Lue keskustelun säännöt.
Vauvan tehtävä hoitaa isoäitiä?
Meillä on 8kk vauva jonka isoäiti on hurahtanut pikkuiseen jo raskausaikana todella voimakkaasti. Tunnen itseni nipoksi kun minua on alkanut häiritä mummon ja lapsen tapa olla yhdessä. Mummo vaatii tapaamista vähintään kerran viikossa ja joka kerran pitelee vauvaa rintaansa vasten ja "sulkeutuu" seurasta. Kuiskailee "mummo rakastaa, mummon rakkain"-koko ajan vauvalle ja jos vauva inahtaa tai yrittää vääntää itseään pois sylistä lähtee mummo nopeasti kauaksi minusta ja miehestä, ettemme ota vauvaa. Mummo on mukava ihminen luonteeltaan mutta esim. minua ei noteeraa millään tavalla kun olen paikalla, ärsyyntyy selvästi läsnäolostani. Olenko yliherkkä? Mummo on alusta asti anellut vauvaa yökylään, sanoi 2 viikon ikäiselle vauvalle "tänään jäät mummon luokse, mummon luona on hyvä". Sanoin etten jätä vastasyntynyttä hoitoon missään nimessä. Alkoi ITKEÄ ja sanoi että hän saa vauvasta voimaa jatkaa töissä. Sanoo tätä samaa aina kun pyytää tapaamista, jopa sanamuodoin ettei "jaksa tulevaa työviikkoa", ellei saa sylitellä vauvaa. Ei ole saanut yöhoitoon koska imetän enkä jotenkin usko että hän pystyy tarkkailemaan VAUVAN tarpeita. Jos vauva vaikka kaipaa tilaa, lattialla olemista tms. niin se ei käy päinsä tämän mummon kanssa. Mitä voin tehdä pahoittamatta mummon mieltä? Kyseessä miehen äiti johon ollut tosi hyvät välit ennen vauvan syntymään.
Mies on kiusaantunut ja yrittää olla ottamatta kantaa asiaan. Ei selvästi tajua miksi minua stressaa mummon kyläilyt ja heillä vieraileminen. Mummo on tavallaan niin herttainen olemukseltaan kuitenkin, mutta ahdistaa ettei hän selvästi pysty näkemään minun merkitystäni ja rooliani lapsen elämässä. Ja juu, olen "kiitollinen" siitä että on välittäviä isovanhempia mutta en voi tunteilleni mitään.
Kommentit (10673)
Kaikista parasta vaan mummona pysytellä erossa lapsistaan ja lapsenlapsistaan. Mitään ei kuitenkaan tee oikein. Ja tämä on toteamus eikä mitään muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä se on, kun naiset jättävät sen lapsen ”tekemisen” yhteen tai kahteen lapseen. Jää ikuinen vauvakuume.
Siskoni anopilla on neljä lasta eikä mitään tolkkua käytöksessään. Lähinnä inttää kuinka hän tuntee vauvat, hänen sylissä rauhoittuu vauva kuin vauva, nuori äiti ei ole mitään tähän konkariin verrattuna. Kyse on kaipuusta tärkeälle paikalle, kontrolliin, valtaan. Pätemisenhalua ja kyvyttömyyttä antaa tilaa nuorelle naiselle joka onkin nyt vauvan ÄITI.
Varmaan löytyy samanlaisia ”emoja” niistäkin joilla itsellään monta lasta mutta jotenkin tulee mieleen, että joku ihmeen hoitokaipuu on tuollaisilla ap:n kertomilla mummoilla jäänyt.
Minusta tuo ei ole hoitokaipuuta vaan osaamisen näyttämishalua. Tottahan neljän lapsen äiti on enemmän kokenut kuin esikoisensa vasta saanut. Siitä voidaan kinata loputtomasti, minkä arvoisia ne aikaisemman kokemuksen tuomat vinkit ovat. Oman kokemukseni mukaan niistä osaa pystyy vallan mainiosti soveltamaan nykyäänkin, mutta anoppini olikin ammatti-neuvolantäti. Pätemishalun arviointi on subjektiivinen asia, samoin kuin sen arviointi, onko kyseessä "kyvyttömyys antaa tilaa nuorelle äidille" vai vilpitön halu auttaa. Lisäksi puheet "äidinvaistosta" on reippaasti yliarvioituja. Kokematon äiti ei kerta kaikkiaan erota pienen lapsen kulloisiakin tarpeita automaattisesti itkusta ja äkinästä, sen oppii vasta kokemuksella. Toki jokainen sitten aikanaan kehittyy juuri sen oman uniikin jälkikasvunsa arvioinnissa.
"Kokematon äiti ei kerta kaikkiaan erota pienen lapsen kulloisiakin tarpeita automaattisesti itkusta ja äkinästä, sen oppii vasta kokemuksella."
Miksi sille kokemattomalle äidille ei sitten voi antaa mahdollisuutta oppia tunnistamaan oman lapsensa itkua ja äkinää? Vilpitön halu auttaa ei ole mikään tekosyy jyrätä sen juuri esikoisensa saaneen miniän yli. Kirjoitin tuolla jo kauan sitten että tärkeintä mitä anoppi ja se oma äiti voi tehdä on tukea sitä tuoretta äitiä eikä ruveta kommentoimaan jokaiseen asiaan "et sinä osaa mummo osaa paremmin" Eikö niiden vanhempien naisten tehtävä ole tukea meitä nuorempia äitiydessä eikä tuputtaa omia neuvojaan ja arvostella. Kyllä jokainen osaa avata suunsa kun tarvitsee niitä neuvoja ja apuja. Ethän sinä töissäkään mene uudelle ihmiselle sanomaan "et sinä osaa anna kun minä teen paremmin" vaan ohjeistat kohteliaasti että tuo uusi ihminen oppisi. Miksi äitiydessä ei päde sama?
Se että mummo sanoo kaikkeen "et osaa" ei tietenkään ole tukemista. Tällä palstalla ja tässä ketjussa vaan näyttää kovasti siltä, että jotkut miniät tulkitsevat mummon kaikki sanomiset siihen muotoon.
Mun anoppi lähetti synnärille viestin että kiitos kun tein hänelle lapsen ja sen jälkeen aloitti juurikin tuon "et osaa" mantransa mutta toki minä miniänä tulkitsen anopin kaikki sanomiset väärin.
Onko nyt ihan varma, ettei anoppi parka yrittänyt sanoa, että kiitos kun teit lapsen, joka teki minusta mummun? Varmaan joo on, ja anoppi on syyllistynyt jatkettuun itsensä äidiksikuvitteluun.
Kyllä on ihan varma. Anopilla ihan lääkärillä diagnosoitu mt-ongelma jota ei hoida ja lisäks anopin omat sisaruksetkaan eivät luottaisi omia lapsiaan/lapsenlapsiaan anopin hoiviin, niin kyllä vika on anopissa, ei minussa
Anoppillasi on virallinen lääkärin tekemä diagnoosi =anoppillasi on sairaus .
Eri asia kuin nämä kyökkipsykologien tekemät hulluus määritykset.Kuka pystyy sanomaan kenellä tässäkin ketjussa kuvatuilla anopeista on/pitäisi olla lääkärin diagnoosi? Ja silti täällä yritetään kääntää ongelmat miniöden vastuulle. Suuri osa näistäkin kertomuksista kuulostaa tasan samalta kun mitä oma sairas anoppini teki/tekee joten ”kyökkipsykologin tekemät hulluus määritykset” osuvat melko tarkasti oikeaan.
No täällähän väitettiin että minäkin oon vaan itse jotenkin möhlinyt, vaikka mummolle piti hakea laajennettu lähestymiskielto... että jotenkin oma vikani se hänenkin raivohulluutensa.
onko siis luettava 130 sivua valitusta mummoista, että saa kommentoida mihinkään viestiin?
Melko turhaa tulla kommentoimaan ilman kokemuspohjaa ja huudella sivusta ”kyllä se syy nyt aina on siinä miniässä”
Mulla on anoppi, äiti ja vähän aikaa isoanoppikin sekä kolme lasta, joten kokemuspohjaa on kyllä.
Onko sulla kokemusta narsistisesta rajat rikkovasta anopista? Mikäli ei niin sulla ei ole kokemuspohjaa joten mene vaikka kiusaamaan niitä miniöitäs niin saadaan lisää jutunjuurta tänne
Miksi sinä kannustat jotakin kiusaamaan toisia ihmisiä, omien sanojesi mukaan olet koukussa sosiaalipornoon? Siis sinulla itselläsi on ilkeä luonne.
