti nelikymppisistä naisista voi toivoa saavansa tällaisen laatumiehen.
Jos haluaa parisuhteen, perusedellytys on että itsellä on rima realistisella tasolla. Jos on, miellyttävän elämänkumppanin voi löytää minkä ikäisenä tahansa.
Äh, taas tätä.
Mä en ymmärrä sitä, että jos yhden suhteen jo menettää tai on menettänyt lapsiperhearjelle, niin vielä vasten haluaa alkaa elää sitä samaa arkea jonkun muun kanssa - ja ottaa samalla mukana tulevat uusperhekuvioihin ja -dynamiikkaan liittyvät ongelmat.
Mä olen niin nauttinut siitä, että mulla on lapsiarki erillään mun parisuhteesta. Pelkkää juhlaa ja aikuisten välisiä asioita. En todellakaan halua sotkea arkea tähän suhteeseen.
Ja jatkakaa te tasohöpinöitänne. Yksilötasolla sillä ei ole tasan tarkkaan mitään merkitystä. Mullakin on itseäni nuorempi mies. Pitkä, tumma ja komea. Jostain syystä se tykkää musta. Totuus on tarua ihmeellisempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äh, taas tätä.
Mä en ymmärrä sitä, että jos yhden suhteen jo menettää tai on menettänyt lapsiperhearjelle, niin vielä vasten haluaa alkaa elää sitä samaa arkea jonkun muun kanssa - ja ottaa samalla mukana tulevat uusperhekuvioihin ja -dynamiikkaan liittyvät ongelmat.
Mä olen niin nauttinut siitä, että mulla on lapsiarki erillään mun parisuhteesta. Pelkkää juhlaa ja aikuisten välisiä asioita. En todellakaan halua sotkea arkea tähän suhteeseen.
Ja jatkakaa te tasohöpinöitänne. Yksilötasolla sillä ei ole tasan tarkkaan mitään merkitystä. Mullakin on itseäni nuorempi mies. Pitkä, tumma ja komea. Jostain syystä se tykkää musta. Totuus on tarua ihmeellisempää.
Kuinka paljon nuorempi?
Vierailija kirjoitti:
Sinkkuunnuin 35v ja silloin on jo aika vanha. Vapaat, hyvät 35-45v miehet haluavat alle 30v tai ainakin alle 35v naisia. Olen kuitenkin ihan kivan näköinen, fiksu, harrastava, sosiaalinen omillaan toimeentuleva nainen, mutta sinkuksi olen jäänyt. Toki tuuri voi käydä, mutta kannattaa myös varautua siihen toiseen vaihtoehtoon. Tsemppiä uudelle elämälle!
Höpöhöpö, kyllä sen sitä paitsi huomaa tuolla tindreissä sun muissa, että kyllä 35v naisille on itsensä ikäisiä miehiä tarjolla. Tosin en tiedä eikö ne sitten ole hyviä ja mikä on sitten se hyvän määritelmä kenellekin. Oma kokemus, että juuri oman ikäisiä naisia kiinnostaa kaikkein vähiten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
M35 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinkkuunnuin 35v ja silloin on jo aika vanha. Vapaat, hyvät 35-45v miehet haluavat alle 30v tai ainakin alle 35v naisia. Olen kuitenkin ihan kivan näköinen, fiksu, harrastava, sosiaalinen omillaan toimeentuleva nainen, mutta sinkuksi olen jäänyt. Toki tuuri voi käydä, mutta kannattaa myös varautua siihen toiseen vaihtoehtoon. Tsemppiä uudelle elämälle!
Höpöhöpö, kyllä sen sitä paitsi huomaa tuolla tindreissä sun muissa, että kyllä 35v naisille on itsensä ikäisiä miehiä tarjolla. Tosin en tiedä eikö ne sitten ole hyviä ja mikä on sitten se hyvän määritelmä kenellekin. Oma kokemus, että juuri oman ikäisiä naisia kiinnostaa kaikkein vähiten.
Jos Tinder kertoisi jotain, mä (vähän ylipainoinen eronnut tavisnainen) olisin supermallitasoa.
Nyt puhutaan parisuhteesta, sitoutumisesta ja ehkä uusperheestä. Ei siitä että joku sivupanoa hakeva varattu toimari tai milffiseikkailua etsivä urheilijaidiootti julistaa ikuista rakkautta että saa haluamansa.
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten pian kolmekymppisiä, kivoja mutta vähän pyöreitä ja tavallisia naisia joilla on kiire perustaa perhe.
