Miksi prostituoituja ja irtosuhteista pitäviä naisia on vihattu kautta aikojen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska elämme patriarkaalisssa yhteiskuntajärjestyksessä, joka on pitkän ajan kuluessa muokannut normejamme, arvojamme ja ajatteluamme.

Naisille se on satojen vuosien merkinnyt sitä, että ainoa tapa saavuttaa yhteiskunnallinen asema on onnistunut naimakauppa.

Erittäin tärkeä pyydys naimisiinpääsyn varmistamiseksi on ollut tietenkin seksi. Seksin panttamisella on erittäin oleellinen merkitys, kun tähtäimenä on avioliitto ja oman aseman varmistaminen. Tässä tietenkin toimii erittäin tiukka sosiaalinen kontrolli, jota ovat vahtineet sekä miehet että naiset.

Miehet lykkäävät naimisiinmenoa, kun heille on seksiä saatavilla helposti muualta. Miehille seksiä tarjoavat ja myyvät naiset ovat siis aina olleet yhteiskunnan silmissä kunnollisille naisille suora uhkatekijä elannon saamiseen ja oman aseman vahvistamiseen. Siitä juontuu viha ja kilpailuasenne, jonka kaikuja kannamme vielä sukupolvien ajan, vaikka maailma on muuttunut ja muuttuu edelleen kovaa vauhtia ympärillämme.

Nykyään nainen ei tarvitse avioliittoa, vaan voi tienata elannon ja saavuttaa aseman itse. Siksi ei myöskään ole tarvetta enää pihdata seksiä.

Eikö nykynainen sitten haluakaan parisudetta, vai miten se avioliitto muuttaa miesten asenteita?

Haluaa tottakai, mutta ei _tarvitse_. Siinä on oleellinen ero.

Nykynainen haluaa miehen ja parisuhteen, joka parantaa hänen elämänlaatuaan. Hänellä on kriteerejä, koska on valinnanvaraa: aina voi olla yksin, jos sopivaa kumppania ei löydy. Aiemmin tällaista valinnanvaraa ei ollut, koska käytännössä kaikkien naiste oli päästävä naimisiin. Miehille se tarkoitti sitä, että käytännössä kaikki miehet saivat vaimon, jos halusivat.

Miehinen kulttuuri ei ole vielä täysin herännyt tähän muutokseen. Alitajunnassaan monet miehet tuntuvat ajattelevan, että heillä on "oikeus naiseen". He eivät osaa muuttua naisille kiinnostavammiksi ja haluttavimmiksi (miten naiset ovat kilpailleet keskenään miesten huomiosta koko yhteiskuntahistoriamme ajan), vaan katkeroituvat ja syyttävät naisia, kun nämä valitsevat mieluummin yksinolon kun aloittavat heidän kanssaan suhteen.

toi yks joka jankuttaa jostain hiton uhkakuvista on nii vanhanaikanen ja väärässä ku vaa voi olla.

Jos nainen näkee uhkana kaikki tollaset, nii sehän voi samantien alkaa ite samanlaiseks???

naiset ei mitenkää erityisesti haluu naimisiin enää, jos on ikinä edes halunnukkaan. :DD

jne. Enemmän vikaa mä nään huorien suurkuluttaja-esineellistäjämiehissä ku naisissa jotka haluu suhteistansa vaan rahaa. :D siis molempia pidän suht tyhminä.

Yritin kommentoida tätä ketjua, mutta jäi sensuurin haaviin. Oma pointtini oli, että niin kauan kuin hommassa pysyy johdonmukaisuus, mitä minulla on siihen sanomista. Minulle on ongelma se, että jollain naisella on satoja kumppaneja seksuaalisen vapauden nimissä, ja sitten yhtäkkiä halutaankin prinsessahäät "patriarkaalisen" arvomaailman hengessä. Ei toimi niin. Et voi ensin kusta jonkin arvon päälle kybällä ja sitten odottaa, että se arvo palvelee sinua kaikessa loistossaan.

Johdonmukaisuus??? Seksissä?? :D Excelillä lasketaan, sitten etitään huono pano itelle ja otetaan raha siitä ja ollaan tosi johdonmukasia??

