Lue keskustelun säännöt.
Ukkomies vedätti. Kamala olo.
24.09.2018 |
Juuri tällä hetkellä tuntuu että tilanne on kuin salatuista elämistä. Ihan järkyttävän kuvottava ja halpa olo.
Tarina lyhyesti, tapasin koirapuistossa mukavan oloisen miehen. Nähtiin muutamia kertoja kun osuttiin samaan aikaan paikalle, kolmannella kerralla mies pyysi mua kahville läheiseen kahvilaan. Mentiin kahville, tutustuttiin ja oli edelleen tosi mukavan oloinen. Jatkettiin tapailua niinkuin nyt normaalistikin toiseen tutustuessa. Sanoi olevansa sinkku, ei lapsia, täysin normaali työssäkäyvä mies. Hän sanoi juuri ostaneensa kesämökin täältä suunnalta ja käytiin sielläkin, kaikki hyvin, kaikki normaalia. Mies itse sanoi asuvansa parin tunnin ajomatkan päässä ja viettää lomaa parhaillaan mökkiä kunnostaen.
Kuukauden päivät ehdin tapailemaan tätä miestä ja oltiin siis päädytty jo makuuhuoneeseen asti. Yksi ilta juttelin tyttökaverini kanssa puhelimessa ja hehkutin miten mukavan miehen olen löytänyt.. kaveri kysyi että mikä sen nimi on, hän kattoo facebookista miltä se näyttää (utelias kaveri, tiedän). Vastasin nimen ja sanoin heti perään että miehellä ei kyllä facebookia ole, ei ole kiinnostunut somesta. Kaveri meni tosi vaikean kuuloiseksi ja änkytti puhelimeen että no hän kuitenkin sen nimen kirjoitti ja täällä on kyllä sun kuvaileman näköinen mies.. asuu samalla paikkakunnalla kun minä ja on naimisissa.
Mä ajattelin että ei pidä paikkaansa, katsoin facen, ei löydy. Selvis että mies oli ilmeisesti estänyt mut facessa heti tavatessa etten ikinä edes huomannut sen siellä olleen. Kaveri tuli kylään ja näytti sen sivut. Kolme lasta, vaimo, just olivat juhlineet 10 vuotis hääpäiväänsä ja kuinka ollakaan vaimon sivuilla kymmenittäin kuvia heidän uudesta ihanasta projektista, kesämökki.
Tästä on nyt puoli vuotta aikaa ja en edelleenkään ole päässyt yli pahasta olosta. Haukuin miehen pystyyn, hän rukoili etten kertoisi vaimolle ettei perhe mene rikki. Pienin lapsista on alle 4 vuotias ja vaimo selvästi umpirakastunut mieheensä. Pari kertaa olen nähnyt miehen kadulla, kävelee vaimonsa kanssa lenkillä koiran kanssa.
Mulla on niin tyhmä olo ja aikani painin sen kanssa että pitäiskö kertoa vai ei, lopulta en vaan pystynyt. Sen verran "ongin" tietoja lähipiiristä täällä samalla paikkakunnalla asuvilta että sain tietoon ettei mies ole aiemminkaan kovin uskollinen ollut. Kukaan ei ainakaan tiennyt että mies olisi kiinni jäänyt koskaan. Mikä laittaa ihmisen toimimaan noin ja miksi pitää valehdella tunteistaan ja tilanteesta. Ite olin aidosti siinä uskossa että mulla on käynyt tosi hyvä tuuri. Olin vaan joku kuvottava lelu.
Kommentit (294)
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro tapauksesta kenellekkään ja vielä vähemmän vaimolle. Älä myöskään tunnista miestä kadulla. Et voi oikeasti tietää millainen sekopää mies on ja millaiset sekopäiset kuviot hänellä on. Ole onnellinen, että pääsit pois kuviosta. Vaikuttaa narsistilta. Lue enemmän netistä tuollaisesta käyttäytymisestä ja pysy kaukana koko kuvotuksesta.
Narsistiko siellä itse yrittää pelotella ja manipuloida? Turhaan - olet mennyttä saasta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun kaikille mainostaa tapahtunutta niin omakin maine leviää. Ei mies perhettään jätä, turha luulotella.
Kyllä pitää kertoa, miehet ovat tehneet tuota vuosiakausia juuri siksi että naiset sen mahdollistavaat. Tässä tapauksessa saattaa vain olla niin ettei vaimo millään usko kun on niin sokeasti rakastunut ja mies taas vaikuttaa lipevältä valehtelijalta.
