Lue keskustelun säännöt.
Perheessä 11 lasta ja lisää tulossa...
09.10.2018 |
https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/4fb595ee-2342-4028-843e-6cbeb6fe9…
Keskustelua. Itse en ymmärrä.
Kommentit (414)
Tunnen suurpeheen lapsia ja he ovat ihan tavallisia kuluttajia. Kaksi perhettä, toisessa 14 lasta toisessa 18. Hyvin ovat oppineet tavoille. Vanhemmat mukavia ja ystävällisiä. Toisessa perheessä vielä pidetty päättäjä henkilö. Lapsi on lahja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuosta, ei ne lapset sinun hoidettavina tule olemaan.
Luuletko että tuon perheen isä, jonka "ammattia ei kerrota" tienaa tarpeeksi elättääkseen koko talouden?
Ei ne lapset minun hoidettavana ole, mutta elättinä ovat verojen kautta.
Tuo on pelkästään sun arvailuasi. Mitään faktaa sulla ei ole esittää siitä, että elävät tuilla. Perheellä ei näyttänyt olevan tabletteja ja kännyjä. Yksi tietokone johon kukin varas käyttövuoron. Veikkaan, että he elävät paljon vaatimattomammin kuin moni muu ja isän palkka + lapsilisät riittää hyvinkin perheen elatukseen. Vaikea tietysti sellaisen ymmärtää, joka on tottunut suoltamaan rahaa sinne ja tänne.
12 lapsen kasvattaminen aikuiseksi maksaa 2,4 miljoonaa.
Ei tuolla rahasummalla tarkoiteta niitä kustannuksia, joita vanhemmat joutuvat lapsesta maksamaan, vaEi tuolla rahasummalla tarkoiteta niitä kustannuksia, joita vanhemmat joutuvat lapsesta maksamaan, vaan siihen on laskettu mukaan yhteiskunnan osuus. Eikä nyt puhuta pelkistä lapsilisistä, vanhempainrahasta yms, vaan esim. terveydenhoidosta, koulutuksesta jne. Siis neuvolat, koulut jne. alkaen ihan rakennuksista ja henkilökunnan palkoista kaikkine sivukuluineen, arvioituna yhtä lasta kohden.an siihen on laskettu mukaan yhteiskunnan osuus. Eikä nyt puhuta pelkistä lapsilisistä, vanhempainrahasta yms, vaan esim. terveydenhoidosta, koulutuksesta jne. Siis neuvolat, koulut jne. alkaen ihan rakennuksista ja henkilökunnan palkoista kaikkine sivukuluineen, arvioituna yhtä lasta kohden.
No yhden lapsen osalta vanhempien kustannus 130.000, eli ihan kiva summa siitäkin tulee.
https://www.iltalehti.fi/uutiset/2013022316710824_uu.shtml
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuosta, ei ne lapset sinun hoidettavina tule olemaan.
Paitsi että vanhin lintsaa jo koulusta ja syrjäytyy hyvää vauhtia...
Oli tosi syrjäytynyt. Kyllä. Fiksu ja hyväkäytöksinen nuorimies. Ja vanhemmat todellakin patisti käymään sitä koulua. Ongelma tuntui olevan se, että koulu oli liian helppoa.
Miksi on pantu amikseen? Onko ollut aikaa kannustaa oikein? Onko rahaa lukioon?
Jospa siksi pantu amikseen,eikä pantu lukioon jos poika vaikka on itse halunnut kokiksi..
Jos on halunneet laittaa lapsen sellaiseen koulutukseen missä saa nopeasti ammatin ja josta pääsee nopeasti töihin että pääsis ansaitsemaan rahaa ja auttamaan perhettä taloudellisesti. Toivottavasti näin ei ole ajateltu.
Että lapsen pitäs elättää omia sisaruksiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole tuo jonka kanssa ” kinaat”, mutta vastaanpa kuitenkin. Itse tiedän useita ison perheen äitejä jotka ovat lähteneet lastenhoidon jälkeen työelämään, he ovat itse asiassa erittäin hyviä ja luotettavia työntekijöitä. Jos jotakin suurta uranousua haluaa, ei varmaan kannata 20 vuotta olla kotona, mutta kuinka moni kahden lapsen äitikään on minkään ison firman pomo tai vastaava? Suurimmalle osalle ihmisistä riittää se ihan tavallinen työ! Annetaan ihmisten elää valitsemallaan tavalla, jos kokevat elämänsä onnelliseksi näin.
Onko heillä ollut koulutusta tai työkokemusta silti? Onko heillä 12 lasta? Onko ne pienimmät lapset olleet töihin palatessa minkäikäisiä?
Monella on se 10 lasta ja joillakin enemmänkin kuin 12. Työkokemusta vaihteleva määrä.
Onko koulutus? Ammatti?
Minkäikäisiä lapset kun töihin on tultu?
Kuulepas, variaatioita löytyy useita. Mutta nyt, hyvää päivänjatkoa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole teidän asianne pääseekö/haluaako äiti töihin vai ei. Keskittyvää omaan surkeaan elämäänne ja märehtikää vähän vähemmän muiden tapaa elää.
Kuka palkkaisi kouluttamattoman raskaana olevan naisen jolla on huusholli täynnä huollettavia?
Ihan jo kaksi lasta on naisilla handicap työnsaannissa.
Eikai työhaastattelussa kysytä lasten määrää, saati sitten, että pitääkö siihen vastata, jos kysyttäisiinkin. Sitäpaitsi nuillahan on jo osa lapsista niin isoja, ettei heidän kanssa olla kotona, jos sairastuvat. Muutaman vuoden päästä vielä vähemmän. Ei se sitten enää eroa työnantajan näkökulmasta yhtään siihen, kuin jos olisi kolmilapsinen perhe. Että samalla viivalla siinä sitten on. Ja opiskella voi kotoa käsin, jos haluaa. Vaikka sitten niiden 11, kohta 12 lapsen kanssa. Eli ammattikin on mahdollista saada, vaikka lapset olisi pieniä. Ja päiväkotiinkin ne voi laittaa. Eikä koululaiset enää päiväkotiin menisikään, niin ei siellä kaikki 12 ole.
He on itse tunkenut voimakkaasti mediaan perheellään, joten ei sitä lapsilukua enää erikseen tarvitse kysyä...
Kukaan yrittäjä ei palkkaa tällaista ihmistä. Edes julkiselle sektorille.
Paitsi kuinka moni muistaa enää muutaman vuoden päästä? Ja ne yli 10-vuotiaat lapset ei vaikuta sairastumisillaan vanhempien työssäkäyntiin. Ei sitä teini-ikäistä jäädä kotia hoitamaan. Jos kysytään, niin sanoo sitten, että paljonko on ja kuinka monen sairastumisen aikaan pitää olla kotona. Eli jonkun ajan päästä vain muutaman. Kuinka moni työssäkäyvä jää kotiin (liki-)aikuisten lasten kanssa, kun sairastuvat. Ja onhan se jo määrättykin, että alle 10-vuotiaan kanssa saa sen neljä päivää väliaikaista hoitovapaata. Sen jälkeen pitää järjestää joku muu hoitaja, tai jäädä palkattomalle. Ei ne vanhemmat lapset sitten enää vaikuta, kun kerran sairastavat yksin kotona.
Eiköhän tämä äiti jatka sitä perheensä tunkemista mediaan jatkossakin.
Ja pienellä paikkakunnalla muistetaan kyl vuosikymmeniä kaikenlaiset asiat.
