Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miehen mielestä olen epäreilu, kun vaadin avioehdon poistamista tai muuttamista ennen lapsien teon yrittämistä
27.10.2018 |
Nyt meillä on avioehto, jossa mulla ei ole mitään oikeutta miehen omaisuuteen (mies on rikkaampi). 2-3 lasta merkitsee, että olen usean vuoden pois töistä ja kotiäitinä. Sanoin etten ala lapsen tekoon, ellei avioehto katoa tai tehdä siihen muutosta siten, että perintönä hänen saamaan omaisuuteen mulla ei ole oikeutta avioerossa, mutta kaikkeen muuhun on.
Todennäköisempää on, että mies löytää nuoremman ja haluttavamman puolison ja jättää minut 3 lapsen kanssa yksin.
Mies sanoi ettei suostu. Olenko kohtuuton kun vaadin tätä? Rakastan miestäni ja uskon että ollaan aina yhdessä, mutta mielestäni on aivan järjetöntä jättäytyä pois työelämästä ilman turvaa tulevasta.
Kommentit (554)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi lasta, molempien kanssa olen ollut kotona kunnes olivat 2-vuotiaita. Työvuosia minulle on nyt kertynyt tästä huolimatta 10 ja edessä on vielä noin 30. En mitenkään usko, että eläkkeeni olisi romahtanut tuona aikana - emmehän edes tiedä millainen eläkejärjestelmä on joskus 2040-luvulla.
Kotona oloni oli ilo minulle, lapsille ja miehelle. Ne olivat mukavia, stressittömiä aikoja meille kaikille. En voi mitata sitä rahassa. Jos eroaisimme, toki vaatisin että mies osallistuisi lastensa elatukseen mutta itselleni en kaipaisi hänen rahojaan.
Jos tienaa sen noin 3000e/kk mediaanipalkan niin yksi vuosi poissa työelämästä tarkoittaa n. 50e/kk pienempää eläkettä. Lisäksi se tarkoittaa myös sitä että ura/palkkakehitys lykkääntyy vuodella eli palkkasi tulee olemaan koko lopun urasi ajan pienempi, siitä kertyy melko iso potti myös. Lisäksi tietysti häviät poissaolovuosiltasi jonkinmoisen summan rahaa tai oikeastaan koko työuraa ajatellen häviät ne x kpl eläkettäsi edeltävän, oletettavasti parhaiten palkatun vuoden ansiot.
Nuo eivät todellakaan ole mitään ihan pikkurahoja, varsinkaan jos laskee mukaan asianmukaiset korot.
Yksinkertaisena esimerkkinä voisi laskea että jos teet lapsen 30v, olet vuoden kotona, jäät yhden 50e palkankorotuksen jälkeen ja eläkkeesi laskee sen 50e/kk niin kasikymppisenä tuo sinänsä pieni menetys on maksanut sinulle nykyrahassa 90 000e verrattuna naiseen joka on sen saman 50e/kk sijoittanut konservatiivisella 4% reaalituotolla. Eikä tässä ole vielä edes huomioitu suoria menetyksiä siitä vuoden kotona olosta, jotka voivat olla huomattavasti suuremmat.
Otitko muuten huomioon, että nykyään moni lapsetonkin voi olla elämänsä aikana jopa vuosia työttömänä?
Mitenkäs silloin urakehitys, palkankorotukset ja konservatiiviset reaalituotot?
Melko harvinaisia ovat 45 vuoden uraputket nykyajassa, ja harvinaisemmiksi käyvät.Kyse oli yksinkertaisesta esimerkistä, kuten sanoin. Sinänsä muutama satunnainen työttömyysjakso ei kuitenkaan muuta lopputulemaa eli sitä että pitkällä aikavälillä ne yksittäisetkin lasten kanssa kotona vietetyt vuodet maksavat naiselle (tai miehelle) yllättävän paljon vai oletko tästä eri mieltä?
En ole ollutkaan eri mieltä, vaan kun asia ei ole minulle tärkeä.
En todellakaan ole laskenut, paljonko olen lasten takia "menettänyt" rahaa. Jos sille linjalle lähtee niin joka kuukausi saisi laskinta paukuttaa että paljonko rahaa jäisi enemmän käteen jos ei olisi lapsia, ja mihin ne voisi sijoittaa. Minua ei kiinnosta.Kaikki kun eivät tässä maailmassa elä rahaa haaliakseen.
