Vauvan tehtävä hoitaa isoäitiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää sitten itkekö, ettei ole turvaverkkoja ja ilmaista luotettavaa lastenhoitajaa.

Älä viitsi. Ei kaikki mummot ole turvallisia ja luotettavia. T: Viiden mummu

Eivät ole niin , eivätkä kaikki äiditkään.

Kamalat mummot on entisiä kamalia äitejä.

Niinpä niin. Tämän päivän kamalat äidit ovat tulevaisuuden kamalia mummoja.

Onneksi minulla on vain tyttöjä.

Tämän ketjun perusteella poikien äidit jollain tavalla vaurioituvat ja kehittyvät karmeiksi anopeiksi ja mummoiksi.

Ehkä pojan kasvattamisessa miniälle kelpaavaksi kuluvat kaikki paukut niin että pää sekoaa.

Tytön kasvattaminen ei näköjään ole ihan yhtä riskaabelia.

Kyynel.

Täällä on moni kertonut myös omasta äidistään.

Mutta ethän sinä ehdi edes lukea kun pitää uhriutua.

Enhän minä yhtään uhriutunut , pikemminkin olen oikein tyytyväinen ja helpottunut ettei siunaantunut poikia.

Ei tule silloin myöskään miniöitä, huh huh.

Uskotko muuten että uudet ajat --> uudet tuulet.

Ja uudet aatteet jotka kumoavat tämän hetkiset jolloin olet itsekin " kamala" mummo jos sen onnen saat nähdä.

Miten se tapahtuu, sitä ei voi millään ennustaa jolloin et voi myöskään varautua.

Niin. Sinä samaistut tässä kuvattuihin ihmishirviöihin. Itsehän tunnut tietävän mikä olet.

Ihmishirviöt!?! Ja nämä ihmishirviöt, kuten minäkin kai sitten, ovat kasvattaneet sekä teidät , fiksut ja tietävät pienten lasten äidit että lasten isät. Olemmeko vinksahtaneet vasta myöhemmin kun olette jo muuttaneet pois kotoa vai oletteko saaneet jostain jonkun taikajuoman minkä avulla olette itse niin tasapainoisiksi ja viisaiksi kasvaneet vaikka ihmishirviöt kasvattivat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

shitminiä kirjoitti:

Kannattaa muuten joskus käydä soluttautumassa Facen mummoryhmiin. Niissä julkaistaan päivittäin valtava määrä kuvia toisten lapsista, parjataan miniöitä ja muuta mukavaa.

Ihan sairasta soluttautuminen on vakoilemista. Vanhempi kieltää lastensa kuvien julkaisemisen Facessa. Sanomalla mummolle, että on kiellettyä. Se mitä muuta mummo ryhmissään juttelee ei kuulu soluttautujille eli kyttäreille.

Ai kuten mummelin avautumiset ryhmässä miniän kodinhoitotaidoista ja kuvien kera naureskelu miniän laittamille eväille jotka lapsen kerholaukussa ja suruhymiöin koristellut valitusvirret kuinka miniä ei anna lasta mummille hoitoon ja muut mummot kommentoivat sydämiä ja "hyi kun on itsekäs miniä". Kukaan ei lähesty asiaa kysymällä SYYTÄ siihen ettei lapsi pääse hoitoon mummolle.

Eli vakoilet anoppia somessa? Miksi sinua kiinnostaa mitä hän siellä kertoilee. Se on hänen vertaistukiryhmänsä. Lasten kuvat on eri asia, niistä teet tutkintapyynnön poliisille.

Kaksinaismoralismi on huipussaan; mummojen vakoilu on Ok mutta mummojen suorittama vakoilu ei. Vertaistukiryhmä facessa mummoille ei ole Ok. Sen sijaan vertaistukiryhmä täällä äideille on Ok. Sick- sick- sicko.

Vierailija kirjoitti:

Kaksinaismoralismi on huipussaan; mummojen vakoilu on Ok mutta mummojen suorittama vakoilu ei. Vertaistukiryhmä facessa mummoille ei ole Ok. Sen sijaan vertaistukiryhmä täällä äideille on Ok. Sick- sick- sicko.

Jos oikein pinnistät, keksit ehkä mitä eroa on av:lla ja facebookilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

shitminiä kirjoitti:

Kannattaa muuten joskus käydä soluttautumassa Facen mummoryhmiin. Niissä julkaistaan päivittäin valtava määrä kuvia toisten lapsista, parjataan miniöitä ja muuta mukavaa.

Ihan sairasta soluttautuminen on vakoilemista. Vanhempi kieltää lastensa kuvien julkaisemisen Facessa. Sanomalla mummolle, että on kiellettyä. Se mitä muuta mummo ryhmissään juttelee ei kuulu soluttautujille eli kyttäreille.