Toistaiseksi nuorin lapsi syntyy 2019. Siitä kymmenen vuoden päästä on 2029 eli silloin äidillä ei enää ole alle kymmenvuotiasta. Ellei sitten tee uutta.
Eli vanhakos hän silloin on? 50?
Vailla koulutusta, vailla työuraa. Jippii.
Niin, ja sinä et nyt ymmärrä, että yhtälailla ne vähempilapsisen perheen vanhemmat ovat sen yhden, kahden tai kolmen lapsen sairastumiset kotona. Tai neljän tai viiden. Ja jonkun yksi lapsi saattaa sairastaa paljon enemmän, kun jonkun toisen kolme yhteensä. Siksi minä tästä vänkään, kun niiden lastenei kyllä pitäisi vaikuttaa työn saamiseen niin paljon, kuin täällä väitetään. Eri asia on se koulutus ja millainen on ihmisenä itsessään. Ja onhan niillä lapsilla, ainakin toistaiseksi isäkin, eli on kaksi, joiden on mahdollista jäädä kotiin sairastumisen myötä. Eli pitäisikö kahden lapsen yksinhuoltaja jättää siksi palkkaamatta, kun saattaa olla yhtäpaljon kipeiden lasten kanssa kotona, kun joku jolla on enemmän lapsia? Ja kuka estää opiskelemasta vaikka monimuotokoulutksessa, sinäkö?
Jos ensin opiskelee ammatin, hankkii hyvän työpaikan, tekee ne kaksi lasta, on vähän aikaa kotona jakaen kotonaoloajan miehen kanssa, töihin palattua hoitaa miejen kanssa ne sairaat lapset ja tarvittaessa palkkaa kotiin apua, ne lapset ei heijastu mitenkään työelämässä.
Jos ei hanki koulutusta, ei työpaikkaa, on kotona kaksikymmentä vuotta ja sen jälkeen on taas raskaana ja sitten hakee pienten lasten äitinä töitä, asemaa työelämässä ei edes ole.
Kai nyt sinäkin tajuat eron?
Tottakai siinä on eroa! En minä sitä kiellä.
Jotkut ihmiset saavat lapsensa lähempänä, tai yli 40-vuotiaina. Sitten kun on oltu vaikka sen kahden lapsen kanssa kotona pari vuotta, niin äiti/isä huomaakin, ettei enää halua jatkaa vanhassa työssään, vaan lähteekin opiskelemaan. Sitten ollaankin pois työelämästä vielä opintojen verran siihen lasten kanssa olon päälle. Ja ihan yhtälailla, hän on sitten sillä uudella työalalla ilman asemaa työelämässä. Ei se ihan hirveästi auta jos on aiemmin ollut siivooja ja nyt alkaakin vaikka levysepäksi tai lakimieheksi. Ja vielä pienten lasten vanhempana! Ajattele!
Saattaa olla myös, että on ammatti, hyvä työpaikka ja saa kaksi lasta ja on niiden kanssa hetken kotona ja palaa töihin.. ja sitten koittaakin yt-neuvottelut ja työpaikka menee siinä. Sitten täytyy etsiä uusi. Pienemmillä paikkakunnilla ei ihan hirveän montaa paikkaa ole samaa työtä tarjolla ja sitten pitää hakea kauemmas töihin.
Jos perheessä toinen vanhempi saa paremman työpaikan kauempaa, paremmalla palkalla, kuin mitä se toinen tienaa, niin varmaan perhe muuttaa. Ja kappas kehveliä, sen toisenkin täytyy etsiä uusi työpaikka. Ja voi että, ei täällä olekaan yhtään paikkaa päiväkotiin auki. No, olenkin jo jonkin aikaa miettinyt alan vaihtoa.. opiskelen ja haen sitten töihin. Uudella paikkakunnalla, uuteen ammattiin, josta ei ole aiempaa kokemusta.
Eli, yksinkertaisesti tilanteet muuttuu. Elämä ei välttämättä mene niinkuin on alunperin hyvin suunnitellut.
Tämän kyseisen perheen äiti ei todellakaan ehdi kerryttää eläkettä juuri mitään, joutuu opiskelemaan ja aloittamaan työnhaun IHAN alusta. Mutta hänellä on siihen kyllä mahdollisuus. Mistä sinäkään tiedät, onko 12 lapsi viimeinen? Minä en ainakaan tiedä. Neljän vuoden aikana ehtii kotonakin opiskella ammatin, lapsista saattaa olla jo neljä muuttanut omilleen opiskelemaan (minä muutin 15-vuotiaana koulun perässä). Vain neljä lasta on alle 10-vuotiaita, jos lasketaan tällä hetkellä tiedossa olevat lapset. Alle kouluikäisiä on silloin kaksi.
Ja sille joka ei palkkaa kahden lapsen yh-äitiä, ellei sillä ole erityistä osaamista/annettavaa.. jos henkilö on pätevä työhön, eikä muita pätevämpiä ole, ei saisi sen perusteella olla palkkaamatta. Sehän on syrjintää. Eihän raskaana olevaakaan saa irtisanoa raskauden takia. Ja jos on jonkun sijaisena, ja alkuperäisen työntekijän vaikka hoitovapaa jatkuu, niin niin jatkuu sijaisen työsopimuskin, vaikka tyyppi jäisi äitiyslomalle, eikä olisi töissä. Siihen asti siis, mihin asti vakituinen työntekijä on hakenut vapaata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole tuo jonka kanssa ” kinaat”, mutta vastaanpa kuitenkin. Itse tiedän useita ison perheen äitejä jotka ovat lähteneet lastenhoidon jälkeen työelämään, he ovat itse asiassa erittäin hyviä ja luotettavia työntekijöitä. Jos jotakin suurta uranousua haluaa, ei varmaan kannata 20 vuotta olla kotona, mutta kuinka moni kahden lapsen äitikään on minkään ison firman pomo tai vastaava? Suurimmalle osalle ihmisistä riittää se ihan tavallinen työ! Annetaan ihmisten elää valitsemallaan tavalla, jos kokevat elämänsä onnelliseksi näin.
Onko heillä ollut koulutusta tai työkokemusta silti? Onko heillä 12 lasta? Onko ne pienimmät lapset olleet töihin palatessa minkäikäisiä?
Monella on se 10 lasta ja joillakin enemmänkin kuin 12. Työkokemusta vaihteleva määrä.
Onko koulutus? Ammatti?
Minkäikäisiä lapset kun töihin on tultu?
Kuulepas, variaatioita löytyy useita. Mutta nyt, hyvää päivänjatkoa!
Jos niitä noin valtavasti on niin miksei voi vastata?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole teidän asianne pääseekö/haluaako äiti töihin vai ei. Keskittyvää omaan surkeaan elämäänne ja märehtikää vähän vähemmän muiden tapaa elää.
Kuka palkkaisi kouluttamattoman raskaana olevan naisen jolla on huusholli täynnä huollettavia?
Ihan jo kaksi lasta on naisilla handicap työnsaannissa.
Eikai työhaastattelussa kysytä lasten määrää, saati sitten, että pitääkö siihen vastata, jos kysyttäisiinkin. Sitäpaitsi nuillahan on jo osa lapsista niin isoja, ettei heidän kanssa olla kotona, jos sairastuvat. Muutaman vuoden päästä vielä vähemmän. Ei se sitten enää eroa työnantajan näkökulmasta yhtään siihen, kuin jos olisi kolmilapsinen perhe. Että samalla viivalla siinä sitten on. Ja opiskella voi kotoa käsin, jos haluaa. Vaikka sitten niiden 11, kohta 12 lapsen kanssa. Eli ammattikin on mahdollista saada, vaikka lapset olisi pieniä. Ja päiväkotiinkin ne voi laittaa. Eikä koululaiset enää päiväkotiin menisikään, niin ei siellä kaikki 12 ole.