Se, että tunnustaa taloudelliset tosiasiat ei vielä tarkoita että eläisi rahaa haaliakseen :)
Tuo "Ei kiinnosta"-ajattelutapa varmasti selittää ainakin osittain sen miksi on niin paljon köyhyysrahalla eläviä yksinhuoltajia, ja miehet kiittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nainen ja jos tulen menemään naimisiin haluan juuri tuollaisen avioehdon. Olisitte puhuneet aiheesta ehtoa laatiessanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi lasta, molempien kanssa olen ollut kotona kunnes olivat 2-vuotiaita. Työvuosia minulle on nyt kertynyt tästä huolimatta 10 ja edessä on vielä noin 30. En mitenkään usko, että eläkkeeni olisi romahtanut tuona aikana - emmehän edes tiedä millainen eläkejärjestelmä on joskus 2040-luvulla.
Kotona oloni oli ilo minulle, lapsille ja miehelle. Ne olivat mukavia, stressittömiä aikoja meille kaikille. En voi mitata sitä rahassa. Jos eroaisimme, toki vaatisin että mies osallistuisi lastensa elatukseen mutta itselleni en kaipaisi hänen rahojaan.
Jos tienaa sen noin 3000e/kk mediaanipalkan niin yksi vuosi poissa työelämästä tarkoittaa n. 50e/kk pienempää eläkettä. Lisäksi se tarkoittaa myös sitä että ura/palkkakehitys lykkääntyy vuodella eli palkkasi tulee olemaan koko lopun urasi ajan pienempi, siitä kertyy melko iso potti myös. Lisäksi tietysti häviät poissaolovuosiltasi jonkinmoisen summan rahaa tai oikeastaan koko työuraa ajatellen häviät ne x kpl eläkettäsi edeltävän, oletettavasti parhaiten palkatun vuoden ansiot.
Nuo eivät todellakaan ole mitään ihan pikkurahoja, varsinkaan jos laskee mukaan asianmukaiset korot.
Yksinkertaisena esimerkkinä voisi laskea että jos teet lapsen 30v, olet vuoden kotona, jäät yhden 50e palkankorotuksen jälkeen ja eläkkeesi laskee sen 50e/kk niin kasikymppisenä tuo sinänsä pieni menetys on maksanut sinulle nykyrahassa 90 000e verrattuna naiseen joka on sen saman 50e/kk sijoittanut konservatiivisella 4% reaalituotolla. Eikä tässä ole vielä edes huomioitu suoria menetyksiä siitä vuoden kotona olosta, jotka voivat olla huomattavasti suuremmat.
Otitko muuten huomioon, että nykyään moni lapsetonkin voi olla elämänsä aikana jopa vuosia työttömänä?
Mitenkäs silloin urakehitys, palkankorotukset ja konservatiiviset reaalituotot?
Melko harvinaisia ovat 45 vuoden uraputket nykyajassa, ja harvinaisemmiksi käyvät.Onko ne nyt niin harvinaisia? Omassa tuttavapiirissäni (enimmäkseen 30-40v porukkaa) suurin osa on ollut käytännössä koko ajan töissä valmistumisensa jälkeen. Toki monilla on jotain lyhyitä, kuukausien mittaisia YT-vapaita seassa, osa palkallisena ja osa ansiosidonnaisena.
No vielä on 25-35 vuotta putkea jäljellä. Maailma ehtii muuttua paljon.
Eli koska aina on mahdollista että kaikki menee päin persettä niin kannattaa jo tässä vaiheessa lopettaa omista eduistaan huolehtimen niin ei ainakaan sitten putoa niin korkealta, vai?
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi lasta. Välitön tulonmenetys äitiys- ja vanhempainvapaan ajalta oli 1200€/kk, hoitovapaalta 2000€/kk. Yhteensä välitön tulonmenetys oli noin 50 000€.
Eläkekertymää menetin noin 200€/kk, siis yhteensä. Tämä on todella paljon, kun eläkekertymä on nyt 45-vuotiaana 1500€.
Lisäksi menetin pari palkankorotuskierrosta ja uramahdollisuuteni heikkenivät. Ennen lapsia tienasin 1,5 kertaa sen mitä mieheni, perhevapaiden aikana mieheni meni tuloissa ohitseni, ja nyt hän tienaa edelleen selvästi enemmän kuin minä.