Mistä te muuten aina löydätte muka näitä naisia joilla on kiire perustaa perhe? Tämä tulee monesti aina vastaan. Itse en ole tavannut yhtäkään. Taitaa olla ihan urbaanilegendaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan kannattaa opetella ensin olemaan ihan itekseen. Minkä takia täytyy heti olla joku suhde puhumattakaan asua jonkun kanssa jos just päässyt edellisestä 20 vuodesta eroon..voi luoja. Aika läheisriippuvainen täytyy olla. Nauti ja tutustu ensin itseesi äläkä sotke lapsia uusiin suhdekuvioihin..ero lapsille todella traumaattinen kokemus. He eivät koskaan saa valita, jos saisivat kaikki tiedämme kuinka lapset toivoo vanhempien olevan yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
M35 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinkkuunnuin 35v ja silloin on jo aika vanha. Vapaat, hyvät 35-45v miehet haluavat alle 30v tai ainakin alle 35v naisia. Olen kuitenkin ihan kivan näköinen, fiksu, harrastava, sosiaalinen omillaan toimeentuleva nainen, mutta sinkuksi olen jäänyt. Toki tuuri voi käydä, mutta kannattaa myös varautua siihen toiseen vaihtoehtoon. Tsemppiä uudelle elämälle!
Höpöhöpö, kyllä sen sitä paitsi huomaa tuolla tindreissä sun muissa, että kyllä 35v naisille on itsensä ikäisiä miehiä tarjolla. Tosin en tiedä eikö ne sitten ole hyviä ja mikä on sitten se hyvän määritelmä kenellekin. Oma kokemus, että juuri oman ikäisiä naisia kiinnostaa kaikkein vähiten.
Jos Tinder kertoisi jotain, mä (vähän ylipainoinen eronnut tavisnainen) olisin supermallitasoa.
Nyt puhutaan parisuhteesta, sitoutumisesta ja ehkä uusperheestä. Ei siitä että joku sivupanoa hakeva varattu toimari tai milffiseikkailua etsivä urheilijaidiootti julistaa ikuista rakkautta että saa haluamansa.
No se taas on ihan siitä kiinni kelle niitä sydämiä jaellaan. Varmaan käy noin kun blokkaillaan pois ne sitoutumishaluiset tavikset ja annetaan toimareille ja urheilijoille ne sydämet. Eipä ihme ettei mullekkaan niitä tykkäyksiä tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse erosin 37 -vuotiaana ja ihan hyvin löytyi uusi mies. Ihan sain valita useammasta hyvätuloisesta, lapsettomasta ja hyvästä miehestä joille minun ikäni tai lapseni ei ollut ongelma. Riippuu paljon omasta elinpiiristä ja ainakin pienissä kaupungeissa maineesta. Työn tai harrastusten kautta löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, kyllähän sen oman markkina-arvon iltaelämässä äkkiä näkee.
Jos kaikki päät kääntyvät, tulee flirttiä ja useampi yrittää pysäyttää niin sinussa on jotain. Kaikissa ikäryhmissä, jos on oman ikäryhmänsä paikassa.
JOs kaikki katsovat muuallepäin ja ovat välinpitämättömiä, olet näkymätön.
30, 40, 50, 60, kaikilla ikäryhmillä on yleensä mestansa ja vaarin ei kannata mennä teinidiskoon kokeilemaan.
Itselläni flaksi käy, mutta tällä hetkellä on niin paljon muuta, että ei ole kiinnostusta.
Tappakaa vain, mutta oli aika, kun olin poikatukkainen ja pullea, kukaan ei katsonut perään ja ajattelin että nyt on tämä nainen liian vanha. Nyt olen 10v vanhempi, pitkätukkainen, normaalipainoinen ja taas vedetään hihasta.
Mun mielestä sulla on vähän outo lähtökohta. Ikään kuin olisit vaihtamassa autoa, ja punnitsisit etuja.
Kun mä erosin, mä en eronnut etsiäkseni jotain "parempaa miestä". Mä erosin, koska meidän suhde ja liitto oli kestämätön, ja tuntui paremmalta vaikka olla loppuikä yksin.
Jos sulla on lapsia, ehkä sun uusi mies ei ole teille kaikille nyt se prioriteetti. Sun ei ole pakko jäädä huonoon suhteeseen, mutta eronneenakin voi ja pitää laittaa lapsi etusijalle.
Kaikki on niin yksilöllistä ja tapauskohtaista , joku saa helposti uuden kumppanin ja toisille se voi olla erittäin vaikeaa, tietysti vaikuttaa millainen "paketti sis." Esim nainen yh1 tai mies yh1 todennäköisesti molemmat löytää kumppanin melko helposti. Yleensä mitä suurempi paketti on niin sitä vaikeampaa löytää uusi kumppani, tietysti kyllä niissäkin poikkeuksia löytyy, mutta ei kovin monia.