He on itse tunkenut voimakkaasti mediaan perheellään, joten ei sitä lapsilukua enää erikseen tarvitse kysyä...
Kukaan yrittäjä ei palkkaa tällaista ihmistä. Edes julkiselle sektorille.
Paitsi kuinka moni muistaa enää muutaman vuoden päästä? Ja ne yli 10-vuotiaat lapset ei vaikuta sairastumisillaan vanhempien työssäkäyntiin. Ei sitä teini-ikäistä jäädä kotia hoitamaan. Jos kysytään, niin sanoo sitten, että paljonko on ja kuinka monen sairastumisen aikaan pitää olla kotona. Eli jonkun ajan päästä vain muutaman. Kuinka moni työssäkäyvä jää kotiin (liki-)aikuisten lasten kanssa, kun sairastuvat. Ja onhan se jo määrättykin, että alle 10-vuotiaan kanssa saa sen neljä päivää väliaikaista hoitovapaata. Sen jälkeen pitää järjestää joku muu hoitaja, tai jäädä palkattomalle. Ei ne vanhemmat lapset sitten enää vaikuta, kun kerran sairastavat yksin kotona.
Eiköhän tämä äiti jatka sitä perheensä tunkemista mediaan jatkossakin.
Ja pienellä paikkakunnalla muistetaan kyl vuosikymmeniä kaikenlaiset asiat.
Toistaiseksi nuorin lapsi syntyy 2019. Siitä kymmenen vuoden päästä on 2029 eli silloin äidillä ei enää ole alle kymmenvuotiasta. Ellei sitten tee uutta.
Eli vanhakos hän silloin on? 50?
Vailla koulutusta, vailla työuraa. Jippii.
Niin, ja sinä et nyt ymmärrä, että yhtälailla ne vähempilapsisen perheen vanhemmat ovat sen yhden, kahden tai kolmen lapsen sairastumiset kotona. Tai neljän tai viiden. Ja jonkun yksi lapsi saattaa sairastaa paljon enemmän, kun jonkun toisen kolme yhteensä. Siksi minä tästä vänkään, kun niiden lastenei kyllä pitäisi vaikuttaa työn saamiseen niin paljon, kuin täällä väitetään. Eri asia on se koulutus ja millainen on ihmisenä itsessään. Ja onhan niillä lapsilla, ainakin toistaiseksi isäkin, eli on kaksi, joiden on mahdollista jäädä kotiin sairastumisen myötä. Eli pitäisikö kahden lapsen yksinhuoltaja jättää siksi palkkaamatta, kun saattaa olla yhtäpaljon kipeiden lasten kanssa kotona, kun joku jolla on enemmän lapsia? Ja kuka estää opiskelemasta vaikka monimuotokoulutksessa, sinäkö?
Jos ensin opiskelee ammatin, hankkii hyvän työpaikan, tekee ne kaksi lasta, on vähän aikaa kotona jakaen kotonaoloajan miehen kanssa, töihin palattua hoitaa miejen kanssa ne sairaat lapset ja tarvittaessa palkkaa kotiin apua, ne lapset ei heijastu mitenkään työelämässä.
Jos ei hanki koulutusta, ei työpaikkaa, on kotona kaksikymmentä vuotta ja sen jälkeen on taas raskaana ja sitten hakee pienten lasten äitinä töitä, asemaa työelämässä ei edes ole.
Kai nyt sinäkin tajuat eron?
Tottakai siinä on eroa! En minä sitä kiellä.
Jotkut ihmiset saavat lapsensa lähempänä, tai yli 40-vuotiaina. Sitten kun on oltu vaikka sen kahden lapsen kanssa kotona pari vuotta, niin äiti/isä huomaakin, ettei enää halua jatkaa vanhassa työssään, vaan lähteekin opiskelemaan. Sitten ollaankin pois työelämästä vielä opintojen verran siihen lasten kanssa olon päälle. Ja ihan yhtälailla, hän on sitten sillä uudella työalalla ilman asemaa työelämässä. Ei se ihan hirveästi auta jos on aiemmin ollut siivooja ja nyt alkaakin vaikka levysepäksi tai lakimieheksi. Ja vielä pienten lasten vanhempana! Ajattele!
Saattaa olla myös, että on ammatti, hyvä työpaikka ja saa kaksi lasta ja on niiden kanssa hetken kotona ja palaa töihin.. ja sitten koittaakin yt-neuvottelut ja työpaikka menee siinä. Sitten täytyy etsiä uusi. Pienemmillä paikkakunnilla ei ihan hirveän montaa paikkaa ole samaa työtä tarjolla ja sitten pitää hakea kauemmas töihin.
Jos perheessä toinen vanhempi saa paremman työpaikan kauempaa, paremmalla palkalla, kuin mitä se toinen tienaa, niin varmaan perhe muuttaa. Ja kappas kehveliä, sen toisenkin täytyy etsiä uusi työpaikka. Ja voi että, ei täällä olekaan yhtään paikkaa päiväkotiin auki. No, olenkin jo jonkin aikaa miettinyt alan vaihtoa.. opiskelen ja haen sitten töihin. Uudella paikkakunnalla, uuteen ammattiin, josta ei ole aiempaa kokemusta.
Eli, yksinkertaisesti tilanteet muuttuu. Elämä ei välttämättä mene niinkuin on alunperin hyvin suunnitellut.
Tämän kyseisen perheen äiti ei todellakaan ehdi kerryttää eläkettä juuri mitään, joutuu opiskelemaan ja aloittamaan työnhaun IHAN alusta. Mutta hänellä on siihen kyllä mahdollisuus. Mistä sinäkään tiedät, onko 12 lapsi viimeinen? Minä en ainakaan tiedä. Neljän vuoden aikana ehtii kotonakin opiskella ammatin, lapsista saattaa olla jo neljä muuttanut omilleen opiskelemaan (minä muutin 15-vuotiaana koulun perässä). Vain neljä lasta on alle 10-vuotiaita, jos lasketaan tällä hetkellä tiedossa olevat lapset. Alle kouluikäisiä on silloin kaksi.
Ja sille joka ei palkkaa kahden lapsen yh-äitiä, ellei sillä ole erityistä osaamista/annettavaa.. jos henkilö on pätevä työhön, eikä muita pätevämpiä ole, ei saisi sen perusteella olla palkkaamatta. Sehän on syrjintää. Eihän raskaana olevaakaan saa irtisanoa raskauden takia. Ja jos on jonkun sijaisena, ja alkuperäisen työntekijän vaikka hoitovapaa jatkuu, niin niin jatkuu sijaisen työsopimuskin, vaikka tyyppi jäisi äitiyslomalle, eikä olisi töissä. Siihen asti siis, mihin asti vakituinen työntekijä on hakenut vapaata.
Jos on jo työpaikka, voi opiskella vuorotteluvapaalla, opiskeluvapaalla ja virkavapaalla. Ei tarvitse irtisanoutua.
Aika karu osa noilla vanhimmilla lapsilla. Kenkää viisitoistavuotiaana, kotiorjana kotona tai elättämään perhettä. Jep, jep.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole tuo jonka kanssa ” kinaat”, mutta vastaanpa kuitenkin. Itse tiedän useita ison perheen äitejä jotka ovat lähteneet lastenhoidon jälkeen työelämään, he ovat itse asiassa erittäin hyviä ja luotettavia työntekijöitä. Jos jotakin suurta uranousua haluaa, ei varmaan kannata 20 vuotta olla kotona, mutta kuinka moni kahden lapsen äitikään on minkään ison firman pomo tai vastaava? Suurimmalle osalle ihmisistä riittää se ihan tavallinen työ! Annetaan ihmisten elää valitsemallaan tavalla, jos kokevat elämänsä onnelliseksi näin.