En vaan pidä tyhmistä ihmisistä jotka tahallaan heittäytyvät ymmärtämättömiksi ja empatiakyvyttömiksi. Tässä ketjussa oli kyse rajattomista isovanhemmista eikä silloin tulla vinkumaan että ”kyllä se syy on siinä miniässä”
Palstapoliisin toimenkuva on jo lakkautettu. Mene päsmäröimään jonnekin muualle, riidanhaastaja.
Vierailija kirjoitti:
Kaikista parasta vaan mummona pysytellä erossa lapsistaan ja lapsenlapsistaan. Mitään ei kuitenkaan tee oikein. Ja tämä on toteamus eikä mitään muuta.
Uhriutumista tuo on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä se on, kun naiset jättävät sen lapsen ”tekemisen” yhteen tai kahteen lapseen. Jää ikuinen vauvakuume.
Siskoni anopilla on neljä lasta eikä mitään tolkkua käytöksessään. Lähinnä inttää kuinka hän tuntee vauvat, hänen sylissä rauhoittuu vauva kuin vauva, nuori äiti ei ole mitään tähän konkariin verrattuna. Kyse on kaipuusta tärkeälle paikalle, kontrolliin, valtaan. Pätemisenhalua ja kyvyttömyyttä antaa tilaa nuorelle naiselle joka onkin nyt vauvan ÄITI.
Varmaan löytyy samanlaisia ”emoja” niistäkin joilla itsellään monta lasta mutta jotenkin tulee mieleen, että joku ihmeen hoitokaipuu on tuollaisilla ap:n kertomilla mummoilla jäänyt.
Minusta tuo ei ole hoitokaipuuta vaan osaamisen näyttämishalua. Tottahan neljän lapsen äiti on enemmän kokenut kuin esikoisensa vasta saanut. Siitä voidaan kinata loputtomasti, minkä arvoisia ne aikaisemman kokemuksen tuomat vinkit ovat. Oman kokemukseni mukaan niistä osaa pystyy vallan mainiosti soveltamaan nykyäänkin, mutta anoppini olikin ammatti-neuvolantäti. Pätemishalun arviointi on subjektiivinen asia, samoin kuin sen arviointi, onko kyseessä "kyvyttömyys antaa tilaa nuorelle äidille" vai vilpitön halu auttaa. Lisäksi puheet "äidinvaistosta" on reippaasti yliarvioituja. Kokematon äiti ei kerta kaikkiaan erota pienen lapsen kulloisiakin tarpeita automaattisesti itkusta ja äkinästä, sen oppii vasta kokemuksella. Toki jokainen sitten aikanaan kehittyy juuri sen oman uniikin jälkikasvunsa arvioinnissa.
"Kokematon äiti ei kerta kaikkiaan erota pienen lapsen kulloisiakin tarpeita automaattisesti itkusta ja äkinästä, sen oppii vasta kokemuksella."
Miksi sille kokemattomalle äidille ei sitten voi antaa mahdollisuutta oppia tunnistamaan oman lapsensa itkua ja äkinää? Vilpitön halu auttaa ei ole mikään tekosyy jyrätä sen juuri esikoisensa saaneen miniän yli. Kirjoitin tuolla jo kauan sitten että tärkeintä mitä anoppi ja se oma äiti voi tehdä on tukea sitä tuoretta äitiä eikä ruveta kommentoimaan jokaiseen asiaan "et sinä osaa mummo osaa paremmin" Eikö niiden vanhempien naisten tehtävä ole tukea meitä nuorempia äitiydessä eikä tuputtaa omia neuvojaan ja arvostella. Kyllä jokainen osaa avata suunsa kun tarvitsee niitä neuvoja ja apuja. Ethän sinä töissäkään mene uudelle ihmiselle sanomaan "et sinä osaa anna kun minä teen paremmin" vaan ohjeistat kohteliaasti että tuo uusi ihminen oppisi. Miksi äitiydessä ei päde sama?
Se että mummo sanoo kaikkeen "et osaa" ei tietenkään ole tukemista. Tällä palstalla ja tässä ketjussa vaan näyttää kovasti siltä, että jotkut miniät tulkitsevat mummon kaikki sanomiset siihen muotoon.
Mun anoppi lähetti synnärille viestin että kiitos kun tein hänelle lapsen ja sen jälkeen aloitti juurikin tuon "et osaa" mantransa mutta toki minä miniänä tulkitsen anopin kaikki sanomiset väärin.
Onko nyt ihan varma, ettei anoppi parka yrittänyt sanoa, että kiitos kun teit lapsen, joka teki minusta mummun? Varmaan joo on, ja anoppi on syyllistynyt jatkettuun itsensä äidiksikuvitteluun.
Kyllä on ihan varma. Anopilla ihan lääkärillä diagnosoitu mt-ongelma jota ei hoida ja lisäks anopin omat sisaruksetkaan eivät luottaisi omia lapsiaan/lapsenlapsiaan anopin hoiviin, niin kyllä vika on anopissa, ei minussa
Anoppillasi on virallinen lääkärin tekemä diagnoosi =anoppillasi on sairaus .
Eri asia kuin nämä kyökkipsykologien tekemät hulluus määritykset.Kuka pystyy sanomaan kenellä tässäkin ketjussa kuvatuilla anopeista on/pitäisi olla lääkärin diagnoosi? Ja silti täällä yritetään kääntää ongelmat miniöden vastuulle. Suuri osa näistäkin kertomuksista kuulostaa tasan samalta kun mitä oma sairas anoppini teki/tekee joten ”kyökkipsykologin tekemät hulluus määritykset” osuvat melko tarkasti oikeaan.
No täällähän väitettiin että minäkin oon vaan itse jotenkin möhlinyt, vaikka mummolle piti hakea laajennettu lähestymiskielto... että jotenkin oma vikani se hänenkin raivohulluutensa.
onko siis luettava 130 sivua valitusta mummoista, että saa kommentoida mihinkään viestiin?
Melko turhaa tulla kommentoimaan ilman kokemuspohjaa ja huudella sivusta ”kyllä se syy nyt aina on siinä miniässä”
Mulla on anoppi, äiti ja vähän aikaa isoanoppikin sekä kolme lasta, joten kokemuspohjaa on kyllä.
Onko sulla kokemusta narsistisesta rajat rikkovasta anopista? Mikäli ei niin sulla ei ole kokemuspohjaa joten mene vaikka kiusaamaan niitä miniöitäs niin saadaan lisää jutunjuurta tänne
Miksi sinä kannustat jotakin kiusaamaan toisia ihmisiä, omien sanojesi mukaan olet koukussa sosiaalipornoon? Siis sinulla itselläsi on ilkeä luonne.
En vaan pidä tyhmistä ihmisistä jotka tahallaan heittäytyvät ymmärtämättömiksi ja empatiakyvyttömiksi. Tässä ketjussa oli kyse rajattomista isovanhemmista eikä silloin tulla vinkumaan että ”kyllä se syy on siinä miniässä”
Palstapoliisin toimenkuva on jo lakkautettu. Mene päsmäröimään jonnekin muualle, riidanhaastaja.
Tulin ketjuun hakemaan vertaistukea ja tulin syytetyksi anopin mt-ongelmista ja päällepäsmäröinnistä. Ja syyttäjänä ihminen jolla ei ole omakohtaista kokemusta asiasta. Hienoa toimintaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikista parasta vaan mummona pysytellä erossa lapsistaan ja lapsenlapsistaan. Mitään ei kuitenkaan tee oikein. Ja tämä on toteamus eikä mitään muuta.
Uhriutumista tuo on
Sehän on Sinun näkemyksesi. Olisi kamalan rasittavaa koko ajan olla varuillaan missä nyt on perheen rajat. Mieluummin ilo irti omasta elämästä ja toiset voi elellä rajojensa sisällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikista parasta vaan mummona pysytellä erossa lapsistaan ja lapsenlapsistaan. Mitään ei kuitenkaan tee oikein. Ja tämä on toteamus eikä mitään muuta.
Uhriutumista tuo on
Sehän on Sinun näkemyksesi. Olisi kamalan rasittavaa koko ajan olla varuillaan missä nyt on perheen rajat. Mieluummin ilo irti omasta elämästä ja toiset voi elellä rajojensa sisällä.
