Moni tuttu on jättämässä työelämää
Kaikilla ei ole edes kovin hyvää taloudellista tilannetta. Vanhinkin on vasta noin 50-vuotias. He ovat vain kyllästyneet työhönsä, sen työkulttuuriin, työn rasittavuuteen, vaatimuksiin, merkityksettömyyteen ja yhteiskunnan muutokseen.
Yli 20 vuotta työtä tehnyt haluaa pois, ei haaveile eläkkeen kartuttamisesta. Toinen ei tahdo olla enää hoitaja, haki vapaata, jotta voi miettiä miten päästä pois. Kolmas meni naimisiin, vaikka yhteiset lapset ovat jo isoja, kun mies lupasi, että hän saa siirtyä päätoimiseksi opiskelijaksi. Neljättä mies elättää ja nainen luo viihtyisää ilmapiiriä. Viidennen hyväpalkkaista, mutta merkityksetöntä työtä tekevän mies kerää paljon rahaa itselleen ja vaimolleen, jotta molemmat voivat tehdä hypyn. Kuudes on hoitaja, joka ei tahdo ottaa influenssarokotusta, joten voi joutua ajalehtimaan, etsimään uutta uraa. Seitsemäs on kätilö, joka väsyi työhön, mutta pääsi onneksi sairaseläkkeelle. Voi paljon paremmin ilman työtä. Oireet ovat lievittyneet. Ei aio palata eläkkeeltä työelämään.
Kommentit (110)
Minunkin tekisi mieli ottaa ja lähteä, takana työuraa yli 40 vuotta, eläkkeeseen aikaa hetki. Nyt vaan ei kannata, kun lisäeläke on kiinni juuri tuosta hetkestä. Siispä yritän päästä madollisimman vähällä työllä muutaman kuukauden. Toisaalta eläkepäivät pelottavat, osaanko olla? Kun on aina lähtenyt, miten osaan jäädä kotiin?!
Vierailija kirjoitti:
Perustulo olisi kyllä erittäin hyvä juttu. Sadat tuhannet joutuvat olemaan työelämän ulkopuolella vaikka epätoivoisesti haluaisivat sinne päästä. Perustulo olisi hyvä juttu koska sitten ne jotka ei töissä halua olla itseään rasittamassa voisivat kätevästi vaan jäädä sieltä pois ja antaa niiden tulla tilalle jotka töihin haluavat, yleensähän sinne halutaan rahaa tienaamaan.
Ja lisäksi saisi olla 4 tunnin työaika kaikille. Tällöin paljon useampi saisi töitä.
Palkkoja voisi laskea tämän takia.
Eli lakiin tulisi 4 tuntia nykyisen kahdeksan sijaan. Jos menee sen neljän yli, niin se olisi sitten ylityötä, josta lisäkorvaus. Ja sitä ylityömaksimia vähennettäisiin suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Voishan sitä tehdä osa-aikatyötä ja opiskella, mutta ei pysty, kun kokopäivätyöstäkin jää käteen vain 1200-1400...
Opiskellessa saattaisit saada saman verran tai jopa enemmän. Opintotuki n.300e,asumistuki x euroa(melko iso kuitenkin), opintolaina 300e, tähän päälle osa-aikatyöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sääliksi käy kun porukka käyttää elämänsä muiden palvelemiseen ja palkkiona siitä on lyhyt ja vaivainen luppohetki joskus sitten vanhuksena, jos selviää hengissä eläkkeelle asti. Talolainoja otetaan koska muutkin ottavat ja sitten ollaankin velkaorjia montakymmentä vuotta, josta saattaa joillakin mennä paljonkin aikaa stressatessaan mitä sitten, jos työpaikka menee alta ja tuttu ja turvallinen velkaorjana eläminen muuttuukin pelkäksi velkaiseksi elämäksi, ilman tuttua ja turvallista orjuutta yhteiskunnan rattaissa.
Noin minäkin nuorempana ajattelin. Sitten sain huomata, että saa olla tyytyväinen jos ylipäätään löytää paikan, jossa saa säännöllistä kk-palkkaa. Voit valita kahdenlaisen orjuuden välillä. Myyt aikaasi ja saat rahaa tehdä haluamiasi asioita, tai saat pitää aikasi, mutta luovut mahdollisuudesta tehdä asioita, jotka maksavat jotain. Molempia olen kokeillut, ja tällä hetkellä pidän kyllä enemmän ensin mainitusta. En ole niin suunnitelmallinen, että keräisin rahaa oravanpyörästä hyppäämistä varten, vaan käytän ansaitsemani rahat nyt, kun ainakin olen vielä terve ja pystyn asioista nauttimaan.
