Lue keskustelun säännöt.
Siis mitä? Eläike on monella jo 70 vuotta
20.10.2018 |
Alkoi todenteolla itkettämään, kun kävin katsomassa eläikäni. Tulee varmaan nousemaan tuosta entisestään tai voi olla, että minun ikäluokkani ei enää edes eläkkeelle pääse. Kuinkahan moni pysyy työkykyisenä tuohon ikään asti?
Kommentit (285)
Vierailija kirjoitti:
Vanhat ikäluokat käy äänestämässä. Heidän mielestään on reilua että he pääsevät eläkkeelle 63 vuotiaina, ja te maksatte 24 prossaa palkastanne eläkemaksuja. Sekin on heidän mielestään reilua että te pääsette eläkkeelle ehkä 70 jälkeen, ja surkeilla eläkkeillä.
Mistä niin päättelet, että vanhat ikäluokat olisivat erityisen iloisia eläkeiän nostosta.
Höpsistä nyt me emme ole siitä asiasta päättäneet, turha meitä on syyllistää.
Ikänsä yli 40v. töitä tehnyt pienellä palkalla ja saa nyf työperäisen syövän kanssa elää 1180€ eläkkeellä, josta vielä ne verot pois. Kehtaatte kadehtia.
Itse ainakin toivon, että saatte valittua sellaiset päättäjät, jotka mulkkaavat eläkeiän takaisin oikeaan suuntaan.
Siellä on eläkevakuutuslaitoksilla miljardiomaisuus, jota sijoittamalla tekevät lisää rahaa koko ajan, mutta tosi on, että joutuvat sairaseläkkeelle jäämään ennen aikojaan ihmiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eläkeläisiä ei näköjään saisi olla olemassakaan. Ovat pelkkä suuri kuluerä.
Aika suuri kuluerä on meistä jokainen ollut ikävuosinaan 0-20 v. Ja monet vielä siitä ylikin. Lapset käyvät tarhassa ja koulussa, minkä yhteiskunta maksaa. Kotihoidontuet ja lapsilisät, asumistuet. Ilmaiset neuvolat ja hammaslääkärit. Tätä ei kukaan marise, paitsi vapaaehtoisesti lapsettomat.
Sitten ollaan töissä (oletetaan nyt niin) sinne 60-70 -vuotiaiksi ja loppuikä n. 20 v. ollaan taas yhteiskunnan kuluerä.
Ja sitten on se kääntöpuoli. Vanhemmat tietenkin käyttävät lapsiinsa rahaa, joten ovathan he siis myös kuluttajia. Aivan yhtä lailla kuluttajia ovat myös vanhukset. Eivät hekään ilmaiseksi elä. Vanhukset työllistävät paljon tiettyjä aloja, esim. hoitoalaa ja vapaa-ajanviettoaloja, hyväkuntoiset vanhukset matkustelevat ja harrastavat, käyvät kylpylöissä ja lomakohteissa. Toimijoita ja työntekijöitä niissäkin tarvitaan.
Nyt kun olen eläkkeellä, maksan itse kaikki terveyspalveluni. Ennen sen maksoi työterveyshuolto, kunnallisella alalla siis yhteiskunta.
Suuret ikäluokatko pullamössösukupolvi? Lähtivät töihin suoraan koulunpenkiltä, monet ei saaneet edes kouluja käydä enempää. Siitä vaan kauppoihin myyjättäriksi ja perheisiin kotiapulaisiksi, pojat sahoille ja tehtaisiin ja rakennuksille, ei kukaan saanut kotoaan täysi-ikäiseksi tultuaan autoa ja ajokorttia, ei ollut mahdollista edes itse hommata omalla työllään, muuta kuin pojat sitten innoissaan jonkun rämisevän risan ritsan, siitä sitä vaan lähdettiin elämään. Yleensä kotoa pois mahdollisimman varhain. Pöllimetsät, halonhakkuut, kaivosta kannettavat vedet, jolla pestiin vauvanvaipat, kun ensin vesi hellalla kuumennettiin. Kaikki nämä on kuulkaas aivan olleet arkipäivää vielä suurille ikäluokillekin, hyvin vähästä on jouduttu ponnistamaan. Ei ollut asumistukia eikä kotihoidontukia, kaikki piti tehdä mahdollisimman vaikean kautta. Ja nyt haukutaan pullamössöksi.