Onneksi meillä ei ole muuta avioehtoa kuin perinnöt poissulkeva. Peinnöthän eivät tähän asiaan kuulu muutenkaan millään tavalla.
TÄMÄ!
Jokaisen nuoren naisen joka miettii lasten hankkimista kannattaa tehdä samanlaiset laskelmat. Ja tuoda keskusteluun lasten isän kanssa. Lasten hankkiminen on yhteinen projekti, joten miehille pitää tehdä selväksi että palkanmenetystenkin pitää olla mahdollisimman tasa-arvoiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi lasta. Välitön tulonmenetys äitiys- ja vanhempainvapaan ajalta oli 1200€/kk, hoitovapaalta 2000€/kk. Yhteensä välitön tulonmenetys oli noin 50 000€.
Eläkekertymää menetin noin 200€/kk, siis yhteensä. Tämä on todella paljon, kun eläkekertymä on nyt 45-vuotiaana 1500€.
Lisäksi menetin pari palkankorotuskierrosta ja uramahdollisuuteni heikkenivät. Ennen lapsia tienasin 1,5 kertaa sen mitä mieheni, perhevapaiden aikana mieheni meni tuloissa ohitseni, ja nyt hän tienaa edelleen selvästi enemmän kuin minä.
Onneksi meillä ei ole muuta avioehtoa kuin perinnöt poissulkeva. Peinnöthän eivät tähän asiaan kuulu muutenkaan millään tavalla.
TÄMÄ!
Jokaisen nuoren naisen joka miettii lasten hankkimista kannattaa tehdä samanlaiset laskelmat. Ja tuoda keskusteluun lasten isän kanssa. Lasten hankkiminen on yhteinen projekti, joten miehille pitää tehdä selväksi että palkanmenetystenkin pitää olla mahdollisimman tasa-arvoiset.
ja arvaa kuka tekee lapsia tuon jälkeen. Tehän niitä yleensä haluatte
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi lasta, molempien kanssa olen ollut kotona kunnes olivat 2-vuotiaita. Työvuosia minulle on nyt kertynyt tästä huolimatta 10 ja edessä on vielä noin 30. En mitenkään usko, että eläkkeeni olisi romahtanut tuona aikana - emmehän edes tiedä millainen eläkejärjestelmä on joskus 2040-luvulla.
Kotona oloni oli ilo minulle, lapsille ja miehelle. Ne olivat mukavia, stressittömiä aikoja meille kaikille. En voi mitata sitä rahassa. Jos eroaisimme, toki vaatisin että mies osallistuisi lastensa elatukseen mutta itselleni en kaipaisi hänen rahojaan.
Jos tienaa sen noin 3000e/kk mediaanipalkan niin yksi vuosi poissa työelämästä tarkoittaa n. 50e/kk pienempää eläkettä. Lisäksi se tarkoittaa myös sitä että ura/palkkakehitys lykkääntyy vuodella eli palkkasi tulee olemaan koko lopun urasi ajan pienempi, siitä kertyy melko iso potti myös. Lisäksi tietysti häviät poissaolovuosiltasi jonkinmoisen summan rahaa tai oikeastaan koko työuraa ajatellen häviät ne x kpl eläkettäsi edeltävän, oletettavasti parhaiten palkatun vuoden ansiot.
Nuo eivät todellakaan ole mitään ihan pikkurahoja, varsinkaan jos laskee mukaan asianmukaiset korot.
Yksinkertaisena esimerkkinä voisi laskea että jos teet lapsen 30v, olet vuoden kotona, jäät yhden 50e palkankorotuksen jälkeen ja eläkkeesi laskee sen 50e/kk niin kasikymppisenä tuo sinänsä pieni menetys on maksanut sinulle nykyrahassa 90 000e verrattuna naiseen joka on sen saman 50e/kk sijoittanut konservatiivisella 4% reaalituotolla. Eikä tässä ole vielä edes huomioitu suoria menetyksiä siitä vuoden kotona olosta, jotka voivat olla huomattavasti suuremmat.
Otitko muuten huomioon, että nykyään moni lapsetonkin voi olla elämänsä aikana jopa vuosia työttömänä?
Mitenkäs silloin urakehitys, palkankorotukset ja konservatiiviset reaalituotot?