Millanen on sit ei johdonmukanen prostituoitu/huorienkuluttaja? :D

Ai sellanen, joka on mukana välien rikkomisissa, pettämisissä, perheiden rikkoontumisissa, aborteissä, sun muussa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en vihaa, mutta en katso hyvällä ihmisiä riipumatta sukupuolesta jotka juoksee jatkuvasti kymmenissä sängyissä. Tai sanotaan enemmänkin niin että en kelpuuttaisi omaksi kumppaniksi sellaista joilla seksikumppanit ovat useita kymmeniä.

Ehkä olen vanhanaikainen, mutta koen moraalittomaksi lähteä esim. baarista joka kerta jonkun luo panemaan ja sitten vielä kaveriporukassa kerrotaan näitä kännipanoja ”nolona” ja hauskana juttuna. Ymmärrän jos on vakituinen seksikumppani. Koen sen paljon vastuullisempana kuin randompanot. Jokainen toki elää niin kuin haluaa, mutta en itse tuollaista ymmärrä enkä pidä sitä positiivisena asiana.

Entäs jos lähtee usein selvänä baarista panemaan baarisaaliin kanssa, saako silloin synninpäästön?

Tuohan oli esimerkki jos et huomannut. Itse ymmärsin ainakin että jos on kymmeniä seksikumppaneita niin ei ole hyvä asia kirjoittajan mielestä eikä selvinpäin hyppiminen sängystä toiseen ole sen parempi kuin kännissä hyppiminen sängystä toiseen.

jifrfroeprrororo kirjoitti:

Johdonmukaisuus??? Seksissä?? :D Excelillä lasketaan, sitten etitään huono pano itelle ja otetaan raha siitä ja ollaan tosi johdonmukasia??

Millanen on sit ei johdonmukanen prostituoitu/huorienkuluttaja? :D

Ai sellanen, joka on mukana välien rikkomisissa, pettämisissä, perheiden rikkoontumisissa, aborteissä, sun muussa?

Johdonmukaisuus periaatteissa. Eli olenko höllä seksin suhteen vai en. Minua ei ihan hirveästi kiinnosta ihmiset, jotka lähtevät helposti mihin ilmansuuntaan tahansa, mutta siinä vaiheessa kun nämä samat ihmiset tunkevat konservatiivisten arvojen alueelle sädekehä päässään, että nyt mua tänään huvittaakin sitoutuminen yhteen ihmiseen ja pälä pälä ja ottakaa nyt kaikki tämä mun sitoutuminen vakavasti - se on ymmärrettävästi tosi turhauttavaa. Tätä olen nähnyt, ja ottaa päähän sellainen. Älkää tulko sanomaan, että haluan uskottavuutta, kun ei mitään uskottavuutta ole. Ei asiat toimi niin. Omilla valinnoilla on seuraus, eikä me konservatiivisemmat ihmiset olla mikään vakuutusyhtiö, jonka yhtäkkiä pitää ottaa seikkailijoiden päähänpistot vakavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en vihaa, mutta en katso hyvällä ihmisiä riipumatta sukupuolesta jotka juoksee jatkuvasti kymmenissä sängyissä. Tai sanotaan enemmänkin niin että en kelpuuttaisi omaksi kumppaniksi sellaista joilla seksikumppanit ovat useita kymmeniä.

Ehkä olen vanhanaikainen, mutta koen moraalittomaksi lähteä esim. baarista joka kerta jonkun luo panemaan ja sitten vielä kaveriporukassa kerrotaan näitä kännipanoja ”nolona” ja hauskana juttuna. Ymmärrän jos on vakituinen seksikumppani. Koen sen paljon vastuullisempana kuin randompanot. Jokainen toki elää niin kuin haluaa, mutta en itse tuollaista ymmärrä enkä pidä sitä positiivisena asiana.

Entäs jos lähtee usein selvänä baarista panemaan baarisaaliin kanssa, saako silloin synninpäästön?

Kysy itseltäsi. Mutta älä odota kaikkien muiden hyväksyvän silti.

Miksi sinulle on vaikea hyväksyä kahden aikuisen ihmisen vapaaehtoista seksuaalista kanssakäymistä? Eihän kukaan sinua pakota hankkimaan lukuisia kumppaneita.