Äänestäkää kokoomusta ja kepua, niitähän te niin suuressa arvossa pidätte, kun kuvittelette olevanne näille pääomapuolueille tärkeitä ja tarpeellisia. Kyllä ne niiden demarien ja jopa skdl:n aikanaan aikaansaamat edut ja avut teiltä pois viilaavat, kun vaan tarpeeksi niitä kannatatte. Olen minä joutunut senkin näkemään, että jopa kaupungissa kasvanut tavan työläisnuori toitotti kepua omana puolueenaan. Kun se yksi missikin siihen liittyi.
Olipas taas romantisoiva provokaatio. Ei kai niitä kouluja tarvinnut käydä kun töitä sai ilmankin. Töitä myös riitti melkein kaikille, toisin kuin nyt. Asuntojen hinnat olivat alhaalla ja nousivat melkein joka paikassa, toisin kuin nyt. Maailmantalous oli noususuhdanteessa, Suomen ulkomaankauppa kasvoi, koska yritykset pitivät tuotantonsa täällä. Nythän tuon pullamössösukupolven edustajat on siirtäneet johtoasemissa ollessaan kaiken työn pois Suomesta juuri sopivasti ennen eläköitymistään 60 vuoden iässä.
Mä olen syntynyt -75 ja eläkeikäni näyttäisi olevan 68v. Eipä taida onnistua, olen IT diplomi-insinööri ja jo nyt tuntuu tiukalta pysyä teknisessä kehityksessä mukana, teen äärimmäisen teknistä työta erittäin kehittyvällä osa-alueella - saati että kehityksessä pysyminen olisi yhtään helpompaa 25 vuoden kuluttua :) Enköhän mä käy jo hitaalla silloin...
Mun tavoite on jäädä eläkkeelle (eli työttömyyskortiston asiakkaaksi) kun täytän 60v. Haluan nauttia elämästä enkä kulkea rollaattorin tukemana konttorin neukkareiden väliä.
Olen yrittänyt järjestää rahoituksen 60v jälkeiseen aikaan. Mulla on useita sijoitusasuntoja, joista saan pääomatuloa. Ja tietysti jonkun sijoitusasunnon voi myydä jos haluaa kerralla enemmän käyttöpääomaa.
Tuota, minkä ikäisenä menit töihin?
ELÄIKE ? (Otsikossa)
ELÄIKÄ ? (Aloituksessa)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa todellisuuteen. Kannattaa aloittaa säästäminen ja sijoittaminen tulevaisuuden turvaksi.
Pullomössösukupolvi, joka aloitti käytännössä eläkkeensä hädin tuskin kuusikymppisenä tulee jakamaan rahastot itselleen vielä lähiaikoina. Ei tarvitse meidän muiden eläkkeistä edes haaveilla kun heillä on taitettu indeksi.
Pullamössösukupolvi on jo eläkkeellä?
Kyllä ne alkaa pikku hiljaa olemaan. Meidän tarvitsee enää maksaa heidän eläkkeet.
Vierailija kirjoitti:
Eläkeläisiä ei näköjään saisi olla olemassakaan. Ovat pelkkä suuri kuluerä.
Aika suuri kuluerä on meistä jokainen ollut ikävuosinaan 0-20 v. Ja monet vielä siitä ylikin. Lapset käyvät tarhassa ja koulussa, minkä yhteiskunta maksaa. Kotihoidontuet ja lapsilisät, asumistuet. Ilmaiset neuvolat ja hammaslääkärit. Tätä ei kukaan marise, paitsi vapaaehtoisesti lapsettomat.
Sitten ollaan töissä (oletetaan nyt niin) sinne 60-70 -vuotiaiksi ja loppuikä n. 20 v. ollaan taas yhteiskunnan kuluerä.
Ja sitten on se kääntöpuoli. Vanhemmat tietenkin käyttävät lapsiinsa rahaa, joten ovathan he siis myös kuluttajia. Aivan yhtä lailla kuluttajia ovat myös vanhukset. Eivät hekään ilmaiseksi elä. Vanhukset työllistävät paljon tiettyjä aloja, esim. hoitoalaa ja vapaa-ajanviettoaloja, hyväkuntoiset vanhukset matkustelevat ja harrastavat, käyvät kylpylöissä ja lomakohteissa. Toimijoita ja työntekijöitä niissäkin tarvitaan.