Melko harvinaisia ovat 45 vuoden uraputket nykyajassa, ja harvinaisemmiksi käyvät.Kyse oli yksinkertaisesta esimerkistä, kuten sanoin. Sinänsä muutama satunnainen työttömyysjakso ei kuitenkaan muuta lopputulemaa eli sitä että pitkällä aikavälillä ne yksittäisetkin lasten kanssa kotona vietetyt vuodet maksavat naiselle (tai miehelle) yllättävän paljon vai oletko tästä eri mieltä?
En ole ollutkaan eri mieltä, vaan kun asia ei ole minulle tärkeä.
En todellakaan ole laskenut, paljonko olen lasten takia "menettänyt" rahaa. Jos sille linjalle lähtee niin joka kuukausi saisi laskinta paukuttaa että paljonko rahaa jäisi enemmän käteen jos ei olisi lapsia, ja mihin ne voisi sijoittaa. Minua ei kiinnosta.Kaikki kun eivät tässä maailmassa elä rahaa haaliakseen.
Se, että tunnustaa taloudelliset tosiasiat ei vielä tarkoita että eläisi rahaa haaliakseen :)
Tuo "Ei kiinnosta"-ajattelutapa varmasti selittää ainakin osittain sen miksi on niin paljon köyhyysrahalla eläviä yksinhuoltajia, ja miehet kiittää.
Olen tunnustanut kyllä kyseiset tosiasiat, mutta ne eivät edelleenkään ole elämässäni tärkeitä.
Oma valintani oli olla kotona. En ole köyhyysrajalla, enkä olisi yksinhuoltajanakaan. Ehkä olen osannut suunnitella ja toteuttaa elämässäni joitain asioita hyvinkin.
Mutta se siitä.
Rikas ei ole se, jolla on paljon rahaa, vaan se joka on onnellinen siitä mitä on.
Annetaan ymmärtämättömien uida rahoissaan, rakastetaan ja eletään vapaudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi lasta, molempien kanssa olen ollut kotona kunnes olivat 2-vuotiaita. Työvuosia minulle on nyt kertynyt tästä huolimatta 10 ja edessä on vielä noin 30. En mitenkään usko, että eläkkeeni olisi romahtanut tuona aikana - emmehän edes tiedä millainen eläkejärjestelmä on joskus 2040-luvulla.
Kotona oloni oli ilo minulle, lapsille ja miehelle. Ne olivat mukavia, stressittömiä aikoja meille kaikille. En voi mitata sitä rahassa. Jos eroaisimme, toki vaatisin että mies osallistuisi lastensa elatukseen mutta itselleni en kaipaisi hänen rahojaan.
Jos tienaa sen noin 3000e/kk mediaanipalkan niin yksi vuosi poissa työelämästä tarkoittaa n. 50e/kk pienempää eläkettä. Lisäksi se tarkoittaa myös sitä että ura/palkkakehitys lykkääntyy vuodella eli palkkasi tulee olemaan koko lopun urasi ajan pienempi, siitä kertyy melko iso potti myös. Lisäksi tietysti häviät poissaolovuosiltasi jonkinmoisen summan rahaa tai oikeastaan koko työuraa ajatellen häviät ne x kpl eläkettäsi edeltävän, oletettavasti parhaiten palkatun vuoden ansiot.
Nuo eivät todellakaan ole mitään ihan pikkurahoja, varsinkaan jos laskee mukaan asianmukaiset korot.
Yksinkertaisena esimerkkinä voisi laskea että jos teet lapsen 30v, olet vuoden kotona, jäät yhden 50e palkankorotuksen jälkeen ja eläkkeesi laskee sen 50e/kk niin kasikymppisenä tuo sinänsä pieni menetys on maksanut sinulle nykyrahassa 90 000e verrattuna naiseen joka on sen saman 50e/kk sijoittanut konservatiivisella 4% reaalituotolla. Eikä tässä ole vielä edes huomioitu suoria menetyksiä siitä vuoden kotona olosta, jotka voivat olla huomattavasti suuremmat.
Otitko muuten huomioon, että nykyään moni lapsetonkin voi olla elämänsä aikana jopa vuosia työttömänä?
Mitenkäs silloin urakehitys, palkankorotukset ja konservatiiviset reaalituotot?
Melko harvinaisia ovat 45 vuoden uraputket nykyajassa, ja harvinaisemmiksi käyvät.Onko ne nyt niin harvinaisia? Omassa tuttavapiirissäni (enimmäkseen 30-40v porukkaa) suurin osa on ollut käytännössä koko ajan töissä valmistumisensa jälkeen. Toki monilla on jotain lyhyitä, kuukausien mittaisia YT-vapaita seassa, osa palkallisena ja osa ansiosidonnaisena.