Eihän tässä kukaan ole ketään esimerkiksi estämässä ja halveksimassa. Sinulle tuntuu olevan vaikea hyväksyä ettei kaikkien moraali anna siihen myöden eikä kaikkien tarvitse kaikkea hyväksyä henkilökohtaisesti toisten mieltymyksiä. Kukin minun puolestani harrastakoot vaikka joka päivä eri ihmisen kanssa seksiä, mutta minä en esim. kumppaniksi kyseistä henkilöä haluaisi enkä katso kyseistä tapaa toimia hyvällä. Anteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska elämme patriarkaalisssa yhteiskuntajärjestyksessä, joka on pitkän ajan kuluessa muokannut normejamme, arvojamme ja ajatteluamme.

Naisille se on satojen vuosien merkinnyt sitä, että ainoa tapa saavuttaa yhteiskunnallinen asema on onnistunut naimakauppa.

Erittäin tärkeä pyydys naimisiinpääsyn varmistamiseksi on ollut tietenkin seksi. Seksin panttamisella on erittäin oleellinen merkitys, kun tähtäimenä on avioliitto ja oman aseman varmistaminen. Tässä tietenkin toimii erittäin tiukka sosiaalinen kontrolli, jota ovat vahtineet sekä miehet että naiset.

Miehet lykkäävät naimisiinmenoa, kun heille on seksiä saatavilla helposti muualta. Miehille seksiä tarjoavat ja myyvät naiset ovat siis aina olleet yhteiskunnan silmissä kunnollisille naisille suora uhkatekijä elannon saamiseen ja oman aseman vahvistamiseen. Siitä juontuu viha ja kilpailuasenne, jonka kaikuja kannamme vielä sukupolvien ajan, vaikka maailma on muuttunut ja muuttuu edelleen kovaa vauhtia ympärillämme.

Nykyään nainen ei tarvitse avioliittoa, vaan voi tienata elannon ja saavuttaa aseman itse. Siksi ei myöskään ole tarvetta enää pihdata seksiä.

Eikö nykynainen sitten haluakaan parisudetta, vai miten se avioliitto muuttaa miesten asenteita?

Haluaa tottakai, mutta ei _tarvitse_. Siinä on oleellinen ero.

Nykynainen haluaa miehen ja parisuhteen, joka parantaa hänen elämänlaatuaan. Hänellä on kriteerejä, koska on valinnanvaraa: aina voi olla yksin, jos sopivaa kumppania ei löydy. Aiemmin tällaista valinnanvaraa ei ollut, koska käytännössä kaikkien naiste oli päästävä naimisiin. Miehille se tarkoitti sitä, että käytännössä kaikki miehet saivat vaimon, jos halusivat.

Miehinen kulttuuri ei ole vielä täysin herännyt tähän muutokseen. Alitajunnassaan monet miehet tuntuvat ajattelevan, että heillä on "oikeus naiseen". He eivät osaa muuttua naisille kiinnostavammiksi ja haluttavimmiksi (miten naiset ovat kilpailleet keskenään miesten huomiosta koko yhteiskuntahistoriamme ajan), vaan katkeroituvat ja syyttävät naisia, kun nämä valitsevat mieluummin yksinolon kun aloittavat heidän kanssaan suhteen.

Jos kelaat hieman sanomaasi, mistä olen kyllä samaa mieltä, niin huomaat että ne ovat juurikin miehet jotka ovat heränneet huomaamaan mitä se muutos tarkoittaa. Naiset eivät oikein hiffaa, että tämä juuri johtaa siihen, etteivät ne halutut miehet sitoudu (jos sitoutuvatkin, niin suhteessa ollaan kepein mielin). Todellista sitoutumista vaativille naisille jääkin sitten ne miehet, joita ei ole kepeisiin suhteisiin huolittu. 

Kuten aiemminkin itse viittaat, (naisten haluamilla) miehillä ei ole enää mitään syytä vakiintua, koska seksiä on tarjolla. Ja se on se, mikä jakaa miehet eri kasteihin; niihin, jokat eivät sitoudu, niihin, jotka eivät koskaan saa, ja niihin jotka tyytyvät siihen mitä

Komppaan kirjoittajaa nr. 13.

Tämä liittyy historiallisesti siihen, että naisilla ei ole ollut mahdollisuutta ansaita omaa elantoaan (naiset ovat saaneet käydä päivätyössä ansaitsemassa palkkaa itselleen vasta suhteellisen lyhyen aikaa) eivätkä tyttäret ole voineet periä vanhemmiltaan suurempaa omaisuutta, kuten asuntoa tai maatilaa (tästähän alkavat esimerkiksi Jane Austenin "Ylpeys ja ennakkoluulo" sekä "Järki ja tunteet"). 