Normaali ihminen hahmottaa ne automaattisesti. Te mt-potilaat olette sitten toista maata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikista parasta vaan mummona pysytellä erossa lapsistaan ja lapsenlapsistaan. Mitään ei kuitenkaan tee oikein. Ja tämä on toteamus eikä mitään muuta.
Uhriutumista tuo on
Sehän on Sinun näkemyksesi. Olisi kamalan rasittavaa koko ajan olla varuillaan missä nyt on perheen rajat. Mieluummin ilo irti omasta elämästä ja toiset voi elellä rajojensa sisällä.
Normaali ihminen hahmottaa ne automaattisesti. Te mt-potilaat olette sitten toista maata.
Normaalien ihmisten parissa rajat hahmottuvat automaattisesti normaalilla. Ilman, että rajoja korostetaan koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikista parasta vaan mummona pysytellä erossa lapsistaan ja lapsenlapsistaan. Mitään ei kuitenkaan tee oikein. Ja tämä on toteamus eikä mitään muuta.
Uhriutumista tuo on
Sehän on Sinun näkemyksesi. Olisi kamalan rasittavaa koko ajan olla varuillaan missä nyt on perheen rajat. Mieluummin ilo irti omasta elämästä ja toiset voi elellä rajojensa sisällä.
Normaali ihminen hahmottaa ne automaattisesti. Te mt-potilaat olette sitten toista maata.
Normaalia ihmistä ei ole. Normaali ihminen ei tuhlaa aikaansa jankuttamalla av:lla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä se on, kun naiset jättävät sen lapsen ”tekemisen” yhteen tai kahteen lapseen. Jää ikuinen vauvakuume.
Siskoni anopilla on neljä lasta eikä mitään tolkkua käytöksessään. Lähinnä inttää kuinka hän tuntee vauvat, hänen sylissä rauhoittuu vauva kuin vauva, nuori äiti ei ole mitään tähän konkariin verrattuna. Kyse on kaipuusta tärkeälle paikalle, kontrolliin, valtaan. Pätemisenhalua ja kyvyttömyyttä antaa tilaa nuorelle naiselle joka onkin nyt vauvan ÄITI.
Varmaan löytyy samanlaisia ”emoja” niistäkin joilla itsellään monta lasta mutta jotenkin tulee mieleen, että joku ihmeen hoitokaipuu on tuollaisilla ap:n kertomilla mummoilla jäänyt.
Minusta tuo ei ole hoitokaipuuta vaan osaamisen näyttämishalua. Tottahan neljän lapsen äiti on enemmän kokenut kuin esikoisensa vasta saanut. Siitä voidaan kinata loputtomasti, minkä arvoisia ne aikaisemman kokemuksen tuomat vinkit ovat. Oman kokemukseni mukaan niistä osaa pystyy vallan mainiosti soveltamaan nykyäänkin, mutta anoppini olikin ammatti-neuvolantäti. Pätemishalun arviointi on subjektiivinen asia, samoin kuin sen arviointi, onko kyseessä "kyvyttömyys antaa tilaa nuorelle äidille" vai vilpitön halu auttaa. Lisäksi puheet "äidinvaistosta" on reippaasti yliarvioituja. Kokematon äiti ei kerta kaikkiaan erota pienen lapsen kulloisiakin tarpeita automaattisesti itkusta ja äkinästä, sen oppii vasta kokemuksella. Toki jokainen sitten aikanaan kehittyy juuri sen oman uniikin jälkikasvunsa arvioinnissa.
"Kokematon äiti ei kerta kaikkiaan erota pienen lapsen kulloisiakin tarpeita automaattisesti itkusta ja äkinästä, sen oppii vasta kokemuksella."
Miksi sille kokemattomalle äidille ei sitten voi antaa mahdollisuutta oppia tunnistamaan oman lapsensa itkua ja äkinää? Vilpitön halu auttaa ei ole mikään tekosyy jyrätä sen juuri esikoisensa saaneen miniän yli. Kirjoitin tuolla jo kauan sitten että tärkeintä mitä anoppi ja se oma äiti voi tehdä on tukea sitä tuoretta äitiä eikä ruveta kommentoimaan jokaiseen asiaan "et sinä osaa mummo osaa paremmin" Eikö niiden vanhempien naisten tehtävä ole tukea meitä nuorempia äitiydessä eikä tuputtaa omia neuvojaan ja arvostella. Kyllä jokainen osaa avata suunsa kun tarvitsee niitä neuvoja ja apuja. Ethän sinä töissäkään mene uudelle ihmiselle sanomaan "et sinä osaa anna kun minä teen paremmin" vaan ohjeistat kohteliaasti että tuo uusi ihminen oppisi. Miksi äitiydessä ei päde sama?
Se että mummo sanoo kaikkeen "et osaa" ei tietenkään ole tukemista. Tällä palstalla ja tässä ketjussa vaan näyttää kovasti siltä, että jotkut miniät tulkitsevat mummon kaikki sanomiset siihen muotoon.
Mun anoppi lähetti synnärille viestin että kiitos kun tein hänelle lapsen ja sen jälkeen aloitti juurikin tuon "et osaa" mantransa mutta toki minä miniänä tulkitsen anopin kaikki sanomiset väärin.
Onko nyt ihan varma, ettei anoppi parka yrittänyt sanoa, että kiitos kun teit lapsen, joka teki minusta mummun? Varmaan joo on, ja anoppi on syyllistynyt jatkettuun itsensä äidiksikuvitteluun.
Kyllä on ihan varma. Anopilla ihan lääkärillä diagnosoitu mt-ongelma jota ei hoida ja lisäks anopin omat sisaruksetkaan eivät luottaisi omia lapsiaan/lapsenlapsiaan anopin hoiviin, niin kyllä vika on anopissa, ei minussa
Anoppillasi on virallinen lääkärin tekemä diagnoosi =anoppillasi on sairaus .
Eri asia kuin nämä kyökkipsykologien tekemät hulluus määritykset.Kuka pystyy sanomaan kenellä tässäkin ketjussa kuvatuilla anopeista on/pitäisi olla lääkärin diagnoosi? Ja silti täällä yritetään kääntää ongelmat miniöden vastuulle. Suuri osa näistäkin kertomuksista kuulostaa tasan samalta kun mitä oma sairas anoppini teki/tekee joten ”kyökkipsykologin tekemät hulluus määritykset” osuvat melko tarkasti oikeaan.
No täällähän väitettiin että minäkin oon vaan itse jotenkin möhlinyt, vaikka mummolle piti hakea laajennettu lähestymiskielto... että jotenkin oma vikani se hänenkin raivohulluutensa.
onko siis luettava 130 sivua valitusta mummoista, että saa kommentoida mihinkään viestiin?
Melko turhaa tulla kommentoimaan ilman kokemuspohjaa ja huudella sivusta ”kyllä se syy nyt aina on siinä miniässä”
Mulla on anoppi, äiti ja vähän aikaa isoanoppikin sekä kolme lasta, joten kokemuspohjaa on kyllä.
Onko sulla kokemusta narsistisesta rajat rikkovasta anopista? Mikäli ei niin sulla ei ole kokemuspohjaa joten mene vaikka kiusaamaan niitä miniöitäs niin saadaan lisää jutunjuurta tänne
Äidistä, kyllä on. Ja vaikka nimettömänä netissä täällä purkaufutaankin, niin kehottaisin kaikkia pitämään käytöksensä suunnilleen asiallisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä se on, kun naiset jättävät sen lapsen ”tekemisen” yhteen tai kahteen lapseen. Jää ikuinen vauvakuume.
Siskoni anopilla on neljä lasta eikä mitään tolkkua käytöksessään. Lähinnä inttää kuinka hän tuntee vauvat, hänen sylissä rauhoittuu vauva kuin vauva, nuori äiti ei ole mitään tähän konkariin verrattuna. Kyse on kaipuusta tärkeälle paikalle, kontrolliin, valtaan. Pätemisenhalua ja kyvyttömyyttä antaa tilaa nuorelle naiselle joka onkin nyt vauvan ÄITI.
Varmaan löytyy samanlaisia ”emoja” niistäkin joilla itsellään monta lasta mutta jotenkin tulee mieleen, että joku ihmeen hoitokaipuu on tuollaisilla ap:n kertomilla mummoilla jäänyt.
