Lue keskustelun säännöt.
Katuuko kukaan keski-iässä perheensä jättänyt mies lähtöään?
31.10.2018 |
Ihmettelen suuresti, miten voi kaiken jättää parin vuosikymmenen jälkeen jonkun naikkosen vuoksi.
Kommentit (430)
Vierailija kirjoitti:
Noita miehiä on käytännössä kahta lajia:
- panomiehet joilla käy huono tuuri (nainen hankkiutuu "vahingossa" raskaaksi)
- nössömiehet, jotka ovat menneet naimisiin ekan naisen kanssa jonka ovat saaneet, ja menestyttyään urallaan pääsevätkin aivan eri luokan naisten pariin
ensimmäisiä kaduttaa, sen verran kuin persoonallisuushäiriöistä voi kaduttaa, eli kokevat olevansa uhreja. sekä vaimon, joka jätti, että uuden vaimon, joka huijasi isäksi. ja lasten, jotka hylkäsivät.
toisia ei kaduta ainakaan heti. kauniin naisen kanssa on elämä vihdoin niin mahtavaa. kyllä kannatti lukea koulussa!
Tarkoitat siis että jälkimmäiset ostavat rahalla naisia? Siinäpä hyvä pohja yhteiselle elämälle. Kun rahat loppuu, loppuu rakkauskin. Hassua ettei nössömiehet tätä ymmärrä. Henk.koht. en tunne yhtään eronnutta paria, jossa uusi puoliso olisi nuorempi, paitsi naisilla. Miehillä on saman ikäinen tai vanhempi nainen toisella kierroksella. Missä kuplassa keski-ikäiset miehet näitä lastensa ikäisiä naisia saa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Katuu.
A: Lapsien tekoa nuoruuden pöljyyksissään ja "rakkaudesta" mitään tietämättömänä.
B: Sitä ettei lähtenyt jo aiemmin.
Meillä lasten teko nuoruuden pöljyyksissä oli hyvä vaihtoehto; keski-iän kriisin koittaessa oltiin jo työ tehty, ja ainoa, mikä tuli jätetyksi oli työelämä. Jos elettäisiin vielä ruuhkavuosia tähän päälle, tulos olisi voinut olla toisenlainen, huh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katuuko kukaan - no ihan varmasti joku katuu. Tai ehkä jotkut. Suurin osa tuskin ei, koska lähtöön on varmasti ollut hyvät syyt. Yleensä ne syyt toki lähtijässä itsessään, hänen keski-iän kriisissään, ei niinkään jätetyssä. Mutta silti tuskin suurin osa katuu sitä, että tekin sen, johon koki sisäisen pakon.
Jos ei kadu, niin erosta ei vain ole tarpeeksi aikaa. Kaikki katuu ennemmin tai myöhemmin, koska niin makaa kuin petaa. Lapset kasvaa, tulee tyttö/poikaystäviä näytille, lapsenlapsia, perhejuhlia. Lapset luovat uraa ja ovat osana yhteiskuntaa. Perheen jättäneellä miehellä taas ei ole muuta kuin yksinäisyys ja rahatkin menivät elareihin.
Perheen jättäminen on heikkolahjaisen lyhytnäköinen päätös. Eri asia tietenkin, os puoliso pettää, juo tai on väkivaltainen. Mutta joku pillun ja "oman elämän" perässä juokseminen, ei voi ymmärtää...
Jep, etenkin kun se "oma elämä" tuppaa äkkiä vaihtumaan valvomiseksi ja vaipanvaihdoksi. Lähtenyt mies on puun ja kuoren välissä, exä ei ota takaisin, uusi jättää ellei saa lapsia, ja yksin ei osaa elää, kun nainen on hoitanut kotona lähes kaiken.