Naisen ainoa tapa turvata oma tulevaisuus taloudellisesti niin, että vanhanakin on ollut ruokaa pöydässä ja katto pään päällä on ollut avioliitto. Avioliittoon - näin karusti sanoen - miehiä on houkuttanut lähinnä kaksi asiaa, se, että saa taloudenhoitajan/kodinhoitajan ja säännöllinen seksi.

Prostituoidut, mutta varsinkin "kevytkenkäiset naiset" jotka ovat suostuneet seksiin ilmaiseksi ovat vaarantaneet muiden naisten taloudellista tulevaisuutta tekemällä avioliitosta miesten silmissä vähemmän houkuttelevan vaihtoehdon. Tämä asenne muuttuu varsin hitaasti.

Ei muuten ole sattumaa, että avioliittoa tai parisuhdetta noin muutenkin haikailevien naisten määrä alkoi vähentyä melko reippaasti siitä lähtien, kun naiset pääsivät työelämään (ensin ennen naimisiinmenoa ja 60-70 -luvuilta lähtien myös naimisiin mentyään). 

Toinen historiallinen syy liittyy sekin rahaan, ei varsinaisesti seksin harrastamiseen. Kun tosiaan vain miespuoliset jälkeläiset ovat tuhansien vuosien ajan voineet periä - ja nimenomaan isänsä omaisuuden, äidillä ei ole ollut omaisuutta tai se on heti avioliittoon astuttaessa liitetty miehen omaisuuteen - on pidetty todella tärkeänä sitä, että lapset - poikalapset varsinkin - ovat olleet "oikean isän" siittämiä. ("Verilinjan jatkuminen" ynnä muu sellainen patriarkaalinen soopa.)

Mikäli perimysjärjestys ja omaisuuden säilyttäminen suvussa menisikin matrilineaarisesti, eli äidiltä tyttärelle, ei lasten isällä tai isillä olisi mitään väliä - perintö menisi aina äidin lapsille, ei isän.

Vierailija kirjoitti:

No kun ne ei kunnioita omaa kehoaan.

Perustelu tälle?

Miten seksin harrastaminen muutoin kuin aviomiehen kanssa saunan jälkeen sukat jalassa saisi jonkun kunnioittamaan kehoaan vähemmän?

Vierailija kirjoitti:

Komppaan kirjoittajaa nr. 13.

Tämä liittyy historiallisesti siihen, että naisilla ei ole ollut mahdollisuutta ansaita omaa elantoaan (naiset ovat saaneet käydä päivätyössä ansaitsemassa palkkaa itselleen vasta suhteellisen lyhyen aikaa) eivätkä tyttäret ole voineet periä vanhemmiltaan suurempaa omaisuutta, kuten asuntoa tai maatilaa (tästähän alkavat esimerkiksi Jane Austenin "Ylpeys ja ennakkoluulo" sekä "Järki ja tunteet"). 

Naisen ainoa tapa turvata oma tulevaisuus taloudellisesti niin, että vanhanakin on ollut ruokaa pöydässä ja katto pään päällä on ollut avioliitto. Avioliittoon - näin karusti sanoen - miehiä on houkuttanut lähinnä kaksi asiaa, se, että saa taloudenhoitajan/kodinhoitajan ja säännöllinen seksi.

Prostituoidut, mutta varsinkin "kevytkenkäiset naiset" jotka ovat suostuneet seksiin ilmaiseksi ovat vaarantaneet muiden naisten taloudellista tulevaisuutta tekemällä avioliitosta miesten silmissä vähemmän houkuttelevan vaihtoehdon. Tämä asenne muuttuu varsin hitaasti.

Ei muuten ole sattumaa, että avioliittoa tai parisuhdetta noin muutenkin haikailevien naisten määrä alkoi vähentyä melko reippaasti siitä lähtien, kun naiset pääsivät työelämään (ensin ennen naimisiinmenoa ja 60-70 -luvuilta lähtien myös naimisiin mentyään). 