Nyt kun olen eläkkeellä, maksan itse kaikki terveyspalveluni. Ennen sen maksoi työterveyshuolto, kunnallisella alalla siis yhteiskunta.
Suuret ikäluokatko pullamössösukupolvi? Lähtivät töihin suoraan koulunpenkiltä, monet ei saaneet edes kouluja käydä enempää. Siitä vaan kauppoihin myyjättäriksi ja perheisiin kotiapulaisiksi, pojat sahoille ja tehtaisiin ja rakennuksille, ei kukaan saanut kotoaan täysi-ikäiseksi tultuaan autoa ja ajokorttia, ei ollut mahdollista edes itse hommata omalla työllään, muuta kuin pojat sitten innoissaan jonkun rämisevän risan ritsan, siitä sitä vaan lähdettiin elämään. Yleensä kotoa pois mahdollisimman varhain. Pöllimetsät, halonhakkuut, kaivosta kannettavat vedet, jolla pestiin vauvanvaipat, kun ensin vesi hellalla kuumennettiin. Kaikki nämä on kuulkaas aivan olleet arkipäivää vielä suurille ikäluokillekin, hyvin vähästä on jouduttu ponnistamaan. Ei ollut asumistukia eikä kotihoidontukia, kaikki piti tehdä mahdollisimman vaikean kautta. Ja nyt haukutaan pullamössöksi.
Äänestäkää kokoomusta ja kepua, niitähän te niin suuressa arvossa pidätte, kun kuvittelette olevanne näille pääomapuolueille tärkeitä ja tarpeellisia. Kyllä ne niiden demarien ja jopa skdl:n aikanaan aikaansaamat edut ja avut teiltä pois viilaavat, kun vaan tarpeeksi niitä kannatatte. Olen minä joutunut senkin näkemään, että jopa kaupungissa kasvanut tavan työläisnuori toitotti kepua omana puolueenaan. Kun se yksi missikin siihen liittyi.
No Johan on taas juttua. Kuten kaikissa sukupolvessa, myös suurissa ikäluokissa on lähtökohdissa hyvin suuria eroja. Jossain on varmasti 70-luvullakin pesty vielä pyykkiä avannossa, toisaalta todella moni suurista ikäluokista vaurastui hyvin, hyvin vähällä koulutuksella.
Olen syntynyt vuonna 1972 ja vanhempani ovat sitä suurinta ikäluokkaa 1946. Asuimme isän vanhemmilta saadussa asunnossa Helsingin kantakaupungissa, isälläni oli sekä auto että ajokortti, äiti ajoi ajokortin minun ollessani pieni lapsi. Taloudesta löytyi pesukone ja vuodesta 1977 muuton myötä myös astianpesukone ja kaikki muut mukavuudet.
Kumpikin vanhemmistani opiskeli yliopistossa, jonne oli hyvin helppo päästä sisään. Kumpikaan ei ikinä valmistunut, kun töihin pääsi ilman tutkintoja. Molemmat vanhemmat pysyivät samalla työnantajalla kaksikymppisestä eläkeikään, äiti jäi eläkeputkeen vapaaehtoisesti jo 59-vuotiaana, isä 63 vuotiaana. Äiti ponnisti ylioppilaspohjalta johtotehtäviin vakuutusalalla, isästä tuli markka-aikaan optiomiljonääri. Siis ylioppilaspohjalta. Kokeilkaapa nykyään.
Varallisuutta kertyi kivasti kun ei alunperin ollut asuntolainaa ja kun vaihtoivat isompaan, niin inflaatio söi lainan.
Molemmat ovat niin irti nykytodellisuudesta kuin olla ja voi ja kaikkien tuttujeni vanhemmat ovat samanlaisia.
Oli suuri häpeä kun en ällän papereistani huolimatta päässyt kuin vasta kolmannella yrittämällä yliopistoon haluamalleni alalle. Kun hekin "huonoista lähtökohdista" pääsivät heti. Myös se, että olen ollut työttömänä on heille suuri kauhistus. Kun hekin pääsivät ja pysyivät töissä vaikkei ollut edes koulutusta.
