Moni tuttu on jättämässä työelämää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka tämä provo onkin nin mielenkintoinen aihe silti. Rakastan lukea henkilöistä jotka menevät ja tekevät kuten itse haluavat.

Alkavat siis elää yhteiskunnan tai miehensä elättinä? Onpa huimaa.

Sinä voit ihan rauhassa tuhlata elämäsi tekemällä työtä ja varmaankin vielä sellaista mistä et edes pidä

Kukin tekee mitä tekee, mutta sen mitä itse arvostelen toisten valintoja, niin arvostelen ihan sillä silmällä, elääkö ihminen sitten veronmaksajien rahoilla vai ei. Olen itse kotiäiti ja monen silmissä tietysti ihan loinen, mutta en nosta mitään työttömyyskorvauksia. Samaten en todellakaan näe mitään kummallista siinä, että ihminen säästää/sijoittaa ja voi sitten jättäytyä eläkkeelle aiemmin. Tai laskee elintasoaan sen verran, että pärjää vähemmällä työmäärällä. Mutta jos ihan tarkoituksella jättäytyy työttömyyskorvauksen varaan, niin en ymmärrä. Samaten tiedän ihmisen, sinänsä tosi kivan kyllä, mutta hänellä on nyt kymmenisen vuotta eläkeikään. Hän on ollut lähes aina kotiäitinä, kunnes alkoi nyt työttömäksi työnhakijaksi. No, eihän hänelle mitään töitä tyrkytetä. Nyt hän alkoi sitten opiskella useamman vuoden tutkintoa yliopistossa. Kun hän valmistuu, on eläkeikään ehkä viitisen vuotta. Eihän tällaisessa tukemisessa ole yhteiskunnan kannalta mitään järkeä ja tällainen vie opiskelupaikan sitten joltain parikymppiseltä. Aika höveliä on meillä Suomessa.

55-vuotias kollega on jättämässä työelämän viiden vuoden päästä. Ei jaksa enää ja aikoo elää pienituloisena eläkkeeseen saakka. Tiedän, että hän myi reilu 10 vuotta sitten asunnon hyvältä paikalta Helsingissä ja on asunut vuokralla siitä lähtien. Veikkaan, että säästössä voi olla 100-150 000 euroa.

age is just a number kirjoitti:

Mulla on sama suunnitelma. Viimeistään 50-vuotiaana sanon itseni irti, myyn suhteellisen ison ok-taloni ja muutan miehen kanssa low cost-maahan, jossa miehellä on sukua. Hän saa sieltä töitä (puhuu kieltä natiivitasoisesti) ja minä puolestani sijoitan osan talorahoista pieneen B&B:hen, jota sitten pyörittelen tarvittaessa. Mutta periaatteessa talosta jäävillä rahoillakin eletään jo ainakin minun loppuelämäni ajan. 

Hyvä suunnitelma, jos ei sairastu. Usein noissa maissa on halpa elää, mutta kattavat sairausvakuutukset ja/tai lääkäripalvelut kalliita. Vanhana tarvitsee aika paljon niitä palveluita.

Vapaus kompensoi pieniä tuloja. Saa tehdä mitä haluaa, milloin haluaa eikä tarvitse kärsiä huonosta työpaikasta ja surkeista pomoista. Niin moni tekee työtä eläkeikään asti ja ehtivät olla eläkkeellä pari vuotta kunnes kuolo korjaa.

Ei mulla muuta kuin että työ on yleensä ärsyttävää siksi kun muut käskytää ja määrää. Ongelma pienenee kun kouluttaudut ja ponnistelet päästäksesi johtajaksi. Mun työ on huippukivaa, itse päätän suuntaviivat ja delegoin. On mullakin pomo, hallitus tai sen pj, mutta ne ei hengitä niskaan eikä mikromanageeraa.

Ainoo huono puoli työssäni on se että en ole työsuhteessa eli minut voi milloin vaan ”lakkauttaa”, olen siis ”toimielin”.

T. Toimitusjohtaja

Vierailija kirjoitti:

Ei mulla muuta kuin että työ on yleensä ärsyttävää siksi kun muut käskytää ja määrää. Ongelma pienenee kun kouluttaudut ja ponnistelet päästäksesi johtajaksi. Mun työ on huippukivaa, itse päätän suuntaviivat ja delegoin. On mullakin pomo, hallitus tai sen pj, mutta ne ei hengitä niskaan eikä mikromanageeraa.

Ainoo huono puoli työssäni on se että en ole työsuhteessa eli minut voi milloin vaan ”lakkauttaa”, olen siis ”toimielin”.

T. Toimitusjohtaja

Työ on ärsyttävää siksi, että se vie aikaa muulta ja mukavammalta tekemiseltä. Siihen ei toimitusjohtajuus auta.

Vierailija kirjoitti:

Kukin tekee mitä tekee, mutta sen mitä itse arvostelen toisten valintoja, niin arvostelen ihan sillä silmällä, elääkö ihminen sitten veronmaksajien rahoilla vai ei. Olen itse kotiäiti ja monen silmissä tietysti ihan loinen, mutta en nosta mitään työttömyyskorvauksia. Samaten en todellakaan näe mitään kummallista siinä, että ihminen säästää/sijoittaa ja voi sitten jättäytyä eläkkeelle aiemmin. Tai laskee elintasoaan sen verran, että pärjää vähemmällä työmäärällä. Mutta jos ihan tarkoituksella jättäytyy työttömyyskorvauksen varaan, niin en ymmärrä. Samaten tiedän ihmisen, sinänsä tosi kivan kyllä, mutta hänellä on nyt kymmenisen vuotta eläkeikään. Hän on ollut lähes aina kotiäitinä, kunnes alkoi nyt työttömäksi työnhakijaksi. No, eihän hänelle mitään töitä tyrkytetä. Nyt hän alkoi sitten opiskella useamman vuoden tutkintoa yliopistossa. Kun hän valmistuu, on eläkeikään ehkä viitisen vuotta. Eihän tällaisessa tukemisessa ole yhteiskunnan kannalta mitään järkeä ja tällainen vie opiskelupaikan sitten joltain parikymppiseltä. Aika höveliä on meillä Suomessa.

Luuletko sinä että niille nuorillekaan on töitä? Oikeastaan järkevämpäähän se on, että vanhempi ihminen haaskaa aikansa jossain höpöhöpökoulutuksessa. Se nuori voi tehdä jotain järkevääkin, kuten vaikka lapsia.

Hyvä.

Uusia tulijoita näiden irtisanoutuvien tilalle kyllä riittää.

Minäkin halusin parin loppuunpalamisen jälkeen helpon osa-aikatyön ja pääsin kaupanalalle. Ihan hulluksi mennyt tämäkin työmaa. Työpäivät on 7-10h/pv, yhden tauon ehtii ehkä nopeasti pitämään. Koko ajan vaaditaan enemmän, nopeammin. Juostaan ja raadetaan niska limassa kuin eläimet. Yksi kun sairastuu, hänen työt kaatuu toisten niskaan, sillä sijaista ei muka saa. Tilanne on taas sama kuin aiemmissa työpaikoissa, loppuunpalaminen on lähellä jälleen kerran. Ei jaksa ymmärtää tätä menoa että puoli Suomea on työttömänä ja töissä olevat tapetaan liialla työllä. Mitä järkeä tässä on? Voisipa jäädä pois tästä oravanpyörästä ja elää helpompaa elämää. Miksi pitää kuolla saappaat jalassa ollakseen hyvä kansalainen?