Minä saan melko lähelle minimitulot ja elämäni on pelkkää lomaa. Harrastelen aamusta iltaan ja vuodesta toiseen koko loppuelämäni ajan. Minulla on kymmeniä eri harrastuksia, jotka minulle mielekkäitä. Tietenkin, itsehän ne olen lomaelämäni täytteeksi valinnut. Suurin osa niistä on ilmaisia tau erittäin edullisia, etenkin pitkällä juoksulla. Ei tarvitse olla kuin sisäpelikengät ja investoida 100 euroa lisää esim. erilajien pelimailoihin, niin voi harrastaa ilmaiseksi vaikka mitä eri lajeja. Ja moniin lajeihin ei tarvitse läheskään aina edes itse hommata muuta kuin pelkät pelikengät. Ja tuossa vain murto-osa edullisista harrastusmahdollisuuksista, joita minunlaiseni ikuinen työtön voi halutessaan harrastaa. Lomaelämä mahdollistaa paremmin myös esim. eri soittimien opettelemisen elämänsä aikana, kun voi halutessaan soittaa aamusta iltaan ja vuodesta toiseen. Ei tulisi mieleenkään tehdä enää päivääkään minkäänlaista rehellistä työtä.
Tiedän muutaman sellaisen, joka on jäänyt noin 40v iässä elämään sijoitustensa tuotoilla. Harmillisesti se elämä on aika niukkaa. Joka kerta, kun minä työssäkäyvä vaihdan uuteen autoon tai teen jonkun suuremman hankinnan (lapselle opiskelukämppä tms.), niin saan kuulla, miten väärin on, että toisilla on varaa. Heillä ei ole, koska sijoitusten tuotto on aika lailla kevyt ja lisätienestit aiheuttavat haittaa vapaalle elämälle. Kesämökin voi laittaa vuokralle heinäkuussa, mutta silloin mökiltä pitää kantaa kaikki oma pois. Se taas ei onnistu, kun auto on pieni ja mökillä tavaraa rukista ryijyihin, mihin ne laittaa kuukaudeksi jne.
Tuota juuri ihmettelinkin.
Mitä ihmiset tekevät runsaalla vapaa-ajallaan?
Miten on varaa, esim. harrastuksiin?
Miten on varaa matkustaa?
Miten on varaa ylipäätään elää, nykynormien mukaisesti?
Luulisin, että sioituksista tulevat tulot eivät kata tätä kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Tuota juuri ihmettelinkin.
Mitä ihmiset tekevät runsaalla vapaa-ajallaan?
Miten on varaa, esim. harrastuksiin?
Miten on varaa matkustaa?
Miten on varaa ylipäätään elää, nykynormien mukaisesti?
Luulisin, että sioituksista tulevat tulot eivät kata tätä kaikkea.
-Vapaa-aika on vapaa-aikaa. Sillä voi tehdä, mitä haluaa.
-Omiin harrastuksiin kuuluu patikointi, mökkeily, kalastus, sienestys, kokkaaminen, lukeminen ja netflix. Ei kallista.
-Matkustamistakin on monenlaista. Me tehdään roadtrippejä teltalla. Edellinen, kuukauden reissu Jäämerelle maksoi kaikkineen kahdelta 2500 euroa, joista 900 naftaan.
-Miksi pitäisi elää nykynormien mukaisesti?
-Sijoituksista.
Ei ne suuret tulot vaan pienet menot. Itse ihmettelen miten aikuiset ihmiset matkustavat jatkuvasti ympäri maailmaa. Itse olen asunut ennen lasten saantia vuosikausia ulkomailla, joten ei tippaakaan kiinnosta suhata pitkin poikin ilmastoa tuhoamassa. Ei se elämä missään ole niin erilaista, että se on pakko nähdä omin silmin muutaman kuukauden välein. Kun Suomessa ei tarvitse kestää paskoja työpaikkoja, ei koskaan edes tule tarvetta 'päästä pois' ja parhaat matkat tapahtuvat oman pään sisällä.