Onko heillä ollut koulutusta tai työkokemusta silti? Onko heillä 12 lasta? Onko ne pienimmät lapset olleet töihin palatessa minkäikäisiä?
Monella on se 10 lasta ja joillakin enemmänkin kuin 12. Työkokemusta vaihteleva määrä.
Onko koulutus? Ammatti?
Minkäikäisiä lapset kun töihin on tultu?
Kuulepas, variaatioita löytyy useita. Mutta nyt, hyvää päivänjatkoa!
Jos niitä noin valtavasti on niin miksei voi vastata?
Onko tämä perheenäitien työssäkäynti oikeasti näin outo asia joillekin? Joku tuolla meinasi, että jo kaksi lasta on liikaa naisella, eikä töihin asiaa?! Jokainen esim. lestadiolaissukuun syntynyt voi varmasti listata ammatteja ja koulutuksia, joita isojen perheiden äideillä on ja miten he ovat lasten jälkeen olleet työelämässä. Itsekin tiedän esimerkkejä hoito- ja myyntityöstä aina yliopistouraan ja johtavan lääkärin työhön saakka. Ja toki on niitäkin, jotka eivät ole lasten jälkeen olleet töissä, syystä tai toisesta.
Miksi kaikki ne muut perheet ovat halunneet tuohon Duudsonit ohjelmaan?
Tämä sille, joka toistelee koko ajan kysymystään perheen osallistumisesta.
Pähkäile välillä vaikka niitä muita perheitä.
Lasten lukumäärä ihan sivuseikka, Suomessa noin pienten lasten äidit ovat kotona ja hyvä niin. Jotkut nautiskelevat äitiyspäivärahoja ja tukia vuosia yhden piltin avulla.
Jos nuorin jo syntynyt, niin kovasti onnea perheenlisäyksestä! Toivon myös vanhimmalle pojalle menestystä opinnoissa tänä syksynä.
Ei ole äiti työttömyyskorvauksilla elänyt. Isä Arto liioin, työssäkäyvä ihminen.
Perusasiat siis täysin kunnossa. Ihanan välittömiä ja duudsoneihin kontaktia ottaneita reippaita lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä on Hämeenlinnalaisilla ihmettelemistä kun Duudsonit tekee perunamuussia betonimyllyllä ja pesee pyykkiä kaahaillen autolla miten sattuu. 🙈🤣
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki ne muut perheet ovat halunneet tuohon Duudsonit ohjelmaan?
Tämä sille, joka toistelee koko ajan kysymystään perheen osallistumisesta.
Pähkäile välillä vaikka niitä muita perheitä.Lasten lukumäärä ihan sivuseikka, Suomessa noin pienten lasten äidit ovat kotona ja hyvä niin. Jotkut nautiskelevat äitiyspäivärahoja ja tukia vuosia yhden piltin avulla.
Jos nuorin jo syntynyt, niin kovasti onnea perheenlisäyksestä! Toivon myös vanhimmalle pojalle menestystä opinnoissa tänä syksynä.
Ei ole äiti työttömyyskorvauksilla elänyt. Isä Arto liioin, työssäkäyvä ihminen.
Perusasiat siis täysin kunnossa. Ihanan välittömiä ja duudsoneihin kontaktia ottaneita reippaita lapsia.
Äitiyspäivärahaa saa Suomessa aivan kaikki 105 päivää.
Tää ei ole ainoa media jonne perhe on tunkenut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole tuo jonka kanssa ” kinaat”, mutta vastaanpa kuitenkin. Itse tiedän useita ison perheen äitejä jotka ovat lähteneet lastenhoidon jälkeen työelämään, he ovat itse asiassa erittäin hyviä ja luotettavia työntekijöitä. Jos jotakin suurta uranousua haluaa, ei varmaan kannata 20 vuotta olla kotona, mutta kuinka moni kahden lapsen äitikään on minkään ison firman pomo tai vastaava? Suurimmalle osalle ihmisistä riittää se ihan tavallinen työ! Annetaan ihmisten elää valitsemallaan tavalla, jos kokevat elämänsä onnelliseksi näin.
Onko heillä ollut koulutusta tai työkokemusta silti? Onko heillä 12 lasta? Onko ne pienimmät lapset olleet töihin palatessa minkäikäisiä?
Monella on se 10 lasta ja joillakin enemmänkin kuin 12. Työkokemusta vaihteleva määrä.
Onko koulutus? Ammatti?
Minkäikäisiä lapset kun töihin on tultu?
Kuulepas, variaatioita löytyy useita. Mutta nyt, hyvää päivänjatkoa!
Jos niitä noin valtavasti on niin miksei voi vastata?
Onko tämä perheenäitien työssäkäynti oikeasti näin outo asia joillekin? Joku tuolla meinasi, että jo kaksi lasta on liikaa naisella, eikä töihin asiaa?! Jokainen esim. lestadiolaissukuun syntynyt voi varmasti listata ammatteja ja koulutuksia, joita isojen perheiden äideillä on ja miten he ovat lasten jälkeen olleet työelämässä. Itsekin tiedän esimerkkejä hoito- ja myyntityöstä aina yliopistouraan ja johtavan lääkärin työhön saakka. Ja toki on niitäkin, jotka eivät ole lasten jälkeen olleet töissä, syystä tai toisesta.
Lestasuvuilla tilanne on eri, koska heillä ne omat lestaverkostot auttaa saamaan työtä. Samaten muutenkin se verkosto kannattelee, hoitelee yrittäjille diilit kuntapäättäjinä jne.
Mutta miksei kysymyksiin saa vastausta. Jos kerran tuntee lukuisia 10-12 lapsen äitejä, miksei voi vastata kysymyksiin. Onko syy se, ettei oikeasti tunne sellaisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole teidän asianne pääseekö/haluaako äiti töihin vai ei. Keskittyvää omaan surkeaan elämäänne ja märehtikää vähän vähemmän muiden tapaa elää.
Kuka palkkaisi kouluttamattoman raskaana olevan naisen jolla on huusholli täynnä huollettavia?
Ihan jo kaksi lasta on naisilla handicap työnsaannissa.
Eikai työhaastattelussa kysytä lasten määrää, saati sitten, että pitääkö siihen vastata, jos kysyttäisiinkin. Sitäpaitsi nuillahan on jo osa lapsista niin isoja, ettei heidän kanssa olla kotona, jos sairastuvat. Muutaman vuoden päästä vielä vähemmän. Ei se sitten enää eroa työnantajan näkökulmasta yhtään siihen, kuin jos olisi kolmilapsinen perhe. Että samalla viivalla siinä sitten on. Ja opiskella voi kotoa käsin, jos haluaa. Vaikka sitten niiden 11, kohta 12 lapsen kanssa. Eli ammattikin on mahdollista saada, vaikka lapset olisi pieniä. Ja päiväkotiinkin ne voi laittaa. Eikä koululaiset enää päiväkotiin menisikään, niin ei siellä kaikki 12 ole.
He on itse tunkenut voimakkaasti mediaan perheellään, joten ei sitä lapsilukua enää erikseen tarvitse kysyä...
Kukaan yrittäjä ei palkkaa tällaista ihmistä. Edes julkiselle sektorille.