Lastenlapsia hoitamaan heitä ei todellakaan tarvitse edes kysyä, he kun ovat omat lapsensa jo hoitaneet ja nyt on oma aika. Äitini muistaa aina, kuinka Äitiysloma oli 3 kk ja hän palkatta uhrautui olemaan kotona 5 kk. Tuppaa unohtumaan, että sen jälkeen anoppi tuli meille kotiin hoitamaan minua. Päiväkodissa olen ollut 3-vuotiaasta ja kaikki kesät olimme veljeni kanssa isovanhemmilla mökillä. Jos olimme sairaana, ei ikinä tarvinnut vanhempien jäädä kotiin vaan isovanhemmille meidät vietiin.
Tuntuu että tällä porukalla aika kultaa muistot ja puhutaan omasta lapsuudesta ikään kuin se olisi omaa aikuisuutta. Eli puhutaan niiden omien vanhempien elämästä avannossa tapahtuvine pyykkeineen ja hellahuoneineen. Aika harva enää 70-80 luvulla eli noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuka helvetti luulee, että mitään eläkejärjestelmää on edes olemassa 20v päästä?
No, aivan varmasti on. Se on tietysti eri asia, kuinka paljon sitä eläkettä saa. Suomen eläkerahastojen tilanne on, kaikesta pelottelusta huolimatta, kansainvälisessä vertailussa varsin hyvä.
Vaikka eläkerahastot olisivat jossain vaiheessa kokonaan loppu, voidaan eläkkeitä maksaa suoraan työssäkäyvien eläkemaksuilla. Tämä tietysti on herkempi ikäluokkien kokojen muutoksille ja työttömyydelle, mutta kokonaan ilman eläkkeitä ei jouduta.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin monenkaan täytyy (tai saa) olla töissä seutsemänkymppiseksi. Kun 50 vuotiaistakin halutaan jo eroon liian vanhoina. Sitä ollaan sitten vain työttömänä siihen asti kunnes pääsee pieneksi jääneelle eläkkeelleen. Jos on enää hengissäkään silloin.
Mulla on tavoite-eläkeikä vähän vaille 70 vuotta. Olen vm-79.
Alin ikä, jolla pääsen eläkkeelle, on muistaakseni 64 vuotta ja siinä välissä on vielä joku eläkeikä.
Eli viiden vuoden liukumalla mennään (noin).
Mitähän näistä luvuista ap tarkoittaa? Kuulostaa se aika hurjalta jos puhutaan että vasta seitsemänkymppisenä pääsee eläkkeelle. Kuitenkin jo päälle kuusikymppisenä pääsee jos haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa todellisuuteen. Kannattaa aloittaa säästäminen ja sijoittaminen tulevaisuuden turvaksi.
Pullomössösukupolvi, joka aloitti käytännössä eläkkeensä hädin tuskin kuusikymppisenä tulee jakamaan rahastot itselleen vielä lähiaikoina. Ei tarvitse meidän muiden eläkkeistä edes haaveilla kun heillä on taitettu indeksi.
Pullamössösukupolvi on jo eläkkeellä?
Kyllä ne alkaa pikku hiljaa olemaan. Meidän tarvitsee enää maksaa heidän eläkkeet.
"Pullamössösukupolvi on tiettävästi Martin Saarikankaan vuonna 1993 ensimmäisenä esittämä käsite[2][3] ja sittemmin sotien jälkeisten suurten ikäluokkien 1990-luvulta alkaen käyttämä sana, jonka tarkoituksena oli kuvata 1980-luvulla nuoruuttaan elänyttä sukupolvea. Käsite kuvaa sitä, kuinka nuoriso elää helppoa elämää. Vanhempien ikäluokkien mielestä pullamössösukupolvi on saanut elämässään kaiken valmiina eikä ole juuri joutunut ponnistelemaan saavutustensa eteen[4]. Joidenkin vanhempien ikäluokkien edustajien mielestä pullamössösukupolveen yhdistetään myös uusavuttomuus." lähde wikipedia.
Pullamössösukupolvi on sama kuin x-sukupolvi eli 65-79 syntyneet. Nuorimmat ovat 39 vuotiaita. Eli ei lähelläkään eläkeikää.