Minusta tuo ei ole hoitokaipuuta vaan osaamisen näyttämishalua. Tottahan neljän lapsen äiti on enemmän kokenut kuin esikoisensa vasta saanut. Siitä voidaan kinata loputtomasti, minkä arvoisia ne aikaisemman kokemuksen tuomat vinkit ovat. Oman kokemukseni mukaan niistä osaa pystyy vallan mainiosti soveltamaan nykyäänkin, mutta anoppini olikin ammatti-neuvolantäti. Pätemishalun arviointi on subjektiivinen asia, samoin kuin sen arviointi, onko kyseessä "kyvyttömyys antaa tilaa nuorelle äidille" vai vilpitön halu auttaa. Lisäksi puheet "äidinvaistosta" on reippaasti yliarvioituja. Kokematon äiti ei kerta kaikkiaan erota pienen lapsen kulloisiakin tarpeita automaattisesti itkusta ja äkinästä, sen oppii vasta kokemuksella. Toki jokainen sitten aikanaan kehittyy juuri sen oman uniikin jälkikasvunsa arvioinnissa.
"Kokematon äiti ei kerta kaikkiaan erota pienen lapsen kulloisiakin tarpeita automaattisesti itkusta ja äkinästä, sen oppii vasta kokemuksella."
Miksi sille kokemattomalle äidille ei sitten voi antaa mahdollisuutta oppia tunnistamaan oman lapsensa itkua ja äkinää? Vilpitön halu auttaa ei ole mikään tekosyy jyrätä sen juuri esikoisensa saaneen miniän yli. Kirjoitin tuolla jo kauan sitten että tärkeintä mitä anoppi ja se oma äiti voi tehdä on tukea sitä tuoretta äitiä eikä ruveta kommentoimaan jokaiseen asiaan "et sinä osaa mummo osaa paremmin" Eikö niiden vanhempien naisten tehtävä ole tukea meitä nuorempia äitiydessä eikä tuputtaa omia neuvojaan ja arvostella. Kyllä jokainen osaa avata suunsa kun tarvitsee niitä neuvoja ja apuja. Ethän sinä töissäkään mene uudelle ihmiselle sanomaan "et sinä osaa anna kun minä teen paremmin" vaan ohjeistat kohteliaasti että tuo uusi ihminen oppisi. Miksi äitiydessä ei päde sama?
Se että mummo sanoo kaikkeen "et osaa" ei tietenkään ole tukemista. Tällä palstalla ja tässä ketjussa vaan näyttää kovasti siltä, että jotkut miniät tulkitsevat mummon kaikki sanomiset siihen muotoon.
Mun anoppi lähetti synnärille viestin että kiitos kun tein hänelle lapsen ja sen jälkeen aloitti juurikin tuon "et osaa" mantransa mutta toki minä miniänä tulkitsen anopin kaikki sanomiset väärin.
Onko nyt ihan varma, ettei anoppi parka yrittänyt sanoa, että kiitos kun teit lapsen, joka teki minusta mummun? Varmaan joo on, ja anoppi on syyllistynyt jatkettuun itsensä äidiksikuvitteluun.
Kyllä on ihan varma. Anopilla ihan lääkärillä diagnosoitu mt-ongelma jota ei hoida ja lisäks anopin omat sisaruksetkaan eivät luottaisi omia lapsiaan/lapsenlapsiaan anopin hoiviin, niin kyllä vika on anopissa, ei minussa
Anoppillasi on virallinen lääkärin tekemä diagnoosi =anoppillasi on sairaus .
Eri asia kuin nämä kyökkipsykologien tekemät hulluus määritykset.Kuka pystyy sanomaan kenellä tässäkin ketjussa kuvatuilla anopeista on/pitäisi olla lääkärin diagnoosi? Ja silti täällä yritetään kääntää ongelmat miniöden vastuulle. Suuri osa näistäkin kertomuksista kuulostaa tasan samalta kun mitä oma sairas anoppini teki/tekee joten ”kyökkipsykologin tekemät hulluus määritykset” osuvat melko tarkasti oikeaan.
No täällähän väitettiin että minäkin oon vaan itse jotenkin möhlinyt, vaikka mummolle piti hakea laajennettu lähestymiskielto... että jotenkin oma vikani se hänenkin raivohulluutensa.
onko siis luettava 130 sivua valitusta mummoista, että saa kommentoida mihinkään viestiin?
Melko turhaa tulla kommentoimaan ilman kokemuspohjaa ja huudella sivusta ”kyllä se syy nyt aina on siinä miniässä”
Mulla on anoppi, äiti ja vähän aikaa isoanoppikin sekä kolme lasta, joten kokemuspohjaa on kyllä.
Onko sulla kokemusta narsistisesta rajat rikkovasta anopista? Mikäli ei niin sulla ei ole kokemuspohjaa joten mene vaikka kiusaamaan niitä miniöitäs niin saadaan lisää jutunjuurta tänne
Miksi sinä kannustat jotakin kiusaamaan toisia ihmisiä, omien sanojesi mukaan olet koukussa sosiaalipornoon? Siis sinulla itselläsi on ilkeä luonne.
En vaan pidä tyhmistä ihmisistä jotka tahallaan heittäytyvät ymmärtämättömiksi ja empatiakyvyttömiksi. Tässä ketjussa oli kyse rajattomista isovanhemmista eikä silloin tulla vinkumaan että ”kyllä se syy on siinä miniässä”
Me muut "vingumme" täällä ihan samalla oikeudella kuin sinäkin. Harvoin tilanne on sellainen, että syy on pelkästään yhdessä osapuolessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä se on, kun naiset jättävät sen lapsen ”tekemisen” yhteen tai kahteen lapseen. Jää ikuinen vauvakuume.
Siskoni anopilla on neljä lasta eikä mitään tolkkua käytöksessään. Lähinnä inttää kuinka hän tuntee vauvat, hänen sylissä rauhoittuu vauva kuin vauva, nuori äiti ei ole mitään tähän konkariin verrattuna. Kyse on kaipuusta tärkeälle paikalle, kontrolliin, valtaan. Pätemisenhalua ja kyvyttömyyttä antaa tilaa nuorelle naiselle joka onkin nyt vauvan ÄITI.
Varmaan löytyy samanlaisia ”emoja” niistäkin joilla itsellään monta lasta mutta jotenkin tulee mieleen, että joku ihmeen hoitokaipuu on tuollaisilla ap:n kertomilla mummoilla jäänyt.
Minusta tuo ei ole hoitokaipuuta vaan osaamisen näyttämishalua. Tottahan neljän lapsen äiti on enemmän kokenut kuin esikoisensa vasta saanut. Siitä voidaan kinata loputtomasti, minkä arvoisia ne aikaisemman kokemuksen tuomat vinkit ovat. Oman kokemukseni mukaan niistä osaa pystyy vallan mainiosti soveltamaan nykyäänkin, mutta anoppini olikin ammatti-neuvolantäti. Pätemishalun arviointi on subjektiivinen asia, samoin kuin sen arviointi, onko kyseessä "kyvyttömyys antaa tilaa nuorelle äidille" vai vilpitön halu auttaa. Lisäksi puheet "äidinvaistosta" on reippaasti yliarvioituja. Kokematon äiti ei kerta kaikkiaan erota pienen lapsen kulloisiakin tarpeita automaattisesti itkusta ja äkinästä, sen oppii vasta kokemuksella. Toki jokainen sitten aikanaan kehittyy juuri sen oman uniikin jälkikasvunsa arvioinnissa.
"Kokematon äiti ei kerta kaikkiaan erota pienen lapsen kulloisiakin tarpeita automaattisesti itkusta ja äkinästä, sen oppii vasta kokemuksella."
Miksi sille kokemattomalle äidille ei sitten voi antaa mahdollisuutta oppia tunnistamaan oman lapsensa itkua ja äkinää? Vilpitön halu auttaa ei ole mikään tekosyy jyrätä sen juuri esikoisensa saaneen miniän yli. Kirjoitin tuolla jo kauan sitten että tärkeintä mitä anoppi ja se oma äiti voi tehdä on tukea sitä tuoretta äitiä eikä ruveta kommentoimaan jokaiseen asiaan "et sinä osaa mummo osaa paremmin" Eikö niiden vanhempien naisten tehtävä ole tukea meitä nuorempia äitiydessä eikä tuputtaa omia neuvojaan ja arvostella. Kyllä jokainen osaa avata suunsa kun tarvitsee niitä neuvoja ja apuja. Ethän sinä töissäkään mene uudelle ihmiselle sanomaan "et sinä osaa anna kun minä teen paremmin" vaan ohjeistat kohteliaasti että tuo uusi ihminen oppisi. Miksi äitiydessä ei päde sama?
