Mitä periaatteita et tajua/ hyväksy muiden parisuhteissa?
Kommentit (52)
Meinasin sanoa että ei minulle muiden parisuhteet kuulu mutta ihan totta, sairaalloinen mustasukkaisuus ja kontrollointi ei ole ok.
Millainen ihminen ei hyväksy jotain toisten parisuhteissa? Sen tajuan että kaikkea ei tarvitse lainata omaan suhteeseensa.
Minä en näin lähes viisikymppisenä ymmärrä avoimen suhteen paheksujoita.🤣 Ne pilvilinnat on jo rakennettu ja kokemuksella huomattu ettei suurinta osaa ole luotu näihin kahden välisiin suljettuihin parisuhteisiin.
Että käydään nukkumaan joka ilta yhdessä, ei koskaan erikseen.
En hyväksy henkistä tai fyysistä väkivaltaa, toisen alistamista tai vahingoittamista.
Muuten on aikuisten ihmisten oma asia mitä periaatteita suhteissaan noudattavat.
Hyväksyn kaiken, mikä ei riko lakia/aiheuta vahinkoa kummallekkaan.
Kohotan kulmiani kyllä polysuhteille (etenkin jos lapsia mukana) ja mielivaltaisille säännöille, jotka koskee vain toista osapuolta (esim. yksipuolinen avoin suhde)
Vierailija kirjoitti:
Minä en näin lähes viisikymppisenä ymmärrä avoimen suhteen paheksujoita.🤣 Ne pilvilinnat on jo rakennettu ja kokemuksella huomattu ettei suurinta osaa ole luotu näihin kahden välisiin suljettuihin parisuhteisiin.
Minä taas väitän että monissa avoimissa suhteissa ainakin toinen osapuoli kärsii ennemmin tai myöhemmin. En paheksu kuitenkaan, tietenkään, aikuiset sopii ja päättää itse.
Mikä niissä avoimissa suhteissa ulkopuolisia närästää, en ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en näin lähes viisikymppisenä ymmärrä avoimen suhteen paheksujoita.🤣 Ne pilvilinnat on jo rakennettu ja kokemuksella huomattu ettei suurinta osaa ole luotu näihin kahden välisiin suljettuihin parisuhteisiin.
Minä taas väitän että monissa avoimissa suhteissa ainakin toinen osapuoli kärsii ennemmin tai myöhemmin. En paheksu kuitenkaan, tietenkään, aikuiset sopii ja päättää itse.
Miten voit tällaista väittää jos et ole kokeillut kyseistä suhdemuotoa eikä siitä varmaan tutkimustuloksiakaan ole? Yksiavioisissakin suhteissa monet kärsivät.
Sitä, että siedetään toiselta todella huonoa käytöstä, mutta ei vaadita toista muuttamaan tapaansa tai erota. Sinnitellään vaan vuosikymmenet suhteessa, jossa toinen kohtelee huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Mikä niissä avoimissa suhteissa ulkopuolisia närästää, en ymmärrä.
Eihän se ole oikea suhde.
Hyväksyminen on väärä termi, tietenkin hyväksyn ystävien valinnat jos ne eivät satuta muita, ei kuulu minulle avoimet suhteet yms ja hyvä jos ovat onnellisia. Mutta se mikä saa omat karvat nousemaan pystyyn on malli jossa nainen ottaa kontolleen miehensä suvun kaikki asiat. Ostaa anopille lahjat ja laittaa kortit, soittelee ja sopii tapaamiset ja mökkireissut, eikä mies tee samaa vaimon suvun suuntaan. Tätä mallia näkee paljon vanhemmilla ihmisillä esim omilla vanhemmillani.
Vierailija kirjoitti:
Mikä niissä avoimissa suhteissa ulkopuolisia närästää, en ymmärrä.
En minäkään. Itse en suostuisi moiseen koskaan, mutta silti on tosi vaikeaa käsittää miten se muiden pyllyä kutittaa jos kaksi tai useampi aikuinen ihminen muodostaa omanlaisensa suhteen. Ei ole muiden ongelma.
-Sitä, että jotkut elävät niin tiukasti "eri taloutta" ja jopa erilaista yhteiskuntaluokkaa. Jokainen menoerä kirjataan niin, että varmasti menee sama senttimäärä ja kauhea poru, jos joutuu maksamaan jonkun laskun, kun toisella ei ole juuri silloin rahaa.
-Asumisestakaan ei pystytä päättämään, kun sen toisen omakotitalo saa kolhua ja osumaa ja hapertuu ihan silmissä, ellei toinen maksele jokaista puuklapiakin ja osallistu mittaviin remontteihin. Kun ajatellaan niin, että se "toinen kerryttää vain omaisuuttaan", jos ei joka senttiä lyödä puoliksi tiskiin.