Ai kuten mummelin avautumiset ryhmässä miniän kodinhoitotaidoista ja kuvien kera naureskelu miniän laittamille eväille jotka lapsen kerholaukussa ja suruhymiöin koristellut valitusvirret kuinka miniä ei anna lasta mummille hoitoon ja muut mummot kommentoivat sydämiä ja "hyi kun on itsekäs miniä". Kukaan ei lähesty asiaa kysymällä SYYTÄ siihen ettei lapsi pääse hoitoon mummolle.

Miten tuo poikkeaa esimerkiksi tästä ketjusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää sitten itkekö, ettei ole turvaverkkoja ja ilmaista luotettavaa lastenhoitajaa.

Älä viitsi. Ei kaikki mummot ole turvallisia ja luotettavia. T: Viiden mummu

Eivät ole niin , eivätkä kaikki äiditkään.

Kamalat mummot on entisiä kamalia äitejä.

Niinpä niin. Tämän päivän kamalat äidit ovat tulevaisuuden kamalia mummoja.

Onneksi minulla on vain tyttöjä.

Tämän ketjun perusteella poikien äidit jollain tavalla vaurioituvat ja kehittyvät karmeiksi anopeiksi ja mummoiksi.

Ehkä pojan kasvattamisessa miniälle kelpaavaksi kuluvat kaikki paukut niin että pää sekoaa.

Tytön kasvattaminen ei näköjään ole ihan yhtä riskaabelia.

Kyynel.

Täällä on moni kertonut myös omasta äidistään.

Mutta ethän sinä ehdi edes lukea kun pitää uhriutua.

Enhän minä yhtään uhriutunut , pikemminkin olen oikein tyytyväinen ja helpottunut ettei siunaantunut poikia.

Ei tule silloin myöskään miniöitä, huh huh.

Uskotko muuten että uudet ajat --> uudet tuulet.

Ja uudet aatteet jotka kumoavat tämän hetkiset jolloin olet itsekin " kamala" mummo jos sen onnen saat nähdä.

Miten se tapahtuu, sitä ei voi millään ennustaa jolloin et voi myöskään varautua.

Niin. Sinä samaistut tässä kuvattuihin ihmishirviöihin. Itsehän tunnut tietävän mikä olet.

Ihmishirviöt!?! Ja nämä ihmishirviöt, kuten minäkin kai sitten, ovat kasvattaneet sekä teidät , fiksut ja tietävät pienten lasten äidit että lasten isät. Olemmeko vinksahtaneet vasta myöhemmin kun olette jo muuttaneet pois kotoa vai oletteko saaneet jostain jonkun taikajuoman minkä avulla olette itse niin tasapainoisiksi ja viisaiksi kasvaneet vaikka ihmishirviöt kasvattivat?

Kyllä minun äitini oli ihan sama ihmishirviö jo kun minä olin lapsi. Muutin kotoa 14-vuotiaana ja kårsin edelleen hänestä monin eri tavoin. Lapsiani hän ei pilaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

shitminiä kirjoitti:

Kannattaa muuten joskus käydä soluttautumassa Facen mummoryhmiin. Niissä julkaistaan päivittäin valtava määrä kuvia toisten lapsista, parjataan miniöitä ja muuta mukavaa.

Ihan sairasta soluttautuminen on vakoilemista. Vanhempi kieltää lastensa kuvien julkaisemisen Facessa. Sanomalla mummolle, että on kiellettyä. Se mitä muuta mummo ryhmissään juttelee ei kuulu soluttautujille eli kyttäreille.

Ai kuten mummelin avautumiset ryhmässä miniän kodinhoitotaidoista ja kuvien kera naureskelu miniän laittamille eväille jotka lapsen kerholaukussa ja suruhymiöin koristellut valitusvirret kuinka miniä ei anna lasta mummille hoitoon ja muut mummot kommentoivat sydämiä ja "hyi kun on itsekäs miniä". Kukaan ei lähesty asiaa kysymällä SYYTÄ siihen ettei lapsi pääse hoitoon mummolle.

Miten tuo poikkeaa esimerkiksi tästä ketjusta?

Kirjoitetaanko tänne omalla nimellä ja naamalla? Löydänkö esimerkiksi ap:n anopin profiilin hetken selailulla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

shitminiä kirjoitti:

Kannattaa muuten joskus käydä soluttautumassa Facen mummoryhmiin. Niissä julkaistaan päivittäin valtava määrä kuvia toisten lapsista, parjataan miniöitä ja muuta mukavaa.

Ihan sairasta soluttautuminen on vakoilemista. Vanhempi kieltää lastensa kuvien julkaisemisen Facessa. Sanomalla mummolle, että on kiellettyä. Se mitä muuta mummo ryhmissään juttelee ei kuulu soluttautujille eli kyttäreille.

Ai kuten mummelin avautumiset ryhmässä miniän kodinhoitotaidoista ja kuvien kera naureskelu miniän laittamille eväille jotka lapsen kerholaukussa ja suruhymiöin koristellut valitusvirret kuinka miniä ei anna lasta mummille hoitoon ja muut mummot kommentoivat sydämiä ja "hyi kun on itsekäs miniä". Kukaan ei lähesty asiaa kysymällä SYYTÄ siihen ettei lapsi pääse hoitoon mummolle.