Se että mummo sanoo kaikkeen "et osaa" ei tietenkään ole tukemista. Tällä palstalla ja tässä ketjussa vaan näyttää kovasti siltä, että jotkut miniät tulkitsevat mummon kaikki sanomiset siihen muotoon.
Mun anoppi lähetti synnärille viestin että kiitos kun tein hänelle lapsen ja sen jälkeen aloitti juurikin tuon "et osaa" mantransa mutta toki minä miniänä tulkitsen anopin kaikki sanomiset väärin.
Onko nyt ihan varma, ettei anoppi parka yrittänyt sanoa, että kiitos kun teit lapsen, joka teki minusta mummun? Varmaan joo on, ja anoppi on syyllistynyt jatkettuun itsensä äidiksikuvitteluun.
Kyllä on ihan varma. Anopilla ihan lääkärillä diagnosoitu mt-ongelma jota ei hoida ja lisäks anopin omat sisaruksetkaan eivät luottaisi omia lapsiaan/lapsenlapsiaan anopin hoiviin, niin kyllä vika on anopissa, ei minussa
Anoppillasi on virallinen lääkärin tekemä diagnoosi =anoppillasi on sairaus .
Eri asia kuin nämä kyökkipsykologien tekemät hulluus määritykset.Kuka pystyy sanomaan kenellä tässäkin ketjussa kuvatuilla anopeista on/pitäisi olla lääkärin diagnoosi? Ja silti täällä yritetään kääntää ongelmat miniöden vastuulle. Suuri osa näistäkin kertomuksista kuulostaa tasan samalta kun mitä oma sairas anoppini teki/tekee joten ”kyökkipsykologin tekemät hulluus määritykset” osuvat melko tarkasti oikeaan.
No täällähän väitettiin että minäkin oon vaan itse jotenkin möhlinyt, vaikka mummolle piti hakea laajennettu lähestymiskielto... että jotenkin oma vikani se hänenkin raivohulluutensa.
onko siis luettava 130 sivua valitusta mummoista, että saa kommentoida mihinkään viestiin?
Melko turhaa tulla kommentoimaan ilman kokemuspohjaa ja huudella sivusta ”kyllä se syy nyt aina on siinä miniässä”
Mulla on anoppi, äiti ja vähän aikaa isoanoppikin sekä kolme lasta, joten kokemuspohjaa on kyllä.
Onko sulla kokemusta narsistisesta rajat rikkovasta anopista? Mikäli ei niin sulla ei ole kokemuspohjaa joten mene vaikka kiusaamaan niitä miniöitäs niin saadaan lisää jutunjuurta tänne
Miksi sinä kannustat jotakin kiusaamaan toisia ihmisiä, omien sanojesi mukaan olet koukussa sosiaalipornoon? Siis sinulla itselläsi on ilkeä luonne.
En vaan pidä tyhmistä ihmisistä jotka tahallaan heittäytyvät ymmärtämättömiksi ja empatiakyvyttömiksi. Tässä ketjussa oli kyse rajattomista isovanhemmista eikä silloin tulla vinkumaan että ”kyllä se syy on siinä miniässä”
Me muut "vingumme" täällä ihan samalla oikeudella kuin sinäkin. Harvoin tilanne on sellainen, että syy on pelkästään yhdessä osapuolessa.
Mt-ongelmainen häirikkö kyl riittää ihan itseksensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kivastihan te täällä pärjäätte ja jankkaatte keskenänne, jatkakaa rauhassa, terkuin brunssijankkaaja <3
Älkää menkö ap:n lankaan. Täysin vastaava keskustelu oli jokin aikaa sitten - melkein sanasta sanaan sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eka ja ainoa kommenttini brunssiin.
Jos brunssille saa tulla lasten puolisot niin ihan ok vaikka ei erityisemmin heitä kutsuta/toivota paikalle (eli puolisot päättää itse osallistuvatko vai eivät) (kutsu esim muotoa "sunnuntaina 7.2. brunssi meillä klo 10"). Mutta jos minulle sanottaisiin että en missään tapauksessa saa olla läsnä, niin ei puolisonikaan (kysyin) osallistuisi kuin ehkä kerran, kaksi vuodessa (eikä näillä harvoilla kerroilla ottaisi lapsiamme kuulemma mukaan jos heidän toinen vanhempansakaan ei olisi tervetullut halutessaan).
Vanhempiamme näemme milloin yhdessä ja milloin erikseen, mutta jos kummalle tahansa sanottaisi että Liisa/Kalle ei sitten ensi viikolla saa tulla meille syömään niin se loukkaisi molempia.
Ja ps joku kirjoitti että aina on sienipiirakkaa ja miniä ei siitä pidä - kumma brunssi jos yhtä laatua ja töykeä isäntäväki jos tarkoituksella tehdään inhokkia.Onko niin vaikea ymmärtää, että perheitä on erilaisia? Ja että osa perheistä haluaa nähdä välillä vain omalla pienellä perheporukalla eikä isolla porukalla kuten aikuisten lasten puolisot mukana.
Odotas, nyt MINÄ kysyn mieheltäni.. joo, hän ei halua tulla joka kerta mukaan, hän keksii muuta tekemistä ja mielellään saa meidän lapset lähteä minun mukaani. Meilläkin voisi olla sienipiirakkaa koska se on SUOSIKKI eikä inhokki. Vaikka joku perheen ulkopuolinen ei pitäisikään sienistä.
Minä ymmärrän vallan hyvin ettei perheeseen kuulu kuin tietyt ihmiset. Oli sitten kyse ydinperheestä tai lapsuudenperheestä. Miksi se on niin vaikea sinun ymmärtää? Eikö samat säännöt pelaa kaikille?
Luitko mitä kirjoitin? Jos puoliso saa valita niin ihan se ja sama. Mutta jos kielletään että ET SITTEN TUO SITÄ VAIMOASI/MIESTÄSI MUKAAN, niin se loukkaisi sekä minua että puolisoani (olisi kyse kumman vanhemmista tahansa). Varsinkin jos tällainen kielto olisi säännöllinen tapahtuma.
Entä jos sulla olisi vaikka kaksoset ja vanhempasi sanoisivat vaikka että Liisan voit/pitää ottaa mukaan mutta Leena ei saa koskaan tulla (puhutaan nyt tavallisista lapsista ei erityistarpeisista) että Leenaa nähdään tarpeeksi kun kerran vuodessa käydään synttäreillä. Väitän että melkein kaikki vanhemmat ja vähintään se syrjäytetty pahoittaisi mielensä.
Toki jos teillä on hauskaa silloin kun suljette jonkun/jotkut _pakolla_ ulos (vaikka saattais kaivata vaikka juttuseuraa yms) niin onnea vaan. Meillä ei olla lonkasta toisissamme kiinni (tai lapsissamme), mutta jos joku meidän perheestä ei sukulaiselle kelpaa kun vietetään yhdessä sovitusti aikaa niin ei muitakaan kyllä huvittaisi mennä vaan vedetään yhtä köyttä eikä sallita tämmöistä kielto-syrjimistä.
(Ja kyllä molemmilla on ns tyttöjen/poikien iltoja mutta joka kk brunssi sukulaisella jonne ei saa tulla ei oo ok kummankaan mielestä).Kyse on vain siitä asiasta, että tämä perhe viihtyy paremmin yhdessä välillä omalla porukallaan (lapsuudenperhe) ja sitten välillä kutsutaan myös aikuisten lasten kumppanit mukaan. Mikä sinä olet siihen puuttumaan? Ole mitä mieltä olet, sinun asiasi ei ole siihen puuttua.
Minusta on ihan selvää, että jotkut ihmiset viihtyy yhdessä paremmin ja haluavat välillä olla sillä porukalla, ymmärtävät toisiaan, samat kokemukset, sama aallonpituus ja huumori. Ei ole harvinaista perheissä, että aikuiset lapset tapaavat vanhempiaan ilman puolisoitaan. Jopa lapset mukana. Se brunssko siinä kaihertaa, että heillä on kivaa ilman sinua.
Miten sen sanoo nätisti ettei sinua erityisemmin kaivata paikalle vaikka ei olisi varsinaista porttikieltoa?
Sullehan se on vaikea ymmärtää että meillä se ehdoton kielto olis loukkaus (ja pahemmin tässä keississä loukkaantuis se vanhempien lapsi (eli esim nyt minä vaimoni puolesta). Ja me aikuiset tavataan myös yksin (tai 1-3 lasta mukana) vanhempiamme.