Sitten mies suostuu siihen sillä hetkellä vähiten huonoon vaihtoehtoon eli lapsiin uuden kanssa, mutta kun lähtökohta on tuo, harvoin se suhde kestää. Tosiaan 50 v mies ja 25 v nainen elävät näennäisesti samaa vaihetta, ollaan töissä. Sitten kun nainen on 35 ja vielä nuori, mies onkin jo 60 v eläkeläispapparainen, naisella eläkeikään vielä 30 vuotta. Naista ei kiehdo ajatus vanhan miehen omaishoidosta, hän haluaa rinnalleen kumppanin, eikä vanhusta. Mies säälii itseään paikallisessa kuppilassa ja haukkuu naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katuuko kukaan - no ihan varmasti joku katuu. Tai ehkä jotkut. Suurin osa tuskin ei, koska lähtöön on varmasti ollut hyvät syyt. Yleensä ne syyt toki lähtijässä itsessään, hänen keski-iän kriisissään, ei niinkään jätetyssä. Mutta silti tuskin suurin osa katuu sitä, että tekin sen, johon koki sisäisen pakon.
Jos ei kadu, niin erosta ei vain ole tarpeeksi aikaa. Kaikki katuu ennemmin tai myöhemmin, koska niin makaa kuin petaa. Lapset kasvaa, tulee tyttö/poikaystäviä näytille, lapsenlapsia, perhejuhlia. Lapset luovat uraa ja ovat osana yhteiskuntaa. Perheen jättäneellä miehellä taas ei ole muuta kuin yksinäisyys ja rahatkin menivät elareihin.
Perheen jättäminen on heikkolahjaisen lyhytnäköinen päätös. Eri asia tietenkin, os puoliso pettää, juo tai on väkivaltainen. Mutta joku pillun ja "oman elämän" perässä juokseminen, ei voi ymmärtää...
Aha, no meidän suvussa ainakin "perheensä jättänyt", eli minun isäni on mukana mun lasten elämässä siinä missä äitinikin. Se että he ovat eronnet (isä teki aloitteen) ei ole minun, AIKUISEN ihmisen mielestä syy jättää häntä perheen ulkopuolelle.
Aha, no se on sun päätös. Hän jätti sinut aikoinaan elämänsä ulkopuolelle. Saat elää kuin sitä ei olisi tapahtunut, mutta moni käyttäytyy toisin.
-sama
"Joo palautuuhan se nuori nainen, ja heivaa pihalle isänsä ikäisen vanhan kaljun, ei kukaan jaksa katsella jotakin eläkeläistä kun itse on vielä nuori."
Höpön löpö. Sehän riippuu ihan yhteiskunnallisesta asemasta, rahasta sun muusta. Jos et usko, niin katso vaikka presidenttiämme ja hänen naistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas saa lukea vaan ex vaimon ja nykyisen vaimon vastauksia ja mielipiteitä. Ja ne ovat toisiinsa verrattain hyvin surkuhupaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katuuko kukaan - no ihan varmasti joku katuu. Tai ehkä jotkut. Suurin osa tuskin ei, koska lähtöön on varmasti ollut hyvät syyt. Yleensä ne syyt toki lähtijässä itsessään, hänen keski-iän kriisissään, ei niinkään jätetyssä. Mutta silti tuskin suurin osa katuu sitä, että tekin sen, johon koki sisäisen pakon.
Jos ei kadu, niin erosta ei vain ole tarpeeksi aikaa. Kaikki katuu ennemmin tai myöhemmin, koska niin makaa kuin petaa. Lapset kasvaa, tulee tyttö/poikaystäviä näytille, lapsenlapsia, perhejuhlia. Lapset luovat uraa ja ovat osana yhteiskuntaa. Perheen jättäneellä miehellä taas ei ole muuta kuin yksinäisyys ja rahatkin menivät elareihin.
Perheen jättäminen on heikkolahjaisen lyhytnäköinen päätös. Eri asia tietenkin, os puoliso pettää, juo tai on väkivaltainen. Mutta joku pillun ja "oman elämän" perässä juokseminen, ei voi ymmärtää...