No vielä on 25-35 vuotta putkea jäljellä. Maailma ehtii muuttua paljon.
Eli koska aina on mahdollista että kaikki menee päin persettä niin kannattaa jo tässä vaiheessa lopettaa omista eduistaan huolehtimen niin ei ainakaan sitten putoa niin korkealta, vai?
Joo, sen voi ottaa vaikka noin. 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi lasta. Välitön tulonmenetys äitiys- ja vanhempainvapaan ajalta oli 1200€/kk, hoitovapaalta 2000€/kk. Yhteensä välitön tulonmenetys oli noin 50 000€.
Eläkekertymää menetin noin 200€/kk, siis yhteensä. Tämä on todella paljon, kun eläkekertymä on nyt 45-vuotiaana 1500€.
Lisäksi menetin pari palkankorotuskierrosta ja uramahdollisuuteni heikkenivät. Ennen lapsia tienasin 1,5 kertaa sen mitä mieheni, perhevapaiden aikana mieheni meni tuloissa ohitseni, ja nyt hän tienaa edelleen selvästi enemmän kuin minä.
Onneksi meillä ei ole muuta avioehtoa kuin perinnöt poissulkeva. Peinnöthän eivät tähän asiaan kuulu muutenkaan millään tavalla.
TÄMÄ!
Jokaisen nuoren naisen joka miettii lasten hankkimista kannattaa tehdä samanlaiset laskelmat. Ja tuoda keskusteluun lasten isän kanssa. Lasten hankkiminen on yhteinen projekti, joten miehille pitää tehdä selväksi että palkanmenetystenkin pitää olla mahdollisimman tasa-arvoiset.
Miehiä verotetaan Suomessa raskaasti naisille tehtäviä tulonsiirtoja varten eikä mm. perheverotusmallia sallita. Siinä vaiheessa kun verotusta korjataan järkevmpään suuntaan voin harkita jotain korvaavia maksuja vaimolleni. Tosin lapset on jo hankittu ja ero vaimon aloitteesta tehty. Omatuntoni on puhdas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi lasta, molempien kanssa olen ollut kotona kunnes olivat 2-vuotiaita. Työvuosia minulle on nyt kertynyt tästä huolimatta 10 ja edessä on vielä noin 30. En mitenkään usko, että eläkkeeni olisi romahtanut tuona aikana - emmehän edes tiedä millainen eläkejärjestelmä on joskus 2040-luvulla.
Kotona oloni oli ilo minulle, lapsille ja miehelle. Ne olivat mukavia, stressittömiä aikoja meille kaikille. En voi mitata sitä rahassa. Jos eroaisimme, toki vaatisin että mies osallistuisi lastensa elatukseen mutta itselleni en kaipaisi hänen rahojaan.
Jos tienaa sen noin 3000e/kk mediaanipalkan niin yksi vuosi poissa työelämästä tarkoittaa n. 50e/kk pienempää eläkettä. Lisäksi se tarkoittaa myös sitä että ura/palkkakehitys lykkääntyy vuodella eli palkkasi tulee olemaan koko lopun urasi ajan pienempi, siitä kertyy melko iso potti myös. Lisäksi tietysti häviät poissaolovuosiltasi jonkinmoisen summan rahaa tai oikeastaan koko työuraa ajatellen häviät ne x kpl eläkettäsi edeltävän, oletettavasti parhaiten palkatun vuoden ansiot.
Nuo eivät todellakaan ole mitään ihan pikkurahoja, varsinkaan jos laskee mukaan asianmukaiset korot.
Yksinkertaisena esimerkkinä voisi laskea että jos teet lapsen 30v, olet vuoden kotona, jäät yhden 50e palkankorotuksen jälkeen ja eläkkeesi laskee sen 50e/kk niin kasikymppisenä tuo sinänsä pieni menetys on maksanut sinulle nykyrahassa 90 000e verrattuna naiseen joka on sen saman 50e/kk sijoittanut konservatiivisella 4% reaalituotolla. Eikä tässä ole vielä edes huomioitu suoria menetyksiä siitä vuoden kotona olosta, jotka voivat olla huomattavasti suuremmat.
Otitko muuten huomioon, että nykyään moni lapsetonkin voi olla elämänsä aikana jopa vuosia työttömänä?