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro tapauksesta kenellekkään ja vielä vähemmän vaimolle. Älä myöskään tunnista miestä kadulla. Et voi oikeasti tietää millainen sekopää mies on ja millaiset sekopäiset kuviot hänellä on. Ole onnellinen, että pääsit pois kuviosta. Vaikuttaa narsistilta. Lue enemmän netistä tuollaisesta käyttäytymisestä ja pysy kaukana koko kuvotuksesta.
Tottakai vaimolle pitää kertoa. Tämän vuoksi kannattaa ottaa aina muutama oikein intiimi kuva todistusaineistoksi. Seuraavan kerran kun näet perheen ulkona menet pussaamaan miestä ja pyydät esittelemään sisarelleen. Samalla voit kysyä että koskas otetaan uusiksi.
Vierailija kirjoitti:
Kun kaikille mainostaa tapahtunutta niin omakin maine leviää. Ei mies perhettään jätä, turha luulotella.
Sales Manager...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun kaikille mainostaa tapahtunutta niin omakin maine leviää. Ei mies perhettään jätä, turha luulotella.
Eihän se ole tarkoituskaan. Tarkoitus on tietenkin se, että vaimo pistää eron vireille ja vie lapset ja miehen omaisuuden. Ap tekee palveluksen kun kertoo asiasta. Toivottavasti apllä on mehukkaita kuvia äijästä.
Vierailija kirjoitti:
Stadin friidu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käräytyä ukko eukolleen! Ehdottomasti, siellä he leikkivät kotielämää onnessaan, sinä olit vain piriste ruiske heidän avioliitolleen. Nämä kusipää ukot pitää ilman muuta käräyttää!!
Joo tai sitten vaatia tilille rahaa ettei kerro, koska salaisuuden pitäminen on vaikeaa ja siihen tarvitsee rahaa tilille kerran kuussa. Muuten voi lipsahtaa tieto vaimolle.
Tuskin kannattaa tuohon ryhtyä. Kiristys on rikos. Ja muutenkin typerää.
Mitä sitten? Luuletko, että äijä menee poliisille kertomaan? Sinänsä hauska, miten pettäjät täälläkin uhoaa, mutta eihän siinä tarvita kuin yksi tarpeeksi vttumainen pano, joka tuntee tulleensa huijatuksi ja tuntee tarvetta tasata tilit. Eikö ole koskaan juolahtanut mieleen tämä mahdollisuus?
Huoh. Taidanpa vain olla yksi niistä harvoista aikuisista täällä jotka yrittävät vihjata ap:lle että ei tekisi mitään typerää mistä voi hänelle itselleen koitua myöhemmin harmia. Ei kannata hankkia itselleen rikosrekisteriä jonkin häntäheikin takia. Sitä kyllä toivon että sinä ap otat siihen miehen vaimoon yhteyttä ja kerrot kaiken. Tsemppiä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä nappasinkin ukkomiehen itselleni. Hah. Ex-vaimo on nyt kahden alle kouluikäisen yh, pienin vasta 1v. Voihan se olla ettei meidänkään onni kauaa kestä, mutta oli se vaan hauskaa kun mies on sulaa vahaa. Nautin nyt joka hetkestä, niin kauan kuin kestää. Exälle ei jäänyt mitään muuta kuin rääkyvät kersat . Minä sen sijaan saan lahjoja, romantiikkaa ja matkoja.
Kestää kunnes se rääkyvä kersa sinulla. Sitten aika ottaa seuraava muuss.
Ei me tehdä lapsia. Miestä ei kiinnosta edeölisetkään.
Vierailija kirjoitti:
Poistun nyt tämän viestin jälkeen tästä keskustelusta ja koitan löytää ratkaisun mikä tässä on järkevintä.
Tästä keskustelusta tuli nyt kaiken kaikkiaan vielä surkeampi ja typerämpi olo ja itsesyytökset on vielä rajumpia vaikka selvästi teille kirjoitin etten asiasta tiennyt. Mä en ikinä katsoisi varattua miestä päinkään, nyt en tilannetta tiennyt ja oli iso virhe täältä neuvoa etsiä.
Kiitos kaikille niille jotka asiallisesti mielipiteensä esittivät. Ja kiitos myös niille jotka kokivat että on kivaa lyödä mua alemmas tässä tilanteessa.
Ai mikä on järkevintä? Järkevintä on kertoa vaimolle, ei se lapsillekaan kivaa ole kuulla, että iskä se kävi pitkin kyliä naisissa ja piti kulisseja yllä, kun yksikään naisista ei uskaltanut avata suutansa.