Jep, etenkin kun se "oma elämä" tuppaa äkkiä vaihtumaan valvomiseksi ja vaipanvaihdoksi. Lähtenyt mies on puun ja kuoren välissä, exä ei ota takaisin, uusi jättää ellei saa lapsia, ja yksin ei osaa elää, kun nainen on hoitanut kotona lähes kaiken.
Sitten mies suostuu siihen sillä hetkellä vähiten huonoon vaihtoehtoon eli lapsiin uuden kanssa, mutta kun lähtökohta on tuo, harvoin se suhde kestää. Tosiaan 50 v mies ja 25 v nainen elävät näennäisesti samaa vaihetta, ollaan töissä. Sitten kun nainen on 35 ja vielä nuori, mies onkin jo 60 v eläkeläispapparainen, naisella eläkeikään vielä 30 vuotta. Naista ei kiehdo ajatus vanhan miehen omaishoidosta, hän haluaa rinnalleen kumppanin, eikä vanhusta. Mies säälii itseään paikallisessa kuppilassa ja haukkuu naisia.
Ihan oikein, jos nainen lähtee ja ajattelee itseään. Niinhän mieskin ajatteli itseään nuoremman valitessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Joo palautuuhan se nuori nainen, ja heivaa pihalle isänsä ikäisen vanhan kaljun, ei kukaan jaksa katsella jotakin eläkeläistä kun itse on vielä nuori."
Höpön löpö. Sehän riippuu ihan yhteiskunnallisesta asemasta, rahasta sun muusta. Jos et usko, niin katso vaikka presidenttiämme ja hänen naistaan.
Jep, näitä presidentin tuloilla varustettuja miehiä riittää tässä maassa kaikille nuorille naisille. Ja suurin osa ei ottaisi siltikään isänsä ikäistä miestä.
"Oma elämä", miksei saisi olla omaa elämää? Tiedän monta hyvää isää, jotka eron jälkeenkin pitävät äidin kanssa 50/50 huolen lapsistaan. On vuoro viikko systeemi. Ja mies voi elää sitää "omaa elämää", johon kuuluu myös lapset. Ei ero puolisosta ja lähteminen huonosta avioliitosta tarkoita, että elää vain itselleen. Sivusta kun katsoo, niin monen parin olisi syytä miettiä, minkä hinnan lapset maksavat vanhempien huonosta avioliitosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Joo palautuuhan se nuori nainen, ja heivaa pihalle isänsä ikäisen vanhan kaljun, ei kukaan jaksa katsella jotakin eläkeläistä kun itse on vielä nuori."
Höpön löpö. Sehän riippuu ihan yhteiskunnallisesta asemasta, rahasta sun muusta. Jos et usko, niin katso vaikka presidenttiämme ja hänen naistaan.
Jep, näitä presidentin tuloilla varustettuja miehiä riittää tässä maassa kaikille nuorille naisille. Ja suurin osa ei ottaisi siltikään isänsä ikäistä miestä.
Varakas eläkeukko koti-isäksi, nuori rakastaja ratoksi....
Vierailija kirjoitti:
"Oma elämä", miksei saisi olla omaa elämää? Tiedän monta hyvää isää, jotka eron jälkeenkin pitävät äidin kanssa 50/50 huolen lapsistaan. On vuoro viikko systeemi. Ja mies voi elää sitää "omaa elämää", johon kuuluu myös lapset. Ei ero puolisosta ja lähteminen huonosta avioliitosta tarkoita, että elää vain itselleen. Sivusta kun katsoo, niin monen parin olisi syytä miettiä, minkä hinnan lapset maksavat vanhempien huonosta avioliitosta.