Paitsi kuinka moni muistaa enää muutaman vuoden päästä? Ja ne yli 10-vuotiaat lapset ei vaikuta sairastumisillaan vanhempien työssäkäyntiin. Ei sitä teini-ikäistä jäädä kotia hoitamaan. Jos kysytään, niin sanoo sitten, että paljonko on ja kuinka monen sairastumisen aikaan pitää olla kotona. Eli jonkun ajan päästä vain muutaman. Kuinka moni työssäkäyvä jää kotiin (liki-)aikuisten lasten kanssa, kun sairastuvat. Ja onhan se jo määrättykin, että alle 10-vuotiaan kanssa saa sen neljä päivää väliaikaista hoitovapaata. Sen jälkeen pitää järjestää joku muu hoitaja, tai jäädä palkattomalle. Ei ne vanhemmat lapset sitten enää vaikuta, kun kerran sairastavat yksin kotona.
Eiköhän tämä äiti jatka sitä perheensä tunkemista mediaan jatkossakin.
Ja pienellä paikkakunnalla muistetaan kyl vuosikymmeniä kaikenlaiset asiat.
Toistaiseksi nuorin lapsi syntyy 2019. Siitä kymmenen vuoden päästä on 2029 eli silloin äidillä ei enää ole alle kymmenvuotiasta. Ellei sitten tee uutta.
Eli vanhakos hän silloin on? 50?
Vailla koulutusta, vailla työuraa. Jippii.
Niin, ja sinä et nyt ymmärrä, että yhtälailla ne vähempilapsisen perheen vanhemmat ovat sen yhden, kahden tai kolmen lapsen sairastumiset kotona. Tai neljän tai viiden. Ja jonkun yksi lapsi saattaa sairastaa paljon enemmän, kun jonkun toisen kolme yhteensä. Siksi minä tästä vänkään, kun niiden lastenei kyllä pitäisi vaikuttaa työn saamiseen niin paljon, kuin täällä väitetään. Eri asia on se koulutus ja millainen on ihmisenä itsessään. Ja onhan niillä lapsilla, ainakin toistaiseksi isäkin, eli on kaksi, joiden on mahdollista jäädä kotiin sairastumisen myötä. Eli pitäisikö kahden lapsen yksinhuoltaja jättää siksi palkkaamatta, kun saattaa olla yhtäpaljon kipeiden lasten kanssa kotona, kun joku jolla on enemmän lapsia? Ja kuka estää opiskelemasta vaikka monimuotokoulutksessa, sinäkö?
Jos ensin opiskelee ammatin, hankkii hyvän työpaikan, tekee ne kaksi lasta, on vähän aikaa kotona jakaen kotonaoloajan miehen kanssa, töihin palattua hoitaa miejen kanssa ne sairaat lapset ja tarvittaessa palkkaa kotiin apua, ne lapset ei heijastu mitenkään työelämässä.
Jos ei hanki koulutusta, ei työpaikkaa, on kotona kaksikymmentä vuotta ja sen jälkeen on taas raskaana ja sitten hakee pienten lasten äitinä töitä, asemaa työelämässä ei edes ole.
Kai nyt sinäkin tajuat eron?
Tottakai siinä on eroa! En minä sitä kiellä.
Jotkut ihmiset saavat lapsensa lähempänä, tai yli 40-vuotiaina. Sitten kun on oltu vaikka sen kahden lapsen kanssa kotona pari vuotta, niin äiti/isä huomaakin, ettei enää halua jatkaa vanhassa työssään, vaan lähteekin opiskelemaan. Sitten ollaankin pois työelämästä vielä opintojen verran siihen lasten kanssa olon päälle. Ja ihan yhtälailla, hän on sitten sillä uudella työalalla ilman asemaa työelämässä. Ei se ihan hirveästi auta jos on aiemmin ollut siivooja ja nyt alkaakin vaikka levysepäksi tai lakimieheksi. Ja vielä pienten lasten vanhempana! Ajattele!
Saattaa olla myös, että on ammatti, hyvä työpaikka ja saa kaksi lasta ja on niiden kanssa hetken kotona ja palaa töihin.. ja sitten koittaakin yt-neuvottelut ja työpaikka menee siinä. Sitten täytyy etsiä uusi. Pienemmillä paikkakunnilla ei ihan hirveän montaa paikkaa ole samaa työtä tarjolla ja sitten pitää hakea kauemmas töihin.
Jos perheessä toinen vanhempi saa paremman työpaikan kauempaa, paremmalla palkalla, kuin mitä se toinen tienaa, niin varmaan perhe muuttaa. Ja kappas kehveliä, sen toisenkin täytyy etsiä uusi työpaikka. Ja voi että, ei täällä olekaan yhtään paikkaa päiväkotiin auki. No, olenkin jo jonkin aikaa miettinyt alan vaihtoa.. opiskelen ja haen sitten töihin. Uudella paikkakunnalla, uuteen ammattiin, josta ei ole aiempaa kokemusta.
Eli, yksinkertaisesti tilanteet muuttuu. Elämä ei välttämättä mene niinkuin on alunperin hyvin suunnitellut.
Tämän kyseisen perheen äiti ei todellakaan ehdi kerryttää eläkettä juuri mitään, joutuu opiskelemaan ja aloittamaan työnhaun IHAN alusta. Mutta hänellä on siihen kyllä mahdollisuus. Mistä sinäkään tiedät, onko 12 lapsi viimeinen? Minä en ainakaan tiedä. Neljän vuoden aikana ehtii kotonakin opiskella ammatin, lapsista saattaa olla jo neljä muuttanut omilleen opiskelemaan (minä muutin 15-vuotiaana koulun perässä). Vain neljä lasta on alle 10-vuotiaita, jos lasketaan tällä hetkellä tiedossa olevat lapset. Alle kouluikäisiä on silloin kaksi.
Ja sille joka ei palkkaa kahden lapsen yh-äitiä, ellei sillä ole erityistä osaamista/annettavaa.. jos henkilö on pätevä työhön, eikä muita pätevämpiä ole, ei saisi sen perusteella olla palkkaamatta. Sehän on syrjintää. Eihän raskaana olevaakaan saa irtisanoa raskauden takia. Ja jos on jonkun sijaisena, ja alkuperäisen työntekijän vaikka hoitovapaa jatkuu, niin niin jatkuu sijaisen työsopimuskin, vaikka tyyppi jäisi äitiyslomalle, eikä olisi töissä. Siihen asti siis, mihin asti vakituinen työntekijä on hakenut vapaata.
Jos on jo työpaikka, voi opiskella vuorotteluvapaalla, opiskeluvapaalla ja virkavapaalla. Ei tarvitse irtisanoutua.
Aika karu osa noilla vanhimmilla lapsilla. Kenkää viisitoistavuotiaana, kotiorjana kotona tai elättämään perhettä. Jep, jep.
Enpä usko, että sieltä ketään potkitaan pihalle. Lähtevät jos haluavat. Vuorotteluvapaaseen on pakko olla ollut töissä tietyn aikaa, en muista paljonko. On myös ihmisiä, jotka ovan olleet pätkätöissä koko elämänsä, kun vakityötä ei ole saanut. On myös ihmisiä, joilla on usempikin ammatti, mutta ei ole saanut vielä ollenkaan työpaikkaa. Jos on vaikka sosiaalisesti huono, esim sairauden takia, niin ei välttämättä pääse työhaastattelusta läpi. Jotkut tekevät tuhansia työhakemuksia ja vasta reilu 40-vuotiaana saa työpaikan. Ja ilman lapsia. On siis ollut työttömänä, tai opiskellut siihen asti. Yhtäkaikki kotona ollut, eikä ainakaan työelämässä.