Miten tuo poikkeaa esimerkiksi tästä ketjusta?

Tämä ketju koskee oikeaa vakavaa ongelmaa ja on nimetön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksinaismoralismi on huipussaan; mummojen vakoilu on Ok mutta mummojen suorittama vakoilu ei. Vertaistukiryhmä facessa mummoille ei ole Ok. Sen sijaan vertaistukiryhmä täällä äideille on Ok. Sick- sick- sicko.

Jos oikein pinnistät, keksit ehkä mitä eroa on av:lla ja facebookilla.[/quote

Mummot toimii nimillään ja naamoillaan, jos tätä haet. Samaa ei voi sanoa täällä toimivista. Asia on yksinkertainen: meillä on riippumaton poliisilaitos, joka alkaa tutkia kun pyytää. Eli teet tutkintapyynnön ja syyttäjä ratkaisee lähteekö hakemaan mummolle kunnianloukkauksesta tuomiota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksinaismoralismi on huipussaan; mummojen vakoilu on Ok mutta mummojen suorittama vakoilu ei. Vertaistukiryhmä facessa mummoille ei ole Ok. Sen sijaan vertaistukiryhmä täällä äideille on Ok. Sick- sick- sicko.

Jos oikein pinnistät, keksit ehkä mitä eroa on av:lla ja facebookilla.[/quote

Mummot toimii nimillään ja naamoillaan, jos tätä haet. Samaa ei voi sanoa täällä toimivista. Asia on yksinkertainen: meillä on riippumaton poliisilaitos, joka alkaa tutkia kun pyytää. Eli teet tutkintapyynnön ja syyttäjä ratkaisee lähteekö hakemaan mummolle kunnianloukkauksesta tuomiota.

Ei ole poliisiasia kun mummo kirjoittaa Facebook-ryhmään "voi kun minun lapsenlapseni Santerin äiti ei oikein osaa valita mieleisiä vaatteita Santerille" tai "voi kun Santeri oli eilen mummon luona niin nälkäinen, mummoa jo mietitytti mites ne koti asiat sujuvat, ymmärtääkö se äitinsä kuinka paljon tämän ikäinen syö... :(" Todella paskamaista käytöstä mutta ei täytä kunnianloukkauksen kriteereitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksinaismoralismi on huipussaan; mummojen vakoilu on Ok mutta mummojen suorittama vakoilu ei. Vertaistukiryhmä facessa mummoille ei ole Ok. Sen sijaan vertaistukiryhmä täällä äideille on Ok. Sick- sick- sicko.

Jos oikein pinnistät, keksit ehkä mitä eroa on av:lla ja facebookilla.[/quote

Mummot toimii nimillään ja naamoillaan, jos tätä haet. Samaa ei voi sanoa täällä toimivista. Asia on yksinkertainen: meillä on riippumaton poliisilaitos, joka alkaa tutkia kun pyytää. Eli teet tutkintapyynnön ja syyttäjä ratkaisee lähteekö hakemaan mummolle kunnianloukkauksesta tuomiota.

Ei ole poliisiasia kun mummo kirjoittaa Facebook-ryhmään "voi kun minun lapsenlapseni Santerin äiti ei oikein osaa valita mieleisiä vaatteita Santerille" tai "voi kun Santeri oli eilen mummon luona niin nälkäinen, mummoa jo mietitytti mites ne koti asiat sujuvat, ymmärtääkö se äitinsä kuinka paljon tämän ikäinen syö... :(" Todella paskamaista käytöstä mutta ei täytä kunnianloukkauksen kriteereitä.

Somekyttäämistä, puhelimen tarkastamista ja muuta pientä tai isompaa vakoilutoimintaa voi yrittää puolustella ikuisuuksiin asti. Aina löytää jotain joka pyhittää kyttäilyn ihan kummassakin leirissä.

Siis tuossahan kyllä säläytetään mummon onnellisuus vauvan harteille ja se varmasti on lapsellekin ahdistavaa, vaikka lapsi ei vielä tietysti osaakaan eritellä tunteitaan. Ja se on lapselle aika huono kun tunne on vaan epämääräinen ahdistusmöykky. Ensiluokkaista energiankuppausta mummolta. Noin pienikin vaistoaa että nyt vaaditaan liikaa. Mulla on vähän samantyylinen kokemus lapsuudesta itselläni. Mummo vois hommata vaikka kissan.

Mun äiti koittaa päästä iskostamaan lapsilleni saman häpeän ruumiintoiminnoista kuin mulle pienenä.