Toinen historiallinen syy liittyy sekin rahaan, ei varsinaisesti seksin harrastamiseen. Kun tosiaan vain miespuoliset jälkeläiset ovat tuhansien vuosien ajan voineet periä - ja nimenomaan isänsä omaisuuden, äidillä ei ole ollut omaisuutta tai se on heti avioliittoon astuttaessa liitetty miehen omaisuuteen - on pidetty todella tärkeänä sitä, että lapset - poikalapset varsinkin - ovat olleet "oikean isän" siittämiä. ("Verilinjan jatkuminen" ynnä muu sellainen patriarkaalinen soopa.)

Mikäli perimysjärjestys ja omaisuuden säilyttäminen suvussa menisikin matrilineaarisesti, eli äidiltä tyttärelle, ei lasten isällä tai isillä olisi mitään väliä - perintö menisi aina äidin lapsille, ei isän.

Avioliiton ensisijainen syy ei ole ollut taloudenhoitaja ja säännöllinen seksi vaan suvun jatkaminen. Aika alkeellinen virhe yleistiedossa.

Mulla oli eeon jälkeen pitenpi kausi, kun turrutin pahaa oloa yhden yön jutuilla. Kukaan miespuolinen kaveri tai tuttu ei paheksunut. Ainoat hutsukommentit tuli naisilta. Varsinkin varatuilta naisilta. En tiedä ovatko sitten niin epävarmoja miehistään. Minua eivät varatut kiinnostaneet. Silti minut koettiin uhkana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en vihaa, mutta en katso hyvällä ihmisiä riipumatta sukupuolesta jotka juoksee jatkuvasti kymmenissä sängyissä. Tai sanotaan enemmänkin niin että en kelpuuttaisi omaksi kumppaniksi sellaista joilla seksikumppanit ovat useita kymmeniä.

Ehkä olen vanhanaikainen, mutta koen moraalittomaksi lähteä esim. baarista joka kerta jonkun luo panemaan ja sitten vielä kaveriporukassa kerrotaan näitä kännipanoja ”nolona” ja hauskana juttuna. Ymmärrän jos on vakituinen seksikumppani. Koen sen paljon vastuullisempana kuin randompanot. Jokainen toki elää niin kuin haluaa, mutta en itse tuollaista ymmärrä enkä pidä sitä positiivisena asiana.

Entäs jos lähtee usein selvänä baarista panemaan baarisaaliin kanssa, saako silloin synninpäästön?

Kysy itseltäsi. Mutta älä odota kaikkien muiden hyväksyvän silti.

Miksi sinulle on vaikea hyväksyä kahden aikuisen ihmisen vapaaehtoista seksuaalista kanssakäymistä? Eihän kukaan sinua pakota hankkimaan lukuisia kumppaneita.

Minun pitäisi hyväksyä asiat, joihin en itse ole valmis?

Sen takia, että voisit ymmärtää olevasi rajoittunut, mutta suoda ja hyväksyä toisille silti oikeuden toimia haluamallaan tavalla.

En tiedä. Hyvä kysymys. Naiset on kautta aikojen pistäneet kauniit ja seksuaalisesti halukkaat naiset kuriin vihjaamalla maineen menetyksellä. Olisko siinä kyse siitä, että pelkäävät omien miestensä lähtevän näitten naisten mukaan?

Huorapuheiden levittämisellä naiset myös mielellään pilaavat kauniiden naisten maineen. Tähän olen törmännyt usein. Tämä on kosto siitä, ettei ole itse niin suosittu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en vihaa, mutta en katso hyvällä ihmisiä riipumatta sukupuolesta jotka juoksee jatkuvasti kymmenissä sängyissä. Tai sanotaan enemmänkin niin että en kelpuuttaisi omaksi kumppaniksi sellaista joilla seksikumppanit ovat useita kymmeniä.

Ehkä olen vanhanaikainen, mutta koen moraalittomaksi lähteä esim. baarista joka kerta jonkun luo panemaan ja sitten vielä kaveriporukassa kerrotaan näitä kännipanoja ”nolona” ja hauskana juttuna. Ymmärrän jos on vakituinen seksikumppani. Koen sen paljon vastuullisempana kuin randompanot. Jokainen toki elää niin kuin haluaa, mutta en itse tuollaista ymmärrä enkä pidä sitä positiivisena asiana.

Entäs jos lähtee usein selvänä baarista panemaan baarisaaliin kanssa, saako silloin synninpäästön?

Kysy itseltäsi. Mutta älä odota kaikkien muiden hyväksyvän silti.