Mitenkäs silloin urakehitys, palkankorotukset ja konservatiiviset reaalituotot?
Melko harvinaisia ovat 45 vuoden uraputket nykyajassa, ja harvinaisemmiksi käyvät.Kyse oli yksinkertaisesta esimerkistä, kuten sanoin. Sinänsä muutama satunnainen työttömyysjakso ei kuitenkaan muuta lopputulemaa eli sitä että pitkällä aikavälillä ne yksittäisetkin lasten kanssa kotona vietetyt vuodet maksavat naiselle (tai miehelle) yllättävän paljon vai oletko tästä eri mieltä?
En ole ollutkaan eri mieltä, vaan kun asia ei ole minulle tärkeä.
En todellakaan ole laskenut, paljonko olen lasten takia "menettänyt" rahaa. Jos sille linjalle lähtee niin joka kuukausi saisi laskinta paukuttaa että paljonko rahaa jäisi enemmän käteen jos ei olisi lapsia, ja mihin ne voisi sijoittaa. Minua ei kiinnosta.Kaikki kun eivät tässä maailmassa elä rahaa haaliakseen.
Sinä nyt takerruit tuohon lasten hinnan laskemiseen ihan syytä suotta kun kyse oli ennemminkin siitä että miten ne kulut jaetaan. Jokainen lapsen hankkinut varmaan kuitenkin hyväksyy sen että kuluja niistä mukuloista tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi lasta. Välitön tulonmenetys äitiys- ja vanhempainvapaan ajalta oli 1200€/kk, hoitovapaalta 2000€/kk. Yhteensä välitön tulonmenetys oli noin 50 000€.
Eläkekertymää menetin noin 200€/kk, siis yhteensä. Tämä on todella paljon, kun eläkekertymä on nyt 45-vuotiaana 1500€.
Lisäksi menetin pari palkankorotuskierrosta ja uramahdollisuuteni heikkenivät. Ennen lapsia tienasin 1,5 kertaa sen mitä mieheni, perhevapaiden aikana mieheni meni tuloissa ohitseni, ja nyt hän tienaa edelleen selvästi enemmän kuin minä.
Onneksi meillä ei ole muuta avioehtoa kuin perinnöt poissulkeva. Peinnöthän eivät tähän asiaan kuulu muutenkaan millään tavalla.
TÄMÄ!
Jokaisen nuoren naisen joka miettii lasten hankkimista kannattaa tehdä samanlaiset laskelmat. Ja tuoda keskusteluun lasten isän kanssa. Lasten hankkiminen on yhteinen projekti, joten miehille pitää tehdä selväksi että palkanmenetystenkin pitää olla mahdollisimman tasa-arvoiset.
Miehiä verotetaan Suomessa raskaasti naisille tehtäviä tulonsiirtoja varten eikä mm. perheverotusmallia sallita. Siinä vaiheessa kun verotusta korjataan järkevmpään suuntaan voin harkita jotain korvaavia maksuja vaimolleni. Tosin lapset on jo hankittu ja ero vaimon aloitteesta tehty. Omatuntoni on puhdas.
Sietääkin verottaa kun hoidattavat jälkikasvunsa naisten piikkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ap todella haluaa rahallisen korvauksen lapsen synnyttämisestä, kannattaa varmaan hakeutua vaikka Ukrainaan sijaissynnyttäjäksi 🙄
Oho tulipa tänne paljon kommentteja! Kiitos siitä. Joo tosiaan olen jo aika kriittisessä elämänvaiheessa urakehityksen suhteen, kun ikä on +30v.
Varmaan pitää kysyä ihan asiantuntijalta neuvoa, miten avioehdon saisi muutettua tilanteeseen sopivaksi. En missää nimessä halua loisia tai hyötyä toisen rahoista, mutta tuntuu tosi epäreilulta luopua taloudellisesti isosta summasta "omaa rahaa" vaan lasten teon vuoksi. Mitä mies ei siis tule menettämään..
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi lasta, molempien kanssa olen ollut kotona kunnes olivat 2-vuotiaita. Työvuosia minulle on nyt kertynyt tästä huolimatta 10 ja edessä on vielä noin 30. En mitenkään usko, että eläkkeeni olisi romahtanut tuona aikana - emmehän edes tiedä millainen eläkejärjestelmä on joskus 2040-luvulla.