Tulee tänne yökkäilemään jos on vaipanvaihto menossa, tai katsoo inhosta väristen jos räkä valuu. Jos lapsella on isompi hätä, hokee koko ajan kuinka kamala käry siitä lähtee, miten voikin noin pienestä lähteä noin karmea käry, olevinaan on kovin hauska. Viimeksi hoki noita koko ajan, kun nuorempi koitti saada kakkarauhan. Lähtiessään vielä kakoi eteisessä, että onko se haiseva vaippa nyt täällä?!

Sanoin kyllä että X on kyllä nyt tooodella pahoillaan mummolle aiheuttamastaan hajuhaitasta. Että riittäiskö jo.

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti koittaa päästä iskostamaan lapsilleni saman häpeän ruumiintoiminnoista kuin mulle pienenä.

Tulee tänne yökkäilemään jos on vaipanvaihto menossa, tai katsoo inhosta väristen jos räkä valuu. Jos lapsella on isompi hätä, hokee koko ajan kuinka kamala käry siitä lähtee, miten voikin noin pienestä lähteä noin karmea käry, olevinaan on kovin hauska. Viimeksi hoki noita koko ajan, kun nuorempi koitti saada kakkarauhan. Lähtiessään vielä kakoi eteisessä, että onko se haiseva vaippa nyt täällä?!

Sanoin kyllä että X on kyllä nyt tooodella pahoillaan mummolle aiheuttamastaan hajuhaitasta. Että riittäiskö jo.

Joiltain puuttuu kyllä hienotunteisuus kokonaan. Nämä yleensä pitävät itseään "rempsakoina" ja "suorasanaisina", vaikka kyse on vain ja ainoastaan moukkamaisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

nukka kirjoitti:

Meillä on 8kk vauva jonka isoäiti on hurahtanut pikkuiseen jo raskausaikana todella voimakkaasti. Tunnen itseni nipoksi kun minua on alkanut häiritä mummon ja lapsen tapa olla yhdessä. Mummo vaatii tapaamista vähintään kerran viikossa ja joka kerran pitelee vauvaa rintaansa vasten ja "sulkeutuu" seurasta. Kuiskailee "mummo rakastaa, mummon rakkain"-koko ajan vauvalle ja jos vauva inahtaa tai yrittää vääntää itseään pois sylistä lähtee mummo nopeasti kauaksi minusta ja miehestä, ettemme ota vauvaa. Mummo on mukava ihminen luonteeltaan mutta esim. minua ei noteeraa millään tavalla kun olen paikalla, ärsyyntyy selvästi läsnäolostani. Olenko yliherkkä? Mummo on alusta asti anellut vauvaa yökylään, sanoi 2 viikon ikäiselle vauvalle "tänään jäät mummon luokse, mummon luona on hyvä". Sanoin etten jätä vastasyntynyttä hoitoon missään nimessä. Alkoi ITKEÄ ja sanoi että hän saa vauvasta voimaa jatkaa töissä. Sanoo tätä samaa aina kun pyytää tapaamista, jopa sanamuodoin ettei "jaksa tulevaa työviikkoa", ellei saa sylitellä vauvaa. Ei ole saanut yöhoitoon koska imetän enkä jotenkin usko että hän pystyy tarkkailemaan VAUVAN tarpeita. Jos vauva vaikka kaipaa tilaa, lattialla olemista tms. niin se ei käy päinsä tämän mummon kanssa. Mitä voin tehdä pahoittamatta mummon mieltä? Kyseessä miehen äiti johon ollut tosi hyvät välit ennen vauvan syntymään.

Mies on kiusaantunut ja yrittää olla ottamatta kantaa asiaan. Ei selvästi tajua miksi minua stressaa mummon kyläilyt ja heillä vieraileminen. Mummo on tavallaan niin herttainen olemukseltaan kuitenkin, mutta ahdistaa ettei hän selvästi pysty näkemään minun merkitystäni ja rooliani lapsen elämässä.

Ja juu, olen "kiitollinen" siitä että on välittäviä isovanhempia mutta en voi tunteilleni mitään.

Vauva on jo 8 kk mutta äiti kyselee, mitäköhän hän voisi tehdä. Mies ei näe syytä tehdä mitään. Äitiä ahdistaa ettei mummo "selvästi pysty näkemään minun merkitystäni ja rooliani lapsen elämässä". Äitiä ärsyttää kun mummo ei huomioi häntä ja ärsyyntyy hänen hössötyksestään ja vetoomuksistaan, ja että tarvitsee lapsenlapsen näkemistä jaksaakseen töissä. 

Ei vaikuta kokonaisuutena mun mielestä kovin vakavalta. Koska jos olisi vakavaa, niin tottahan lapsen vanhemmat olisi jo lähes vuoden aikana siihen puuttuneet.

Jospa te sankoin joukoin alapeukutusta harrastaneet avaisitte hieman sitä, mitä alapeukutettavaa tuossa oli? Vanhemmilla on ollut yllin kyllin aikaa puuttua asiaan, on ollut takavuosilta tiedossa, miten mummo on reagoinut vanhempien lastenlasten tapauksissa, ja SILTI he eivät ole kumpainenkaan tehneet yhtikäs mitään.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää sitten itkekö, ettei ole turvaverkkoja ja ilmaista luotettavaa lastenhoitajaa.