Miksi sinulle on vaikea hyväksyä kahden aikuisen ihmisen vapaaehtoista seksuaalista kanssakäymistä? Eihän kukaan sinua pakota hankkimaan lukuisia kumppaneita.

Eihän tässä kukaan ole ketään esimerkiksi estämässä ja halveksimassa. Sinulle tuntuu olevan vaikea hyväksyä ettei kaikkien moraali anna siihen myöden eikä kaikkien tarvitse kaikkea hyväksyä henkilökohtaisesti toisten mieltymyksiä. Kukin minun puolestani harrastakoot vaikka joka päivä eri ihmisen kanssa seksiä, mutta minä en esim. kumppaniksi kyseistä henkilöä haluaisi enkä katso kyseistä tapaa toimia hyvällä. Anteeksi.

Kyllä kaikki sen tajuaa, ettei moraali ole kaikilla ihmisillä sama. Ei sinun siitä tarvitse luennoida. Nyt kiinnostaisikin kuulla MIKSI ajattelet niin kuin ajattelet.

Vierailija kirjoitti:

Naiset haluavat kontrolloida miesten seksin saantia. Jos joku nainen antaa sitä ”liian helposti” sen koetaan aiheuttavan inflaatiota, naissukuelimen arvon laskua.

Joku mies voi jopa tulla käsitykseen että ei tarvi ryhtyä elättämään naista ja laumaa lapsia naista saadakseen.

Höpö höpö. Ihmiset haluavat yleensä omaa kumppaniaan ihan rakkaudesta, ei kiristämällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Komppaan kirjoittajaa nr. 13.

Tämä liittyy historiallisesti siihen, että naisilla ei ole ollut mahdollisuutta ansaita omaa elantoaan (naiset ovat saaneet käydä päivätyössä ansaitsemassa palkkaa itselleen vasta suhteellisen lyhyen aikaa) eivätkä tyttäret ole voineet periä vanhemmiltaan suurempaa omaisuutta, kuten asuntoa tai maatilaa (tästähän alkavat esimerkiksi Jane Austenin "Ylpeys ja ennakkoluulo" sekä "Järki ja tunteet"). 

Naisen ainoa tapa turvata oma tulevaisuus taloudellisesti niin, että vanhanakin on ollut ruokaa pöydässä ja katto pään päällä on ollut avioliitto. Avioliittoon - näin karusti sanoen - miehiä on houkuttanut lähinnä kaksi asiaa, se, että saa taloudenhoitajan/kodinhoitajan ja säännöllinen seksi.

Prostituoidut, mutta varsinkin "kevytkenkäiset naiset" jotka ovat suostuneet seksiin ilmaiseksi ovat vaarantaneet muiden naisten taloudellista tulevaisuutta tekemällä avioliitosta miesten silmissä vähemmän houkuttelevan vaihtoehdon. Tämä asenne muuttuu varsin hitaasti.

Ei muuten ole sattumaa, että avioliittoa tai parisuhdetta noin muutenkin haikailevien naisten määrä alkoi vähentyä melko reippaasti siitä lähtien, kun naiset pääsivät työelämään (ensin ennen naimisiinmenoa ja 60-70 -luvuilta lähtien myös naimisiin mentyään). 

Toinen historiallinen syy liittyy sekin rahaan, ei varsinaisesti seksin harrastamiseen. Kun tosiaan vain miespuoliset jälkeläiset ovat tuhansien vuosien ajan voineet periä - ja nimenomaan isänsä omaisuuden, äidillä ei ole ollut omaisuutta tai se on heti avioliittoon astuttaessa liitetty miehen omaisuuteen - on pidetty todella tärkeänä sitä, että lapset - poikalapset varsinkin - ovat olleet "oikean isän" siittämiä. ("Verilinjan jatkuminen" ynnä muu sellainen patriarkaalinen soopa.)

Mikäli perimysjärjestys ja omaisuuden säilyttäminen suvussa menisikin matrilineaarisesti, eli äidiltä tyttärelle, ei lasten isällä tai isillä olisi mitään väliä - perintö menisi aina äidin lapsille, ei isän.

Avioliiton ensisijainen syy ei ole ollut taloudenhoitaja ja säännöllinen seksi vaan suvun jatkaminen. Aika alkeellinen virhe yleistiedossa.

Suosittelen sinua tutustumaan ihan oikeisiin avioliiton historiasta kertoviin kirjoihin. 