Alat vaikuttaa pikemminkin pelkurilta, kuin siltä, että muka ajattelet lapsia. Jos ajattelisit, niin kertoisit. Täällä on miltei kaikki olleet sitä mieltä, että kerro - sekä perheelliset että perheettömät, ja nimenomaan sellaiset, jotka ovat olleet niitä petettyjä. Silti väität, että haluat ajatella lapsia. Totuus taitaa olla, ettet vain uskalla, vaikka totuuden kertominen on ainoa oikea tapa toimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro tapauksesta kenellekkään ja vielä vähemmän vaimolle. Älä myöskään tunnista miestä kadulla. Et voi oikeasti tietää millainen sekopää mies on ja millaiset sekopäiset kuviot hänellä on. Ole onnellinen, että pääsit pois kuviosta. Vaikuttaa narsistilta. Lue enemmän netistä tuollaisesta käyttäytymisestä ja pysy kaukana koko kuvotuksesta.
Tottakai vaimolle pitää kertoa. Tämän vuoksi kannattaa ottaa aina muutama oikein intiimi kuva todistusaineistoksi. Seuraavan kerran kun näet perheen ulkona menet pussaamaan miestä ja pyydät esittelemään sisarelleen. Samalla voit kysyä että koskas otetaan uusiksi.
Olen samaa mieltä, jos näistä ei koskaan kukaan kerro niin homma vaan jatkuu. Oli sitten mies tai nainen kyseessä. Itse ainakin haluaisin tietää jos puoliso pettäisi.
Ajattele lapsia. Älä kerro. Tuollainen mies ei muutu koskaan. Jos narautat, ei ota opikseen vaan lapset menettävät isänsä. Miehen ketkuilu jatkuu toisessa parisuhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajattele lapsia. Älä kerro. Tuollainen mies ei muutu koskaan. Jos narautat, ei ota opikseen vaan lapset menettävät isänsä. Miehen ketkuilu jatkuu toisessa parisuhteessa.
Juuri siksi pitää kertoa. Jossain vaiheessa totuus tulee ilmi, ja silloin lapset saavat tietää, millainen pettäjäpaskiainen heidän isänsä oli. Saattavat pistää kokonaan välit poikki isäänsä itse. Myös vaimoa satuttaa totuuden paljastuminen myöhemmin, ehkä jopa vuosien päästä kiertoteitä kuin että hän saisi tietää sen, millainen rakastavana perheenisänä esiintynyt mies oikeasti on.
Parempi saada totuus selville nyt, niin että vaimolla on mahdollisuus lähteä lasten kanssa, rakentamaan uutta elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattele lapsia. Älä kerro. Tuollainen mies ei muutu koskaan. Jos narautat, ei ota opikseen vaan lapset menettävät isänsä. Miehen ketkuilu jatkuu toisessa parisuhteessa.
Juuri siksi pitää kertoa. Jossain vaiheessa totuus tulee ilmi, ja silloin lapset saavat tietää, millainen pettäjäpaskiainen heidän isänsä oli. Saattavat pistää kokonaan välit poikki isäänsä itse. Myös vaimoa satuttaa totuuden paljastuminen myöhemmin, ehkä jopa vuosien päästä kiertoteitä kuin että hän saisi tietää sen, millainen rakastavana perheenisänä esiintynyt mies oikeasti on.
Parempi saada totuus selville nyt, niin että vaimolla on mahdollisuus lähteä lasten kanssa, rakentamaan uutta elämää.
Tämä. Minusta myös aikuistenkin lasten on hyvä karistaa tässä vaiheessa ”isi-illuusio”. Karu munansa jatkeena laukkaava huoripukki se ”iskä” olikin. Ihmisen irvikuva, rakkaudeton jäte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajattele lapsia. Älä kerro. Tuollainen mies ei muutu koskaan. Jos narautat, ei ota opikseen vaan lapset menettävät isänsä. Miehen ketkuilu jatkuu toisessa parisuhteessa.
Lapset tarvitsevat kunnollisen miehenmallin ja vanhemman. Perhettään ja muita ihmisiä pettävä ja huijaava mies ei sitä ole.