Älä viitsi. Ei kaikki mummot ole turvallisia ja luotettavia. T: Viiden mummu

Eivät ole niin , eivätkä kaikki äiditkään.

Kamalat mummot on entisiä kamalia äitejä.

Niinpä niin. Tämän päivän kamalat äidit ovat tulevaisuuden kamalia mummoja.

Onneksi minulla on vain tyttöjä.

Tämän ketjun perusteella poikien äidit jollain tavalla vaurioituvat ja kehittyvät karmeiksi anopeiksi ja mummoiksi.

Ehkä pojan kasvattamisessa miniälle kelpaavaksi kuluvat kaikki paukut niin että pää sekoaa.

Tytön kasvattaminen ei näköjään ole ihan yhtä riskaabelia.

Kyynel.

Täällä on moni kertonut myös omasta äidistään.

Mutta ethän sinä ehdi edes lukea kun pitää uhriutua.

Enhän minä yhtään uhriutunut , pikemminkin olen oikein tyytyväinen ja helpottunut ettei siunaantunut poikia.

Ei tule silloin myöskään miniöitä, huh huh.

Uskotko muuten että uudet ajat --> uudet tuulet.

Ja uudet aatteet jotka kumoavat tämän hetkiset jolloin olet itsekin " kamala" mummo jos sen onnen saat nähdä.

Miten se tapahtuu, sitä ei voi millään ennustaa jolloin et voi myöskään varautua.

Niin. Sinä samaistut tässä kuvattuihin ihmishirviöihin. Itsehän tunnut tietävän mikä olet.

Ihmishirviöt!?! Ja nämä ihmishirviöt, kuten minäkin kai sitten, ovat kasvattaneet sekä teidät , fiksut ja tietävät pienten lasten äidit että lasten isät. Olemmeko vinksahtaneet vasta myöhemmin kun olette jo muuttaneet pois kotoa vai oletteko saaneet jostain jonkun taikajuoman minkä avulla olette itse niin tasapainoisiksi ja viisaiksi kasvaneet vaikka ihmishirviöt kasvattivat?

Mikä maailmassa saa sinut kuvittelemaan, ettei rajaton kohtelu jättäisi jälkiä, joita joutuu korjailemaan pitkään? Ei puhuta taikajuomasta, puhutaan terapiasta. Jos jostain olen ylpeä niin siitä, että onnistuin toimimaan toisin kuin oma äitini aikanaan. Ikävä kyllä lopulliseen rajanvetoon tarvittiin viranomaisia. 

Se lapsensa jo kasvattanut

Vierailija kirjoitti:

Siis tuossahan kyllä säläytetään mummon onnellisuus vauvan harteille ja se varmasti on lapsellekin ahdistavaa, vaikka lapsi ei vielä tietysti osaakaan eritellä tunteitaan. Ja se on lapselle aika huono kun tunne on vaan epämääräinen ahdistusmöykky. Ensiluokkaista energiankuppausta mummolta. Noin pienikin vaistoaa että nyt vaaditaan liikaa. Mulla on vähän samantyylinen kokemus lapsuudesta itselläni. Mummo vois hommata vaikka kissan.

Miten saisin mummon ymmärtämään asian!? Jos sanon "vauva tai lapsi ei mielestäni saa koskaan tuntea niin, että hän on vastuussa aikuisen mielialasta tai jaksamisesta" niin mummo katsoo minua kahden sekunti ajan ilmeettömänä ja kaikki jatkuu ennallaan. Hän kokee että minun kanssani ei tarvitse olla kovin hyvää pataa koska hänellä on muutenkin suora reitti lasteni elämään. Etäisyyden pitäminen on ollut vaikeaa, harvase päivä olisi mummo tuomassa jonkun naistenlehden "jossa on hyvä artikkeli" tms. tikusta asiaa että pääsisi höyryämään perheeseemme. Ja kun ongelma on se että me kaksi emme ole olleet aikoihin missään kaveriväleissä ja hän tietää sen. Vetoaa ärsyttävästi viesteillä "mummon sylkky kaipaisi nyt kyllä jo pulleroista, on ollut töissäkin niin kiirettä :(" Kiva vastata tuohon mitään?