Tuleva eläkeläinen kirjoitti:
Tästä monisivuisesta itkuvirrestä puuttuu tieto, että eliniän noustessa jatkossakin ollaan eläkkeellä keskimäärin 20 vuotta. Ja että eläkkeiden ostovoima kasvaa jatkossakin.
Jos eläkkeiden tasoa tasoa haluttaisiin parantaa lisää tai eläkeikää laskea, pitäisi vähentää terveyden- ja sairaanhoitoa, että ihmiset alkaisivat kuolla aikaisemmin. Vai haluaako joku maksaa lisää eläkemaksuja? Jos, niin senhän voi yksityinenkin tehdä säästämällä ja sijoittamalla.
Mihin perustuu väitteesi, että eläkkeiden ostovoima kasvaa jatkossa? Hesarissa uutisoitiin juuri äskettäin 50-vuotiaiden keskimääräinen kertynyt eläke on vain 880 euroa. Ja että se on pienempi kuin viisikymppisillä vajaa 10 vuotta sitten. Eli eläkertymä on nimenomaan pienentynyt kun eläkettä kertyy vähemmän kuin aikaisemmin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläkeläisiä ei näköjään saisi olla olemassakaan. Ovat pelkkä suuri kuluerä.
Aika suuri kuluerä on meistä jokainen ollut ikävuosinaan 0-20 v. Ja monet vielä siitä ylikin. Lapset käyvät tarhassa ja koulussa, minkä yhteiskunta maksaa. Kotihoidontuet ja lapsilisät, asumistuet. Ilmaiset neuvolat ja hammaslääkärit. Tätä ei kukaan marise, paitsi vapaaehtoisesti lapsettomat.
Sitten ollaan töissä (oletetaan nyt niin) sinne 60-70 -vuotiaiksi ja loppuikä n. 20 v. ollaan taas yhteiskunnan kuluerä.
Ja sitten on se kääntöpuoli. Vanhemmat tietenkin käyttävät lapsiinsa rahaa, joten ovathan he siis myös kuluttajia. Aivan yhtä lailla kuluttajia ovat myös vanhukset. Eivät hekään ilmaiseksi elä. Vanhukset työllistävät paljon tiettyjä aloja, esim. hoitoalaa ja vapaa-ajanviettoaloja, hyväkuntoiset vanhukset matkustelevat ja harrastavat, käyvät kylpylöissä ja lomakohteissa. Toimijoita ja työntekijöitä niissäkin tarvitaan.
Nyt kun olen eläkkeellä, maksan itse kaikki terveyspalveluni. Ennen sen maksoi työterveyshuolto, kunnallisella alalla siis yhteiskunta.
Suuret ikäluokatko pullamössösukupolvi? Lähtivät töihin suoraan koulunpenkiltä, monet ei saaneet edes kouluja käydä enempää. Siitä vaan kauppoihin myyjättäriksi ja perheisiin kotiapulaisiksi, pojat sahoille ja tehtaisiin ja rakennuksille, ei kukaan saanut kotoaan täysi-ikäiseksi tultuaan autoa ja ajokorttia, ei ollut mahdollista edes itse hommata omalla työllään, muuta kuin pojat sitten innoissaan jonkun rämisevän risan ritsan, siitä sitä vaan lähdettiin elämään. Yleensä kotoa pois mahdollisimman varhain. Pöllimetsät, halonhakkuut, kaivosta kannettavat vedet, jolla pestiin vauvanvaipat, kun ensin vesi hellalla kuumennettiin. Kaikki nämä on kuulkaas aivan olleet arkipäivää vielä suurille ikäluokillekin, hyvin vähästä on jouduttu ponnistamaan. Ei ollut asumistukia eikä kotihoidontukia, kaikki piti tehdä mahdollisimman vaikean kautta. Ja nyt haukutaan pullamössöksi.
Äänestäkää kokoomusta ja kepua, niitähän te niin suuressa arvossa pidätte, kun kuvittelette olevanne näille pääomapuolueille tärkeitä ja tarpeellisia. Kyllä ne niiden demarien ja jopa skdl:n aikanaan aikaansaamat edut ja avut teiltä pois viilaavat, kun vaan tarpeeksi niitä kannatatte. Olen minä joutunut senkin näkemään, että jopa kaupungissa kasvanut tavan työläisnuori toitotti kepua omana puolueenaan. Kun se yksi missikin siihen liittyi.
