Lue keskustelun säännöt.
Tuttu nelikymppinen nainen sano mulle että ”kyllä sunkin kannattas hankkia ajokortti jos vaikka sun puolisolle käy jotain eikä hän pysty ajamaan autoa”
23.10.2018 |
Mulla siis ei ajokorttia ja mun miehellä on.
Tää ihminen joka tän sammakon möläytti on nainen joka on nelikymppiseksi saakka ollut ajokortiton ja nyt kun pari kuukautta sitten sai vihdoin hankittua itse ajokortin möläytti että kannattas munkin hankkia ajokortti.
Mietin vaan mielessäni että ”jaa-a, mites itse olet sitten pärjännyt nelikymppiseksi ilman ajokorttia vaikka mies se sultakin kotoa löytyy”. Ääneen en sanonut mitään. Vaihdoin vaan puheenaihetta.
Ihmeellisiä nää tällaiset ihmiset jotka itse saa jonkun ahaa-elämyksen jossain elämänsä vaiheessa ja alkavat sitten toitottaa muillekin sitä että ”kyllä sunkin kannattas.....”
Kommentit (284)
Itse sain ajokortin 18-vuotiaana ja ajoin sen jälkeen ihan muutamia kertoja. Olin aina ihan paniikissa enkä tykännyt yhtään. Jätin autoilun kokonaan ja olin 8 vuotta ajamatta. Kolmenkympinkriisi iski päälle viime vuonna ja päätin, että NYT opettelen! Ja niin tuli ostettua oma auto (automaatti tosin)... elämä on helpottunut ihan mielettömästi! Mies on varmasti samaa mieltä, kun ei tarvitse olla kuskaamassa minua joka paikkaan :D lisäksi olen raskaana ja onhan se aivan ihanaa, että päästään sitten vauvan kanssa kulkemaan, kun hän syntyy. (Täällä julkisen liikenteen yhteydet on surkeat) Ja olen tässä 1,5 vuoden aikana ehtinyt saada varmuutta ajamiseen, niin uskallan autoilla vauva kyydissä.
Eri tilanne kuin ap:lla, mutta ymmärrän tuttusi pointin! Aja ihmeellä kortti :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos perheessä on vaan yksi auto ja se on aina miehellä töissä mukana. Mies tekee pitkää päivää. Missäs välissä nainen pääsee sitten hyötykäyttämään ajokorttia?
Tarvitaan autot molemmille, saa myös halvalla. Itse kustansin kortin ja auton työnteolla, ei ole mahdotonta.
Ei ole kaikilla varaa.
Itse en osaa pitää aikuisena ihmisenä sellaista, joka on aina muiden kyytien varassa. Omassa lähipiirissäni on parikin 25-35-vuotiasta naista, jotka eivät "periaatesyistä" aja ajokorttia. En paheksuisi kortittomuutta tai pitäisi heitä kakaroina, jos tulisivat ideologiansa mukaan toimeen julkisella liikenteellä, tai vaihtoehtoisesti perse kestäisi ajaa taksilla tarvittaessa. Enkä myöskään paheksu sitä, jos jollain ei ole varaa omaan autoon. Mutta tällainen kortittomuus periaatesyistä on naurettavaa, jos sillä korotetaan itseä muiden yläpuolelle, mutta samalla eletään näiden kortillisten armosta. Esimerkiksi toinen näistä tietämistäni voisi hyvin lainata lähellä asuvan eläköityneen äitinsä autoa, mutta kun ei ole sitä korttia, niin aina jonkun pitää lähteä kuskaamaan niin kuin jotain holhottavaa. Yleensä soittaa veljensä tai kaverinsa ostamaan kahvinkeitintä tai mattoa tuntikausiksi. Työssäkäyvillä perheellisillä ihmisillä kun ei olisi välttämättä aikaa tuollaiseen, mutta säälin varaan hän laskeekin näiden palvelusten saamisen. Bensarahoista ei tietenkään puhettakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos perheessä on vaan yksi auto ja se on aina miehellä töissä mukana. Mies tekee pitkää päivää. Missäs välissä nainen pääsee sitten hyötykäyttämään ajokorttia?
Tarvitaan autot molemmille, saa myös halvalla. Itse kustansin kortin ja auton työnteolla, ei ole mahdotonta.
Ei ole kaikilla varaa.
Suurimmalla osalla on varaa, kustannukset voi minimoida opettamalla opetusluvalla ja hankkimalla halvan auton, etenkin jos mies tykkää rassata autoja tai tuttavat. Autokoulua ei tarvitse maksaa yhdellä kerralla, maksoin osissa ja tein työtä.
Nykyaikana on kyseenalaista pitää ajokorttia itsenäisyyden mittarina. Sellaisesta ajattelusta maksaa koko maapallo ja ne kortittomat ihmisetkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on vähän sama kuin ei olis oikeutta ajaa polkupyörällä. Miten joku täysipäinen jättäytyy tällaisesta oikeudesta pois?
