Lue keskustelun säännöt.
Mistä tuo ENÄÄN on lähtöisin?
30.10.2018 |
Eilen oli Armanin Viimeinen ristiretki ohjelman tekstityksessäkin. Yleistynyt hurjaa vauhtia. Opetetaanko se jo koulussa?
Kommentit (77)
Pieno ei soi enään olumppialaisissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo hernekeitto-sana lausutaan joissakin osissa Suomea, mm. Porin seudulla [hernekeitto], mutta yleisempää on, yhdyssanan osien välissä on loppukahdennus [hernekkeitto]. Samanlainen esimerkki on vaikkapa [tervetuloa] vs. [tervettuloa].
Ja se enään-kirjoitusasu on hyperkorrektiutta.
Just joo. Ja sama ilmiö kuuluu myös Einog Grönissä
Haha, totta.
Enään enään enään enään kuullosta kuullosta kuullostaa kuullostaa enään enään enään...
Kirjakieli kunniaan kirjoitti:
Täällä Tampereella kuulee usein tuon sanan ja muitakin samankaltaisia mitä en halua edes tässä muistella. Mielestäni enää on enää eikä mikään enään.
Yhtä paljon hermoja kiristää kun kuulee jossain päin Suomea sanat moon ja soot. Moon oikias ja soot vääräs. Onko se jotain laiskan ihmisen puhetta kun ei jakseta lausua sanoja kokonaan vaan tehdään tämänkaltaisia yhdistelmäsanoja? Samaan sarjaan kuuluu sana spessu. Ärsyttävää lässytystä. Melkein yhtä ärsyttävää kuin suu auki ruokaileva ihminen.
Olen tamperelainen ja kukaan tuntemani ihminen ei sano enääN. En myöskään minä itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo hernekeitto-sana lausutaan joissakin osissa Suomea, mm. Porin seudulla [hernekeitto], mutta yleisempää on, yhdyssanan osien välissä on loppukahdennus [hernekkeitto]. Samanlainen esimerkki on vaikkapa [tervetuloa] vs. [tervettuloa].
Ja se enään-kirjoitusasu on hyperkorrektiutta.
Hyperkorrektiutta??????
Eli kuvitellaan, että se n-kirjain kuuluu sanan loppuun ja "korjataan" oikea muoto virheelliseksi.
Eihän väärin tekeminen ole hyperkorrektia vaan hypertyhmää. Sinun logiikallasi tuleppa on siis hyperkorrekti kirjoitusasu?
Kyllä. Hyperkorrekti ei tarkoita "erittäin korrekti" vaan paremminkin "ylikorrekti", ylikorjattu, turhaan korjattu.
Eli jos joku luulee, että "tulepa" on "tuleppa", hän ylikorjaa kuulemansa myös kirjoitukseen. Tuhlaa siis kirjaimia, jotka eivät oikeaan kirjoitettuun muotoon kuulu.
Ihan puhekielen murteesta. Jossain se on enää, jossain enää, jossain enään ja meidän murteessa välillä myös ennään/ennääm (esim. ehämmää ennääm muista/ekkönää ennään nää.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen kieli kirjoitetaan kuten lausutaan. Enää on harvinainen poikkeus, lausutaan enään ja silti kielinatsit pakottavat koko kansan kirjoittamaan sen vammaiseen muotoon ilman lopun ännää.
Vierailija kirjoitti:
Suomen kieli kirjoitetaan kuten lausutaan. Enää on harvinainen poikkeus, lausutaan enään ja silti kielinatsit pakottavat koko kansan kirjoittamaan sen vammaiseen muotoon ilman lopun ännää.
Koko Suomen kirjakielihän on ihan keinotekoinen. Se ei syntynyt luontevasti itsekseen vaan se kehitettiin jonkin laiseksi mediaaniksi ja normitetuksi kieleksi eri murteiden välillä. Juuri kukaan ei oikeasti puhu kuten kirjakielen normit säätelevät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomen kieli kirjoitetaan kuten lausutaan. Enää on harvinainen poikkeus, lausutaan enään ja silti kielinatsit pakottavat koko kansan kirjoittamaan sen vammaiseen muotoon ilman lopun ännää.