Tässä taloustilanteessa on kyllä monella alalla ollut yt-neuvottelut ja siihenhän ei rivityöntekijä voi vaikuttaa mitenkään. Jos sinut lomautetaan, niin et voi jäädä yhtään millekään vapaalle, kun olet työtön.
Täytyy kyllä ihmetellä, miten kapeakatseisia ja tuomitsevia jotkut ovat. Ei edes haluta antaa mahdollisuutta ja lytätään niin alas kuin pystyy. Tämä saa nyt olla osaltani tässä. Kiitos keskustelusta ja toivottavasti elämäsi menee suunnitellusti! Ja kaikkien perheiden äideille kaikkea hyvää ja onnea myös työelämään. Äitikin kun voi opiskella tai käydä töissä, vaikka lapsia olisi useampia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole tuo jonka kanssa ” kinaat”, mutta vastaanpa kuitenkin. Itse tiedän useita ison perheen äitejä jotka ovat lähteneet lastenhoidon jälkeen työelämään, he ovat itse asiassa erittäin hyviä ja luotettavia työntekijöitä. Jos jotakin suurta uranousua haluaa, ei varmaan kannata 20 vuotta olla kotona, mutta kuinka moni kahden lapsen äitikään on minkään ison firman pomo tai vastaava? Suurimmalle osalle ihmisistä riittää se ihan tavallinen työ! Annetaan ihmisten elää valitsemallaan tavalla, jos kokevat elämänsä onnelliseksi näin.
Onko heillä ollut koulutusta tai työkokemusta silti? Onko heillä 12 lasta? Onko ne pienimmät lapset olleet töihin palatessa minkäikäisiä?
Monella on se 10 lasta ja joillakin enemmänkin kuin 12. Työkokemusta vaihteleva määrä.
Onko koulutus? Ammatti?
Minkäikäisiä lapset kun töihin on tultu?
Kuulepas, variaatioita löytyy useita. Mutta nyt, hyvää päivänjatkoa!
Jos niitä noin valtavasti on niin miksei voi vastata?
Onko tämä perheenäitien työssäkäynti oikeasti näin outo asia joillekin? Joku tuolla meinasi, että jo kaksi lasta on liikaa naisella, eikä töihin asiaa?! Jokainen esim. lestadiolaissukuun syntynyt voi varmasti listata ammatteja ja koulutuksia, joita isojen perheiden äideillä on ja miten he ovat lasten jälkeen olleet työelämässä. Itsekin tiedän esimerkkejä hoito- ja myyntityöstä aina yliopistouraan ja johtavan lääkärin työhön saakka. Ja toki on niitäkin, jotka eivät ole lasten jälkeen olleet töissä, syystä tai toisesta.
Lestasuvuilla tilanne on eri, koska heillä ne omat lestaverkostot auttaa saamaan työtä. Samaten muutenkin se verkosto kannattelee, hoitelee yrittäjille diilit kuntapäättäjinä jne.
Mutta miksei kysymyksiin saa vastausta. Jos kerran tuntee lukuisia 10-12 lapsen äitejä, miksei voi vastata kysymyksiin. Onko syy se, ettei oikeasti tunne sellaisia?
En ole tuo, jolta alun perin asiaa tivasit, mutta Suomessa nyt ei taida ihan hirveän monta 10 - 12 lapsen äitiä, joka ei olisi lestadiolainen. Minä en ainakaan tunne yhtään. Enkä alle kirjoita tuota, että kaikki lestadiolaisnaiset olisi päässeet työpaikkoihinsa pelkkien suhteiden avulla, alkuunkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole teidän asianne pääseekö/haluaako äiti töihin vai ei. Keskittyvää omaan surkeaan elämäänne ja märehtikää vähän vähemmän muiden tapaa elää.
Kuka palkkaisi kouluttamattoman raskaana olevan naisen jolla on huusholli täynnä huollettavia?
Ihan jo kaksi lasta on naisilla handicap työnsaannissa.
Eikai työhaastattelussa kysytä lasten määrää, saati sitten, että pitääkö siihen vastata, jos kysyttäisiinkin. Sitäpaitsi nuillahan on jo osa lapsista niin isoja, ettei heidän kanssa olla kotona, jos sairastuvat. Muutaman vuoden päästä vielä vähemmän. Ei se sitten enää eroa työnantajan näkökulmasta yhtään siihen, kuin jos olisi kolmilapsinen perhe. Että samalla viivalla siinä sitten on. Ja opiskella voi kotoa käsin, jos haluaa. Vaikka sitten niiden 11, kohta 12 lapsen kanssa. Eli ammattikin on mahdollista saada, vaikka lapset olisi pieniä. Ja päiväkotiinkin ne voi laittaa. Eikä koululaiset enää päiväkotiin menisikään, niin ei siellä kaikki 12 ole.
He on itse tunkenut voimakkaasti mediaan perheellään, joten ei sitä lapsilukua enää erikseen tarvitse kysyä...
Kukaan yrittäjä ei palkkaa tällaista ihmistä. Edes julkiselle sektorille.
Paitsi kuinka moni muistaa enää muutaman vuoden päästä? Ja ne yli 10-vuotiaat lapset ei vaikuta sairastumisillaan vanhempien työssäkäyntiin. Ei sitä teini-ikäistä jäädä kotia hoitamaan. Jos kysytään, niin sanoo sitten, että paljonko on ja kuinka monen sairastumisen aikaan pitää olla kotona. Eli jonkun ajan päästä vain muutaman. Kuinka moni työssäkäyvä jää kotiin (liki-)aikuisten lasten kanssa, kun sairastuvat. Ja onhan se jo määrättykin, että alle 10-vuotiaan kanssa saa sen neljä päivää väliaikaista hoitovapaata. Sen jälkeen pitää järjestää joku muu hoitaja, tai jäädä palkattomalle. Ei ne vanhemmat lapset sitten enää vaikuta, kun kerran sairastavat yksin kotona.
Eiköhän tämä äiti jatka sitä perheensä tunkemista mediaan jatkossakin.
Ja pienellä paikkakunnalla muistetaan kyl vuosikymmeniä kaikenlaiset asiat.
Toistaiseksi nuorin lapsi syntyy 2019. Siitä kymmenen vuoden päästä on 2029 eli silloin äidillä ei enää ole alle kymmenvuotiasta. Ellei sitten tee uutta.
Eli vanhakos hän silloin on? 50?
Vailla koulutusta, vailla työuraa. Jippii.
Niin, ja sinä et nyt ymmärrä, että yhtälailla ne vähempilapsisen perheen vanhemmat ovat sen yhden, kahden tai kolmen lapsen sairastumiset kotona. Tai neljän tai viiden. Ja jonkun yksi lapsi saattaa sairastaa paljon enemmän, kun jonkun toisen kolme yhteensä. Siksi minä tästä vänkään, kun niiden lastenei kyllä pitäisi vaikuttaa työn saamiseen niin paljon, kuin täällä väitetään. Eri asia on se koulutus ja millainen on ihmisenä itsessään. Ja onhan niillä lapsilla, ainakin toistaiseksi isäkin, eli on kaksi, joiden on mahdollista jäädä kotiin sairastumisen myötä. Eli pitäisikö kahden lapsen yksinhuoltaja jättää siksi palkkaamatta, kun saattaa olla yhtäpaljon kipeiden lasten kanssa kotona, kun joku jolla on enemmän lapsia? Ja kuka estää opiskelemasta vaikka monimuotokoulutksessa, sinäkö?