Esim "Hei, aateltiin järkätä brunssi sunnuntaina klo 10, vois olla hauska höpötellä lapsuusmuistoista?" vs "brunssi meillä su klo 10, EI PUOLISOITA". Eka on sellainen toive ja toka on kielto. Huomaatko eron, lisäksi jos se on kaikkien mun lapsuuden perheen toive niin se on eri asia kuin kieltää, koska meillä kuka vaan vois sitten huikata muille "hei x olis kans tulossa koska xx ja yy, on varmaan kaikille ok?" ja se olis kaikille ok koska me ei ikinä suljettaisi ketään ulkopuolelle.
Eli meillä lapsuuden- sekä ydinperheessä nimenomaan se että kiellettäis jonkun(poislukien tartuttava sairaus) osallistuminen johonkin yhteiseen juttuun olis se mikä hiertäis. Kaikki ymmärtää jos se on toive tai halu - mutta tietäis myös että kaikkien puolisot/lapset on tervetulleet jos haluavat eli kukaan ei töykeästi kieltäisi vaan katottas seuraavan kerran uusiksi.Ja nyt mä lopetan jatka toki yksin jos ei vielä mennyt jakeluun että mä en arvosta tippaakaan sitä jos joku sukulainen sanoo ettei mun vaimo saa tulla mukaan.
Kyse ei ole yhteisestä jutusta, sukujuhlat ovat erikseen ja sinne kaikkien puolisot ovat tervetulleita. Kyse on tietyn perheen perinteestä, kokoontumisesta, pitkästä aamupalasta - vanhemmat ja aikuiset lapset ja välillä mukana on lastenlapsia mutta ei haluta paikalle aikuisten lasten puolisoita, tunnelma muuttuu heti. Ei meillä tarvita kiertoilmaisuja toiveista, kysytä lupaa tai kielletä, aikuiset lapset tulevat kylään kerran kuussa sunnuntaina, tietävät, että on paikalla aikuiset sisarukset, jutellaan rauhassa asioita ja lasten kumppanit keksivät aamupäiväksi itselleen jotain muuta tekemistä. Heillä ei ole samaa yhteistä historiaa kuin lapsuudenperheellä niin mitäpä he siellä tekisivät. Tässä tapauksessa aikuiset lapset eivät halua kumppaneitaan mukaan niin näin tämä menee.
Saat ihan vapaasti loukkaantua mutta tämä voi osaltaan selittää miksi ystäväsi pyörittelevät silmiään kun otat vaimosi mukaan saunailtaan, jalkapalloharjoituksiin, työpaikan illanviettoon, hammaslääkäriin ja miesten vessaan.
Tuo on kyllä täysin raamatun vastaista. Minkälainen perhe olette kun että sanassa toimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikista parasta vaan mummona pysytellä erossa lapsistaan ja lapsenlapsistaan. Mitään ei kuitenkaan tee oikein. Ja tämä on toteamus eikä mitään muuta.
Uhriutumista tuo on
Kaikki tuon suuntaiset toteamukset , tämä mukaan lukien , on täällä uhritumista.
Eivät tajua, että joku ihan oikeasti voi tulla tuohon lopputulokseen kun pitää valita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikista parasta vaan mummona pysytellä erossa lapsistaan ja lapsenlapsistaan. Mitään ei kuitenkaan tee oikein. Ja tämä on toteamus eikä mitään muuta.
Uhriutumista tuo on
Kaikki tuon suuntaiset toteamukset , tämä mukaan lukien , on täällä uhritumista.
Eivät tajua, että joku ihan oikeasti voi tulla tuohon lopputulokseen kun pitää valita.
Marttyyrinä huokailua. Samaa sarjaa juurikin sen rajattoman asiattoman käytöksen kanssa. Rivien välissä uhkailua, että jos et anna talloa rajojasi, minä en enää ole tekemisissä.
Lapsellista, asiatonta uhriutumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä se on, kun naiset jättävät sen lapsen ”tekemisen” yhteen tai kahteen lapseen. Jää ikuinen vauvakuume.
Siskoni anopilla on neljä lasta eikä mitään tolkkua käytöksessään. Lähinnä inttää kuinka hän tuntee vauvat, hänen sylissä rauhoittuu vauva kuin vauva, nuori äiti ei ole mitään tähän konkariin verrattuna. Kyse on kaipuusta tärkeälle paikalle, kontrolliin, valtaan. Pätemisenhalua ja kyvyttömyyttä antaa tilaa nuorelle naiselle joka onkin nyt vauvan ÄITI.
Varmaan löytyy samanlaisia ”emoja” niistäkin joilla itsellään monta lasta mutta jotenkin tulee mieleen, että joku ihmeen hoitokaipuu on tuollaisilla ap:n kertomilla mummoilla jäänyt.
Minusta tuo ei ole hoitokaipuuta vaan osaamisen näyttämishalua. Tottahan neljän lapsen äiti on enemmän kokenut kuin esikoisensa vasta saanut. Siitä voidaan kinata loputtomasti, minkä arvoisia ne aikaisemman kokemuksen tuomat vinkit ovat. Oman kokemukseni mukaan niistä osaa pystyy vallan mainiosti soveltamaan nykyäänkin, mutta anoppini olikin ammatti-neuvolantäti. Pätemishalun arviointi on subjektiivinen asia, samoin kuin sen arviointi, onko kyseessä "kyvyttömyys antaa tilaa nuorelle äidille" vai vilpitön halu auttaa. Lisäksi puheet "äidinvaistosta" on reippaasti yliarvioituja. Kokematon äiti ei kerta kaikkiaan erota pienen lapsen kulloisiakin tarpeita automaattisesti itkusta ja äkinästä, sen oppii vasta kokemuksella. Toki jokainen sitten aikanaan kehittyy juuri sen oman uniikin jälkikasvunsa arvioinnissa.
"Kokematon äiti ei kerta kaikkiaan erota pienen lapsen kulloisiakin tarpeita automaattisesti itkusta ja äkinästä, sen oppii vasta kokemuksella."
Miksi sille kokemattomalle äidille ei sitten voi antaa mahdollisuutta oppia tunnistamaan oman lapsensa itkua ja äkinää? Vilpitön halu auttaa ei ole mikään tekosyy jyrätä sen juuri esikoisensa saaneen miniän yli. Kirjoitin tuolla jo kauan sitten että tärkeintä mitä anoppi ja se oma äiti voi tehdä on tukea sitä tuoretta äitiä eikä ruveta kommentoimaan jokaiseen asiaan "et sinä osaa mummo osaa paremmin" Eikö niiden vanhempien naisten tehtävä ole tukea meitä nuorempia äitiydessä eikä tuputtaa omia neuvojaan ja arvostella. Kyllä jokainen osaa avata suunsa kun tarvitsee niitä neuvoja ja apuja. Ethän sinä töissäkään mene uudelle ihmiselle sanomaan "et sinä osaa anna kun minä teen paremmin" vaan ohjeistat kohteliaasti että tuo uusi ihminen oppisi. Miksi äitiydessä ei päde sama?
Se että mummo sanoo kaikkeen "et osaa" ei tietenkään ole tukemista. Tällä palstalla ja tässä ketjussa vaan näyttää kovasti siltä, että jotkut miniät tulkitsevat mummon kaikki sanomiset siihen muotoon.
Mun anoppi lähetti synnärille viestin että kiitos kun tein hänelle lapsen ja sen jälkeen aloitti juurikin tuon "et osaa" mantransa mutta toki minä miniänä tulkitsen anopin kaikki sanomiset väärin.
Onko nyt ihan varma, ettei anoppi parka yrittänyt sanoa, että kiitos kun teit lapsen, joka teki minusta mummun? Varmaan joo on, ja anoppi on syyllistynyt jatkettuun itsensä äidiksikuvitteluun.
Kyllä on ihan varma. Anopilla ihan lääkärillä diagnosoitu mt-ongelma jota ei hoida ja lisäks anopin omat sisaruksetkaan eivät luottaisi omia lapsiaan/lapsenlapsiaan anopin hoiviin, niin kyllä vika on anopissa, ei minussa
Anoppillasi on virallinen lääkärin tekemä diagnoosi =anoppillasi on sairaus .
Eri asia kuin nämä kyökkipsykologien tekemät hulluus määritykset.Kuka pystyy sanomaan kenellä tässäkin ketjussa kuvatuilla anopeista on/pitäisi olla lääkärin diagnoosi? Ja silti täällä yritetään kääntää ongelmat miniöden vastuulle. Suuri osa näistäkin kertomuksista kuulostaa tasan samalta kun mitä oma sairas anoppini teki/tekee joten ”kyökkipsykologin tekemät hulluus määritykset” osuvat melko tarkasti oikeaan.