Suomessa on niin helkkaristi työttömiä, että ihan turha on syyllistää niitä, jotka vapaaehtoisesti jättävät työelämän muille.
Mielenkiintoinen keskustelu. Mä en kaipaa kokonaan työstä vapautumista, mutta mulle riittäisi hyvin joku ihan iisi osa-aikaduuni. Vaikka jossain pikkumyymälässä myyjänä tms. En mä oikein jaksa "normaalia" työelämää missä pitää jatkuvasti kelata ties mitä ja suunnitella ja neuvotella ja kehittää jne. jne. Kun saisi järjesteltyä niin että tulot tuollaisesta osa-aikahommasta riittäisi.
Viime vuonna puhuttiin uutisissa 'kadonneista työmiehistä', jotka siis ovat pysyvästi työvoiman ulkopuolella. Eivät hae töitä, mutta eivät ole työttömiäkään.
Kokonaisuudessaan kadonneiden työmiesten osuus kaikista parhaassa työiässä olevista miehistä on 7,4 prosenttia. Yhteensä parhaassa työiässä olevia 25–54-vuotiaita miehiä on noin 1,1 miljoonaa. Heistä 805 000 käy töissä ja työttömänä on noin 130 000.
Ja silti omassa tuttavapiirissä suurin osa työelämästä pois jättäytyneistä on naisia. Ehkä naiset yleisemmin kuitenkin nostavat jotain tukia eli nimellisesti ovat hakeneet töitä, kun ilmeisesti miesten häviämäinen työmarkkinoilta on suurempi ilmiö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä. Jos pystyn olemaan työttömänä ja elämään yhteiskunnan rahoilla niin sen teen, samalla saan itse elää ihanaa taiteilijan elämääni ja kehittää itseäni niillä aloilla mikä kiiinnostaa. Ihmisiä en kestä enkä jäätävää jatkuvaa kiirettä. Kokoelämäni olen kärsinyt liikaa, nyt otan menetetyn elämäni takaisin. Yhteiskunta ei minua silloin auttanut vaikka kovaan yritin hoitaa osani yhteiskunnassa nyt otan omani takaisin. :) Menen sitten töihin jos tulee jokin työ joka kiinnostaa... tai lähden ulkomaille. Hittoon teidän vastuuntunnot sun muut siitä että olen yhteiskunnalle velkaa, en ole, eikä sekään ole minulle, mutta koska se antaa niin silloin otan. Onhan multakin otettu vaikken ole mitään saanut takaisin--- kuten esim mielenterveys ja paska kylmä sisäänpäinkääntynyt suomalaisten kulttuuri :) Vain yksi hyvä juttu siinä on että kerran kun haluaa olla rauhassa niin saa...ketään ei kiinnosta, ei minuakaan.
Tietyt ihmiset tajuaa mitä tarkoitan.
Niin ja sitten toiset tulee vaan tänne muista maista ja vaativat täysylläpidon - ja saavat kaiken sen ja enemmänkin.
Mikä vika siinä on? Sitähän juuri tämän ketjun ihmisetkin tavoittelevat. Tulijoihin ei ole uhrattu pennin hyrrää koulutukseen ja terveydenhuoltoon ennen heidän tänne tuloaan. Kantiksiin sen sijaan on mennyt jo satojatuhansia euroja, kun he nyt kolmikymppisinä päättävät jäädä turhailemaan, hitailemaan, köyhäilemään ja kotoilemaan ja siltikin nauttimaan täysin siemauksin yhteiskunnan elätystä, vaikkeivät haluaisi antaa mitään vastineeksi takaisinpäin.
Hienoa, että ihmiskunta viisastuu. Tässä maailmassa ei ole todellakaan rikos eikä häpeä, jos päättää elää minimituilla säästäväistä elämää. Katsotaan siyyen, mihin suuntaan mennään, jos oikein moni herää jättämään työelämän.
Vierailija kirjoitti:
Viime vuonna puhuttiin uutisissa 'kadonneista työmiehistä', jotka siis ovat pysyvästi työvoiman ulkopuolella. Eivät hae töitä, mutta eivät ole työttömiäkään.
Pimeissä hommissa. Harvemmin kirurgit katoavat.
Vierailija kirjoitti:
Hienoa, että ihmiskunta viisastuu. Tässä maailmassa ei ole todellakaan rikos eikä häpeä, jos päättää elää minimituilla säästäväistä elämää. Katsotaan siyyen, mihin suuntaan mennään, jos oikein moni herää jättämään työelämän.