Meillä mummon on saatava olla se, joka tuo suurimman tai kalleimman lahjan. Ostaa vaikka velaksi, kunhan saa övereimmän lahjan tuotua. Ja jos lapsi tykkää esim. pehmokoirista, joita on keräilty rauhassa matkoilta yms, niin mummopa tuo kerralla 10 koiraa. Sitten lapsella menee maku vähitellen koko keräilypuuhasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu vähän siltä, että anoppien sielunelämää monimutkaistetaan ihan liikaa. Ei heillä ole välttämättä tarvetta "ylläpitää napanuoraa poikaansa" ja " mollata ja kyseenalaistaa miniää kaikessa". Kysymys on yksinkertaisesti siitä, että miniä tekee asiat eri tavalla kuin anoppi tekee. Tyttärensä kanssa anopilla ei tällaista ongelmaa ole, koska tytär on oppinut äitinsä tavat ja ottaa myös lastenhoidossa äitinsä vinkit helpommin vastaan ja kokeilee niitä. Miniästä sen sijaan tuntuu että koko ajan anoppi tuppaa hänen reviirilleen. Ja joo, kyllä minusta on tuntunut ihan samalta.

Joku äsken totesi, miten anoppi aina kehuu serkkuja ja olettama on että se tapahtuu siksi, että serkut ovat niin paljon parempia. Ehkä näin, mutta voi olla niinkin, että anoppi haluaa vain välittää serkkujen kuulumisia. Miniän "kyseenalaistaminen" ja "vanhojen neuvojen tuputtaminen" voivat olla vain halua osallistua ja jakaa omia kokemuksia, joissa hyvinkin voi olla seassa kokeilun arvoisia vinkkejä. 

Itse en ole havainnut ryöväri/monsterianoppeja lähipiirissä eikä kavereillakaan ole sellaisia ollut. Luulen että heitä ei älyttömän paljon ole, valtaosa on aika varovaisia toiminnassaan mummona pojan perheen suuntaan.

Et ole kohdannut rajattomuutta ja omimista niin kuin monet tässä ketjussa. On siten ihan ymmärrettävää että pyrit näkemään ongelman tuosta vinkkelistä. Mutta olet kovin väärässä. Lapsen vanhempi tunnistaa yleensä varsin hyvin onko mummon toiminnan motiivina viaton, vähän hössäävä halu olla avuksi, kertoa kokemuksia. Tuollaista kyllä kestää, jutut saa laitettua tarvittaessa toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tässä ketjussa on kyse isovanhemman itsekkäästä halusta päästä ensisijaisen hoivaajan paikalle, tyydyttämään omia kaipuitaan ja tarpeitaan. Sellainen käytös rikkoo vauvan ja vanhemman symbioosia ja on haitaksi vauvan kehitykselle. Vanhempi saattaa aluksi tuntea voimistuvaa mutta epämääräistä ahdistusta tietyn ihmisen läsnäollessa - vauvaa ei tee mieli antaa syliin. Kotimatkalla mummolasta ahdistus jäytää vatsanpohjassa ja mielessä risteilee epävarmoja ajatuksia omasta vanhemmuudesta ja kyvystä tulkita vauvan viestejä. Näin toimii vaisto. Parjatut hormonit ja "yliherkkyydet" ovat olemassa syystä. Ne ovat luonnon keino varmistaa että vanhempi huolehtii vauvastaan.

Isovanhempien tehtävä on tukea vanhemmuutta. Jos he tukevat vanhemmuutta (oikeasti, omasta halustaan tehdä niin, kyvystä tunnistaa vauvan tarpeet omaan hoivaajaan) niin vanhemmalle ei tule em. tuntemuksia ainakaan suuressa määrin. Toki eri asia jälleen kerran on esimerkiksi vaikeat synnytyksen jälkeiset masennukset yms. ja siksi vääristynyt kokemus ympäristöstä mutta nyt on puhe ihan terveistä vanhemmista ja todellisesta ongelmasta.

Entisaikojen miniät rusikoitiin lattianrakoon, talon vanha emäntä oli se joka määräsi, myös miniän lapsista. Ne idylliset, yhteisölliset sukutilat kätkevät historiaansa kurjia ihmiskohtaloita ja hyvin julmia perhekäytäntöjä. (Minun isoäitini anoppi pakotti nuoren isoäitini katsomaan vaiti kehdon vieressä vauvansa huutoa. Piti karaista, ei saanut ottaa syliin. Anoppinsa poltti piippua ja hymyili.)

Olen ollut ja edelleenkin olen sitä mieltä, että kerran viikossa muutaman tunnin lapsenlapsia näkevä mummu ei kerta kaikkiaan kykene pääsemään "ensisijaisen hoivaajan paikalle", vaikka  kuinka yrittäiskin.

Täh? Nyt väität vastaan itsekeksimällesi ajatukselle. Ei kukaan äiti luulekaan, että mummosta tulisi lapselle tärkein ihminen. Silti tuonsuuntaiset pyrkimykset ovat raskaita sietää.

Ei kuitenkaan voida millään sanoa, että tällaiset äidit ovat hysteerisinä ylikierroksilla. Vika on siinä mummossa, joka hössöttää. 