Jos ensin opiskelee ammatin, hankkii hyvän työpaikan, tekee ne kaksi lasta, on vähän aikaa kotona jakaen kotonaoloajan miehen kanssa, töihin palattua hoitaa miejen kanssa ne sairaat lapset ja tarvittaessa palkkaa kotiin apua, ne lapset ei heijastu mitenkään työelämässä.
Jos ei hanki koulutusta, ei työpaikkaa, on kotona kaksikymmentä vuotta ja sen jälkeen on taas raskaana ja sitten hakee pienten lasten äitinä töitä, asemaa työelämässä ei edes ole.
Kai nyt sinäkin tajuat eron?
Tottakai siinä on eroa! En minä sitä kiellä.
Jotkut ihmiset saavat lapsensa lähempänä, tai yli 40-vuotiaina. Sitten kun on oltu vaikka sen kahden lapsen kanssa kotona pari vuotta, niin äiti/isä huomaakin, ettei enää halua jatkaa vanhassa työssään, vaan lähteekin opiskelemaan. Sitten ollaankin pois työelämästä vielä opintojen verran siihen lasten kanssa olon päälle. Ja ihan yhtälailla, hän on sitten sillä uudella työalalla ilman asemaa työelämässä. Ei se ihan hirveästi auta jos on aiemmin ollut siivooja ja nyt alkaakin vaikka levysepäksi tai lakimieheksi. Ja vielä pienten lasten vanhempana! Ajattele!
Saattaa olla myös, että on ammatti, hyvä työpaikka ja saa kaksi lasta ja on niiden kanssa hetken kotona ja palaa töihin.. ja sitten koittaakin yt-neuvottelut ja työpaikka menee siinä. Sitten täytyy etsiä uusi. Pienemmillä paikkakunnilla ei ihan hirveän montaa paikkaa ole samaa työtä tarjolla ja sitten pitää hakea kauemmas töihin.
Jos perheessä toinen vanhempi saa paremman työpaikan kauempaa, paremmalla palkalla, kuin mitä se toinen tienaa, niin varmaan perhe muuttaa. Ja kappas kehveliä, sen toisenkin täytyy etsiä uusi työpaikka. Ja voi että, ei täällä olekaan yhtään paikkaa päiväkotiin auki. No, olenkin jo jonkin aikaa miettinyt alan vaihtoa.. opiskelen ja haen sitten töihin. Uudella paikkakunnalla, uuteen ammattiin, josta ei ole aiempaa kokemusta.
Eli, yksinkertaisesti tilanteet muuttuu. Elämä ei välttämättä mene niinkuin on alunperin hyvin suunnitellut.
Tämän kyseisen perheen äiti ei todellakaan ehdi kerryttää eläkettä juuri mitään, joutuu opiskelemaan ja aloittamaan työnhaun IHAN alusta. Mutta hänellä on siihen kyllä mahdollisuus. Mistä sinäkään tiedät, onko 12 lapsi viimeinen? Minä en ainakaan tiedä. Neljän vuoden aikana ehtii kotonakin opiskella ammatin, lapsista saattaa olla jo neljä muuttanut omilleen opiskelemaan (minä muutin 15-vuotiaana koulun perässä). Vain neljä lasta on alle 10-vuotiaita, jos lasketaan tällä hetkellä tiedossa olevat lapset. Alle kouluikäisiä on silloin kaksi.
Ja sille joka ei palkkaa kahden lapsen yh-äitiä, ellei sillä ole erityistä osaamista/annettavaa.. jos henkilö on pätevä työhön, eikä muita pätevämpiä ole, ei saisi sen perusteella olla palkkaamatta. Sehän on syrjintää. Eihän raskaana olevaakaan saa irtisanoa raskauden takia. Ja jos on jonkun sijaisena, ja alkuperäisen työntekijän vaikka hoitovapaa jatkuu, niin niin jatkuu sijaisen työsopimuskin, vaikka tyyppi jäisi äitiyslomalle, eikä olisi töissä. Siihen asti siis, mihin asti vakituinen työntekijä on hakenut vapaata.
Jos on jo työpaikka, voi opiskella vuorotteluvapaalla, opiskeluvapaalla ja virkavapaalla. Ei tarvitse irtisanoutua.
Aika karu osa noilla vanhimmilla lapsilla. Kenkää viisitoistavuotiaana, kotiorjana kotona tai elättämään perhettä. Jep, jep.
Enpä usko, että sieltä ketään potkitaan pihalle. Lähtevät jos haluavat. Vuorotteluvapaaseen on pakko olla ollut töissä tietyn aikaa, en muista paljonko. On myös ihmisiä, jotka ovan olleet pätkätöissä koko elämänsä, kun vakityötä ei ole saanut. On myös ihmisiä, joilla on usempikin ammatti, mutta ei ole saanut vielä ollenkaan työpaikkaa. Jos on vaikka sosiaalisesti huono, esim sairauden takia, niin ei välttämättä pääse työhaastattelusta läpi. Jotkut tekevät tuhansia työhakemuksia ja vasta reilu 40-vuotiaana saa työpaikan. Ja ilman lapsia. On siis ollut työttömänä, tai opiskellut siihen asti. Yhtäkaikki kotona ollut, eikä ainakaan työelämässä.
Tässä taloustilanteessa on kyllä monella alalla ollut yt-neuvottelut ja siihenhän ei rivityöntekijä voi vaikuttaa mitenkään. Jos sinut lomautetaan, niin et voi jäädä yhtään millekään vapaalle, kun olet työtön.Täytyy kyllä ihmetellä, miten kapeakatseisia ja tuomitsevia jotkut ovat. Ei edes haluta antaa mahdollisuutta ja lytätään niin alas kuin pystyy. Tämä saa nyt olla osaltani tässä. Kiitos keskustelusta ja toivottavasti elämäsi menee suunnitellusti! Ja kaikkien perheiden äideille kaikkea hyvää ja onnea myös työelämään. Äitikin kun voi opiskella tai käydä töissä, vaikka lapsia olisi useampia.
Miksi se opiskelisi 12 lapsen äitinä kun ei edes lapsettomana siihen pystynyt?
Realismista tässä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole tuo jonka kanssa ” kinaat”, mutta vastaanpa kuitenkin. Itse tiedän useita ison perheen äitejä jotka ovat lähteneet lastenhoidon jälkeen työelämään, he ovat itse asiassa erittäin hyviä ja luotettavia työntekijöitä. Jos jotakin suurta uranousua haluaa, ei varmaan kannata 20 vuotta olla kotona, mutta kuinka moni kahden lapsen äitikään on minkään ison firman pomo tai vastaava? Suurimmalle osalle ihmisistä riittää se ihan tavallinen työ! Annetaan ihmisten elää valitsemallaan tavalla, jos kokevat elämänsä onnelliseksi näin.
Onko heillä ollut koulutusta tai työkokemusta silti? Onko heillä 12 lasta? Onko ne pienimmät lapset olleet töihin palatessa minkäikäisiä?
Monella on se 10 lasta ja joillakin enemmänkin kuin 12. Työkokemusta vaihteleva määrä.
Onko koulutus? Ammatti?
Minkäikäisiä lapset kun töihin on tultu?
Kuulepas, variaatioita löytyy useita. Mutta nyt, hyvää päivänjatkoa!
Jos niitä noin valtavasti on niin miksei voi vastata?