Vierailija kirjoitti:
Tämä on vähän sama kuin ei olis oikeutta ajaa polkupyörällä. Miten joku täysipäinen jättäytyy tällaisesta oikeudesta pois?
Harmi, jos et ole huomannut autoilun ja pyöräilyn eroja. Mietis vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää sitten asua ihan keskustassa, jossa ei tarvitse autoa. ja ei ole enää ketään kuskattavia. Minäkin luulin saavani istua iäti siinä pelkääjän paikalla, mutta kun mies sairastui niin kuskinpaikka vaihtui minulle. Olen joutunut kuljettamaan häntä lääkäreihin ja sairaaloihin ja joka paikkaan; vaikka sukulaisvierailuille.
Eli miksi et hanki ajokorttia kyllä sinä sen saat. Nyt leskenä sitten ajelen itse yksinäni.
Elämä on.
Kannattaisihan se hommata, ettei käy kuten monelle muulle jotka sitten eron tai muun kriisin sattuessa menettävätkin sen ikikuskinsa ja sitten ollaan 40-60 vuotiaana autokoulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on työkaveri, joka poimitaan joka aamua pikkumutkan kautta mukaan töihin ja tiputetaan paluumatkalla takaisin. Mitenkään tätä ei korvata, taino on hän joskus kahvit tai kaljan tarjonnut. Ei sille kuitenkaan voi laittaa mitään järkevää hintaa, että työmatka pitenee aamulla ja illalla sen vartin tms.
Ei siinä mitään, mukava kaveri muuten, mutta kyllähän se aika paljon otti päähän kun tämä yhdessä kahvikeskustelussa kertoi ettei tarvitse autoa mihinkään, joten ei ole korttia. Vissiin sitä sitten pitää kaiken itsestäänselvyytenä kun siihen tottuu...
mää hankin normaalisti teininä ja tein töitä kuljetus alalla, nytten olen löytänyt suunnan elämässäni ja opiskelen lisää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos perheessä on vaan yksi auto ja se on aina miehellä töissä mukana. Mies tekee pitkää päivää. Missäs välissä nainen pääsee sitten hyötykäyttämään ajokorttia?
Tarvitaan autot molemmille, saa myös halvalla. Itse kustansin kortin ja auton työnteolla, ei ole mahdotonta.
Eli nyt ei enää riitä se ajokortti, jota henkilö ei välttämättä koskaan tule tarvitsemaan. On hankittava auto, jolla hän voi ajella matkoja joille hän ei ajokorttia ole tähänkään saakka tarvinnut, jotta kyky, jota hän ei välttämättä koskaan tarvitse, pysyy yllä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on työkaveri, joka poimitaan joka aamua pikkumutkan kautta mukaan töihin ja tiputetaan paluumatkalla takaisin. Mitenkään tätä ei korvata, taino on hän joskus kahvit tai kaljan tarjonnut. Ei sille kuitenkaan voi laittaa mitään järkevää hintaa, että työmatka pitenee aamulla ja illalla sen vartin tms.
Ei siinä mitään, mukava kaveri muuten, mutta kyllähän se aika paljon otti päähän kun tämä yhdessä kahvikeskustelussa kertoi ettei tarvitse autoa mihinkään, joten ei ole korttia. Vissiin sitä sitten pitää kaiken itsestäänselvyytenä kun siihen tottuu...
Tällainen jatkuva hyväksikäyttö pitäisi vain lopettaa kylmästi. Jos hän ei tarvitse autoa mihinkään, niin kävelköön tai pyöräilköön töihin tai kuljekoon julkisilla. Kenenkään ei tarvitse kuskata toista töihin ja takaisin päivittäin, vielä ilman korvausta! Kortittomat hyväksikäyttävät toisten kyytejä juuri niin kauan kuin heidän annetaan tehdä niin. Ihan kuin bensa ja auton pito olisi ilmaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä tuo viha autoilua kohtaan tulee? Kuka haluaa asua keskustassa, siellä niitä autoja riittää. Kyllä maalla on mukavaa ja voi autoilla minne mieli tekee. Kyllä kelpaa kun on nastat alla.
Kuunnelkaas, nastojen jylinää...
Ei opiskelijalla ole varaa pitää autoa. Mutta jos asuu maalla tai syrjäseudulla niin tarviihan sitä kortin.
Missä kohdassa ajokorttihakemusta velvoitetaan hankkimaan oma auto? Lukeeko ajokortissa että ajokortti on voimassa vain, jos ajokortin haltija on hankkinut itselleen myös auton? Missä kohdassa? :D
Tuo on typerin syy minkä olen ajokortin hankkimattomuudelle kuullut.
"Ei minulla ole varaa ostaa autoa."
Kuka sinut pakottaa OSTAMAAN auton??