Minun äitini kertoi minulle isästäni kaikki likaisimmatkin asiat pettämisineen yms. Äiti siis purki vihansa, katkeruutensa ja pahan olonsa paljastamalla minulle "totuuden" isästäni. En tiedä huomasiko äiti edes millaisen vaikutuksen hänen juttunsa minuun tekivät, miten iloisesta ja hymyilevästä pikkutytöstä tuli surullinen ja epäluuloinen ihminen. Tuskin huomasi vaan keskittyi vaan omaan pikku kostoretkeensä. Saiko äiti minut vihaamaan isääni? Ei saanut, mutta menetin luottamukseni kaikkiin miehiin, kaikkiin ihmisiin ja se sama epäluottamus kalvaa minua vielä vuosikymmeniä myöhemminkin. Ketä sitten vihasin? Vihasin äitiäni, koska hän vei minulta oikean isäni, menetin sen mielikuvan isästäni mikä minulla oli ollut. Maailman paras isä olikin paska ja huijari, minä paskan ja huijarin tyhmä lapsi. Minulla olisi pitänyt olla oikeus saada pitää isästäni se kuva mikä minulla oli. Ja hei, eihän isä minulle koskaan mitään tehnyt vaan äiti teki. Äitiä ei minun tyhmät tunteeni kiinnostaneet ja lopulta hän katkeroitui minullekin, koska kaiken seurauksena olin teininä todella hankala. Äiti raukka joutui kärsimään ensin paskasta miehestä ja sitten paskasta tyttärestä. Kuka sitten on uhri ja kuka syypää? Jos minulta kysytään niin ymmärrän erittäin hyvin miksi isäni petti äitiäni ja ihmettelen ainoastaan sitä miksei isä vaan heittänyt äitiäni pihalle ja meillä olisi voinut kummallakin olla parempi elämä yhdessä.
Minä kerroin. Vaimo haukkui minut vokottelijaksi, myös ulkonäön ja ylisti miehensä taivaisiin. Nauroin niin, että siihen jäi sureminen minun osaltani. Täysin ovat toisensa ansainneet, ihanaa ettei tarvitse olla osallisena moisessa. Ja hölmö toki olin kun miestä uskoin.
Vierailija kirjoitti:
Minun äitini kertoi minulle isästäni kaikki likaisimmatkin asiat pettämisineen yms. Äiti siis purki vihansa, katkeruutensa ja pahan olonsa paljastamalla minulle "totuuden" isästäni. En tiedä huomasiko äiti edes millaisen vaikutuksen hänen juttunsa minuun tekivät, miten iloisesta ja hymyilevästä pikkutytöstä tuli surullinen ja epäluuloinen ihminen. Tuskin huomasi vaan keskittyi vaan omaan pikku kostoretkeensä. Saiko äiti minut vihaamaan isääni? Ei saanut, mutta menetin luottamukseni kaikkiin miehiin, kaikkiin ihmisiin ja se sama epäluottamus kalvaa minua vielä vuosikymmeniä myöhemminkin. Ketä sitten vihasin? Vihasin äitiäni, koska hän vei minulta oikean isäni, menetin sen mielikuvan isästäni mikä minulla oli ollut. Maailman paras isä olikin paska ja huijari, minä paskan ja huijarin tyhmä lapsi. Minulla olisi pitänyt olla oikeus saada pitää isästäni se kuva mikä minulla oli. Ja hei, eihän isä minulle koskaan mitään tehnyt vaan äiti teki. Äitiä ei minun tyhmät tunteeni kiinnostaneet ja lopulta hän katkeroitui minullekin, koska kaiken seurauksena olin teininä todella hankala. Äiti raukka joutui kärsimään ensin paskasta miehestä ja sitten paskasta tyttärestä. Kuka sitten on uhri ja kuka syypää? Jos minulta kysytään niin ymmärrän erittäin hyvin miksi isäni petti äitiäni ja ihmettelen ainoastaan sitä miksei isä vaan heittänyt äitiäni pihalle ja meillä olisi voinut kummallakin olla parempi elämä yhdessä.
” Jos minulta kysytään niin ymmärrän erittäin hyvin miksi isäni petti äitiäni ja ihmettelen ainoastaan sitä miksei isä vaan heittänyt äitiäni pihalle ja meillä olisi voinut kummallakin olla parempi elämä yhdessä.”
Olet jotenkin sairas ja rakastunut pettävään isääsi. Insesti on rikos. Siksi ei.