Äh, olenpa tyhmä. Tein kärpäsestä härkäsen ja katkaisin välit mummoon joka vei vastasyntyneen vauvan vierestäni päiväunien aikana omaan kotiinsa ja sanoi pojalleen eli miehelleni että hänellä olisi nyt aikaa "polvistella" lapsen kanssa, minä voisin lähteä töihin kun vauva täyttää 6kk ja mummon luona vauva on muutenkin iloisempi kuin minun kanssani. Söpöä hössötystä jonka minä dramaqueen paisuttelin hormonipäissäni :(

Älä nyt ota tätä veetuiluna, mutta mitä ihmettä se mummo teki teillä ?

Miten se oli sinne päässyt ? Vastasyntynyt , mä en koskis tikullakaan ilman valvontaa ,sehän vaatii jatkuvaa huomiota ja arvailua mikä on hätänä.

Ymmärrän , että lapsenlapsiin voi hurahtaa, mutta ei lasta oli se 10v tai 0,1 v kotoa ryöstetä.

Nämä kertomuksethan ovat kuin versio Handmaid's Tale:sta.Miniä/tytär synnyttää uuden lapsen maholle anopilleen.

Olen se joka asuu 0,5km päässä anoppilasta. Asumme maalla, ulko-ovi ei ollut lukossa. Oli tullut päiväuniaikaan (kengät jalassa) sisälle. Kun heräsin eikä vauvaa näkynyt, tiesin heti mitä on tapahtunut. Vauva oli mummon sylissä anoppilassa, oli yrittänyt jotain kantoliina-väkerrystä laittaa. Hurmioitunut hymy naamalla touhusi kotonaan vauva sylissä, "ai miten noin pian heräsit" oli reaktio minun näkemiseen. Ei siis ilmeisesti tajunnut mitä oli juuri tehnyt. Kyseinen mummo on ollut jo aika pitkään ihan omassa rauhassaan meidän osalta. Kävimme perheneuvolassa ja pariterapiassa miehen kanssa ja esikoisen vauva-ajan onnistui mummo pilaamaan.

Onkin joo mummon syy, jos hän kävelee lukitsemattomasta ovesta sisään väen nukkuessa ja vie lapsen. Jos ko. mummo kerran onnistui pilaamaan jo esikoisen vauva-ajan, miten kummassa te ette oppineet siitä yhtään mitään? Ovi vähintään säppiin ja avaimet anopilta pois, niin ei varmasti astele kutsumatta sisälle hääräämään omiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu vähän siltä, että anoppien sielunelämää monimutkaistetaan ihan liikaa. Ei heillä ole välttämättä tarvetta "ylläpitää napanuoraa poikaansa" ja " mollata ja kyseenalaistaa miniää kaikessa". Kysymys on yksinkertaisesti siitä, että miniä tekee asiat eri tavalla kuin anoppi tekee. Tyttärensä kanssa anopilla ei tällaista ongelmaa ole, koska tytär on oppinut äitinsä tavat ja ottaa myös lastenhoidossa äitinsä vinkit helpommin vastaan ja kokeilee niitä. Miniästä sen sijaan tuntuu että koko ajan anoppi tuppaa hänen reviirilleen. Ja joo, kyllä minusta on tuntunut ihan samalta.

Joku äsken totesi, miten anoppi aina kehuu serkkuja ja olettama on että se tapahtuu siksi, että serkut ovat niin paljon parempia. Ehkä näin, mutta voi olla niinkin, että anoppi haluaa vain välittää serkkujen kuulumisia. Miniän "kyseenalaistaminen" ja "vanhojen neuvojen tuputtaminen" voivat olla vain halua osallistua ja jakaa omia kokemuksia, joissa hyvinkin voi olla seassa kokeilun arvoisia vinkkejä. 

Itse en ole havainnut ryöväri/monsterianoppeja lähipiirissä eikä kavereillakaan ole sellaisia ollut. Luulen että heitä ei älyttömän paljon ole, valtaosa on aika varovaisia toiminnassaan mummona pojan perheen suuntaan.

Et ole kohdannut rajattomuutta ja omimista niin kuin monet tässä ketjussa. On siten ihan ymmärrettävää että pyrit näkemään ongelman tuosta vinkkelistä. Mutta olet kovin väärässä. Lapsen vanhempi tunnistaa yleensä varsin hyvin onko mummon toiminnan motiivina viaton, vähän hössäävä halu olla avuksi, kertoa kokemuksia. Tuollaista kyllä kestää, jutut saa laitettua tarvittaessa toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tässä ketjussa on kyse isovanhemman itsekkäästä halusta päästä ensisijaisen hoivaajan paikalle, tyydyttämään omia kaipuitaan ja tarpeitaan. Sellainen käytös rikkoo vauvan ja vanhemman symbioosia ja on haitaksi vauvan kehitykselle. Vanhempi saattaa aluksi tuntea voimistuvaa mutta epämääräistä ahdistusta tietyn ihmisen läsnäollessa - vauvaa ei tee mieli antaa syliin. Kotimatkalla mummolasta ahdistus jäytää vatsanpohjassa ja mielessä risteilee epävarmoja ajatuksia omasta vanhemmuudesta ja kyvystä tulkita vauvan viestejä. Näin toimii vaisto. Parjatut hormonit ja "yliherkkyydet" ovat olemassa syystä. Ne ovat luonnon keino varmistaa että vanhempi huolehtii vauvastaan.