Minä olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta. Ei julkista liikennettä. Eskelisellä pääsee Rovaniemelle, ja yksityisautoilu on aika lailla pakollista.
Mutta ei se silti tarkoita sitä että olisi pakko olla OMA auto :D
Minä hankin ajokortin vuonna 2003 ja edelleenkään minulla ei omaa autoa ole. Muiden autoilla olen kyllä paljonkin ajanut, ja välillä se on työpaikan ehtonakin ollut, että on B-kortti. Omaa autoa työ ei vaatinut kun kaikki autot sai firman piikkiin, mutta ajokortti ja ajotaitoa piti olla.
Ja aika monta kertaa elämässä on tullut eteen sellainen tilanne, että tarvitaan joku kuski. Esim. olemme kaverin kanssa matkalla johonkin kaverin autolla, ja kaverilla alkaa väsyttää ja haluaa vaihtaa kuskia ennen kuin ajaa vahingossa ojaan. Tai kaverille iskee esim. migreeni. Tai yhtäkkiä tulee hirveä lumipyry, ja kaveri ei uskalla ajaa, kun on kerran elämässään ollut aika pahassa autokolarissa huonolla kelillä. Ei tuolloin itse kylläkään ajanut, mutta kammo jäi niin että ei edes halua ajaa, vaan antaa avaimet jollekin muulle.
Ja joskus olen saanut lainata äidin autoa päiväkausia kun hän ei ole sitä tarvinnut. Oli ihan mukavaa ajella autolla sen sijaan että olisi kävellyt tai pyöräillyt, tai kulkenut julkisilla. Sai itse päättää mitä teki ja milloin, kun pystyi itse ajamaan.
Ajokortille on siis minulla ollut todella paljon käyttöä. Monet kortittomat kulkevat päivittäin puolisonsa kyydillä töissä (esim. mies tuo vaimon aamulla töihin ja hakee iltapäivällä, mies jossain toisella puolella kaupunkia töissä), ja kun asuu jossain mistä ei julkisilla pääse niin aika kynsille lyötyhän sitä on, jos jostain syystä mies ei sitten voikaan ajaa. Voihan asetelma olla toisinkin päin, mutta jostain syystä ne kortittomat tuntuvat aina olevan naisia joita mies kuskaa.
Ja kummasti näille kortittomille kuitenkin yksityisauton kyyti kelpaa. Kun miehelläni oli auto ja minulla siis usein auto käytössä, niin todella moni vinkui vähän väliä kyytiä johonkin.
TIetenkin jos tietää että olisi todella vaarallinen kuski liikenteen seassa, niin on viisasta olla hankkimatta korttia. Samoin ymmärrän ne tilanteet jolloin korttia ei myönnetä (esim. huono näkö, epilepsia joka ei ole hallinnassa niin että korttia saisi, jne), mutta tässä kai oli pointtina se ettei vain viitsitä hankkia autoa, ja kuvitellaan ettei silloin voi hankkia korttiakaan.
Aika monessa tilanteessa ajokortista on kuitenkin hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hätätilanteessa ei ole julkisten/taksin varassa ja ennen kuin joku ehtii sanoa ”sitä varten soitetaan ambulanssi”. Joo niin soitetaan, mutta valitettavan usein pääset omalla autolla nopeammin ensiapuun.
Paitsi ettet itse ajaessasi pysty valvomaan toisen elintoimintoja etkä elvyttämään.
Ette te haahkat osaa muutenkaan. Kot kot kot kaaaaaak!
Ap:n tapauksessa voi tulla vaikka avioero. Tuskin mies enää ex-vaimoansa kuskaa :D
Meidän kadulla asuu pari kortitonta naista ja heillä lapsia. Voi miesparat kun kuskaavat akkojansa töihin ja lapsia harrastuksiin. Ei ole miehillä vapaa-ajan ongelmia että miten sen käyttäisi :D
Vierailija kirjoitti:
Mulla on työkaveri, joka poimitaan joka aamua pikkumutkan kautta mukaan töihin ja tiputetaan paluumatkalla takaisin. Mitenkään tätä ei korvata, taino on hän joskus kahvit tai kaljan tarjonnut. Ei sille kuitenkaan voi laittaa mitään järkevää hintaa, että työmatka pitenee aamulla ja illalla sen vartin tms.
Ei siinä mitään, mukava kaveri muuten, mutta kyllähän se aika paljon otti päähän kun tämä yhdessä kahvikeskustelussa kertoi ettei tarvitse autoa mihinkään, joten ei ole korttia. Vissiin sitä sitten pitää kaiken itsestäänselvyytenä kun siihen tottuu...
Kyllä sille voi. Se on puolisen tuntia joka päivä, viikossa 2,5 tuntia. Lasket kilometrihinnan ja esität sen työkaverille.
Tarvitaan autot molemmille, saa myös halvalla. Itse kustansin kortin ja auton työnteolla, ei ole mahdotonta.