No täällähän väitettiin että minäkin oon vaan itse jotenkin möhlinyt, vaikka mummolle piti hakea laajennettu lähestymiskielto... että jotenkin oma vikani se hänenkin raivohulluutensa.
onko siis luettava 130 sivua valitusta mummoista, että saa kommentoida mihinkään viestiin?
Melko turhaa tulla kommentoimaan ilman kokemuspohjaa ja huudella sivusta ”kyllä se syy nyt aina on siinä miniässä”
Mulla on anoppi, äiti ja vähän aikaa isoanoppikin sekä kolme lasta, joten kokemuspohjaa on kyllä.
Onko sulla kokemusta narsistisesta rajat rikkovasta anopista? Mikäli ei niin sulla ei ole kokemuspohjaa joten mene vaikka kiusaamaan niitä miniöitäs niin saadaan lisää jutunjuurta tänne
Miksi sinä kannustat jotakin kiusaamaan toisia ihmisiä, omien sanojesi mukaan olet koukussa sosiaalipornoon? Siis sinulla itselläsi on ilkeä luonne.
En vaan pidä tyhmistä ihmisistä jotka tahallaan heittäytyvät ymmärtämättömiksi ja empatiakyvyttömiksi. Tässä ketjussa oli kyse rajattomista isovanhemmista eikä silloin tulla vinkumaan että ”kyllä se syy on siinä miniässä”
Me muut "vingumme" täällä ihan samalla oikeudella kuin sinäkin. Harvoin tilanne on sellainen, että syy on pelkästään yhdessä osapuolessa.
Tällä kommentilla osoitit vain tietämättömyytesi tilanteesta. Rajattoman ihmisen kanssa se syy on siinä rajattomassa ihmisessä, ei siinä kuka laittaa ne rajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä se on, kun naiset jättävät sen lapsen ”tekemisen” yhteen tai kahteen lapseen. Jää ikuinen vauvakuume.
Siskoni anopilla on neljä lasta eikä mitään tolkkua käytöksessään. Lähinnä inttää kuinka hän tuntee vauvat, hänen sylissä rauhoittuu vauva kuin vauva, nuori äiti ei ole mitään tähän konkariin verrattuna. Kyse on kaipuusta tärkeälle paikalle, kontrolliin, valtaan. Pätemisenhalua ja kyvyttömyyttä antaa tilaa nuorelle naiselle joka onkin nyt vauvan ÄITI.
Varmaan löytyy samanlaisia ”emoja” niistäkin joilla itsellään monta lasta mutta jotenkin tulee mieleen, että joku ihmeen hoitokaipuu on tuollaisilla ap:n kertomilla mummoilla jäänyt.
Minusta tuo ei ole hoitokaipuuta vaan osaamisen näyttämishalua. Tottahan neljän lapsen äiti on enemmän kokenut kuin esikoisensa vasta saanut. Siitä voidaan kinata loputtomasti, minkä arvoisia ne aikaisemman kokemuksen tuomat vinkit ovat. Oman kokemukseni mukaan niistä osaa pystyy vallan mainiosti soveltamaan nykyäänkin, mutta anoppini olikin ammatti-neuvolantäti. Pätemishalun arviointi on subjektiivinen asia, samoin kuin sen arviointi, onko kyseessä "kyvyttömyys antaa tilaa nuorelle äidille" vai vilpitön halu auttaa. Lisäksi puheet "äidinvaistosta" on reippaasti yliarvioituja. Kokematon äiti ei kerta kaikkiaan erota pienen lapsen kulloisiakin tarpeita automaattisesti itkusta ja äkinästä, sen oppii vasta kokemuksella. Toki jokainen sitten aikanaan kehittyy juuri sen oman uniikin jälkikasvunsa arvioinnissa.
"Kokematon äiti ei kerta kaikkiaan erota pienen lapsen kulloisiakin tarpeita automaattisesti itkusta ja äkinästä, sen oppii vasta kokemuksella."
Miksi sille kokemattomalle äidille ei sitten voi antaa mahdollisuutta oppia tunnistamaan oman lapsensa itkua ja äkinää? Vilpitön halu auttaa ei ole mikään tekosyy jyrätä sen juuri esikoisensa saaneen miniän yli. Kirjoitin tuolla jo kauan sitten että tärkeintä mitä anoppi ja se oma äiti voi tehdä on tukea sitä tuoretta äitiä eikä ruveta kommentoimaan jokaiseen asiaan "et sinä osaa mummo osaa paremmin" Eikö niiden vanhempien naisten tehtävä ole tukea meitä nuorempia äitiydessä eikä tuputtaa omia neuvojaan ja arvostella. Kyllä jokainen osaa avata suunsa kun tarvitsee niitä neuvoja ja apuja. Ethän sinä töissäkään mene uudelle ihmiselle sanomaan "et sinä osaa anna kun minä teen paremmin" vaan ohjeistat kohteliaasti että tuo uusi ihminen oppisi. Miksi äitiydessä ei päde sama?
Se että mummo sanoo kaikkeen "et osaa" ei tietenkään ole tukemista. Tällä palstalla ja tässä ketjussa vaan näyttää kovasti siltä, että jotkut miniät tulkitsevat mummon kaikki sanomiset siihen muotoon.
Mun anoppi lähetti synnärille viestin että kiitos kun tein hänelle lapsen ja sen jälkeen aloitti juurikin tuon "et osaa" mantransa mutta toki minä miniänä tulkitsen anopin kaikki sanomiset väärin.
Onko nyt ihan varma, ettei anoppi parka yrittänyt sanoa, että kiitos kun teit lapsen, joka teki minusta mummun? Varmaan joo on, ja anoppi on syyllistynyt jatkettuun itsensä äidiksikuvitteluun.
Kyllä on ihan varma. Anopilla ihan lääkärillä diagnosoitu mt-ongelma jota ei hoida ja lisäks anopin omat sisaruksetkaan eivät luottaisi omia lapsiaan/lapsenlapsiaan anopin hoiviin, niin kyllä vika on anopissa, ei minussa
Anoppillasi on virallinen lääkärin tekemä diagnoosi =anoppillasi on sairaus .
Eri asia kuin nämä kyökkipsykologien tekemät hulluus määritykset.Kuka pystyy sanomaan kenellä tässäkin ketjussa kuvatuilla anopeista on/pitäisi olla lääkärin diagnoosi? Ja silti täällä yritetään kääntää ongelmat miniöden vastuulle. Suuri osa näistäkin kertomuksista kuulostaa tasan samalta kun mitä oma sairas anoppini teki/tekee joten ”kyökkipsykologin tekemät hulluus määritykset” osuvat melko tarkasti oikeaan.
No täällähän väitettiin että minäkin oon vaan itse jotenkin möhlinyt, vaikka mummolle piti hakea laajennettu lähestymiskielto... että jotenkin oma vikani se hänenkin raivohulluutensa.
onko siis luettava 130 sivua valitusta mummoista, että saa kommentoida mihinkään viestiin?
Melko turhaa tulla kommentoimaan ilman kokemuspohjaa ja huudella sivusta ”kyllä se syy nyt aina on siinä miniässä”
Mulla on anoppi, äiti ja vähän aikaa isoanoppikin sekä kolme lasta, joten kokemuspohjaa on kyllä.
Onko sulla kokemusta narsistisesta rajat rikkovasta anopista? Mikäli ei niin sulla ei ole kokemuspohjaa joten mene vaikka kiusaamaan niitä miniöitäs niin saadaan lisää jutunjuurta tänne
Miksi sinä kannustat jotakin kiusaamaan toisia ihmisiä, omien sanojesi mukaan olet koukussa sosiaalipornoon? Siis sinulla itselläsi on ilkeä luonne.
En vaan pidä tyhmistä ihmisistä jotka tahallaan heittäytyvät ymmärtämättömiksi ja empatiakyvyttömiksi. Tässä ketjussa oli kyse rajattomista isovanhemmista eikä silloin tulla vinkumaan että ”kyllä se syy on siinä miniässä”
Me muut "vingumme" täällä ihan samalla oikeudella kuin sinäkin. Harvoin tilanne on sellainen, että syy on pelkästään yhdessä osapuolessa.