Tämä. meillä lapsista huolehdittiin yhteisymmärryksessä eron jälkeenkin, olivat ainoa yhdistävä asia jo avioliiton aikaan. Aika moni "jätetty" tuntuu kostavan erotuskan lapsilleen vierottamalla lapset isästä. Ensi treffit alttarilla sarjassa nähty parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow kertoi oman teininsä joskus hönkäisseen "jos isä on paska minä olen puolipaska", jonka jälkeen alkoi lukea eroista ja koulutti itsensä alalle. Aika monen täällä kirjoittavan mielestä ne lapset ovat puolipaskoja. Miksi ei voi erottaa parisuhdetta ja sen ongelmia ja vanhemmuutta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Joo palautuuhan se nuori nainen, ja heivaa pihalle isänsä ikäisen vanhan kaljun, ei kukaan jaksa katsella jotakin eläkeläistä kun itse on vielä nuori."
Höpön löpö. Sehän riippuu ihan yhteiskunnallisesta asemasta, rahasta sun muusta. Jos et usko, niin katso vaikka presidenttiämme ja hänen naistaan.
Jep, näitä presidentin tuloilla varustettuja miehiä riittää tässä maassa kaikille nuorille naisille. Ja suurin osa ei ottaisi siltikään isänsä ikäistä miestä.
Varakas eläkeukko koti-isäksi, nuori rakastaja ratoksi....
Ei vanhat miehet jaksa hoitaa. Kipuja ja vajaatehoisuutta. Eturauhanen juoksuttaa yöt vessassa. Ikä on paljon muuta kuin numero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katuuko kukaan - no ihan varmasti joku katuu. Tai ehkä jotkut. Suurin osa tuskin ei, koska lähtöön on varmasti ollut hyvät syyt. Yleensä ne syyt toki lähtijässä itsessään, hänen keski-iän kriisissään, ei niinkään jätetyssä. Mutta silti tuskin suurin osa katuu sitä, että tekin sen, johon koki sisäisen pakon.
Jos ei kadu, niin erosta ei vain ole tarpeeksi aikaa. Kaikki katuu ennemmin tai myöhemmin, koska niin makaa kuin petaa. Lapset kasvaa, tulee tyttö/poikaystäviä näytille, lapsenlapsia, perhejuhlia. Lapset luovat uraa ja ovat osana yhteiskuntaa. Perheen jättäneellä miehellä taas ei ole muuta kuin yksinäisyys ja rahatkin menivät elareihin.
Perheen jättäminen on heikkolahjaisen lyhytnäköinen päätös. Eri asia tietenkin, os puoliso pettää, juo tai on väkivaltainen. Mutta joku pillun ja "oman elämän" perässä juokseminen, ei voi ymmärtää...
Jätetty vaimo puhuu ja puutaheinää ja kymmenen peukutusta ylös. Ajattelin, että ompa tyhmästi kirjoitettu, mutta näköjään moni ajattelee noin tyhmästi. Ainoa katuja mahtaa olla jätetty vaimo. Ja jos mies jotain katuu, niin varmaan sitä, miksi parisuhde kuoli. Tuskin monikaan katuu sitä, että on lähtenyt huonosta parisuhteesta. Se on vain jätetyn vaimon itsepetosta, ajatella , että mies varmasti katuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katuuko kukaan - no ihan varmasti joku katuu. Tai ehkä jotkut. Suurin osa tuskin ei, koska lähtöön on varmasti ollut hyvät syyt. Yleensä ne syyt toki lähtijässä itsessään, hänen keski-iän kriisissään, ei niinkään jätetyssä. Mutta silti tuskin suurin osa katuu sitä, että tekin sen, johon koki sisäisen pakon.
Jos ei kadu, niin erosta ei vain ole tarpeeksi aikaa. Kaikki katuu ennemmin tai myöhemmin, koska niin makaa kuin petaa. Lapset kasvaa, tulee tyttö/poikaystäviä näytille, lapsenlapsia, perhejuhlia. Lapset luovat uraa ja ovat osana yhteiskuntaa. Perheen jättäneellä miehellä taas ei ole muuta kuin yksinäisyys ja rahatkin menivät elareihin.