Harvoin vielä molemmilla on samansuuruiset tulotkaan, joten suhdehan ei tietenkään voi jatkua, kun ei toisella ole antaa samankokoista pottia talouteen. Ja nyt ei siis kyse harkitusta hyväksikäytöstä tai siipeilystä, vaan tilanne voi olla esim. opiskelujen takia väliaikainen.
-Puhelimen raivokas piilottelu (monella työpuhelin jopa erikseen) ja salailu. Mitä siltä omalta kumppanilta oikein pitää salailla? Tuskin kukaan tervepäinen haluaa tonkia työasioita, eikä varmaan muutakaan, mutta mikä älämölö ja jopa raastuvalla uhkailu, jos epäilys "vakoilusta" herää.
Palstalta nämä luettua.
Vierailija kirjoitti:
-Sitä, että jotkut elävät niin tiukasti "eri taloutta" ja jopa erilaista yhteiskuntaluokkaa. Jokainen menoerä kirjataan niin, että varmasti menee sama senttimäärä ja kauhea poru, jos joutuu maksamaan jonkun laskun, kun toisella ei ole juuri silloin rahaa.
-Asumisestakaan ei pystytä päättämään, kun sen toisen omakotitalo saa kolhua ja osumaa ja hapertuu ihan silmissä, ellei toinen maksele jokaista puuklapiakin ja osallistu mittaviin remontteihin. Kun ajatellaan niin, että se "toinen kerryttää vain omaisuuttaan", jos ei joka senttiä lyödä puoliksi tiskiin.
Harvoin vielä molemmilla on samansuuruiset tulotkaan, joten suhdehan ei tietenkään voi jatkua, kun ei toisella ole antaa samankokoista pottia talouteen. Ja nyt ei siis kyse harkitusta hyväksikäytöstä tai siipeilystä, vaan tilanne voi olla esim. opiskelujen takia väliaikainen.
-Puhelimen raivokas piilottelu (monella työpuhelin jopa erikseen) ja salailu. Mitä siltä omalta kumppanilta oikein pitää salailla? Tuskin kukaan tervepäinen haluaa tonkia työasioita, eikä varmaan muutakaan, mutta mikä älämölö ja jopa raastuvalla uhkailu, jos epäilys "vakoilusta" herää.
Palstalta nämä luettua.
Puhelimen piilottelu? Todella epäilyttävää.
1) Yhteiset rahat. Todellisuudessa en edes tiedä, miten tuntemani pariskunnat hoitavat raha-asiansa, joten tämä nyt on vain teoreettista ja periaatteellista ajankulua keskustella aiheesta, mutta itselleni yhteiset rahat olisi aivan mahdoton ajatus.
2) Yhteiset laitteet. Tarkoitan sitä, että toisella on pääsy omiin sähköposteihin, viesteihin jne ja sitä pidetään ihan luonnollisena. Meillä yksityisyyden suoja on itsestäänselvyys eikä vielä koskaan ole tullut tilannetta, että olisi tarvinnut "lainata" toisen laitteita selatakseen netistä jotain saati soittaakseen jollekin, kun omasta on akku loppu. Ei siinä toisen puhelimessa edes ole omien läheisten numeroita enkä ainakaan itse niitä muista ulkoa tai kanna mukanani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä niissä avoimissa suhteissa ulkopuolisia närästää, en ymmärrä.
En minäkään. Itse en suostuisi moiseen koskaan, mutta silti on tosi vaikeaa käsittää miten se muiden pyllyä kutittaa jos kaksi tai useampi aikuinen ihminen muodostaa omanlaisensa suhteen. Ei ole muiden ongelma.
Luulenpa, että paheksujilla on tiedostamattomia pelkoja omien/puolison himojen suhteen.
Vierailija kirjoitti:
1) Yhteiset rahat. Todellisuudessa en edes tiedä, miten tuntemani pariskunnat hoitavat raha-asiansa, joten tämä nyt on vain teoreettista ja periaatteellista ajankulua keskustella aiheesta, mutta itselleni yhteiset rahat olisi aivan mahdoton ajatus.
2) Yhteiset laitteet. Tarkoitan sitä, että toisella on pääsy omiin sähköposteihin, viesteihin jne ja sitä pidetään ihan luonnollisena. Meillä yksityisyyden suoja on itsestäänselvyys eikä vielä koskaan ole tullut tilannetta, että olisi tarvinnut "lainata" toisen laitteita selatakseen netistä jotain saati soittaakseen jollekin, kun omasta on akku loppu. Ei siinä toisen puhelimessa edes ole omien läheisten numeroita enkä ainakaan itse niitä muista ulkoa tai kanna mukanani.
Olin just ihan samoja asioita kirjoittamassa, säästit vaivan!
Sitä että lähes viiskymppisten ihmisten suhteessa ei voi käydä esim drinkillä kavereiden kanssa ilman sitä miestä. Tämä miehen päätös