Tällä kommentilla osoitit vain tietämättömyytesi tilanteesta. Rajattoman ihmisen kanssa se syy on siinä rajattomassa ihmisessä, ei siinä kuka laittaa ne rajat.
Valitettavasti tuota toimintatapaa ei pysty yksioikoisesti soveltamaan kaikkiin tilanteisiin, vrt. vauvanryöstäjämummu / brunssimummu. Jälkimmäisessä tapauksessa miniä, joka raivostuu siitä, että isovanhemmat lapsineen ja lapsenlapsineen kokoontuvat ilman miniää, lähettää polliisit ja haasteen lasten vapaudenriistosta oikeuteen, liioittelee raskaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä se on, kun naiset jättävät sen lapsen ”tekemisen” yhteen tai kahteen lapseen. Jää ikuinen vauvakuume.
Siskoni anopilla on neljä lasta eikä mitään tolkkua käytöksessään. Lähinnä inttää kuinka hän tuntee vauvat, hänen sylissä rauhoittuu vauva kuin vauva, nuori äiti ei ole mitään tähän konkariin verrattuna. Kyse on kaipuusta tärkeälle paikalle, kontrolliin, valtaan. Pätemisenhalua ja kyvyttömyyttä antaa tilaa nuorelle naiselle joka onkin nyt vauvan ÄITI.
Varmaan löytyy samanlaisia ”emoja” niistäkin joilla itsellään monta lasta mutta jotenkin tulee mieleen, että joku ihmeen hoitokaipuu on tuollaisilla ap:n kertomilla mummoilla jäänyt.
Minusta tuo ei ole hoitokaipuuta vaan osaamisen näyttämishalua. Tottahan neljän lapsen äiti on enemmän kokenut kuin esikoisensa vasta saanut. Siitä voidaan kinata loputtomasti, minkä arvoisia ne aikaisemman kokemuksen tuomat vinkit ovat. Oman kokemukseni mukaan niistä osaa pystyy vallan mainiosti soveltamaan nykyäänkin, mutta anoppini olikin ammatti-neuvolantäti. Pätemishalun arviointi on subjektiivinen asia, samoin kuin sen arviointi, onko kyseessä "kyvyttömyys antaa tilaa nuorelle äidille" vai vilpitön halu auttaa. Lisäksi puheet "äidinvaistosta" on reippaasti yliarvioituja. Kokematon äiti ei kerta kaikkiaan erota pienen lapsen kulloisiakin tarpeita automaattisesti itkusta ja äkinästä, sen oppii vasta kokemuksella. Toki jokainen sitten aikanaan kehittyy juuri sen oman uniikin jälkikasvunsa arvioinnissa.
"Kokematon äiti ei kerta kaikkiaan erota pienen lapsen kulloisiakin tarpeita automaattisesti itkusta ja äkinästä, sen oppii vasta kokemuksella."
Miksi sille kokemattomalle äidille ei sitten voi antaa mahdollisuutta oppia tunnistamaan oman lapsensa itkua ja äkinää? Vilpitön halu auttaa ei ole mikään tekosyy jyrätä sen juuri esikoisensa saaneen miniän yli. Kirjoitin tuolla jo kauan sitten että tärkeintä mitä anoppi ja se oma äiti voi tehdä on tukea sitä tuoretta äitiä eikä ruveta kommentoimaan jokaiseen asiaan "et sinä osaa mummo osaa paremmin" Eikö niiden vanhempien naisten tehtävä ole tukea meitä nuorempia äitiydessä eikä tuputtaa omia neuvojaan ja arvostella. Kyllä jokainen osaa avata suunsa kun tarvitsee niitä neuvoja ja apuja. Ethän sinä töissäkään mene uudelle ihmiselle sanomaan "et sinä osaa anna kun minä teen paremmin" vaan ohjeistat kohteliaasti että tuo uusi ihminen oppisi. Miksi äitiydessä ei päde sama?
Se että mummo sanoo kaikkeen "et osaa" ei tietenkään ole tukemista. Tällä palstalla ja tässä ketjussa vaan näyttää kovasti siltä, että jotkut miniät tulkitsevat mummon kaikki sanomiset siihen muotoon.
Mun anoppi lähetti synnärille viestin että kiitos kun tein hänelle lapsen ja sen jälkeen aloitti juurikin tuon "et osaa" mantransa mutta toki minä miniänä tulkitsen anopin kaikki sanomiset väärin.
Onko nyt ihan varma, ettei anoppi parka yrittänyt sanoa, että kiitos kun teit lapsen, joka teki minusta mummun? Varmaan joo on, ja anoppi on syyllistynyt jatkettuun itsensä äidiksikuvitteluun.
Kyllä on ihan varma. Anopilla ihan lääkärillä diagnosoitu mt-ongelma jota ei hoida ja lisäks anopin omat sisaruksetkaan eivät luottaisi omia lapsiaan/lapsenlapsiaan anopin hoiviin, niin kyllä vika on anopissa, ei minussa
Anoppillasi on virallinen lääkärin tekemä diagnoosi =anoppillasi on sairaus .
Eri asia kuin nämä kyökkipsykologien tekemät hulluus määritykset.Kuka pystyy sanomaan kenellä tässäkin ketjussa kuvatuilla anopeista on/pitäisi olla lääkärin diagnoosi? Ja silti täällä yritetään kääntää ongelmat miniöden vastuulle. Suuri osa näistäkin kertomuksista kuulostaa tasan samalta kun mitä oma sairas anoppini teki/tekee joten ”kyökkipsykologin tekemät hulluus määritykset” osuvat melko tarkasti oikeaan.
No täällähän väitettiin että minäkin oon vaan itse jotenkin möhlinyt, vaikka mummolle piti hakea laajennettu lähestymiskielto... että jotenkin oma vikani se hänenkin raivohulluutensa.
onko siis luettava 130 sivua valitusta mummoista, että saa kommentoida mihinkään viestiin?
Melko turhaa tulla kommentoimaan ilman kokemuspohjaa ja huudella sivusta ”kyllä se syy nyt aina on siinä miniässä”
Mulla on anoppi, äiti ja vähän aikaa isoanoppikin sekä kolme lasta, joten kokemuspohjaa on kyllä.
Onko sulla kokemusta narsistisesta rajat rikkovasta anopista? Mikäli ei niin sulla ei ole kokemuspohjaa joten mene vaikka kiusaamaan niitä miniöitäs niin saadaan lisää jutunjuurta tänne
Miksi sinä kannustat jotakin kiusaamaan toisia ihmisiä, omien sanojesi mukaan olet koukussa sosiaalipornoon? Siis sinulla itselläsi on ilkeä luonne.
En vaan pidä tyhmistä ihmisistä jotka tahallaan heittäytyvät ymmärtämättömiksi ja empatiakyvyttömiksi. Tässä ketjussa oli kyse rajattomista isovanhemmista eikä silloin tulla vinkumaan että ”kyllä se syy on siinä miniässä”
Me muut "vingumme" täällä ihan samalla oikeudella kuin sinäkin. Harvoin tilanne on sellainen, että syy on pelkästään yhdessä osapuolessa.
Tällä kommentilla osoitit vain tietämättömyytesi tilanteesta. Rajattoman ihmisen kanssa se syy on siinä rajattomassa ihmisessä, ei siinä kuka laittaa ne rajat.
Valitettavasti tuota toimintatapaa ei pysty yksioikoisesti soveltamaan kaikkiin tilanteisiin, vrt. vauvanryöstäjämummu / brunssimummu. Jälkimmäisessä tapauksessa miniä, joka raivostuu siitä, että isovanhemmat lapsineen ja lapsenlapsineen kokoontuvat ilman miniää, lähettää polliisit ja haasteen lasten vapaudenriistosta oikeuteen, liioittelee raskaasti.
Ja missähän kerrottiin, että joku olisi noin tehnyt?
Ko brunssimummon luuseripoika ei kyllä voi viedä niitä lapsenlapsia sinne mummolaan ilman vaimonsa suostumusta.
Eikä kyse ole muutenkaan samasta asiasta, koska brunssimummon ydinperhe on vain brunssimummo ja brunssipappa. Eikä kukaan ole hänen rajojaan edes uhannut. Hän vain käyttäytyy tökerösti.
En vaan pidä tyhmistä ihmisistä jotka tahallaan heittäytyvät ymmärtämättömiksi ja empatiakyvyttömiksi. Tässä ketjussa oli kyse rajattomista isovanhemmista eikä silloin tulla vinkumaan että ”kyllä se syy on siinä miniässä”