Perheen jättäminen on heikkolahjaisen lyhytnäköinen päätös. Eri asia tietenkin, os puoliso pettää, juo tai on väkivaltainen. Mutta joku pillun ja "oman elämän" perässä juokseminen, ei voi ymmärtää...
Jätetty vaimo puhuu ja puutaheinää ja kymmenen peukutusta ylös. Ajattelin, että ompa tyhmästi kirjoitettu, mutta näköjään moni ajattelee noin tyhmästi. Ainoa katuja mahtaa olla jätetty vaimo. Ja jos mies jotain katuu, niin varmaan sitä, miksi parisuhde kuoli. Tuskin monikaan katuu sitä, että on lähtenyt huonosta parisuhteesta. Se on vain jätetyn vaimon itsepetosta, ajatella , että mies varmasti katuu.
Mietin ihan samaa, että kaikkein eniten kiimaisia yläpeukutuksia saa sellaiset putkikatseiset yleistykset. Mutta täytyy toki muistaa, että suurin osa ihmisistä ei kykene laaja-alaisempaan ja kypsempään ajatteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katuuko kukaan - no ihan varmasti joku katuu. Tai ehkä jotkut. Suurin osa tuskin ei, koska lähtöön on varmasti ollut hyvät syyt. Yleensä ne syyt toki lähtijässä itsessään, hänen keski-iän kriisissään, ei niinkään jätetyssä. Mutta silti tuskin suurin osa katuu sitä, että tekin sen, johon koki sisäisen pakon.
Jos ei kadu, niin erosta ei vain ole tarpeeksi aikaa. Kaikki katuu ennemmin tai myöhemmin, koska niin makaa kuin petaa. Lapset kasvaa, tulee tyttö/poikaystäviä näytille, lapsenlapsia, perhejuhlia. Lapset luovat uraa ja ovat osana yhteiskuntaa. Perheen jättäneellä miehellä taas ei ole muuta kuin yksinäisyys ja rahatkin menivät elareihin.
Perheen jättäminen on heikkolahjaisen lyhytnäköinen päätös. Eri asia tietenkin, os puoliso pettää, juo tai on väkivaltainen. Mutta joku pillun ja "oman elämän" perässä juokseminen, ei voi ymmärtää...
Jätetty vaimo puhuu ja puutaheinää ja kymmenen peukutusta ylös. Ajattelin, että ompa tyhmästi kirjoitettu, mutta näköjään moni ajattelee noin tyhmästi. Ainoa katuja mahtaa olla jätetty vaimo. Ja jos mies jotain katuu, niin varmaan sitä, miksi parisuhde kuoli. Tuskin monikaan katuu sitä, että on lähtenyt huonosta parisuhteesta. Se on vain jätetyn vaimon itsepetosta, ajatella , että mies varmasti katuu.
Ne katuu, lähtemistä ja lähtemättä jättämistä jotka eivät mieti läpi hankalaa parisuhdetta ja omaakin osuutta siinä. Lähtijä joka luulee ongelmien korjautuvan vain paria vaihtamalla törmää samoihin ongelmiin jatkossa. "Jätetty", joka laittaa kaiken syyn lähtijän niskoille joko katkeroituu yksin tai epäonnistuu seuraavassakin suhteessaan. Kun se peiliin katsominen ja OMISTA virheistä oppiminen auttaisi parhaiten.
Hyvä ystäväni rakastui 35vuotiaana 49vuotiaaseen mieheen, joka oli kyllä juuri eronnut eli tässä tapauksessa mies ei jättänyt perhettään. Alku oli onnellinen, kuhertelua ja matkustelua, moottoripyöräilyä . Pian kuitenkin taivaalle tuli mustia pilviä, kun miehen terveys alkoi pettää. Pikkujuttuja, mutta kun ne kasaantuivat yhteen: Korkea verenpaine, rytmihäiriöitä, tinnitus, diabetes. Kerran humalassa ystäväni avautui, ettei miehellä enää seiso kunnolla . Asunnossa alkoi olla sellainen, miten sen nyt kuvaisi, pappahaju ellei mies ollut ruiskinut päälleen litraa partavettä. Miehen ääni, joka oli aiemmin ollut matala ja minunkin täytyy myöntää, seksikäs muuttui jotenkin narisevaksi. Otsaan ilmestyi isoja maksaläiskiä ja hiukset lähtivät. Ryhti painui kumaraan.