Onko tämä perheenäitien työssäkäynti oikeasti näin outo asia joillekin? Joku tuolla meinasi, että jo kaksi lasta on liikaa naisella, eikä töihin asiaa?! Jokainen esim. lestadiolaissukuun syntynyt voi varmasti listata ammatteja ja koulutuksia, joita isojen perheiden äideillä on ja miten he ovat lasten jälkeen olleet työelämässä. Itsekin tiedän esimerkkejä hoito- ja myyntityöstä aina yliopistouraan ja johtavan lääkärin työhön saakka. Ja toki on niitäkin, jotka eivät ole lasten jälkeen olleet töissä, syystä tai toisesta.
Lestasuvuilla tilanne on eri, koska heillä ne omat lestaverkostot auttaa saamaan työtä. Samaten muutenkin se verkosto kannattelee, hoitelee yrittäjille diilit kuntapäättäjinä jne.
Mutta miksei kysymyksiin saa vastausta. Jos kerran tuntee lukuisia 10-12 lapsen äitejä, miksei voi vastata kysymyksiin. Onko syy se, ettei oikeasti tunne sellaisia?
En ole tuo, jolta alun perin asiaa tivasit, mutta Suomessa nyt ei taida ihan hirveän monta 10 - 12 lapsen äitiä, joka ei olisi lestadiolainen. Minä en ainakaan tunne yhtään. Enkä alle kirjoita tuota, että kaikki lestadiolaisnaiset olisi päässeet työpaikkoihinsa pelkkien suhteiden avulla, alkuunkaan.
No kyllä se juuri tismalleen niin on. Koko Oulun seutu ja Pohjanmaa täynnä noita lestaverkostoja ja tiedän Helsingistäkin kouluja, joihin palkataan oudosti opettajat oulun yliopiston kasvatustieteellisestä, jonne tunnetusti pääsee sisään lestana.
Tusina on jo täysi, täyttyi viime viikonvaihteessa Iltasanomien kansijutun mukaan. Että silleen. Yhdellä pojalla jutun mukaan autismi-diagnoosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole tuo jonka kanssa ” kinaat”, mutta vastaanpa kuitenkin. Itse tiedän useita ison perheen äitejä jotka ovat lähteneet lastenhoidon jälkeen työelämään, he ovat itse asiassa erittäin hyviä ja luotettavia työntekijöitä. Jos jotakin suurta uranousua haluaa, ei varmaan kannata 20 vuotta olla kotona, mutta kuinka moni kahden lapsen äitikään on minkään ison firman pomo tai vastaava? Suurimmalle osalle ihmisistä riittää se ihan tavallinen työ! Annetaan ihmisten elää valitsemallaan tavalla, jos kokevat elämänsä onnelliseksi näin.
Onko heillä ollut koulutusta tai työkokemusta silti? Onko heillä 12 lasta? Onko ne pienimmät lapset olleet töihin palatessa minkäikäisiä?
Monella on se 10 lasta ja joillakin enemmänkin kuin 12. Työkokemusta vaihteleva määrä.
Onko koulutus? Ammatti?
Minkäikäisiä lapset kun töihin on tultu?
Kuulepas, variaatioita löytyy useita. Mutta nyt, hyvää päivänjatkoa!
Jos niitä noin valtavasti on niin miksei voi vastata?
Onko tämä perheenäitien työssäkäynti oikeasti näin outo asia joillekin? Joku tuolla meinasi, että jo kaksi lasta on liikaa naisella, eikä töihin asiaa?! Jokainen esim. lestadiolaissukuun syntynyt voi varmasti listata ammatteja ja koulutuksia, joita isojen perheiden äideillä on ja miten he ovat lasten jälkeen olleet työelämässä. Itsekin tiedän esimerkkejä hoito- ja myyntityöstä aina yliopistouraan ja johtavan lääkärin työhön saakka. Ja toki on niitäkin, jotka eivät ole lasten jälkeen olleet töissä, syystä tai toisesta.
Lestasuvuilla tilanne on eri, koska heillä ne omat lestaverkostot auttaa saamaan työtä. Samaten muutenkin se verkosto kannattelee, hoitelee yrittäjille diilit kuntapäättäjinä jne.
Mutta miksei kysymyksiin saa vastausta. Jos kerran tuntee lukuisia 10-12 lapsen äitejä, miksei voi vastata kysymyksiin. Onko syy se, ettei oikeasti tunne sellaisia?
En ole tuo, jolta alun perin asiaa tivasit, mutta Suomessa nyt ei taida ihan hirveän monta 10 - 12 lapsen äitiä, joka ei olisi lestadiolainen. Minä en ainakaan tunne yhtään. Enkä alle kirjoita tuota, että kaikki lestadiolaisnaiset olisi päässeet työpaikkoihinsa pelkkien suhteiden avulla, alkuunkaan.
No kyllä se juuri tismalleen niin on. Koko Oulun seutu ja Pohjanmaa täynnä noita lestaverkostoja ja tiedän Helsingistäkin kouluja, joihin palkataan oudosti opettajat oulun yliopiston kasvatustieteellisestä, jonne tunnetusti pääsee sisään lestana.
Taidat olla se sama tyyppi, joka väitti ettei lasten hampaiden oikomishoitoa saa enää julkiselta puolelta maksutta, ihan vaan siksi ettei teillä Helsingissä ilmeisesti saa, vaikka kaikkialla muualla saakin. Että enpä ota juttujasi kovin vakavasti, kun taso on tuo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin kotiäitiydestä on tullut synonyymi syrjäytymiselle?
Ennen oli normaalia että nainen oli kotona ja hoiti perheen, lapsiakin sai siunaantua.
Nykyään sitä pidetään kummallisena, laiskuutena ja yhteiskunnan tukimuotojen hyväksikäyttönä.
On paljon normaalimpaa että hankitaan yksi lapsi, joka laitetaan mahdollisimman aikaisin päivähoitoon jotta äiti pääsee töihin ja harrastamaan.Luojan kiitos naisilla on nykypäivänä oikeudet.
Lisäksi maailma ei tarvitse enää yhtään uutta ihmistä.
Tarkoittavatko naisen oikeudet pelkästään yhtä lasta ja uraa? Miksei naisella ole enää oikeutta valita kotiäityttä, vaan sitä pidetään merkkinä syrjäytymisestä ja alistumisesta?
No mikä tuon synnytyskoneen tulevaisuus käytännössä on? Syrjäytynyt työelämästä ja eläke on minimaalinen. On lopouikänsä joko miehensä, lastensa tai yhteiskunnan taakkana.
Tässä oikein malliesimerkki siitä kun ei osata katsoa asioita kuin yhdestä, siitä omasta näkökulmasta. Pelkästään töissä käyminen viimeiseen hengenvetoon tuo elämään sisältöä ja ainut tapa elää? Miksi on sitten niin paljon masennusta? Miksi ihmiset palavat loppuun työelämän oravanpyörässä? Onko rahan haluaminen ainut arvo nykyihmisellä? Mitä jos se arvo on jollakin toisella ihan joku muu?
No esim siksi että jokaista työssäkäyvää kohti on yhä enemmän ja enemmän näitä loputtomia laiskoja elättejä.
Arvo saa olla ihan mikä vaan, mutta se pitää itse kustantaa.
En sanoisi laiskaksi jos 11 lasta, sulla on erikoinen käsitys laiskuudesta. ;) Ps. Mee töihin sieltä!
Olen kotona kuumeessa. Voin kinata siis tästä vaikka koko päivän.
Sen oman pesueen ns hoitaminen kaaoksessa ei ole tuottavaa työtä. Eikä se luo hänelle minkäänlaista työuraa, jolla jatkaa sitten kun joskus tuolta nousee. Jos nousee.
Tuottavat yhteiskunnalle uusia veronmaksajia.
Onko koulutus? Ammatti?
Minkäikäisiä lapset kun töihin on tultu?