Paljon riippuu kuinka mielenkiintoiseksi miehet/naiset sinut kokevat ja miten kahden elämää nähneen ihmisen elämäntilanteet voidaan sovittaa yhteen, onko riittävästi tahtoa ja halua, jos on niin lähes kaikki mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa nämä kehut ja rummutukset suhteista, joissa nelikymppinen nainen on kakkoskierroksella kolmekymppisen miehen kanssa. Kaikissa tuntemissani tapauksissa mies on kyllä nuorempi, joo, mutta tasosta on sitten jouduttu tinkimään reilusti. Kumpikin on tehnyt kompromissin. Mies ei ole saanut ikäistään tai nuorempaa naista kumppaniksi ja nainen on vastaavasti tyytynyt nuorempaan ja heikkotasoisempaan kun ei oman ikäistä ole enää saanut.
Jotain realismia näihin juttuihin. Aika moni nainen saa eron jälkeen katkerasti huomata ettei oma vienti ole enää kaksikymppisen tasolla eikä niitä oman ikäisiä hyviä miehiä ole enää kovin paljon vapaana.
Mulla oli valtavasti vientiä kaksikymppisenä. Ei sillä ollut mitään tekemistä laadun kanssa, ne näki mussa vain nuoren kauniin pantavan naisen, ei minua ihmisenä ja persoonana.
Olin paljon yksinäisempi silloin kuin olin myöhemmin viisikymppisenä eronneena. Ikäiseni aikuiset miehet olivat käyneet yhtä kovan koulun, ja olivat realistisina liikkeellä. Minulla oli edelleen vientiä, mutta tällä kertaa persoonani takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos luulet että löydät nuoren miljonäärihughgrantin jonka kartanoon voit erakoitua rauhassa ja kiusata siten vapaa-aikasi kuluksi exääsi lasten tapaamisoikeuksien määrällä ja aikatauluilla niin harkitsepa vielä ihan rauhassa.
Suurin osa naisistahan yllättyy jo siitä kun eivät tyydy mihin tahansa ja sitten kolmevitosena itkevät että "minne kaikki hyvät miehet on kadonneet". Eli valikoima ei ole alkujaankaan kovin kaksinen, saati sitten tuossa iässä.
Kadulla kun kulkee silmät auki niin ei siellä hirveesti näy niitä urheilullisia komeita 35-40v miehiä.. jos näkyy niin kainalossa on yleensä 10v nuorempi supermimmi.
Koita ap ymmärtää että et ole välttämättä mitään haluttua riistaa muiden ku känniläisten keskuudessa.
No sehän mua tässä huolettaakin. En kaipaa mitään 50 v känniääliöitä perääni.
Mulle riittäisi 40 v -alle 50 v mies joka on fiksu. Ei tarvitse ole mikään erikoinen komistus. Tavallinen, fiksu, fyysisesti miellyttävä (kivasti pukeutunut ja oikean kokoinen). Ehkä se äly on kuitenkin kaikista tärkein. Että mitä puhuu kun avaa suunsa. Ja siitä ulkonäöstä vaan näkee että elää suunnilleen saman tasoista/tyylistä elämää kuin itse.
En todellakaan kuvittele itsestäni liikaa. Ei mun perässä miehet juokse ja jos juoksee niin yleensä juuri sellaiset vanhat kännissä olevat miehet. Ja erilaisia miehiä tulee iskemään oudoissa paikoissa, mutta harvan kanssa voisin edes kuvitella olevani mitenkään kiinnostunut romanttisesti tai seksuaalisesti. Ihmisenä kyllä.
Siksi kysynkin ihan aidosti kun en ole kokenut aitoa sinkkuelämää pitkään aikaan, että onko helppo löytää fiksuja miehiä vai ei? Vaisto jotenkin sanoo että tarvitaan kauhea sattuma ja tuuri että niin kävisi. Varatuissa heitä kyllä kohtaa ja eihän sitä koskaan tiedä jos molemmat elää samanlaista elämää että ero mielessä.
Mutta lähinnä vapaista miehistä nyt mietin että millaisia 40-50 haarukassa ovat. Tinderin kurkkasin ja sieltä tuli vastaan vain "komeita" lihaskimppuja. Sellaiset mua ei todellakaan kiinnosta. Haluan kuitenkin tavallisena naisena tavallisen fiksun miehen.
ap
ap
Minä löysin Tinderistä 45-vuotiaan superfiksun ja viehättävän miehen. Ei se ole mahdotonta ollenkaan. Itse 39v ja erosin kesällä.
Löysin matchistä todella fiksun ja komean muutamaa vuotta vanhemman miehen. Erostani oli vuosi.
N49
Alue: Aihe vapaa
Kyllähän miehet haluaa parikymppisiä naisia, mutta noin yleisesti naiset on voittajia parisuhdemarkkinoilla. Länsimaissa lähes kaikki pariskunnat on lähes saman ikäisiä, mies yleensä muutaman vuoden vanhempi. Eli miehet ei saa sen ikäisiä naisia mitä haluavat (paitsi tietysti kun ovat alle 25-vuotiaita itse).