Nelikymppiset perheelliset: mitä luulette kuinka helppoa olisi löytää uusi hyvä puoliso?
Millainen fiilis teillä huonoissa parisuhteissa olevilla on: olisiko helppoa löytää mieluinen puoliso?
Itse olen vielä naimisissa, 2 lasta jne. Avioero mietinnässä.
Oma puoliso on hyvä, mutta sanoo ettei rakasta minua sellaisena ihmisenä kuin olen eikä ole onnellinen kanssani. Mietin, että kuinka kauan oma pää tätä rakkaudettomuutta kestää. Olisiko vain parempi lähteä itse jos toinen ei lähde. Vai muuttuuko tilanne. Onko kyse vain toisen 40 v kriisistä tms..
En osaa kuvitella elämää yksin/osa-aikaisena yksinhuoltajana.
Kuinka helppoa oikeasti on löytää hyvä, rakastava puoliso ja hyvä parisuhde?
Onko se vain sattuman kysymys?
Mitä itse luulet, kuinka helppoa olisi löytää ihana puoliso jos perheellisenä eroasit ja haluaisit uuden parisuhteen?
Kommentit (145)
Kuten tuossa jo aikaisemmin sanottiin, ehkä 5% miehistä täyttää ap:n toivomukset, jotka ovat pitkälti mitä naisten enemmistö hakee.
Varmaankin 95% vastanneista naisista on nelikymppisiä joilla riittää vientiä ja yleensä samanikäinen tai 5-10v nuorempi komea, älykäs, menestynyt jne mies.
Mistä niitä miehiä löytyy niin paljon?
Ja sääliksi käy nuoria naisia kun nelikymppiset naiset ovat vieneet kaikki hyvät kolmekymppiset...
Lähtökohtaisesti ajattelen, että mikäli parisuhde lasten isään päättyy, niin siinä vaiheessa tärkeintä olisi taata lapsille hyvät olosuhteet. Ei olisi ensimmäisenä mielessä, löydänkö miestä enää.
Mutta mikäli ero tulisi, niin olisin valmis vain suhteeseen miehen kanssa, joka ei halua asua samassa taloudessa.
Tapailtaisiin vain silloin, kun lapseni olisivat isällään ja asuttaisiin omissa talouksissa.
Uskon, että tällaiseen järjestelyyn sopiva mies löytyisi, esim. miehestä jolla omia lapsia.
Mutta vaikka olisin loppuelämäni yksin, sekään ei haittaisi. Onneni rakentuu muusta kuin mahdollisesta parisuhteesta.
Minä tapasin täydellisen samanikäisen unelmamiehen 42 v yh:na. Mies oli eronnut tahollaan vuotta aiemmin ja hänelläkin oli lapsia. Olisi ollut muitakin vaivtoehtoja eli ihmeen hhvä menekki. Tein itse aloitteen kaikille ja se varmaan lisää mahdollisuuksia tuhatkertaisesti. Nyt olemme naimisissa sen ihanimman miehen kanssa.
Kaikki muutkin tuntemani ihmiset ovat löytäneet keski-iässä uuden puolison. Tutkimustenkin mukaan ne, jotka ovat jo kerran pariutuneet, löytävät uudenkin parin todennäköisemmin kuin ikisinkut. Kaikilla se uusi suhde on myös onnellisempi kuin edellinen.
Ainoa mikä ap:n aloituksessa mietityttää on, että hän kuulosti etsivän tilalle uutta ihan samanlaista miestä kuin nykyinen on. Oikeassa elämässä ei kannata etsiä puolisoa tiukkojen ranskalaisten viivojen kanssa johonkin valmiiseen muottiin sopivaksi, vaan pitää mieli avoinna. Siten löytää jotain paljon parempaa ja itselleen sopivampaa.
No se riippuu.
Jos olet perusnätti, pidät itsestäsi huolta ja olet valmis olemaan aktiivisempi kuin nuorena...mahkut on oikein hyvät löytää kiva ja asiansa kunnialla hoitava mies. Ei mitään syytä ajatella ettei vanha kelpaisi.
Jos kriteerit ja taktiikka on sama kuin parikymppisenä, etkä näytä filmitähdeltä, on heikompaa. Jos haluat pintaa ja materiaa, varaudu siihen että ne miehet haluaa pintaa ja nuoruutta.
Itse otin sen haasteena, ja tavallaan pidin siitä roolista että itse etsii miestä ja on aloitteellinen kun oikeasti kiinnostava löytyy. En enää haluaisikaan olla kilpailun kohde jonka suurin valtti on nätit kasvot ja nuori vartalo.
Helposti kun on normaalit vaatimukset, toiveet ja odotukset kumppanin suhteen.