Kotona oloni oli ilo minulle, lapsille ja miehelle. Ne olivat mukavia, stressittömiä aikoja meille kaikille. En voi mitata sitä rahassa. Jos eroaisimme, toki vaatisin että mies osallistuisi lastensa elatukseen mutta itselleni en kaipaisi hänen rahojaan.
Jos tienaa sen noin 3000e/kk mediaanipalkan niin yksi vuosi poissa työelämästä tarkoittaa n. 50e/kk pienempää eläkettä. Lisäksi se tarkoittaa myös sitä että ura/palkkakehitys lykkääntyy vuodella eli palkkasi tulee olemaan koko lopun urasi ajan pienempi, siitä kertyy melko iso potti myös. Lisäksi tietysti häviät poissaolovuosiltasi jonkinmoisen summan rahaa tai oikeastaan koko työuraa ajatellen häviät ne x kpl eläkettäsi edeltävän, oletettavasti parhaiten palkatun vuoden ansiot.
Nuo eivät todellakaan ole mitään ihan pikkurahoja, varsinkaan jos laskee mukaan asianmukaiset korot.
Yksinkertaisena esimerkkinä voisi laskea että jos teet lapsen 30v, olet vuoden kotona, jäät yhden 50e palkankorotuksen jälkeen ja eläkkeesi laskee sen 50e/kk niin kasikymppisenä tuo sinänsä pieni menetys on maksanut sinulle nykyrahassa 90 000e verrattuna naiseen joka on sen saman 50e/kk sijoittanut konservatiivisella 4% reaalituotolla. Eikä tässä ole vielä edes huomioitu suoria menetyksiä siitä vuoden kotona olosta, jotka voivat olla huomattavasti suuremmat.
Otitko muuten huomioon, että nykyään moni lapsetonkin voi olla elämänsä aikana jopa vuosia työttömänä?
Mitenkäs silloin urakehitys, palkankorotukset ja konservatiiviset reaalituotot?
Melko harvinaisia ovat 45 vuoden uraputket nykyajassa, ja harvinaisemmiksi käyvät.Kyse oli yksinkertaisesta esimerkistä, kuten sanoin. Sinänsä muutama satunnainen työttömyysjakso ei kuitenkaan muuta lopputulemaa eli sitä että pitkällä aikavälillä ne yksittäisetkin lasten kanssa kotona vietetyt vuodet maksavat naiselle (tai miehelle) yllättävän paljon vai oletko tästä eri mieltä?
En ole ollutkaan eri mieltä, vaan kun asia ei ole minulle tärkeä.
En todellakaan ole laskenut, paljonko olen lasten takia "menettänyt" rahaa. Jos sille linjalle lähtee niin joka kuukausi saisi laskinta paukuttaa että paljonko rahaa jäisi enemmän käteen jos ei olisi lapsia, ja mihin ne voisi sijoittaa. Minua ei kiinnosta.Kaikki kun eivät tässä maailmassa elä rahaa haaliakseen.
Se, että tunnustaa taloudelliset tosiasiat ei vielä tarkoita että eläisi rahaa haaliakseen :)
Tuo "Ei kiinnosta"-ajattelutapa varmasti selittää ainakin osittain sen miksi on niin paljon köyhyysrahalla eläviä yksinhuoltajia, ja miehet kiittää.
Olen tunnustanut kyllä kyseiset tosiasiat, mutta ne eivät edelleenkään ole elämässäni tärkeitä.
Oma valintani oli olla kotona. En ole köyhyysrajalla, enkä olisi yksinhuoltajanakaan. Ehkä olen osannut suunnitella ja toteuttaa elämässäni joitain asioita hyvinkin.
Mutta se siitä.
Miten olet hoitanut esim. eläkeasiat?
Vierailija kirjoitti:
Rikas ei ole se, jolla on paljon rahaa, vaan se joka on onnellinen siitä mitä on.
Annetaan ymmärtämättömien uida rahoissaan, rakastetaan ja eletään vapaudessa.
Virginia Woolf oli niin paljon edellä sua ajatusmaailmassaan. Huoh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi lasta. Välitön tulonmenetys äitiys- ja vanhempainvapaan ajalta oli 1200€/kk, hoitovapaalta 2000€/kk. Yhteensä välitön tulonmenetys oli noin 50 000€.
Eläkekertymää menetin noin 200€/kk, siis yhteensä. Tämä on todella paljon, kun eläkekertymä on nyt 45-vuotiaana 1500€.