No Johan on taas juttua. Kuten kaikissa sukupolvessa, myös suurissa ikäluokissa on lähtökohdissa hyvin suuria eroja. Jossain on varmasti 70-luvullakin pesty vielä pyykkiä avannossa, toisaalta todella moni suurista ikäluokista vaurastui hyvin, hyvin vähällä koulutuksella.
Olen syntynyt vuonna 1972 ja vanhempani ovat sitä suurinta ikäluokkaa 1946. Asuimme isän vanhemmilta saadussa asunnossa Helsingin kantakaupungissa, isälläni oli sekä auto että ajokortti, äiti ajoi ajokortin minun ollessani pieni lapsi. Taloudesta löytyi pesukone ja vuodesta 1977 muuton myötä myös astianpesukone ja kaikki muut mukavuudet.
Kumpikin vanhemmistani opiskeli yliopistossa, jonne oli hyvin helppo päästä sisään. Kumpikaan ei ikinä valmistunut, kun töihin pääsi ilman tutkintoja. Molemmat vanhemmat pysyivät samalla työnantajalla kaksikymppisestä eläkeikään, äiti jäi eläkeputkeen vapaaehtoisesti jo 59-vuotiaana, isä 63 vuotiaana. Äiti ponnisti ylioppilaspohjalta johtotehtäviin vakuutusalalla, isästä tuli markka-aikaan optiomiljonääri. Siis ylioppilaspohjalta. Kokeilkaapa nykyään.
Varallisuutta kertyi kivasti kun ei alunperin ollut asuntolainaa ja kun vaihtoivat isompaan, niin inflaatio söi lainan.
Molemmat ovat niin irti nykytodellisuudesta kuin olla ja voi ja kaikkien tuttujeni vanhemmat ovat samanlaisia.
Oli suuri häpeä kun en ällän papereistani huolimatta päässyt kuin vasta kolmannella yrittämällä yliopistoon haluamalleni alalle. Kun hekin "huonoista lähtökohdista" pääsivät heti. Myös se, että olen ollut työttömänä on heille suuri kauhistus. Kun hekin pääsivät ja pysyivät töissä vaikkei ollut edes koulutusta.
Lastenlapsia hoitamaan heitä ei todellakaan tarvitse edes kysyä, he kun ovat omat lapsensa jo hoitaneet ja nyt on oma aika. Äitini muistaa aina, kuinka Äitiysloma oli 3 kk ja hän palkatta uhrautui olemaan kotona 5 kk. Tuppaa unohtumaan, että sen jälkeen anoppi tuli meille kotiin hoitamaan minua. Päiväkodissa olen ollut 3-vuotiaasta ja kaikki kesät olimme veljeni kanssa isovanhemmilla mökillä. Jos olimme sairaana, ei ikinä tarvinnut vanhempien jäädä kotiin vaan isovanhemmille meidät vietiin.
Tuntuu että tällä porukalla aika kultaa muistot ja puhutaan omasta lapsuudesta ikään kuin se olisi omaa aikuisuutta. Eli puhutaan niiden omien vanhempien elämästä avannossa tapahtuvine pyykkeineen ja hellahuoneineen. Aika harva enää 70-80 luvulla eli noin.
Ja unohtui tietenkin mainita, että äitini eläke on isompi kuin minun palkkani, näin ainakin 5 vuotta sitten. Nyt olen ehkä kirinyt ohi kun työttömyyden jälkeen sain loistotyöpaikan. Isän eläkkeen tasolle en tule pääsemään ikinä. Näin siis korkeakoulututkinnolla ja 20 v työuralla.
Ja molemmat valittavat kuinka paljon veroa eläkkeestä menee.
Vierailija kirjoitti:
No kannattaisko ite säästää ja hankkia rahaa eikä olla riippuvainen jostain systeemistä? Ota elämäsi omiin käsiisi.
Kannattaisi varmasti. Tätä pitäisi opettaa jo yläkoulussa. Ei mitään niin ihanaa tunnetta kuin olla riippumaton systeemistä. Oma raha, omat valinnat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nimenomaan hyvässä työasemassa olleet 1945-1955 syntyneet ovat niitä, jotka tuntuvat olevan eniten pihalla nykytodellisuudesta.