Isovanhempien tehtävä on tukea vanhemmuutta. Jos he tukevat vanhemmuutta (oikeasti, omasta halustaan tehdä niin, kyvystä tunnistaa vauvan tarpeet omaan hoivaajaan) niin vanhemmalle ei tule em. tuntemuksia ainakaan suuressa määrin. Toki eri asia jälleen kerran on esimerkiksi vaikeat synnytyksen jälkeiset masennukset yms. ja siksi vääristynyt kokemus ympäristöstä mutta nyt on puhe ihan terveistä vanhemmista ja todellisesta ongelmasta.

Entisaikojen miniät rusikoitiin lattianrakoon, talon vanha emäntä oli se joka määräsi, myös miniän lapsista. Ne idylliset, yhteisölliset sukutilat kätkevät historiaansa kurjia ihmiskohtaloita ja hyvin julmia perhekäytäntöjä. (Minun isoäitini anoppi pakotti nuoren isoäitini katsomaan vaiti kehdon vieressä vauvansa huutoa. Piti karaista, ei saanut ottaa syliin. Anoppinsa poltti piippua ja hymyili.)

Olen ollut ja edelleenkin olen sitä mieltä, että kerran viikossa muutaman tunnin lapsenlapsia näkevä mummu ei kerta kaikkiaan kykene pääsemään "ensisijaisen hoivaajan paikalle", vaikka  kuinka yrittäiskin.

Täh? Nyt väität vastaan itsekeksimällesi ajatukselle. Ei kukaan äiti luulekaan, että mummosta tulisi lapselle tärkein ihminen. Silti tuonsuuntaiset pyrkimykset ovat raskaita sietää.

Ei kuitenkaan voida millään sanoa, että tällaiset äidit ovat hysteerisinä ylikierroksilla. Vika on siinä mummossa, joka hössöttää. 

Äh, olenpa tyhmä. Tein kärpäsestä härkäsen ja katkaisin välit mummoon joka vei vastasyntyneen vauvan vierestäni päiväunien aikana omaan kotiinsa ja sanoi pojalleen eli miehelleni että hänellä olisi nyt aikaa "polvistella" lapsen kanssa, minä voisin lähteä töihin kun vauva täyttää 6kk ja mummon luona vauva on muutenkin iloisempi kuin minun kanssani. Söpöä hössötystä jonka minä dramaqueen paisuttelin hormonipäissäni :(

Älä nyt ota tätä veetuiluna, mutta mitä ihmettä se mummo teki teillä ?

Miten se oli sinne päässyt ? Vastasyntynyt , mä en koskis tikullakaan ilman valvontaa ,sehän vaatii jatkuvaa huomiota ja arvailua mikä on hätänä.

Ymmärrän , että lapsenlapsiin voi hurahtaa, mutta ei lasta oli se 10v tai 0,1 v kotoa ryöstetä.

Nämä kertomuksethan ovat kuin versio Handmaid's Tale:sta.Miniä/tytär synnyttää uuden lapsen maholle anopilleen.

Olen se joka asuu 0,5km päässä anoppilasta. Asumme maalla, ulko-ovi ei ollut lukossa. Oli tullut päiväuniaikaan (kengät jalassa) sisälle. Kun heräsin eikä vauvaa näkynyt, tiesin heti mitä on tapahtunut. Vauva oli mummon sylissä anoppilassa, oli yrittänyt jotain kantoliina-väkerrystä laittaa. Hurmioitunut hymy naamalla touhusi kotonaan vauva sylissä, "ai miten noin pian heräsit" oli reaktio minun näkemiseen. Ei siis ilmeisesti tajunnut mitä oli juuri tehnyt. Kyseinen mummo on ollut jo aika pitkään ihan omassa rauhassaan meidän osalta. Kävimme perheneuvolassa ja pariterapiassa miehen kanssa ja esikoisen vauva-ajan onnistui mummo pilaamaan.

Onkin joo mummon syy, jos hän kävelee lukitsemattomasta ovesta sisään väen nukkuessa ja vie lapsen. Jos ko. mummo kerran onnistui pilaamaan jo esikoisen vauva-ajan, miten kummassa te ette oppineet siitä yhtään mitään? Ovi vähintään säppiin ja avaimet anopilta pois, niin ei varmasti astele kutsumatta sisälle hääräämään omiaan.

Oletko aivovammainen? Tuossa alkuperäisessä lainatussa kommentissa kerrotaan että vauva oli vastasyntynyt ja esikoinen. Ja kyllä se naapurissa asuva rajaton vauvakuumeilija-mummo saa tuhoa aikaan ennen kuin välit on pakko katkaista kokonaan.