Häpeä on, jos päättää elää tuilla. Tuet on tarkoitettu niille, jotka eivät kykene muuten itseään elättämään, esimerkiksi vaikeasti vammautuneille tai sairaille.
Vierailija kirjoitti:
Hienoa, että ihmiskunta viisastuu. Tässä maailmassa ei ole todellakaan rikos eikä häpeä, jos päättää elää minimituilla säästäväistä elämää. Katsotaan siyyen, mihin suuntaan mennään, jos oikein moni herää jättämään työelämän.
Ennen kuin rähjääminen alkaa, niin huomauttaisin, että ketjussa on myös omasta pussistaan downshiftaavia, jotka eivät siis nosta yhteiskunnan tukia.
Jatketaan. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa, että ihmiskunta viisastuu. Tässä maailmassa ei ole todellakaan rikos eikä häpeä, jos päättää elää minimituilla säästäväistä elämää. Katsotaan siyyen, mihin suuntaan mennään, jos oikein moni herää jättämään työelämän.
Häpeä on, jos päättää elää tuilla. Tuet on tarkoitettu niille, jotka eivät kykene muuten itseään elättämään, esimerkiksi vaikeasti vammautuneille tai sairaille.
Maailma nyt on mitä on. Tehdään nyt vain jokainen sellaista, mikä tuntuu omalta elämältä.
Vierailija kirjoitti:
30-vuotiaana irtisanouduin itse lopullisesti pois työelämästä. Ei kaduta pätkääkään, päinvastoin. Miksi kaduttaisi kun:
-Ei enää herätyskelloherätyksiä vaan saa käydä nukkumaan ja herätä kun siltä tuntuu.
-Voi tehdä heräämisen ja nukkumaan käymisen välissä mitä ikinä mieleen juolahtaakaan.
-Voi elää lukuisten harrastusten kautta.
Käy sääliksi jotkut kaverit, jotka ovat aivan uupuneina työelämässä, mutta eivät uskalla/voi tehdä samaa peliliikettä kuin minä. Turha sitä elämää on tuhlata sellaisessa työssä, josta ei nauti. Itse en ole sellaista työtä keksinyt mistä pystyisin nauttimaan ja pelkkä raha ei minua motivoi mihinkään. Lomaelämä on leppoisaa.
En ihan ymmärrä tällaista ylimielistä kommentointia. Kaverisi eivät varmaankaan ole niin varakkaita, että voisivat jättää työnsä ja sen jälkeen tehdä "mitä ikinä mieleen juolahtaa".
Parempi varmaan molemmille osapuolille, jos pistätte kaverisuhteet poikki.
Olen vieläkin katkera, että jouduin jäämään eläkkeelle 62-vuotiaana, koska henkilöstökuluja piti saada pienemmäksi hinnalla millä hyvänsä, kun oli tuhlattu järjettömiin tietotekniikkainvestointeihin kymmeniä miljoonia. Työnantaja kyllä osti yksityisen työeläkkeen vuodelta (jolta ei kerry vanhuuseläkettä) ja 63-vuotiaana pääsin suoraan työeläkkeelle.
Tunsin olevani sutkimus, koska en saanut tehdä työtä 65-vuotiaaksi. Tai edes 63-vuotiaaksi.
En voi millään ymmärtää, että työstä pitäisi päästä pois.
Vierailija kirjoitti:
Olen vieläkin katkera, että jouduin jäämään eläkkeelle 62-vuotiaana, koska henkilöstökuluja piti saada pienemmäksi hinnalla millä hyvänsä, kun oli tuhlattu järjettömiin tietotekniikkainvestointeihin kymmeniä miljoonia. Työnantaja kyllä osti yksityisen työeläkkeen vuodelta (jolta ei kerry vanhuuseläkettä) ja 63-vuotiaana pääsin suoraan työeläkkeelle.
Tunsin olevani sutkimus, koska en saanut tehdä työtä 65-vuotiaaksi. Tai edes 63-vuotiaaksi.
En voi millään ymmärtää, että työstä pitäisi päästä pois.
Ei sinun tarvitse ymmärtääkään. Jokainen tekee omat ratkaisunsa itse.
Perustuloon ei ole varaa. Uskokaa jo.