Muutos oli pelottavan nopea, kuin jokin ketjureaktio olisi käynnistynyt tietyn ajan umpeuduttua ja kyse ei ollut pelkästään ulkonäöstä tai terveydestä vaan myös käytöksestä, miehestä tuli kotihiiri. Että emmä jaksa , emmä viitsi, ollaan kotona ja syödään pullaa ja nari nari.
Täytettyään 50vuotta ystäväni otti eron tajuttuaan, ettei voi nauttia loppuelämästään siinä suhteessa. Sanoo, ettei kenenkään pitäisi ottaa itseään( liikaa) vanhempaa äijää koska siinä ei lopulta hyvä heilu.
Sori, vähän out of topic mutta pakko oli kertoa .
Tulotkin laskee kähes puileen eläkkeellä.
Vierailija kirjoitti:
Lasteni isä katuu, ei ollut ruoho vihreämpää aidan takana. Mutta teki valinnan ja sen kanssa elää. Uuden suhteensa alkuhuumassa vaan unohti että hänellä on kolme lasta joista kaksi vanhinta kyllä tajusivat mistä oli kyse kun isästä ei kuulunut mitään kuukausiin, ei vastannut puheluihin, ei tullut rippijuhliin, syntymäpäiville jne.
Uusi nainen menikin takaisin oman miehensä luo, välit lapsiin on pilattu ja entiseen elämään ei ole asiaa. Mies on itse sanonut että kaduttaa.
Onpa surullista luettavaa. Ehkä joskus vielä näet selvemmin ja yrität ajatella lastesi parasta auttamalla heitä löytämään yhteyden isäänsä. Nyt varmasti "mitäs minä sanoin!"-fiilis on vielä päällimmäisenä sinulla. Mutta lapsilla olsii vielä vuosikausia mahdollisuus rakentaa suhde isäänsä vaikka hän ei täydellinen olekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noita miehiä on käytännössä kahta lajia:
- panomiehet joilla käy huono tuuri (nainen hankkiutuu "vahingossa" raskaaksi)
- nössömiehet, jotka ovat menneet naimisiin ekan naisen kanssa jonka ovat saaneet, ja menestyttyään urallaan pääsevätkin aivan eri luokan naisten pariin
ensimmäisiä kaduttaa, sen verran kuin persoonallisuushäiriöistä voi kaduttaa, eli kokevat olevansa uhreja. sekä vaimon, joka jätti, että uuden vaimon, joka huijasi isäksi. ja lasten, jotka hylkäsivät.
toisia ei kaduta ainakaan heti. kauniin naisen kanssa on elämä vihdoin niin mahtavaa. kyllä kannatti lukea koulussa!
Tarkoitat siis että jälkimmäiset ostavat rahalla naisia? Siinäpä hyvä pohja yhteiselle elämälle. Kun rahat loppuu, loppuu rakkauskin.
en tarkoita, vaan isäongelmaisten naisten kuvioon kuuluu turvan hakeminen, eli ihastutaan esimiehiin ja muihin auktoriteettihahmoihin. gold diggerit on marginaali-ilmiö.
Aha, no meidän suvussa ainakin "perheensä jättänyt", eli minun isäni on mukana mun lasten elämässä siinä missä äitinikin. Se että he ovat eronnet (isä teki aloitteen) ei ole minun, AIKUISEN ihmisen mielestä syy jättää häntä perheen ulkopuolelle.