Näistä voi aloittaa (pistän suomeksi jos et osaa muita kieliä) :

Familia - eurooppalaisen perheen historia (osat 1-6), Kaari Utrio

Piikojen valtakunta. Nainen, työ ja perhe 1600-1700-luvuilla, Tiina Miettinen

Prostituution historiasta Suomessa on myös julkaistu aivan äskettäin kirja:

Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa, Kirsi Vainio-Korhonen

Terveisin edellinen kirjoittaja, joka on historia-alan ammattilainen (pelkällä "yleissivistyksellä" ei pärjää) ja tutkii mm. näitä asioita.

(Muuten: jos luit viestini loppuun asti, niin ehkä huomasit että mainitsen myös suvun jatkamisen eli perillisten saamisen...)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en vihaa, mutta en katso hyvällä ihmisiä riipumatta sukupuolesta jotka juoksee jatkuvasti kymmenissä sängyissä. Tai sanotaan enemmänkin niin että en kelpuuttaisi omaksi kumppaniksi sellaista joilla seksikumppanit ovat useita kymmeniä.

Ehkä olen vanhanaikainen, mutta koen moraalittomaksi lähteä esim. baarista joka kerta jonkun luo panemaan ja sitten vielä kaveriporukassa kerrotaan näitä kännipanoja ”nolona” ja hauskana juttuna. Ymmärrän jos on vakituinen seksikumppani. Koen sen paljon vastuullisempana kuin randompanot. Jokainen toki elää niin kuin haluaa, mutta en itse tuollaista ymmärrä enkä pidä sitä positiivisena asiana.

Entäs jos lähtee usein selvänä baarista panemaan baarisaaliin kanssa, saako silloin synninpäästön?

Kysy itseltäsi. Mutta älä odota kaikkien muiden hyväksyvän silti.

Miksi sinulle on vaikea hyväksyä kahden aikuisen ihmisen vapaaehtoista seksuaalista kanssakäymistä? Eihän kukaan sinua pakota hankkimaan lukuisia kumppaneita.

Minun pitäisi hyväksyä asiat, joihin en itse ole valmis?

Sen takia, että voisit ymmärtää olevasi rajoittunut, mutta suoda ja hyväksyä toisille silti oikeuden toimia haluamallaan tavalla.

Miksi puhut minulle niin kuin estäisin ketään panemasta itseään tainnoksiin kenen tahansa kanssa? En estä sitä mitenkään. Mutta en myös anna aplodeja siitä. Ihmiset saa tehdä ihan mitä tahansa, ja tämä on itse asiassa paljon suurempaa sallivuutta kuin mitä sinä osoitat. Ainoa rajoite on se, että minun makuuhuoneeseeni näillä ihmisillä ei ole asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Koska elämme patriarkaalisssa yhteiskuntajärjestyksessä, joka on pitkän ajan kuluessa muokannut normejamme, arvojamme ja ajatteluamme.

Naisille se on satojen vuosien merkinnyt sitä, että ainoa tapa saavuttaa yhteiskunnallinen asema on onnistunut naimakauppa.

Erittäin tärkeä pyydys naimisiinpääsyn varmistamiseksi on ollut tietenkin seksi. Seksin panttamisella on erittäin oleellinen merkitys, kun tähtäimenä on avioliitto ja oman aseman varmistaminen. Tässä tietenkin toimii erittäin tiukka sosiaalinen kontrolli, jota ovat vahtineet sekä miehet että naiset.

Miehet lykkäävät naimisiinmenoa, kun heille on seksiä saatavilla helposti muualta. Miehille seksiä tarjoavat ja myyvät naiset ovat siis aina olleet yhteiskunnan silmissä kunnollisille naisille suora uhkatekijä elannon saamiseen ja oman aseman vahvistamiseen. Siitä juontuu viha ja kilpailuasenne, jonka kaikuja kannamme vielä sukupolvien ajan, vaikka maailma on muuttunut ja muuttuu edelleen kovaa vauhtia ympärillämme.

Nykyään nainen ei tarvitse avioliittoa, vaan voi tienata elannon ja saavuttaa aseman itse. Siksi ei myöskään ole tarvetta enää pihdata seksiä.