Lisäksi menetin pari palkankorotuskierrosta ja uramahdollisuuteni heikkenivät. Ennen lapsia tienasin 1,5 kertaa sen mitä mieheni, perhevapaiden aikana mieheni meni tuloissa ohitseni, ja nyt hän tienaa edelleen selvästi enemmän kuin minä.
Onneksi meillä ei ole muuta avioehtoa kuin perinnöt poissulkeva. Peinnöthän eivät tähän asiaan kuulu muutenkaan millään tavalla.
TÄMÄ!
Jokaisen nuoren naisen joka miettii lasten hankkimista kannattaa tehdä samanlaiset laskelmat. Ja tuoda keskusteluun lasten isän kanssa. Lasten hankkiminen on yhteinen projekti, joten miehille pitää tehdä selväksi että palkanmenetystenkin pitää olla mahdollisimman tasa-arvoiset.
Miehiä verotetaan Suomessa raskaasti naisille tehtäviä tulonsiirtoja varten eikä mm. perheverotusmallia sallita. Siinä vaiheessa kun verotusta korjataan järkevmpään suuntaan voin harkita jotain korvaavia maksuja vaimolleni. Tosin lapset on jo hankittu ja ero vaimon aloitteesta tehty. Omatuntoni on puhdas.
Kerropa enemmän mitä tuolla tarkoitat? Onko Suomessa todella olemassa miehille suunnattu verotus?
Miksi alunperin ap suostui avioehtoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi lasta. Välitön tulonmenetys äitiys- ja vanhempainvapaan ajalta oli 1200€/kk, hoitovapaalta 2000€/kk. Yhteensä välitön tulonmenetys oli noin 50 000€.
Eläkekertymää menetin noin 200€/kk, siis yhteensä. Tämä on todella paljon, kun eläkekertymä on nyt 45-vuotiaana 1500€.
Lisäksi menetin pari palkankorotuskierrosta ja uramahdollisuuteni heikkenivät. Ennen lapsia tienasin 1,5 kertaa sen mitä mieheni, perhevapaiden aikana mieheni meni tuloissa ohitseni, ja nyt hän tienaa edelleen selvästi enemmän kuin minä.
Onneksi meillä ei ole muuta avioehtoa kuin perinnöt poissulkeva. Peinnöthän eivät tähän asiaan kuulu muutenkaan millään tavalla.
TÄMÄ!
Jokaisen nuoren naisen joka miettii lasten hankkimista kannattaa tehdä samanlaiset laskelmat. Ja tuoda keskusteluun lasten isän kanssa. Lasten hankkiminen on yhteinen projekti, joten miehille pitää tehdä selväksi että palkanmenetystenkin pitää olla mahdollisimman tasa-arvoiset.
Miehiä verotetaan Suomessa raskaasti naisille tehtäviä tulonsiirtoja varten eikä mm. perheverotusmallia sallita. Siinä vaiheessa kun verotusta korjataan järkevmpään suuntaan voin harkita jotain korvaavia maksuja vaimolleni. Tosin lapset on jo hankittu ja ero vaimon aloitteesta tehty. Omatuntoni on puhdas.
Sietääkin verottaa kun hoidattavat jälkikasvunsa naisten piikkiin.
Ei kaikki. Mä jäisin mielelläni koti isäksi hoitamaan lapsia jos vaan äiti sellaisille löytyis.
M40
Avioehto kannattaisi tehdä vaikka siten, että kummallakaan puolisolle ei ole avio-oikeutta ennen avioliittoa hankittuun omaisuuteen ja mahdolliset perinnöt on rajattu avioehdon ulkopuolelle. Tällöin kaikki avioliiton aikana hankittu omaisuus on yhteistä. Avioehto koskemaan vain avioerotapausta, ei puolison mahdollista kuolemaa. Kotiin jäävälle vanhemmalle voi yhteisistä rahoista maksaa vapaaehtoista eläkerahastosijoitusta oli se sitten isä tai äiti, joka kotiin lapsen kanssa jää. Lapsia hankkiessa en itse edes uskalla laskea mitä lapset maksavat. Rahaperusteisesti ajatellessa lasten hankinnassa ei ole mitään järkeä. Ja vievät vielä lähes kaiken vapaa-ajankin...
Alue: Aihe vapaa
Tässäpä oiva esimerkki siitä että eri sosiaaliluokasta ei kannata ottaa puolisoa.