Tunnen useammankin tällaisen eläkeläisen, jotka joutuvat maksamaan tätä kuuluisaa eläkeläisten "raippaveroa" eli heillä on pikkaisen korkeampi veroprosentti. No, tämä raippaveron maksuhan tarkoittaa sitä, että heidän eläkkeensä on yli 4000 euroa kuussa, mikä on ihan käsittämättömän kova summa tällaiselle nelikymppiselle kuvitella eläkkeeksi. Kun tosiaan se oma palkkakaan ei ole lähellekään tuota summaa. ja työeläke-ennuste näyttää eläkearviota 1900 euroa kuussa 68-vuotiaana.
Yleistä näille eläkeläisille on se, että ovat tehneet uransa julkisella puolella, eli muut veronmaksajat ovat maksaneet palkan ja nyt maksavat eläkkeen (eläkkeiden osuushan valtion budjetista nousee huikaisevaa vauhtia).
Silti valittavat koko ajan eläkkeen pienuutta (heh), verojen suuruutta (heh), sitä kuinka eläkettä ei kertynyt alle 23-vuotiaana tehdystä työstä (ei kertynyt minullekaan kun 70-luvulla syntynyt) ja sitä kuinka heitä on huijattu tässä eläkejärjestelyssä......
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En näe toimistohommissa mitään estettä olla töissä vaikka 72-vuotiaaksi. Kroppaa kuluttavilla ammateilla pitäisi edelleen päästä ajoissa eläkkeelle. Miksi ihmisen pitäisi olla 30-40 vuotta eläkkeellä, jos on työkykyinen?
Johtuu niistä toimistotöistä. Ei se aina ole helppoa ja kevyttä työtä niinkuin moni saattaa luulla. Aika monella on jatkuvia selkä ja käsivaivoja liikunnasta ja ergonomiasta huolimatta.
No jaa. Kyllä paljolti myös kiinni itsestään. Juuri kävelin käytävällä vauhdilla ohitse kun samaan suuntaan laahusti noin 25 v hillittömän ylipainoinen siivooja kärryihinsä tukien. Minä 65 v virkanainen taas perusterve, voisin hyvinkin painaa pidemmälle kuin nykylaki sallii. Eikä ikä merkitse seniiliyttä, pitkä kokemus on opettanut hallitsemaan laajoja kokonaisuuksia ja omaksumaan asioita nopeasti. Ehkä voitaisiin tuoda voimallisemmin puolipäivämallia ikääntyville, mielellään monet tekisivät töitä vielä nykyeläkeikää pidempäänkin, mutta olisi mukavaa kuitenkin nauttia myös apaa-ajasta ja saada tarpeeksi aikaa palautumiseen töistä. Itse jatkan konsulttina eläkkeelle siirtyessäni, eipä tuo Tarja Halonenkaan tai (Paavo Lipponen) ole jäänyt kotiin makoilemaan.
Koko eläkejärjestelmä pitäisi poistaa. Jokainen saakoon sen mitä on itse sinne rahastoon maksanut. Jos ei riitä, niin lapset huolehtikoon vanhemmistaan. Ratkeaa nuo eläkepommit ja tuleepahan ihmisille taas kannustin tehdä niitä muksuja
Vierailija kirjoitti:
hienoa tietää että näin 1986 syntyneenä miehenä elän keskimäärin 90 vuotiaaksi.
Etkä elä. Tuossa on vaan piirretty käyrä eliniän noususta pitkällä aikavälillä ja jatkettu sitten käyrää äärettömään asti. Se, ettei 1945 jälkeen syntyneitä miehiä ole kuollut sodassa ei tarkoita, että miehet eläisivät 200-vuotiaiksi endi vuosisadalla...
Jos ette ole tyytyväisiä eläkejärjestelmään, olette äänestäneet väärää puoluetta.
Vierailija kirjoitti:
Jos ette ole tyytyväisiä eläkejärjestelmään, olette äänestäneet väärää puoluetta.
Niin olen. Onko olemassa puoluetta joka ei tue tätä pyramidihuijausta?
Silloin kun eläkeikä asetettiin 65 vuoteen, oli keskimääräinen elinikä noin 66 vuotta.