Biologisista syistä johtuen on naiselle epäedullista hankkia lukuisia seksisuhteita, sillä riski ei-halutulle rakkaudelle kasvaa. Tämä on ihmisten alitajunnassa oleva asia. Onhan asiaa tutkittukin, että useat seksipatnerit naisella vähentävät avioliiton onnistumisen mahdollisuuksia. Miehet eivät halua tällaisia naisia puolisokseen ja tulevien lastensa äidiksi. Kyllähän tuollainen elämäntyyli kertoo ihmisen moraalista aika paljon. Tällaisen seikan katsotaan olevan merkki häilyvyydestä ja epäluotettavuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Komppaan kirjoittajaa nr. 13.

Tämä liittyy historiallisesti siihen, että naisilla ei ole ollut mahdollisuutta ansaita omaa elantoaan (naiset ovat saaneet käydä päivätyössä ansaitsemassa palkkaa itselleen vasta suhteellisen lyhyen aikaa) eivätkä tyttäret ole voineet periä vanhemmiltaan suurempaa omaisuutta, kuten asuntoa tai maatilaa (tästähän alkavat esimerkiksi Jane Austenin "Ylpeys ja ennakkoluulo" sekä "Järki ja tunteet"). 

Naisen ainoa tapa turvata oma tulevaisuus taloudellisesti niin, että vanhanakin on ollut ruokaa pöydässä ja katto pään päällä on ollut avioliitto. Avioliittoon - näin karusti sanoen - miehiä on houkuttanut lähinnä kaksi asiaa, se, että saa taloudenhoitajan/kodinhoitajan ja säännöllinen seksi.

Prostituoidut, mutta varsinkin "kevytkenkäiset naiset" jotka ovat suostuneet seksiin ilmaiseksi ovat vaarantaneet muiden naisten taloudellista tulevaisuutta tekemällä avioliitosta miesten silmissä vähemmän houkuttelevan vaihtoehdon. Tämä asenne muuttuu varsin hitaasti.

Ei muuten ole sattumaa, että avioliittoa tai parisuhdetta noin muutenkin haikailevien naisten määrä alkoi vähentyä melko reippaasti siitä lähtien, kun naiset pääsivät työelämään (ensin ennen naimisiinmenoa ja 60-70 -luvuilta lähtien myös naimisiin mentyään). 

Toinen historiallinen syy liittyy sekin rahaan, ei varsinaisesti seksin harrastamiseen. Kun tosiaan vain miespuoliset jälkeläiset ovat tuhansien vuosien ajan voineet periä - ja nimenomaan isänsä omaisuuden, äidillä ei ole ollut omaisuutta tai se on heti avioliittoon astuttaessa liitetty miehen omaisuuteen - on pidetty todella tärkeänä sitä, että lapset - poikalapset varsinkin - ovat olleet "oikean isän" siittämiä. ("Verilinjan jatkuminen" ynnä muu sellainen patriarkaalinen soopa.)

Mikäli perimysjärjestys ja omaisuuden säilyttäminen suvussa menisikin matrilineaarisesti, eli äidiltä tyttärelle, ei lasten isällä tai isillä olisi mitään väliä - perintö menisi aina äidin lapsille, ei isän.

Avioliiton ensisijainen syy ei ole ollut taloudenhoitaja ja säännöllinen seksi vaan suvun jatkaminen. Aika alkeellinen virhe yleistiedossa.

Suosittelen sinua tutustumaan ihan oikeisiin avioliiton historiasta kertoviin kirjoihin. 

Näistä voi aloittaa (pistän suomeksi jos et osaa muita kieliä) :

Familia - eurooppalaisen perheen historia (osat 1-6), Kaari Utrio

Piikojen valtakunta. Nainen, työ ja perhe 1600-1700-luvuilla, Tiina Miettinen

Prostituution historiasta Suomessa on myös julkaistu aivan äskettäin kirja:

Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa, Kirsi Vainio-Korhonen

Terveisin edellinen kirjoittaja, joka on historia-alan ammattilainen (pelkällä "yleissivistyksellä" ei pärjää) ja tutkii mm. näitä asioita.

(Muuten: jos luit viestini loppuun asti, niin ehkä huomasit että mainitsen myös suvun jatkamisen eli perillisten saamisen...)

Historia ei nyt tässä riitä, jos ei logiikka pelaa. Ei sukua jatketa perinnon takia ja prostituutio toimi ammattina itsessään, eli irtoseksiä haluava nainen ennenkään ole miestä tarvinnut.

ohis