Ei sitä lausuta enään. En ikinä sano ännää sinne loppuun. Pientä sitomista korkeintaan havaittavissa, jos seuraava sana alkaa ännällä. "Onko sulla enää(n) Nessuja?" Mutta: "Onko sulla enää aikaa?" - ei todellakaan tule ännää enää:n loppuun.
Eiköhän kuvittelemanne tupla-k äänne hernekeitossa tule siitä että herne-sanassa viimeisellä e-llä on painotus. Koettakaapa sanoa pelkkä herne. Ette sano sitä sillain kuin sanoisitte yhden k:n hernekeitossa, vaan "hernE-". Ei siellä kahta k:ta tule vaan äänetön tauko tms. En ole kielitieteilijä joten en osaa termejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keski-Suomessa ei sanota enään. Mun on myös vaikea ymmärtää, mistä se n-kirjain siihen perään tulee, kun en ole oikeasti koskaan kuullut kukaan sanovan sitä sanaa niin. Ei myöskään pääkaupunkiseudulla, missä asun nykyään.
- Tuleeko sulle Hesari?
-Ei enää, lopetin sen tilauksen.
Näin mun tuttava- ja duunikaveriporukoissa puhutaan. Kuka kumma sanoo "enään"? En tajua.
Enään on kielellisesti köyhien ilmaisu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö tv-ohjelmien tekstityksiä kirjoiteta tekstinkäsittelyohjelmalla? Luulisi alleviivaavan punaisella sanan ENÄÄN ja ehdottavan sanaa enää.
Tää on aina hauska. Kun av-mamma haluaa esittää fiksua, tullaan tänne äimistelemään tuota enää sanaa. Eihän tää ollut varmaan kuin 1001-avaus samasta asiasta : D
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän kuvittelemanne tupla-k äänne hernekeitossa tule siitä että herne-sanassa viimeisellä e-llä on painotus. Koettakaapa sanoa pelkkä herne. Ette sano sitä sillain kuin sanoisitte yhden k:n hernekeitossa, vaan "hernE-". Ei siellä kahta k:ta tule vaan äänetön tauko tms. En ole kielitieteilijä joten en osaa termejä.
Termi on glottaaliklusiili ja sillä tavalla tupla-k lausutaan muissakin yhteyksissä.
Vierailija kirjoitti:
Tää on aina hauska. Kun av-mamma haluaa esittää fiksua, tullaan tänne äimistelemään tuota enää sanaa. Eihän tää ollut varmaan kuin 1001-avaus samasta asiasta : D
Minulta ensimmäinen avaus liittyen eiliseen tv-ohjelman tekstitykseen. En ole ennen nähnyt sitä televisiossa käytettävän. ap
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän kuvittelemanne tupla-k äänne hernekeitossa tule siitä että herne-sanassa viimeisellä e-llä on painotus. Koettakaapa sanoa pelkkä herne. Ette sano sitä sillain kuin sanoisitte yhden k:n hernekeitossa, vaan "hernE-". Ei siellä kahta k:ta tule vaan äänetön tauko tms. En ole kielitieteilijä joten en osaa termejä.
Mitä ulostetta siellä joku nyt yrittää syöttää lukijoilleen?
Minkä painotuksen Sinä muka kuulet "hernekeiton" keskimmäisellä e:llä? Kuka lausuu sanan "hernekeitto" sanan keskellä olevaa tavua korostaen, ikäänkuin italialaiseen tapaan? Ei varmasti ainakaan kukaan kantasuomalainen.
Suomessa painotetaan ensimmäistä tavua, kuten myös unkarissa ja slovakissa (slovakian kieli), eikä tämä "hernekeitto" ole siitä mikään poikkeus.
On siinä lennokas mielikuvitus jollain kirjoittajalla.
Moon spessu, soot spessu. Kaik erilaissi, jokane samaarvone. Enään ei oo sana.