Vierailija kirjoitti:
Minun äitini kertoi minulle isästäni kaikki likaisimmatkin asiat pettämisineen yms. Äiti siis purki vihansa, katkeruutensa ja pahan olonsa paljastamalla minulle "totuuden" isästäni. En tiedä huomasiko äiti edes millaisen vaikutuksen hänen juttunsa minuun tekivät, miten iloisesta ja hymyilevästä pikkutytöstä tuli surullinen ja epäluuloinen ihminen. Tuskin huomasi vaan keskittyi vaan omaan pikku kostoretkeensä. Saiko äiti minut vihaamaan isääni? Ei saanut, mutta menetin luottamukseni kaikkiin miehiin, kaikkiin ihmisiin ja se sama epäluottamus kalvaa minua vielä vuosikymmeniä myöhemminkin. Ketä sitten vihasin? Vihasin äitiäni, koska hän vei minulta oikean isäni, menetin sen mielikuvan isästäni mikä minulla oli ollut. Maailman paras isä olikin paska ja huijari, minä paskan ja huijarin tyhmä lapsi. Minulla olisi pitänyt olla oikeus saada pitää isästäni se kuva mikä minulla oli. Ja hei, eihän isä minulle koskaan mitään tehnyt vaan äiti teki. Äitiä ei minun tyhmät tunteeni kiinnostaneet ja lopulta hän katkeroitui minullekin, koska kaiken seurauksena olin teininä todella hankala. Äiti raukka joutui kärsimään ensin paskasta miehestä ja sitten paskasta tyttärestä. Kuka sitten on uhri ja kuka syypää? Jos minulta kysytään niin ymmärrän erittäin hyvin miksi isäni petti äitiäni ja ihmettelen ainoastaan sitä miksei isä vaan heittänyt äitiäni pihalle ja meillä olisi voinut kummallakin olla parempi elämä yhdessä.
Jos isäsi olisi ollut rehellinen ja kunnollinen ihminen, hän olisi tokikin ottanut eron äidistäsi ja pitänyt hyvät suhteet lapseensa. Mutta hän ei ollut, mistä syystä äitisi oli katkera; hänen elämänsä oli pilattu, koska isäsi käytti häntä vain hyväkseen lapsenpiikana ja kodinhoitajana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun äitini kertoi minulle isästäni kaikki likaisimmatkin asiat pettämisineen yms. Äiti siis purki vihansa, katkeruutensa ja pahan olonsa paljastamalla minulle "totuuden" isästäni. En tiedä huomasiko äiti edes millaisen vaikutuksen hänen juttunsa minuun tekivät, miten iloisesta ja hymyilevästä pikkutytöstä tuli surullinen ja epäluuloinen ihminen. Tuskin huomasi vaan keskittyi vaan omaan pikku kostoretkeensä. Saiko äiti minut vihaamaan isääni? Ei saanut, mutta menetin luottamukseni kaikkiin miehiin, kaikkiin ihmisiin ja se sama epäluottamus kalvaa minua vielä vuosikymmeniä myöhemminkin. Ketä sitten vihasin? Vihasin äitiäni, koska hän vei minulta oikean isäni, menetin sen mielikuvan isästäni mikä minulla oli ollut. Maailman paras isä olikin paska ja huijari, minä paskan ja huijarin tyhmä lapsi. Minulla olisi pitänyt olla oikeus saada pitää isästäni se kuva mikä minulla oli. Ja hei, eihän isä minulle koskaan mitään tehnyt vaan äiti teki. Äitiä ei minun tyhmät tunteeni kiinnostaneet ja lopulta hän katkeroitui minullekin, koska kaiken seurauksena olin teininä todella hankala. Äiti raukka joutui kärsimään ensin paskasta miehestä ja sitten paskasta tyttärestä. Kuka sitten on uhri ja kuka syypää? Jos minulta kysytään niin ymmärrän erittäin hyvin miksi isäni petti äitiäni ja ihmettelen ainoastaan sitä miksei isä vaan heittänyt äitiäni pihalle ja meillä olisi voinut kummallakin olla parempi elämä yhdessä.
” Jos minulta kysytään niin ymmärrän erittäin hyvin miksi isäni petti äitiäni ja ihmettelen ainoastaan sitä miksei isä vaan heittänyt äitiäni pihalle ja meillä olisi voinut kummallakin olla parempi elämä yhdessä.”
Olet jotenkin sairas ja rakastunut pettävään isääsi. Insesti on rikos. Siksi ei.
Kirjoitanko liian epäselvästi vai ymmärrätkö tahallasi väärin? Tarkoitin tietysti, että minulla olisi ollut parempi lapsuus jos olisin asunut isäni kanssa. Niin ja mitä minä ajattelen tämän ketjun aloittajasta niin hän ei ajattele ketään muuta kuin itseään. Eivät ne lapset tule koskaan kiittämään tätä toista naista "rehellisyydestä".
Älä kerro tapauksesta kenellekkään ja vielä vähemmän vaimolle. Älä myöskään tunnista miestä kadulla. Et voi oikeasti tietää millainen sekopää mies on ja millaiset sekopäiset kuviot hänellä on. Ole onnellinen, että pääsit pois kuviosta. Vaikuttaa narsistilta. Lue enemmän netistä tuollaisesta käyttäytymisestä ja pysy kaukana koko kuvotuksesta.